Valtuusto, kokous 13.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 168 Talousarvio 2022 ja taloussuunnitelma 2022–2026

TUUDno-2021-1432

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talousjohtaja esittelee talousarvion valmistelun tilannetta ja alustavaa talousarviokehyslaskelmaa sekä laskelman perusteita.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi
  • antaa tarvittavat ohjeet jatkovalmistelua varten.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Ennakkotietojen perusteella Suomen talous elpyi ripeästi keväällä ja ylitti jo koronakriisiä edeltäneen tasonsa. Kasvupyrähdyksen ennakoidaan jatkuvan ensi vuoden puolelle, mutta sen jälkeen kasvu hidastuu. Epävarmuus voi palata talouteen yllättävän nopeasti korkeimpien kasvulukujen ohittuessa. Pitkällä aikavälillä Suomen talouden kestävyyden määrittävät rakenteelliset toimenpiteet, jotka edistävät työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä ja vahvistavat samalla julkista taloutta.

Koronaepidemiasta aiheutuvat terveydenhuollon lisämenot, asetetut rajoitukset sekä iskua lievittävät valtion tuet ovat syventäneet julkisen talouden alijäämää. Kuntien rahoitusasema kääntyi ylijäämäiseksi viime vuonna. Tämä johtui pitkälti valtion mittavista tukitoimista sekä osaltaan syntyneistä säästöistä. Vuonna 2021 kuntatalouden toimintakate heikkenee arviolta noin 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Kun kuitenkin talouden elpyminen on samanaikaisesti nostanut verotuloja, ennustetaan kuluvan vuoden kuntatalouden pysyttelevän ylijäämäisenä.

Vuonna 2022 kuntatalous uhkaa painua jälleen alijäämäiseksi. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus jätetään osin huomioimatta vuonna 2022. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus ja ns. kuntien kiky-vähennyksen jääminen pysyväksi vähentävät kuntien valtionosuusrahoitusta yhteensä noin 500 milj. eurolla. Leikkauksia perustellaan kuntatalouden mittavilla koronatuilla vuonna 2020.

Vuonna 2023 Suomen julkisyhteisöjen rakenne muuttuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä helpottaa kuntien rakenteellisia väestön ikääntymisestä johtuvia menopaineita. Vuoden 2023 valtionosuuspäätökset sisältävät hyvin suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät paitsi sote-uudistuksen ohella myös tulevien vuosien kustannusten jaon tarkistukseen valtion tiukan menokehykseen sisään.  Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa lievästi alijäämäisenä.

Tuusulan kunnan talous 2021

Kunnan talousarviovuoden 2021 talouteen liittyy merkittävää epävarmuutta koronaepidemian vaikutusten sekä taloudellisen ympäristön nopeiden muutosten vuoksi.  Talouskasvun vauhdittumisesta huolimatta tilanne alkavan syksyn suhteen on hyvin epävarma, ja uhka elinkeinotoiminnan ja julkisten palvelujen uusista rajoituksista sekä kustannuksista on kasvanut. Lisäksi huolta kuntatalouteen aiheuttaa valtion vuoden 2021 koronakompensaatioiden määrä; ennakkoarvioiden mukaan valtio tullee korvaaman kunnille vain osan aiheutuneista välittömistä koronakustannuksista.

Tuusulan verotulotilitykset ovat kokonaisuutena kehittyneet alkuvuonna ennakoitua paremmin kaikissa verotulolajeissa. Myös hyvä kysyntä erityisesti pientalotonteissa ennakoi sitä, että budjetin mukaiset tonttien myyntitulotavoitteet saavutetaan. Sivistyksessä maksutuotot jäävät noin 0,5 milj. euroa talousarvioita pienemmäksi koronan vuoksi.  Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit liittyvät Keusoteen. Kuntayhtymän maksuosuusennustetta korotettiin ensimmäisen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä 2,0 milj. euroa. Keusoten maksuosuuteen kohdistuu edelleen arviolta 3–4 milj.  euron lisäylitysriski. Riskin toteumaan vaikuttaa keskeisesti Keusoten tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen sekä valtion koronakorvausten määrä. 

