Kunnanhallitus, kokous 20.8.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 259 Vesistöasioiden hallinnointi, lausunto

TUUDno-2018-786

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Risto Mansikkamäki

Perustelut

Lausuntopyyntö

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) pyytää 18.5.2018 päivätyllä kirjeellään (saapunut 21.5.2018) jäsenkuntiensa ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoa Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä kuntayhtymältä ympäristökeskuksen hoidettavaksi vuoden 2019 alussa. Lausuntoa pyydetään 31.8.2018 mennessä.  Koska Tuusulanjärven kunnostushanke olisi ympäristökeskuksen hoidettavaksi siirryttyään toimenpiteiltään ja kustannuksiltaan merkittävä ympäristökeskuksen hallinnoima hanke, on ympäristökeskus päättäynyt lausunnonannosta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan kautta. Lausuntopyyntö on liitteenä.

Tuusulanjärven kunnostushanke

Tuusulanjärven kunnostus pohjautuu vuonna 1986 hyväksyttyyn Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän Tuusulanjärven kunnostussuunnitelman. Vuonna 1999 järven kunnostustyöt koottiin yhteistyöhankkeeksi, jota rahoittavat Tuusulan kunta, Järvenpään kaupunki ja valtio.

Tuusulanjärven kunnoshankkeen tavoitteena on järveen kohdistuvan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen sekä järven virkistyskäytön parantaminen. Hankkeen hoitotoimenpiteet kirjataan toimintasuunnitelmaan, joka päivitetään vuosittain. Voimassa oleva toimenpideohjelma on liitteenä.

Ehdotus

Esittelijä

Risto Mansikkamäki

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hoidettavaksi seuraavan lausunnon.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän tekemää esitystä Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä vuoden 2019 alussa ympäristökeskuksen hoidettavaksi toimivana ratkaisuna. Tehtävien siirrolla varmistetaan kunnostushankkeen entistä kiinteämpi kehittäminen osana Tuusulanjärven ja sen valuma-alueen ympäristön- ja vesiensuojelua. Samalla turvataan henkilöstöresurssien kohdentaminen ja riittävyys hankkeeseen sekä mahdollisuus aiempaa laajemman asiantuntemuksen hyödyntämiseen.

Perusedellytyksenä Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtämisessä ympäristökeskukselle on, ettei siirrettäviin tehtäviin ja velvoitteisiin kuulu vesitalous- tai ympäristölupia. Vastaavasti luvan haltijana kaikissa  hankkeeseen kuuluvissa tulevissa toimenpiteissä tulee olla maanomistajan tai toimenpiteen sijaintipaikka huomioon ottaen Järvenpään kaupungin tai Tuusulan kunnan. Ympäristökeskus avustaa tarvittaessa lupen hakumenettelyssä.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on vuoden 2019 talousarvion ja palvelusopimuksen valmistelussa ottanut huomioon KUVES:n esityksen Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtymisestä ympäristökeskuksen hoidettavaksi. Ympäristökeskus siirtää KUVES:n hankkeesta vastaavan vesistötutkijan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun tulosyksikköön, johon perustetaan tehtävää varten uusi ympäristösuunnittelijan virka. Työntekijän palkkauksesta ja muista siirtymiseen liittyvistä asioista neuvotellaan kyseisen työntekijän, KUVES:n ja Tuusulan kunnan / Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kesken. Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan rahoitusosuudet Tuusulanjärven kunnostushankkeeseen (so. 90 000 euroa/kunta/vuosi) siirtyvät niiden yhteistoimintakorvauksiin ympäristökeskukselle kohdennettuna kuitenkin kunnostushankkeeseen. Koska Tuusulan kunnan maksuosuus (5 000 €) VILKKU-hankkeeseen on aiemmin sisältynyt kunnan maksuosuuksiin (90 000 €) KUVES:lle, on Tuusulan kustannusosuus Tuusulanjärven kunnostushankkeesta vuonna 2019 kuitenkin 85 000 euroa, ja ympäristökeskus laskuttaa kuntaa VILKKU Plus -hankkeesta yhteistoimintakorvauksiin kuulumattomana 5 000 euroa. Näin sekä Järvenpään että Tuusulan kokonaiskustannukset Tuusulanjärven kunnostushankkeeseen pysyvät ennallaan. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus hakee kunnostushankkeen siirtymisen vahvistuttua Uudenmaan ELY-keskukselta vesienhoitoavustusta hankkeelle ja kohdentaa sen hankkeen kustannuksiin. Ympäristökeskus varautuu kuitenkin huolehtimaan hankkeesta myös tilanteessa, jossa valtion avustusta ei saada.

