Valmistelija
Tanja Rontu-Hokkanen, vs. henkilöstöjohtaja
Perustelut
Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa päättäjille, esimiehille ja henkilöstölle henkilöstötavoitteiden seurantaan ja tilastotietoihin perustuva kokonaiskuva kunnan henkilöstövoimavarojen tilasta ja kehityksestä vuonna 2017 ja sen perusteella osaltaan suunnitella tulevia toimenpiteitä.
Henkilöstökertomukseen on koottu kunnan henkilöstötavoitteiden toteutumisen seurantaa sekä henkilöstön määrää ja rakennetta, vaihtuvuutta, poissaoloja sekä muita kertomusvuoden tapahtumia henkilöstöasioissa. Kertomuksessa on erikseen myös lyhyt johtopäätös -osio.
Vuoden 2017 henkilöstön uudistumista ja johtamista koskevat tavoitteet ovat toteutuneet hyvin.
Henkilöstötuottavuuden näkökulmasta vuosi oli erittäin hyvä. Henkilöstömäärä ei ole kasvanut ja samalla työhyvinvointimittareiden perusteella henkilöstön työhyvinvoinnin tila on selkeästi parantunut. Työtapaturmien määrä (joihin haettu korvauksia vakuutusyhtiöltä) oli selvästi laskenut, vaikka uuden sähköisen raportointijärjestelmän myötä näyttäisi tapaturmien määrä kasvaneen. Sairauspoissaolot ovat hieman kasvaneet (12,7:stä 13,9:ään), mutta ovat edelleen alemmat keskimäärin Kuuma-kuntiin verrattuna.
Kunnan palveluksessa oli 31.12.2017 (=palvelussuhteita) oli yhteensä 2199 henkilöä (vuonna 2016 2197 henkilöä), joista vakituisia 1728 (78,58 %) ja määräaikaisia 471 (21,42 %). Henkilöstömäärä vuoden viimeisenä päivänä tarkasteltuna palvelussuhteiden määrään oli lähes sama kuin viime vuonna. Vuoden 2016 luku (henkilöä tuhatta asukasta kohden) oli 54,9 noussut vuoden 2017 lukuun 54,9. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli kertomusvuoden lopussa 46,65 vuotta (v. 2016: 45 vuotta).
Henkilöstökulut alittivat kuntatasolla hieman muutetussa talousarviossa varatut määrärahat. Henkilöstökulujen määrä oli kaikkiaan 97.531.393 euroa (talousarvio 99.050.329 euroa). Henkilöstökulujen määrä aleni edellisvuoteen 1,74 prosenttia. Ero selittyy pääosin työnantajamaksujen pienenemisellä. Henkilöstökuluista palkkakulut olivat 76,9 M€ (78,1 M€) ja sivukulut 20,7 M€ (23 M€). Eläkekuluja sivukuluista oli 16,9 M€ (18,1 M€). Palkkojen osuus ulkoisista toimintakuluista oli pienentynyt 30,2 % (vuonna 2016: 33,6 %).
Vuoden 2019 alusta toteutettavaksi suunniteltu maakunta-, sote- ja Keski-Uudenmaan sote uudistus siihen liittyvine muutoksineen tulee vaatimaan vahvaa henkilöstösuunnittelua. Kyse on jo tällä hetkellä toisaalta muutoksiin liittyvistä riittävästä resursoinnista kunnassa ja toisaalta uuden kunnan palveluiden ja palveluorganisaation valmisteluresurssien ja osaamisen varmistamisesta. Muutokset aiheuttavat tarvetta organisaatiossa myös tukipalveluiden tarkastelulle sekä enimmillään uusille johtamisen kokonaisuuksille. Tämä työ on jo kunnassa käynnistetty. Samaan aikaan henkilöstön eläköityminen ja vaihtuvuus on arvion mukaan aiempaa korkeammalla tasolla. Palvelutoiminnan henkilöstöresursseja ja –määrää on myös viime vuodet monin tavoin supistettu. Kunnan hallinnon ja palvelutoiminnan kehittämisresurssit ovat edelleen hyvin ohuet.
Tämän päivän ja tulevien vuosien haasteina kunnalla ovatkin henkilöstön näkökulmasta osaamisen ja resurssien varmistaminen
1. maakuntaan ja/tai Keski-Uudenmaan soteen siirtyvien toimintojen siirtymisvalmisteluun
2. kunnan elinvoimaa tukevien ja kuntaan jäävän palvelutoiminnan sisällön ja suunnan määrittelyyn ja toteuttamiseen sekä
3. kehittämis- ja asiantuntijaosaamisen varmistaminen eri ikäkausijohtamisessa.
Muutosten johtamista ja johtamiskulttuurin kehittämistä on tuettu koko esimieskunnalle suunnatulla esimiesvalmennuksella. Koko esimieskunta (yli 95%) kävi lävitse valmennuksen kesään 2017 mennessä. Muutosten läpivientiä tuetaan myös yhteisten toimintatapojen ja käytänteiden sekä ohjeistuksen määrittelyllä. Keskeistä on osallistaa koko henkilöstö mahdollisuuksien mukaan muutosten suunnitteluun ja toteutukseen sekä avoin henkilöstöviestintä.