Kesäkuun lopun tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan tilikauden alijäämä on –6,3 milj. euroa. Ennusteen mukaan kunta velkaantuu talousarviovuoden aikana lähes 34 milj. euroa.

Talousarviokehys 2022

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2022 talousarviokehyksen perustana tuore pormestariohjelma sekä valmisteilla oleva Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2020 tilinpäätökseen, puolivuosikatsaukseen 2021, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, kunnan toimialueiden ennakoimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä tuottavuus- ja säästötoimiin.  
Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.

Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2022. Sosiaali- ja terveystoimi mukana kehyslaskelmissa Keusoten palveluostoina, osana Yleishallintoa ja johdon tukea. Keusoten toimintamenoihin ja maksuosuuksiin 2022 kohdistuu merkittävää epävarmuutta. Keusoten luvut täsmentyvät taloussuunnittelun edetessä sekä osakaskuntien kanssa käytävien tarkentavien keskustelujen myötä.

Koronapandemia heikentää edelleen Tuusulan taloutta vuonna 2022. Kunnan palveluita ja taloutta rasittavat koronasta kuntalaisille aiheutunut hoitovelka erityisesti Keusotessa sekä koronan haittavaikutusten korjaamiseksi järjestettävä monialainen tuki erityisesti koululaisille, nuorille aikuisille sekä työttömäksi jääneille kuntalaisille. HSL:n kuntaosuuden ennakoidaan kasvavan edelleen pienten matkustajamäärien ja alhaisten lipputulojen vuoksi 0,4 milj. eurolla 4,2 milj. euroon. 

Verotulot ja valtionosuudet

Verotulot on arvioitu Kuntaliiton viimeisimmän verotuloennusteen (toukokuu 2021) perusteella. Verotuloennusteet ovat tässä vaiheessa vielä hyvin epävarmoja; vuoden 2022 ansiotulojen odotetaan kasvavan ja vähennyksiin (esim. matkakulut, tulonhankkimiskustannukset) voi vielä tulla muutoksia. Kuntaliiton seuraavat veroennusteet julkaistaan elokuussa. Tällöin tulevat käyttöön tämänhetkisen tiedon mukaan myös sote-alueuudistuksen vaikutusten mukaiset laskelmat ja ennusteet. Valtionosuudet arvioidaan Kuntaliiton ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisina. Verotulo- ja valtionosuusennusteita päivitetään Kuntaliiton laskelmien muuttuessa. 

Kehyslaskelman lähtökohtana ovat ansiotuloveroprosentti 19,75 %:a sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit esitettyihin veroprosenttikorotuksiin pohjautuen.    
 

  Lain sallima vaihteluväli  

Tuusulan nykyinen
vero-%

     

Yleinen kiinteistövero

0,93–2,00       

1,15

Vakituinen asuinrakennus 

0,41–0,90      

0,48

Muu asuinrakennus

0,93–1,80 

1,35

Rakentamaton rakennuspaikka     

3,93–6,00

6,00

Yleishyödyllinen yhteisö

0,00–1,55 

0,65

 

Toimintatulot ja -menot

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan kehyslaskelmassa asettuvan 10,1 milj. euroon, kasvua 2021 talousarviosta 2,6 milj. euroa. Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan säilyvän edellisvuoden tasolla 3,0 milj. eurossa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen määrään liittyy epävarmuutta ja arviota tarkennetaan talousarvioprosessin aikana. Muiden ulkoisten toimintatulojen ennakoidaan kasvavan 0,7 milj. euroa, josta kotikuntakorvausten kasvu on 0,3 milj. euroa. 

Toimintakatteen kasvuksi esitetään 2,4 % (5,2 milj. euroa). Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 3,4 % (8,7 milj. euroa) talousarvioon 2021 nähden. Ulkoisten toimintamenojen kasvu koostuu seuraavista keskeisistä menolisäyksistä: Keusote 3,8 milj. euroa, HSL:n kuntaosuus, 0,4 milj. euroa, koulujen väistötilat 0,6 milj. euroa sekä palkat ja sivukulujen korotukset 1,4 milj. euroa.

Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.4.2020–28.2.2022 ja neuvottelut uusista sopimuksista käytäneen syksyllä 2021. Vuonna 2021 palkat nousevat kunta-alalla noin 2,1 % (1,0 % yleiskorotus, paikallinen järjestelyvaraerä 0,8 %). Palkkakustannukset ja sivukulut on huomioitu kehykseen siten, että vuoden 2022 palkkakustannuksen nousuksi on arvioitu 2,0 %. Sivukulujen arvioidaan pysyvän 2021 tasossa. 

Suomen hallituksen budjettiriihi on 7.–8.9.2021. Budjettiriihen päätöksistä aiheutuvat vaikutukset tulee huomioida toimialojen talousarvion laadinnassa mahdollisena kehyksen ylityksenä ja/tai alituksena. 

Sote-uudistusta koskevan voimaanpanolaki tuli voimaan 1.7.2021. Koska tässä vaiheessa ei ole vielä tarkkoja tietoja Sote-uudistuksen taloussuunnitelmavuosille kohdistuvista vaikutuksista, ohjeellinen kehyspäätös tehdään talousarviovuoden 2022 osalta. Taloussuunnitelmavuosia koskeva kuntatasoiset tulos- ja rahoituslaskelmat päivitetään syksyn aikana. Lisäksi syksyn aikana päivitetään Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisia laskelmia vuosille 2022–2031. Kasvun ja talouden hallintaohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyyn loka-marraskuun aikana.

Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakatetavoitteet vuodelle 2022 on esitetty liitteenä olevassa talousarviokehys 2022-laskelmassa.
    
Vesihuoltoliikelaitoksen tulee talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus sekä vesihuoltoverkoston saneeraukset. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuollon toimintakatteen kasvu on vuonna 2021 enintään 0,16 milj. euroa (5,3 %).

Rahoitus ja investoinnit

Rahoituslaskelman lähtökohtana ovat ennätyksellisen suuret, noin 67 milj. euron investoinnit. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 39 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 18 milj. euroa ja maan hankintaan 3 milj. euroa. Seuraavan kolmena taloussuunnitelmavuotena suunnitellut investoinnit olisivat huipussaan 50–90 milj. eurossa/vuosi. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa, väestö- ja lapsiennusteet sekä uusien asuin- ja yritysalueiden rakentaminen. Tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ja rakennusten realisointitoimia edistetään valtuuston 12.6.2020 päättämän aikataulun mukaisesti, tulevien investointien mahdollistamiseksi. 

Tulorahoituksen riittämättömyydestä ja suurista investoinneista johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy lähivuodet nopeana. Kehyslaskelmassa vuoden 2022 toiminnan ja investointien rahavirta on noin 44 milj. euroa negatiivinen.
 
Yhteenveto

Kuntatasoisen talouskehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino, selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2022–2026 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Lähivuosien raskaan investointiohjelman läpivienti edellyttää kunnan verotulopohjan vahvistamista. Keskeiset toimenpiteet kohdistuvat yritysalueiden kehittämiseen, tonttikaupan edistämiseen sekä muihin kunnan elinvoimaa sekä pito- ja vetovoimaa vahvistaviin toimenpiteisiin. 

Kaikkia kustannuseriä arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Henkilöstömäärän arvioinnissa otetaan huomioon palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset sekä kasvuinvestointien läpiviennin mahdollistaminen toimialueilla. Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun vastataan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla sekä sujuvammilla palveluprosesseilla. Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan. Palveluverkkoa uudistamalla mahdollistetaan palveluverkon tiivistämiseen liittyvien säästöjen toteuttaminen sekä väistötilakustannusten poistuminen.

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan (kunta + vesihuoltoliikelaitos) tulos asettuu vuonna 2022 noin 0,7 milj. euroa ylijäämäiseksi.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • käynnistää vuoden 2022 talousarvion ja vuosien 2022–2026 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelman mukaisesti
  • hyväksyä vuoden 2022 talousarvion ja vuosien 2022–2026 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Lokakuussa 2021 hyväksytyn Tuusulan kuntastrategian 2021–2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”. Talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden tavoitteet, ennakoidut talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön ja elinkeinojen kehitys sekä muut toimintaympäristön muutokset.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan. 