Kunnostushankkeelle annetaan ympäristökeskuksen kirjanpidossa erittelykoodi, jonka avulla sen taloutta voidaan seurata. Tarvittaessa ympäristökeskuksen kirjanpitoon voidaan myös perustaa erillinen kustannuspaikka hanketta varten. Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan rahoitusosuudet kunnostushankkeeseen liitetään niiden yhteistoimintakorvauksiin ympäristökeskukselle ja laskutetaan kuukausittain. Kuntien rahoitusosuudet kunnostushankkeeseen otetaan huomioon tilinpäätösvaiheessa kuntien tulojen, menojen ja yhteistoimintakorvausten tasoituslaskelmassa, jossa liikaa perityt yhteistoimintakorvaukset kirjataan ympäristökeskukselle siirtoveloiksi ja liian vähän maksetut yhteistoimintakorvaukset siirtosaamisiksi. Siinä tapauksessa, että kunnostushankkeen kokonaiskustannukset olisivat vaarassa ylittää sille ympäristökeskuksen talousarviossa varatut määrärahat, ympäristökeskus neuvottelee Järvenpään ja Tuusulan edustajien kanssa kunnostushankkeen toimenpiteiden rajoittamisesta tai kuntien mahdollisesta lisärahoituksesta, joka edellä kerrottu tasoituslaskelma huomioon ottaen voi olla myös kyseisten kuntien muuta yhteistoimintakorvausta ympäristökeskukselle. Tuusulanjärven kustannushanke ei vaikuta Järvenpään ja Tuusulan lisäksi ympäristökeskuksen muiden sopijakuntien ympäristökeskukselta saamiin palveluihin ja yhteistoimintakorvauksiin.

Tuusulanjärven kunnostushankkeen hankeryhmä säilytetään hankkeen siirryttyä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Hankeen muu hallinnollinen ohjaus toteutetaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan sekä ympäristökeskuksen linjaorganisaation  ja ympäristökeskuksen ohjausryhmän kautta.

Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtäminen KUVES:lta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ei edellytä ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen tarkistamista, vaan se voidaan toteuttaa ympäristökeskuksen palvelusopimukseen otettavalla kirjauksella samalla tavoin kuin ympäristökeskuksen tekemät Nurmijärven ja Mäntsälän järvien seurannat. Koska Tuusulanjärven kunnostushankkeessa on kuitenkin kyse toimenpiteiltään ja kustannuksiltaan huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta kuin edellä mainituissa järviseurannoissa, pitää ympäristölautakunta välttämättömänä, että Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta sitoutuvat jatkossakin rahoittamaan hanketta ympäristökeskukselle maksettavien yhteistoimintakorvausten kautta. Mahdollisista muutoksista hankkeen sisällössä ja rahoituksessa tulee neuvotella kuntien ja ympäristökeskuksen kesken riittävän ajoissa siten, että hanketta voidaan kehittää ja viedä suunnitelmallisesti eteenpäin.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Perustelut

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (Kuves) pyytää Tuusulan kunnalta lausuntoa Kuvesin vesistöasioiden hallinnoinnin uudelleenjärjestelyistä. Lausunto pyydetään annettavan 31.8.2018 mennessä.

Taustaa

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä huolehtii jäsenyhteisöjensä alueella muodostuvien jätevesien johtamisesta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle sekä suorittaa jäsenyhteisöjensä vesistöjen kunnostukseen ja vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Toiminnallisesti Kuves integroitui osaksi Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymää (TSV) vuoden 2018 alusta Kuvesin toimitusjohtajan siirryttyä eläkkeelle. Kuvesin henkilökunta siirtyi TSV:lle vanhoina työntekijöinä. Henkilökunta on pääasiassa teknistä henkilökuntaa, vesistöasioista vastaavaa henkilökuntaa siirtyi vain yksi vesistötutkija. Kuvesin vastuulla vesistötehtävissä on ollut vesilupien mukaiset Tuusulanjärven säännöstely siihen liittyvine seurantoineen sekä Rusutjärven ja Keravanjoen lisäveden juoksutus velvoitetarkkailuineen. Lisäksi Kuves on vastannut Tuusulanjärven, Lammaslammen, Keravanjoen ja Tuusulanjoen kunnostushankkeista. Kunnostushankkeista Tuusulanjärvi muodostaa laajimman, jatkuvan kokonaisuuden ja hanketta ovat rahoittaneet pääosin Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta. Viime vuosina summa on ollut 90 000 euroa/kunta. Uudenmaan ely-keskus on rahoittanut hanketta noin 20 000 eurolla/vuosi.

Kuvesin ja TSV:n integraation myötä todettiin Tuusulanjärven kunnostushankkeen ohjaustyöryhmässä, että yhden henkilön organisaatiovahvuus vesistöjen kunnostushankkeissa on liian pieni ja haavoittuva. Ongelmaksi koetiin myös, että vuorovaikutus ja tuki limnologisissa substanssiaisoissa saattaa jäädä liian ohueksi. Vesistöjen tilaan vaikuttavat tekijät muodostavat monimutkaisia prosesseja ravinteiden, levä-, plankton- ja kalakantojen sekä vesistöjen luontaisen ominaisuuksien ja säätekijöiden kesken, jonka vuoksi kollegiaalinen vuorovaikutus vesistöjen kunnostushankkeissa on tärkeää.

