Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Tuusulan kunnan vesilain 3 luvun 3 §:n mukaisesta lupahakemuksesta Blennerintien sillan rakentamisesta Palojoen yli Tuusulan Jokelassa (ESAVI/28677/2022). Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa https://ylupa.avi.fi. Lausunnon toimittamiselle on saatu lisäaikaa 17.3.2023 asti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemusta kaksi kertaa ja hakemusta on täydennetty 5.10.2022 ja 5.12.2022 päivätyillä asiakirjoilla.
Hakemus
Tuusulan kunta hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain (587/2011) 3 luvun 3 §:n perusteella lupaa Tuusulan kunnan Jokelan taajamassa Palojoen ylittävän Blennerintien sillan rakentamiselle. Silta on osa asemakaavan mukaista Blennerintietä (katu), joka yhdistää Peltokaaren asuinalueen Jokelan keskustaan. Silta kulkee Palojoen yli Jokelan vankilan kaakkoispuolella. Kyseessä on ajoneuvoliikenteen silta, jota pitkin kulkee myös kevyen liikenteen väylä. Silta on tarkoitus toteuttaa teräsputkisiltana, joka muodostuu kahdesta vierekkäisestä halkaisijaltaan 3750 mm:n teräsputkesta. Putkien pituudet alaosaltaan ovat 26,0 ja 27,2 m ja yläosaltaan 16,8 ja 18,0 m. Sillan hyötyleveys on 12,2 metriä, josta reunakivellä erotetun kevyen liikenteen osuus on 3,7 m. Ajorata on leveydeltään 7,4 m. Jatkossa joen vesi kulkee teräsputkia pitkin sillan ali, kunnes se jatkaa taas normaalina purouomana.
Hakijan näkemyksen mukaan hanke täyttää vesilain 2 luvun 7 §:n ja 3 luvun 4-7 §:ien mukaiset oikeudelliset edellytykset luvan myöntämiselle. Hankkeen ympäristövaikutukset ovat rakentamisen aikaisia. Hanke ei aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilassa, veden laadussa tai vesieliöstössä. Tavoitteena on, että Blennerintie siltoineen voidaan toteuttaa samassa yhteydessä, kun Pasila-Riihimäen välisen rataosuuden kapasiteetin kasvattamiseen tähtäävän rakennushankkeen toinen vaihe Jokelan kohdalla käynnistyy. Väylävirastolta saadun tämänhetkisen arvion mukaan se tapahtuu vuonna 2025.
Silta sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle, Jokelan teollisuusalueelle. Jokelan teollisuusalue on varhainen esimerkki rautatien varrelle rakentuneesta monipuolisesta teollisuusalueesta. Jokelan tiilitehdas, jonka ympärille teollisuustaajama on kehittynyt, on tuotantoalansa keskeinen ja hyvin säilynyt edustaja.
Kaavatiedot
Maakuntakaavakokonaisuuden muutoksenhakuprosessi on vielä kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Maakuntakaavassa hankealue sijoittuu keskustatoimintojen alueen, liityntäpysäköintialueen sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen läheisyyteen. Palojoki on merkitty kaavassa vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi.
Aluetta koskee koko kunnan kattava oikeusvaikutukseton yleiskaava (valtuuston hyväksymä 15.5.1989). Yleiskaava on suunnittelualueen osalta vanhentunut. Alueella on tullut voimaan Jokelan osayleiskaava, jonka Tuusula 2040 yleiskaava tulee jatkossa korvaamaan. Tuusulan kunnanvaltuusto hyväksyi Jokelan osayleiskaavan 13.3.2006. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin asuinaluetta (A, AP ja AO). Koilliskulmaan on osoitettu laaja maa- ja metsätalousvaltainen alue, jossa haja-asutusluontoinen rakentaminen on mahdollista. Kaava-alueen halki pohjoiseteläsuunnassa sekä itä-länsisuunnassa kulkevat lähivirkistysalueille (VL) sijoittuvat ulkoilureitit. Alueen sisäosaan on osoitettu kortteli palvelujen ja hallinnon alueelle (P) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle (PY). Rautatien reuna-alue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Palojoen itäpuolelle Peltokaaren länsiosaan sijoittuu puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Jokelan osayleiskaava mahdollistaa hankkeeseen liittyvän uuden Palojoen ylittävän ja radan alittavan katuyhteyden rakentamisen. Alueella on voimassa Jokelan Peltokaaren alueen asemakaava. Kaavassa hankealue sijoittuu ohjeellisen jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle reitille.