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on nostaa asteittain kunnan vuosikate tasolle, joka vastaa paremmin voimakkaassa kasvussa olevia investointeja ja poistoja. Kunnan talouden arvioidaan tasapainottuvan ja velkaantumisen kääntyvän laskuun taloussuunnitelmakauden loppupuolella 2025–2026, kun mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelman raskain vaihe on ohitettu.

Keusoten talous ja sote-uudistuksen talousvaikutukset

Vuoden 2022 talousarvioesityksessä Tuusulan kunnan toimintakatteesta 126,2 milj. euroa (56,6%) muodostuisi Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän palveluostoista. Esitys pohjautuu Keusoten talousarvioesitykseen, jossa kasvua vuodesta 2021 on 3,9 %. Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 2,7 milj. euron riskilisä sote-menojen kattamiseen.

Kuntayhtymän tulevan vuoden toimintamenoja lisäävät kasvava asiakkaiden palvelutarve, palveluostojen hintojen korotukset, henkilöstömenojen kasvu sekä palkkojen harmonisointi. Lisäksi koronan aiheuttamat välittömät kustannukset sekä hoito- ja palveluvelka tulevat vaikuttamaan Keusoten vuoden 2022 toimintaan ja talouteen. Esitetyssä talousarviossa pysyminen edellyttää myös tuottavuusohjelman 40 milj. euroa (vuosille 2020–2022) toteutumista.

Sote-uudistuksen taloudellisena tavoitteena ovat asukaskohtaisten menojen kasvun taittaminen ja kääntäminen laskuun. Hyvinvointipalveluiden järjestämisvastuu siirtyy Keusotelta hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen. 

Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Ansiotuloveroja siirretään noin 12,8 miljardia euroa ja yhteisöveroja noin 0,67 miljardia euroa vuoden 2022 tasossa arvioituna. Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan yhtä monella prosenttiyksiköllä (nykyarvio 12,39 %-yks.) ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Lopullinen alennus on määrä tarkentaa keväällä 2022 tulevien laskelmien pohjalta. Taloussuunnitelmassa esitetyt luvut vuodesta 2023 eteenpäin ovat tämän hetken tietojen pohjalta tehtyjä arvioita ja luvut täsmentyvät sote-uudistuksen edetessä.

Vuonna 2023 Tuusulan talouden ylijäämä olisi muodostumassa poikkeuksellisen korkeaksi, sillä verotulot eivät putoa täysimääräisesti kun kunnallis- ja yhteisöverotuloja kertyy vielä aikaisemmilta vuosilta.

Sote-menojen kasvu vuonna 2022 vaikuttaa kunnan tulorahoituksen sote-uudistuksen jälkeen, jonka vuoksi Keusoten menojen hillitsemiseen ennen sote-uudistuksen toteutumista tulee pyrkiä kaikin keinoin.

Tuusulan kunnan talous vuonna 2022

Vuonna 2022 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja nykyisillä veroprosenteilla yhteensä 207,2 milj. euroa. Kokonaisuutena verotulokertymä kasvaisi 7,3 milj. euroa (3,6 %) vuoden 2021 ennusteeseen nähden. Tuusulan kunnan vuoden 2022 valtionosuuksien arvioidaan olevan 35,4 milj. euroa, kasvua 2,6 milj. euroa talousarvioon 2021 nähden. Lisäys johtuu kuntien uusista tehtävistä ja lain muutoksista koskien mm. vanhuspalveluita, varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja, oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä oppivelvollisuuden laajentamista.

Tuusulan vuoden 2022 talousarvion tasapainoa tukevat yleisen hyvän taloustilanteen myötä vahvistunut työllisyyden ja ansiotulojen kehitys sekä vilkas asuntorakentaminen ja muuttovoitto. Kunnan taloutta tukevat myös asuin- ja työpaikkatonttien hyvä tarjonta- ja kysyntätilanne, erityisesti Etelä-Tuusulan alueella. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 10,2 milj. euroon (ennuste 2021 10,7 milj. euroa).

