Perustelut
Kati Lepojärvi esitti seuraavan hänen ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen:
"Sisäilmaongelmien haltuunotto vaatii muutosta asenteisiin ja resursseihin sekä rohkeutta tehdä myös isoja päätöksiä. Koko sisäilmaprosessi tulisi arvioida objektiivisesti ja asiantuntemuksella, jotta olemassa olevat resurssit osataan käyttää tehokkaasti ja toisaalta arvioida, minkälaiset resurssit ovat riittävät hyvän sisäilman saavuttamiseksi.
Yhteistyö ja tiedotus kunnan sekä vanhempien perustaman sisäilmajaoston välillä ja ylipäänsä vanhempiin nähden on parantunut huomattavasti sitten Tuusulan pormestariohjelman sisäilmaongelmien nollatoleranssitavoitteen asettamisen keväällä 2017. Ruut Sjöblomin, Tiina Julinin ja useiden muiden 19.6.2017 jättämä sisäilma-aloite ei ole vielä tullut valtuuston käsittelyyn, mutta monia aloitteessa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia ollaan jo toimeenpantu ja tiedotuksen avoimuuteen panostettu roimasti. Ko. aloitteen laatimisajankohdan jälkeen on paljon saatu aikaiseksi ja toisaalta esiin on myös noussut seikkoja, joihin toivottaisiin muutosta tai parannusta, joita taas tämän käsillä olevan aloitteen avulla halutaan nostaa tarkempaan käsittelyyn.
Sisäilmaviestinnän tulee olla aidosti avointa ja sen sujuvoittamiseen tulee kaikkien vastuuviranhaltijoiden sitoutua. Myös uudis- ja korjausrakentamisen prosesseja täytyy parantaa, jotta ehkäistään uusien ongelmien syntymistä. Ainoastaan ennakoinnilla voidaan ehkäistä sisäilmaongelmia.
Tuusulassa on hyvä sisäilmaohje ("Toimintaohje sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan"). Sen toimeenpanoa tulee seurata ja varmistella tarkoin läpi kuntasektorin eri toimialojen, jakaen velvollisuuden sisäilmaongelmia koskevan tiedonkulun edistämisestä kaikille sisäilmakysymysten kanssa toimiville viranhaltijoille.
Syyllisten etsiminen tai menneisiin toimintatapoihin tai virheisiin takertuminen ei edistä sisäilmaongelmien kokonaisvaltaista, tehokasta ja proaktiivista ratkaisua. Nyt on katsottava eteenpäin ja sitouduttava avoimesti omaksumaan uudenlaisia, muuallakin hyväksi todettuja toimintatapoja ja ongelmanratkaisumalleja.
Erityishuomiota tulisi kiinnittää seuraaviin kysymyksiin:
SISÄILMAKARTOITUS OSANA PALVELUVERKKOUUDISTUSTA
- Kokonaisvaltainen sisäilmatilanteen kartoitus koulu- ja päiväkotiverkon toimipisteissä sekä muissa kunnan julkisissa rakennuksissa. Sisäilmaselvitys tulisi esimerkiksi ehdottomasti tehdä osana käsittelyyn tulevaa koulu- ja päiväkotipalveluverkkouudistusta, koska rakennusten kunto on olennainen tekijä päätettäessä pitkän tähtäimen suunnitelmista verkostoon.
KOKONAISVALTAINEN OTE
- Tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma koskien kunnan palveluverkon yksiköiden korjaus-, uudisrakennus-, oirekysely-, hankinta- ja tiedottamistarvetta. Esim. sisäilmaongelmien käsittely pääosin koulukohtaisesti yksi kerrallaan ei ole kestävä toimintamalli ja sellaista tulisi pyrkiä välttämään. Tutkimus-, korjaus- ja hankintatarpeet tulisi selvittää kokonaisvaltaisesti, varmistaa kokonaisvaltaisuuden edellyttämille toimenpiteille riittävät resurssit ja laatia tämän pohjalta ajankohtainen sisäilmasuunnitelma ja sille toteutusaikataulu. Tässä vaaditaan priorisointia investointiohjelmaan viranhaltijoilta sekä päättäjiltä vastuunottoa terveellisten ja turvallisten hoiva- ja oppimisympäristöjen turvaamiseksi varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja vanhustenhoidon yksiköissä.
