Perustelut
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (Kuves) pyytää Tuusulan kunnalta lausuntoa Kuvesin vesistöasioiden hallinnoinnin uudelleenjärjestelyistä. Lausunto pyydetään annettavan 31.8.2018 mennessä.
Taustaa
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä huolehtii jäsenyhteisöjensä alueella muodostuvien jätevesien johtamisesta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle sekä suorittaa jäsenyhteisöjensä vesistöjen kunnostukseen ja vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä. Toiminnallisesti Kuves integroitui osaksi Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymää (TSV) vuoden 2018 alusta Kuvesin toimitusjohtajan siirryttyä eläkkeelle. Kuvesin henkilökunta siirtyi TSV:lle vanhoina työntekijöinä. Henkilökunta on pääasiassa teknistä henkilökuntaa, vesistöasioista vastaavaa henkilökuntaa siirtyi vain yksi vesistötutkija. Kuvesin vastuulla vesistötehtävissä on ollut vesilupien mukaiset Tuusulanjärven säännöstely siihen liittyvine seurantoineen sekä Rusutjärven ja Keravanjoen lisäveden juoksutus velvoitetarkkailuineen. Lisäksi Kuves on vastannut Tuusulanjärven, Lammaslammen, Keravanjoen ja Tuusulanjoen kunnostushankkeista. Kunnostushankkeista Tuusulanjärvi muodostaa laajimman, jatkuvan kokonaisuuden ja hanketta ovat rahoittaneet pääosin Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta. Viime vuosina summa on ollut 90 000 euroa/kunta. Uudenmaan ely-keskus on rahoittanut hanketta noin 20 000 eurolla/vuosi.
Kuvesin ja TSV:n integraation myötä todettiin Tuusulanjärven kunnostushankkeen ohjaustyöryhmässä, että yhden henkilön organisaatiovahvuus vesistöjen kunnostushankkeissa on liian pieni ja haavoittuva. Ongelmaksi koetiin myös, että vuorovaikutus ja tuki limnologisissa substanssiaisoissa saattaa jäädä liian ohueksi. Vesistöjen tilaan vaikuttavat tekijät muodostavat monimutkaisia prosesseja ravinteiden, levä-, plankton- ja kalakantojen sekä vesistöjen luontaisen ominaisuuksien ja säätekijöiden kesken, jonka vuoksi kollegiaalinen vuorovaikutus vesistöjen kunnostushankkeissa on tärkeää.
Jotta Tuusulanjärven kunnostushanke ei vaarantuisi, päätti hankkeen ohjaustyöryhmä selvittää erillisen työryhmän avulla Kuvesin vesistöasioiden toteutusta ja hallinnointia. Työryhmän puheenjohtajana toimi Petri Juhola Tuusulan kunnasta ja varapuheenjohtajana Kaarina Laine Järvenpään kaupungista. Lisäksi työryhmään kuuluivat Jaana Hietala ja Kari Korhonen Kuvesista. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki osallistui työryhmän työskentelyyn.
Esitys
Työryhmä päättyi esittämään, että Tuusulanjärven kunnostushanke ja siitä vastaava henkilö siirtyvät Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tuusulanjärven kunnostushankkeen erillinen ohjausryhmä lakkautetaan ja toimintaa ohjaa jatkossa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmä ja Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. Asiantuntijoista ja rahoittajista koostuva hankeryhmä (kunnostustyöryhmä) jatkaa toimintaansa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vastaa myös muista erillisiin sopimuksiin perustuvista vesistöjen kunnostushankkeista, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
Kuves vastaa jatkossakin vesilupiin liittyvistä velvoitteista sekä tähän liittyvästä tekniikasta (pumppaamot, säännöstelypato).
Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan maksuosuudet Tuusulanjärven kunnostushankkeeseen pysyvät entisen suuruisina, mutta ne osoitetaan Keski-Uudemaan ympäristökeskukselle. Maksut ”korvamerkitään” siten, että ne kohdentuvat vain kunnostushankkeesta aiheutuviin kuluihin. Muut maksut Kuvesille pysyvät ennallaan.
Lausunto
Tuusulan kunta kannattaa Tuusulanjärven kunnostushankkeen ja siitä vastaavan henkilön siirtämistä Kuvesista Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Kuvesissa on tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä Tuusulanjärven tilan parantamiseksi, mutta nykyisellä organisaatiovahvuudellaan ja –koostumuksellaan tämä saattaa vaarantua. Toiminnon siirrolla ympäristökeskukseen voidaan todennäköisemmin varmistaa järven suotuisan kehityksen jatkuminen myös tulevina vuosina. Vaikka ympäristökeskuksen nykyinen henkilöstö ei lisää työpanostaan järven kunnostushankkeeseen nykyistä enempää, niin kollegiaalisen vuorovaikutuksen siirtyminen lähemmäksi saman katon alle luo kuitenkin paremmat puitteet hankkeelle.
Haittapuolena siirrossa on Kuvesin nykyisten vesistöihin liittyvien tehtävien jakaantuminen kahdelle eri taholle: vesilupien mukaiset tehtävät jäävät Kuvesiin ja muut vesistöhankkeet siirtyvät ympäristökeskukseen. Sillä saattaa olla joissain tapauksissa ainakin kuntalaisen kannalta sekaannusta aiheuttavia tekijöitä ja myös itse operaattoreiden kannalta mm. lupiin liittyvien tarkkailujen suhteen. Teknisesti myös lupa-asiat olisi mahdollista siirtää ympäristökeskukseen, mutta se vaatisi organisaation kehittämistä siten, että valvonta- ja operaattoritoiminta on selkeästi eriytetty toisistaan. Tämä voi olla tulevien vuosien kehityshanke, jos tarvetta tällaiseen ilmenee.
Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtäminen Kuvesista ympäristökeskukseen aiheuttaa muutoksia rahoitusjärjestelyihin. Tuusulan kunta pitää tärkeänä sitä, että Tuusulanjärven kunnostukseen osoitetut rahat korvamerkitään ja ne käytetään vain Tuusulanjärven kunnostushankkeen aiheuttamiin kuluihin. Kunnostushankkeen tarvitsemasta rahoituksesta tulee nykykäytännön mukaisesti laatia erillinen talousarvioesitys, jonka kunnanhallitus hyväksyy. Esitys tulee tehdä hyvissä ajoin syksyllä, jotta kunta voi tehdä omassa budjettiesityksessään tarvittavat varaukset hankkeelle. Kunta korostaa olevan erityisen tärkeää, että myös kunnostushankkeeseen liittyvät investoinnit ja kulut ovat jatkossakin tarkkaan harkittuja.
Tuusulan kunta korostaa myös sitä, että päätösvalta erillisrahoituksella toteuttavista hankkeiden sisällä toteutettavista projekteista ja niiden rahankäytöstä on jatkossakin säilyttävä viime kädessä hankkeen rahoittajilla, vaikka nimellisesti hankkeita jatkossa ohjaakin ympäristökeskuksen ohjausryhmä ja lautakunta. Tässä mielessä ennakkoon laaditun budjetin ja toimintasuunnitelman merkitys korostuu jatkossa.