Talousarviossa kunnan nettomenot kasvavat vuoden 2021 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 3,4 prosenttia (noin 7,3 milj. euroa). Lisäyksestä Keusoten palveluostojen osuus on 3,4 milj. euroa ja henkilöstömenojen osuus 1,4 milj. euroa (2,0 %). Vuoden 2022 talousarvion vuosikate on 19,3 milj. euroa ja tilikausi päätyy 0,9 milj. euron ylijäämäiseen tulokseen. 

Kunnan ja liikelaitoksen yhteenlasketut ulkoiset investointimenot ovat 68,9 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 45,8 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviossa noin 29 %. Suurimmat investointimenot ovat talonrakennusinvestoinnit 37,6 milj. euroa ja kunnallistekniikan 18,0 milj. euron investoinnit. Rakennuksiin investoidaan 37,6 milj. euroa, infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 18,0 milj. euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 5,4 milj. euroa.

Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 42,7 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousee noin 5 000 euroon. Tavoitteena on kääntää kunnan lainamäärä laskuun taloussuunnitelmakauden 2022–2026 lopulla. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti huolehtimalla toimenpiteistä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi, pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena sekä myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta.

Kunta on sopeuttanut toimintamenojaan vuonna 2021 erillisellä tuottavuus- ja säästöohjelmalla. Ohjelmalla tavoitellaan vuodelle 2021 2,8 milj. euron ja pidemmällä tähtäimellä 10 milj. euron säästöjä. Vuonna 2021 arvioidaan saavutettavan noin 2,0 milj. euron säästöt, jotka on sisällytetty kunnan taloussuunnitelmaan. Sote-menojen nopea kasvuvauhti vuosina 2021–2022 sekä hyvinvointialueen rahoitukseen ja niiden siirtolaskelmiin liittyvä epävarmuus lisää kunnan tulevien vuosien talousriskejä.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • tehdä valtuustolle ehdotuksen vuoden 2022 talousarvioksi sekä vuosien 2022–2026 taloussuunnitelmaksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle ja jatkaa asian käsittelyä 15.11.2021 pidettävässä kokouksessa
     

Lisäksi kunnanhallitus päätti, että talousarviota koskevat selvityspyynnöt/kysymykset tulee toimittaa kansliapäällikölle 5.11.2021 mennessä.

Kokouskäsittely

Talousarvioon liittyvät esittelyt:

Talousarvion laadinnan lähtökohdat, talousperusteet, talousjohtaja Markku Vehmas

Kaavoitussuunnitelma, kaavoituspäällikkö Anne Olkkola

Asuntorakentaminen, hankekehityspäällikkö Riikka Uusikulku

Kokoustauko klo 16.09–16.25

Henkilöstösuunnitelma, henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto

Käyttötalous ja investoinnit, toimialat

  • Kuntatoimiala / kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara
  • Sivistys / vs. sivistysjohtaja Tiina Simons
  • Kasvu ja ympäristö / kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka
  • Yhteiset palvelut / talousjohtaja Markku Vehmas

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ehdottaa valtuustolle,​ että
     

VALTUUSTO

  • päättää hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2022 talousarvioksi sekä vuosien 2022 – 2026 taloussuunnitelmaksi.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Talousjohtaja Markku Vehmas ja henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto selostivat asiaa kokouksessa.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Tuija Reinikainen ehdotti Ari Nymanin kannattamana, että talousarviokirjasta sivulta 8 vuositavoitteista kohta 2.2 poistetaan "Käynnistämme Suutarintien hankkeen toteutuksen." 

Kokouksessa pidettiin neuvottelutauko klo klo 19.32–19.53.

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti poistaa talousarvion vuositavoitteista kohdan 2.2. "Käynnistämme Suutarintien hankkeen toteutuksen." 