Vesistötiedot ja luontoarvot
Palojoki kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella. Palojoki on hankealueella puroksi luokiteltava Vantaanjoen sivuhaara, jossa virtaava vesi päätyy lopulta mereen Helsingin edustalle. Hankealueella ei ole merkittäviä luontoarvoja ja lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat muutaman kilometrin päässä. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Palojoella ei kalasteta kaupallisesti eikä hankealueen vesistöä käytetä merkittävissä määrin virkistykseen. Sen rannoilla ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia.
Palojoki on 45 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue on 89 neliökilometriä. Palojoki on voimakkaasti polveileva eli meanderoiva joki. Poikkisuuntaiset korkeuserot eivät ole erityisen suuria, mutta viettävyyttä rannoilla esiintyy kautta joen. Valuma-alueen hallitsevat maalajit ovat hiesu ja savi. Palojoki virtaa laakson pohjalla ja mutkittelee voimakkaasti. Laakson rinteiden kaltevuus vaihtelee suuresti jyrkästä reilun 10 metrin tasoerosta loivaan 1-2 metrin tasoeroon. Sillan läheisyydessä Palojoki virtaa runsasravinteisena purona. Palojoen ekologinen luokka on Vantaanjoen yhteistarkkailu raportissa vuonna 2021 määritelty tyydyttäväksi. Ekologisen tilan luokitus perustuu vuosien 2012-2017 aineistoon.
Jokelan alueella esiintyy useita tavallisia nisäkäslajeja kuten kettu, mäyrä, rusakko, yms. Palojoen vartta kulkeva viheralue toimii nisäkkäille ekologisena käytävänä. Palojoen kalataloutta on pyritty elvyttämään 2000-luvun aikana istuttamalla jokeen meritaimenen poikasia. Palojoen kalaston valtalajit ovat särki, hauki, törö ja turpa. Lisäksi joessa on tavattu salakkaa, ahventa, kiiskeä, kivisimppua ja lahnaa sekä istutettua harjusta. Koeravustuksissa on saatu jonkin verran kookkaita rapuja. Palojoki on Palopuron kalatien avaamisen ansiosta taas meriyhteydessä. Virtavesien hoitoyhdistys on tehnyt Palojoella taimenen kotiutusistutuksia 2000-luvun taitteesta lähtien. Koekalastusten ja istutustietojen mukaan vaikuttaa siltä, että taimen on alkanut lisääntyä luontaisesti Rannikonmäenkoskessa. Istutukset vaikuttavat onnistuneen, sillä poikasia on havaittu runsaasti istutusten jälkeen. Osalla taimenista on havaittu evävaurioita, mikä kielii mahdollisesti ongelmista vedenlaadussa. Hankealue on pieni puromainen joki, joten vesistöllä ei ole merkittäviä käyttötarkoituksia virkistystarkoituksen lisäksi.
Maaperätiedot
Alueen ja sen ympäristön maaperä on pääasiassa savea. Hakemuksen mukaan urakoitsijan tulee varautua pilaantuneiden maiden käsittelyyn.
Hankkeen ympäristövaikutukset
Hankkeesta ei synny merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Veden näkyvyys tulee sumenemaan ruoppauksen ajaksi, mutta vaikutukset ovat hetkellisiä ja veden tila palautuu ennalleen nopeasti. Sameus ei joen virtauksen takia jää hankealueelle pitkäksi aikaa. Mahdolliset pohjaeliöt ja kasvillisuus tuhoutuvat niiltä alueilta, johon teräsputket asennetaan, mutta haitta on joen kokonaisuutta ajatellen vähäinen.