Jotta Tuusulanjärven kunnostushanke ei vaarantuisi, päätti hankkeen ohjaustyöryhmä selvittää erillisen työryhmän avulla Kuvesin vesistöasioiden toteutusta ja hallinnointia. Työryhmän puheenjohtajana toimi Petri Juhola Tuusulan kunnasta ja varapuheenjohtajana Kaarina Laine Järvenpään kaupungista. Lisäksi työryhmään kuuluivat Jaana Hietala ja Kari Korhonen Kuvesista. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki osallistui työryhmän työskentelyyn.

Esitys

Työryhmä päättyi esittämään, että Tuusulanjärven kunnostushanke ja siitä vastaava henkilö siirtyvät Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tuusulanjärven kunnostushankkeen erillinen ohjausryhmä lakkautetaan ja toimintaa ohjaa jatkossa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmä ja Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. Asiantuntijoista ja rahoittajista koostuva hankeryhmä (kunnostustyöryhmä) jatkaa toimintaansa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vastaa myös muista erillisiin sopimuksiin perustuvista vesistöjen kunnostushankkeista, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

Kuves vastaa jatkossakin vesilupiin liittyvistä velvoitteista sekä tähän liittyvästä tekniikasta (pumppaamot, säännöstelypato).

Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan maksuosuudet Tuusulanjärven kunnostushankkeeseen pysyvät entisen suuruisina, mutta ne osoitetaan Keski-Uudemaan ympäristökeskukselle. Maksut ”korvamerkitään” siten, että ne kohdentuvat vain kunnostushankkeesta aiheutuviin kuluihin. Muut maksut Kuvesille pysyvät ennallaan.

Lausunto

Tuusulan kunta kannattaa Tuusulanjärven kunnostushankkeen ja siitä vastaavan henkilön siirtämistä Kuvesista Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Kuvesissa on tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä Tuusulanjärven tilan parantamiseksi, mutta nykyisellä organisaatiovahvuudellaan ja –koostumuksellaan tämä saattaa vaarantua. Toiminnon siirrolla ympäristökeskukseen voidaan todennäköisemmin varmistaa järven suotuisan kehityksen jatkuminen myös tulevina vuosina. Vaikka ympäristökeskuksen nykyinen henkilöstö ei lisää työpanostaan järven kunnostushankkeeseen nykyistä enempää, niin kollegiaalisen vuorovaikutuksen siirtyminen lähemmäksi saman katon alle luo kuitenkin paremmat puitteet hankkeelle.

Haittapuolena siirrossa on Kuvesin nykyisten vesistöihin liittyvien tehtävien jakaantuminen kahdelle eri taholle: vesilupien mukaiset tehtävät jäävät Kuvesiin ja muut vesistöhankkeet siirtyvät ympäristökeskukseen. Sillä saattaa olla joissain tapauksissa ainakin kuntalaisen kannalta sekaannusta aiheuttavia tekijöitä ja myös itse operaattoreiden kannalta mm. lupiin liittyvien tarkkailujen suhteen. Teknisesti myös lupa-asiat olisi mahdollista siirtää ympäristökeskukseen, mutta se vaatisi organisaation kehittämistä siten, että valvonta- ja operaattoritoiminta on selkeästi eriytetty toisistaan. Tämä voi olla tulevien vuosien kehityshanke, jos tarvetta tällaiseen ilmenee.

Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtäminen Kuvesista ympäristökeskukseen aiheuttaa muutoksia rahoitusjärjestelyihin. Tuusulan kunta pitää tärkeänä sitä, että Tuusulanjärven kunnostukseen osoitetut rahat korvamerkitään ja ne käytetään vain Tuusulanjärven kunnostushankkeen aiheuttamiin kuluihin. Kunnostushankkeen tarvitsemasta rahoituksesta tulee nykykäytännön mukaisesti laatia erillinen talousarvioesitys, jonka kunnanhallitus hyväksyy. Esitys tulee tehdä hyvissä ajoin syksyllä, jotta kunta voi tehdä omassa budjettiesityksessään tarvittavat varaukset hankkeelle. Kunta korostaa olevan erityisen tärkeää, että myös kunnostushankkeeseen liittyvät investoinnit ja kulut ovat jatkossakin tarkkaan harkittuja.

Tuusulan kunta korostaa myös sitä, että päätösvalta erillisrahoituksella toteuttavista hankkeiden sisällä toteutettavista projekteista ja niiden rahankäytöstä on jatkossakin säilyttävä viime kädessä hankkeen rahoittajilla, vaikka nimellisesti hankkeita jatkossa ohjaakin ympäristökeskuksen ohjausryhmä ja lautakunta. Tässä mielessä ennakkoon laaditun budjetin ja toimintasuunnitelman merkitys korostuu jatkossa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaa esittelytekstin mukaisen lausunnon vesistöasioiden hallinnon uudelleenjärjestelyistä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän, Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen välillä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymä, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.