TIEDONKULKU JA TIEDONVÄLITYS
- Tiedonkulussa tulee myös kiinnittää huomiota sujuvuuteen ja viranhaltijoiden vastuuseen siirtää saamansa tieto eteenpäin sisäilmakysymyksistä päävastuussa oleville viranhaltijoille. Vastaanotetut oireilmoitukset eivät saa unohtua kenenkään työpöydälle. Tämän välttämiseksi voisi kunta ottaa käyttöön yleisen oireilmoituslomakkeen (esim. jo hankitun THL:n lomakkeen hyödyntäminen kattavasti), joka on helppo kenen tahansa viranhaltijan lähettää eteenpäin. Yhtenäisestä lomakkeesta saatujen tietojen vertailtavuus on myös sujuvampaa.
TIEDOTUS JA VIESTINTÄ
- Tiedottamisessa kunnan toimintatavat ovat olleet viime aikoina pääasiassa hyviä. Tiedotus tulee aloittaa jo sisäilmaongelmaepäilysten herätessä ja sen tulee olla säännöllistä ja ajantasaista. Jatkossakin tulisi varmistaa, että sekä kunnan sivuille että suoraan asianosaisille lähetetään viipymättä tieto heitä tai heidän perheenjäseniään koskevista sisäilmasuunnitelmista, tehdyistä päätöksistä sekä tulevista toimenpiteistä.
- Kuntaa rohkaistaan tarttumaan uudenlaisiin viestintätapoihin, ottaen rohkeasti oppia muualla hyviksi todetuista käytänteistä ja uudenlaisista toimintamalleista.
OSALLISTAMINEN JA VAIKUTTAMINEN
- Sisäilmaongelmien vaikutuksessa olevat asianosaiset tulee osallistaa heitä tai heidän perheenjäseniään koskevien toimenpiteiden suunnitteluun siten, että heillä on aito mahdollisuus vaikuttaa valittaviin ratkaisuihin. Tällaisesta onnistuneesta prosessista on esimerkkinä Kirkonkylän koulun väistösuunnitelman monipuolisen oppimisympäristön suunnittelu. Tämä osallistava toimintatapa tulisi olla kokonaisvaltaisesti käytössä koko kunnan alueella.
KOKO KETJU KUNTOON
- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Rakennusterveys- ja sisäilmastopalveluiden Juhani Pirinen esitteli 8.2.2018 Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimen johtohenkilöstölle ja muille kiinnostuneille mallin sisäilmaongelmien hoitamiseksi ja koko ketjun kuntoon laittamiseksi. (liite: Juhani Pirinen, diat, 4 kpl)
Koko ketjun kuntoon laittamiseksi tulee Tuusulassa panostaa seuraaviin toimenpiteisiin:
1. Panostetaan ennakointiin.
Koulujen sisäilmaongelmia voidaan estää pahenemasta, jos rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen käytetään nykyistä enemmän resursseja. Rakennuksia kannattaa tutkia aina kokonaisuutena ja rakennuksen osatutkimuksia pitäisi välttää. Laajojen korjaustoimenpiteiden rinnalla kannattaa pohtia myös uudisrakentamisen vaihtoehtoa. Näin todetaan Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -hankkeen loppuraportissa. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Ennakointi estää koulujen sisäilmaongelmia, Valtioneuvoston viestintäosasto 25.4.2017 12.51 TIEDOTE 180/2017 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/ennakointi-estaa-koulujensisailmaongelmia)
2. Rakennukset tutkitaan kokonaisvaltaisesti, käyttäen tutkimuksissa enemmän kuin yhtä toimijaa, jotta saadaan selville rakennusten todellinen kunto. Tämä sisältää rakennusteknisen kuntotutkimuksen sekä taloteknisen kuntotutkimuksen. Mahdollisesti voidaan täydentää tutkimuksia kyselyillä. Tutkimuksista tulee tehdä arvio rakennuksen terveellisyydestä. Kuntotutkimuksista tulee kilpailuttaa puitesopimukset, jossa kriteereissä painotetaan osaamista ja laaja-alaista kokemusta ja hinnalle jää esimerkiksi 40 % painoarvo.
3. Kunnan kiinteistöillä tulisi olla strategia, mitä kiinteistöjä säilytetään (=korjataan tai korvataan uudella) ja mistä luovutaan. Tämä liittyy olennaisesti koulujen ja päiväkotien palveluverkkostrategiaan.