Hankkeesta syntyy arviolta vain vähäisiä paikallisia ympäristövaikutuksia. Sillan rakentamisella tulee olemaan vähäisiä hetkellisiä vaikutuksia vedenlaatuun rakennusalueella. Keskeisimmät vaikutukset ovat veden kiintoainepitoisuuden nousu eli samentuminen sekä sedimenttien haitta-aineiden vapautuminen kiertoon. Silta-alue on verrattain pieni, joten myös kiintoainesta lähtee liikkeelle vähäisiä määriä ja samennusvaikutus on vain hetkellisesti voimakas. Suurimmat vaikutukset sillan rakennuksella on poistettavassa kiintoaineessa elävään pohjaeliöstöön, joka voi vahingoittua tai kuolla. Pohjaeliöstö palautuu kuitenkin ajan kanssa häiriön poistuttua. Pitkäaikaisia vaikutuksia ei synny, eivätkä vaikutukset yllä laajasti rakennetun alueen ulkopuolelle. Rakennusvaiheen jälkeen vaikutuksia ei enää ole, kun joki jatkaa virtaamista entiseen tapaan putkisillan läpi. Hankkeesta ei synny vaikutuksia pohjavesiin. Sillan rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia linnustoon, koska samentumista aiheuttavat työt sijoittuvat vain pienelle alueelle. Hankkeella ei ole vaikutusta maaeliöstöön. Kokonaisuudessaan vaikutukset eliöstöön jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi.
Vaikutuksia kalastukseen ja kalatalouteen ei synny, sillä joessa ei harjoiteta kaupallista kalastusta. Hankkeesta ei synny vaikutuksia vesiliikenteeseen, sillä Palojoen koon vuoksi joessa ei ole vesiliikennettä. Hankkeella ei ole vaikutuksia muinaisjäännöksiin. Sillan rakennuksella ei ole vaikutuksia vesienhoitoalueen tavoitteisiin.
Kuvaus työvaiheista
Sillan rakennushanke toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan suunnitelmapiirroksen mukaisesti. Suunnittelupiirroksessa on esitetty sillan sivu- ja tasokuvat sekä poikkileikkaus. Piirroksessa on myös sillan mitat ja tasot. Suunnitelmapiirroksessa on myös esitetty alustavat työvaiheet. Näitä ovat mm. kaivanto, teräsputkien asennus, putkien ympärystäyttö, luiskien verhoilu, kuivatus, tien tasaus ja päällystäminen sekä kaiteen rakentaminen. Kaivannon tekemisessä alueelta kaivetaan massoja. Massat tutkitaan ja ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tutkimustulosten perusteella. Massojen tarkkaa määrää ei ole vielä tiedossa.
Hakemuksen mukaan alueelle ei ehdoteta tarkkailua, sillä vaikutukset ovat vähäisiä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Lausunto
Vesilain mukainen hakemus on täydennyksistä huolimatta edelleen hyvin puutteellinen. Hakemuksen mukaan sillan rakentamistyössä ja rumpujen asentamisessa Palojokeen tehdään massanvaihto tasoon +57,00, mikä tarkoittaa huomattavaa kaivuuta, kun rumpujen ylävirran puoleisen pään korko on + 60.93 ja alavirran puoleinen pääty + 60,65. Peltokaaren asemakaavassa hankealueella on kaavamerkintä ”saa”, mikä tarkoittaa puhdistettavaa/kunnostettavaa maa-aluetta, alueen pilaantuneisuus on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamistoimenpiteitä. Mahdollisesti pilaantuneen maaperän ja sedimenttien tutkimuksia ei ole alueella tehty, vaan ne aiotaan hakemuksen mukaan tehdä keväällä 2023. Puuttuvien tietojen perusteella ei voida arvioida hankkeen vaikutuksia vesistöön.
Suunnitelmapiirustuksessa on esitetty pohjaveden korkeudeksi +62,73 (N2000) ja hakemuksen täydennyksessä 5.12.2022 on esitetty, että pohjaveden pinta olisi noin tasolla +59…60. Täydennyksessä mainitaan, että tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa hankealueen pohjaveden pinnankorkeudesta. Hakemuksen mukaan hankkeen pohjatutkimusohjelmassa kuitenkin huomioidaan myös pohjavesi ja hankealueelle tulee 2-4 pohjavesiputkea. Hankkeen geosuunnittelijan mukaan pohjavedestä ei todennäköisesti aiheudu haittaa hankkeelle. Pohjaveden pinnankorkeus otetaan kuitenkin suunnitteluvaiheessa tarvittavilta osin huomioon. Hakemuksesta puuttuu hakemuksen käsittelyn kannalta tärkeitä pohjavesitietoja.
Hakemuksen mukaan alueelle ei ehdoteta tarkkailua, koska hankkeen vaikutukset ovat vähäiset. Hakemuksen mukaiset hankkeen vaikutukset Palojoelle eivät ole vähäiset, kun silta rakennetaan rumpuratkaisuna ja massanvaihdolla, ja työnajaksi Palojokeen asennetaan patorakennelmat ja ohivirtaus. Vedenlaatua tulee seurata rakennusalueen läheisyydessä ylä- ja alajuoksun näytepisteillä vesinäytteenotoin ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Vesientarkkailuohjelmaa tulee täydentää maaperän ja sedimenttien tutkimustulosten perusteella.
Rakentamisen aikaiset vesien johtamisjärjestelyt eivät hakemuksesta myöskään selviä. Hakemuksen mukaan Palojoki padotaan ja virtaus ohjataan työalueen/kaivannon ohi ohivirtausputkia ja pumppaamoa hyödyntäen. Työn kestoa ei hakemuksessa esitetä.
Sillan rumpujen mitoitusperiaatteet eivät myöskään hakemuksesta tarkasti selviä, kun alueelta ei ole riittäviä virtaama- ja vedenkorkeustietoja. Hakemuksen mukaan Palojoen siltarumpujen poikkipinta-ala on suunniteltu hieman suuremmaksi (22,06 m²), kuin vieressä sijaitsevan Palojoen ratasillan nykyinen aukko 20,6 m².
Lupapäätöksessä tulee antaa ranta-alueella ja uomassa tehtävien kaivu- ja massanvaihtotöiden tekemiselle riittävät määräykset, joilla estetään rakentamisen aikana kiintoaineksen ja haitta-aineiden pääseminen vesistöön. Kiintoaineksen pääsemistä vesistöön voidaan estää rakennustyön aikaisilla suojaustoimenpiteillä ja huolellisella rakennustavalla. Ympäristölautakunta katsoo, että hakemusta tulee täydentää suunnitelmalla kiintoaineksen karkaamisen estävistä toimenpiteistä. Työmaalta valuvien hulevesien lisäksi Palojokeen voi päästä kiintoainesta työmaan kaivutöiden seurauksena pohjaveden purkauduttua. Pohjavesi tulee huomioida hankkeen suunnittelu- ja rakentamistöissä.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksella ei ole tiedossa, että Palojoessa olisi selvitetty vuollejokisimpukalle sopivia elinympäristöjä. Kiintoaineksen ja haitta-aineiden kulkeutumisen estävät toimenpiteet ja lupamääräykset ovat tarpeen mahdollisten vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisen ja hävittämisen estämiseksi.
Kiintoaineksen vesistöön pääsemisen estäminen edesauttaa myös erittäin uhanalaisen taimenen lisääntymis- ja elinympäristöjen kohenemista. Palojoessa on Jokelan alueella useita koskialueita, joista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:llä (VHVSY) on taimenhavaintoja viimeksi vuodelta 2019. VHVSY on arvioinut koskialueet hyvin potentiaalisiksi taimenten lisääntymisalueiksi ja soraikkotilanteen pääasiassa hyväksi. Yksi koskista on suoraan radan alla heti suunnitellusta sillasta alavirtaan. Hakemuksessa ei ole tehty arviota siitä, millaisia vaikutuksia hankkeella on uhanalaisen taimenen elinympäristölle, tai miten vaikutuksia voidaan estää. Erityishuomiota vaativat rakentamisen aikaiset kiintoainepäästöt. Lupapäätöksessä tulee huomioida, ettei rakentamistöitä tehdä taimenen kutuaikana syyskuusta marraskuuhun.