4. Kiinteistöstrategian ja rakennusten terveellisyyden perusteella tehdään suunnitelma tulevista peruskorjauksista ja uudisrakennuksista. Joissain tapauksissa järkevintä on purkaa huonokuntoinen rakennus ja rakentaa uusi. Päätöksenteon tulee perustua faktoihin, jotka on mahdollista saada ainoastaan kunnollisten kuntotutkimuksien perusteella, joihin on osoitettu riittävät määrärahat. Myös mahdolliset kiireelliset väistöt täytyy ottaa huomioon. Jos on tarvetta tehdä "elinkaarta jatkavia" toimenpiteitä, tulee tehdä laskelmat, että niistä saadaan riittävä hyöty käytettyihin resursseihin nähden ja varmistua, että toimenpiteillä taataan terveellinen ympäristö suunnitelluksi käyttöiäksi. Suunnitelmaa ei pitäisi tehdä ensisijaisesti budjettiraameissa, vaan ensin päättää tarvittavat toimenpiteet ja sen jälkeen päättää tarvittavista resursseista.
5. Kuntaan tarvitaan lisää osaamista sisäilma-asioiden selvittelyyn, kuntotutkimusten koordinointiin, hankintalainsäädäntöön sekä viestintään. Tämä voi tarkoittaa sisäilma-asiantuntijuuden ja hankinta- sekä viestintäosaamisen lisäämistä koulutuksin tai palkkauksin tai ulkoa ostettua konsultointipalvelua. Ostettavan sisäilma- tai kuntotutkimusasiantuntijapalvelun tulisi olla sertifioidun ja kokeneen rakennusterveysasiantuntijan (RTA} tuottamaa.
6. Kaiken sisäilmaviestinnän tulee olla avointa ja proaktiivista. Tutkimusraportit ja sisäilmatyöryhmän muistiot tulee julkaista nettisivuilla viipymättä ja asianosaisia tulee tiedottaa aktiivisesti. Tätä on toteutettu kunnassa kiitettävästi, mutta tiedotuskatveita ja muita viiveitä tulisi myös välttää organisoimalla mm. henkilöstön vastuita ja tehtävien delegointia.
7. Korjaamisessa ja uudisrakentamisessa ei ole varaa tehdä virheitä. Kunnassa tulisi vakavasti harkita elinkaari- ja allianssimalleja isoissa hankkeissa. Kunnan rakennusvalvonnan tulisi edellyttää aikaisempaa laajempaa selvitystä koko rakennushankkeen kosteuden hallinnasta, mikä tarkoittaa esimerkiksi Kuivaketjul0-toimintamallin noudattamista ja seurantaa. Edelleen hankkeita ei saa kilpailuttaa pelkän hinnan perusteella tai ainakin vaatimukset rakentamisen laadusta täytyy olla tarkkaan kuvattu ja viety sopimuksiin.
Kunnassa on suunniteltu liimattavista muovimatoista luopumista uudis- ja korjausrakentamisessa. Kannustetaan kuntaa selvittämään aktiivisesti vaihtoehtoisia pinta materiaaleja.
8. Rakennusten huolto ja ylläpito -toiminnot tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti siten, että niihin on mahdollista varata riittävästi resursseja. Huollon ja ylläpidon tulee olla prioriteetteja, eikä missään tapauksessa säästökohteita. Sähköisen huoltokirjan järjestelmällinen hyödyntäminen mahdollistaa myös rakennusten tilan seurannan.
9. Sisäilmasta sairastuneiden lasten oikeudet opetukseen on turvattava. Sairastuneiden lasten opetus tulee järjestää puhtaissa tiloissa mieluiten oman koulun yhteydessä, jolloin voidaan ehkäistä lapsen syrjäytyminen. Lapsille ja perheille tulee antaa riittävästi tukea erikoisjärjestelyihin.
10. Sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleisiä julkisissa kiinteistöissä, mutta niitä esiintyy myös paljon yksityisissä kiinteistöissä. Ihmisten on hyvin vaikea löytää apua asuntojen sisäilmaongelmien selvittämiseen. Kunta voisi tarjota kuntalaisilleen neuvontaa yhteistyössä ja täydentäen rakennusvalvonnan sekä terveysviranomaisen palveluita. Tällaisesta on hyvää kokemusta esimerkiksi Oulusta.
11. Ilmanvaihdon tulee olla päällä jatkuvasti. Ilmanvaihtoa voidaan pienentää silloin, kun rakennuksessa ei ole käyttäjiä, mutta silloinkin ilmanvaihdon tulee olla hallittua siten, että painesuhteet pysyvät hallinnassa. Jos pää koneita sammutetaan tai käytetään jaksottaisella käytöllä, tulee erillispoistot kytkeä samaan aikaohjelmaan. Siitä tulee pitää kiinni, että ilmanvaihtoa ei missään tapauksessa käytetä energiansäästömetodina."