Kuntatoimiala

Outi Huusko esitti kohdassa Yleishallinto ja johdon tuki, että

  • vuodelle 2022 tehty sakkomaksujen korotus 0,2 M euroa poistetaan, ja
  • eläkeläisjärjestöjen ja yleishyödyllisten järjestöjen avustuksiin lisätään 5 000 euroa kumpaankin.

Esitykset raukesivat kannattamattomina.  

Kasvu ja ympäristö toimialue

Ari Nyman ehdotti Raimo Stenvallin kannattamana, että talousarviokirjasta sivulta 74 Toiminnan keskeiset muutokset ja toimenpiteet, Focus lisätään kuudenneksi kohdaksi "kunta luopuu lunastustoimenpiteistä". 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu lisäysehdotus, asia ratkaistaan äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen.

Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ari Nymanin tekemää liäsyehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 "jaa"-ääntä, 3 "ei"-ääntä ja 2 "tyhjä"-ääntä. Jaa-äänen antoivat Outi Huusko, Kim Kiuru, Jari Immonen, Kalle Ikkelä, Karita Mäensivu, Ari Koponen, Riitta Sedig, Lilli Salmi, ei-äänen Ulla Rosenqvist, Ari Nyman, Raimo Stenvall ja tyhjää äänestivät Tuija Reinikainen, Kati Lepojärvi.

Kunnanhallitus päätti, että ehdotettua kohtaa ei lisätä.

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti lisätä Kati Lepojärven ehdotuksesta kohtaan Yhdyskuntatekniikan palvelualue, toiminnan keskeiset muutokset ja toimenpiteet (s. 79), toimenpiteen "Selvitämme liikenneturvallisuushankkeissa kunnallisen kameravalvonnan aloittamista vaarallisilla tieosuuksilla."

Hankintasuunnitelma 2022

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti lisätä Outi Huuskon ja Kati Lepojärven esityksestä kohtaan Viherpalveluiden metsäkaupat 2023 tuottoarvio 200 000 euroa -kohtaan (s. 125) maininnan "arvio, ei sitova". 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2022 talousarvioksi sekä vuosien 2022–2026 taloussuunnitelmaksi.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2022 talousarvioksi sekä vuosien 2022–2026 taloussuunnitelmaksi seuraavin muutoksin:
    • hyväksyttiin talousarvioehdotukseen sisältyvät myöhemmin tehdyt seuraavat muutosehdotukset, joilla ei ole määrärahavaikutuksi kuntatasolla

      • Investoinneista/ Tuusulanjärven eteläosan ja jokilaakson kehittämien -kohdasta siirretään määrärahasta 960 000 euroa 70 000 euroa kohtaan vesistöt

      • Tuusulan kunnan Keusoten ilmoittama maksuosuus Keusoten menoista on tarkentunut 123 550 000 eurosta 123 623 000 euroon

      • Henkilöstösuunnitelmaliitteeseen on lisätty ympäristötarkastajan viran perustaminen.    

    • lisäys sivulle 83 otsikon toiminnan keskeiset muutokset alle "Käynnistämme linjatien kevyen väylän suunnittelun"
    • Hyrylään suunniteltu esteetön lintutorni ja pitkospuureitti poistetaan investoinneista ja lintutornille etsitään kustannustehokkaampi esteetön paikka Tuusulanjärveltä
    • lisäys kohtaan Yleishallinto: Osallistuvan budjetoinnin markkinointiin käytettävä summa saa olla määrältään korkeintaan 10 % siitä summasta, joka osbu-rahoina jaetaan
       

Lisäksi valtuusto päätti hyväksyä seuraavat toimenpidealoitteet:

  • Päättäessään vuoden 2022 talousarviosta ja kulttuuritoimen investoinneista taloussuunnitelmakaudelle 2022–2026 kunnanvaltuusto esittää toiveen Taidekasarmin kunnostushankkeesta seuraavaa: Taidekasarmin hankesuunnitelman valmistuttua arvioidaan Taidekasarmin kunnostustavat ja -mahdollisuudet, kunnostuksen kustannusarvio sekä Tilapalveluiden resurssit hankkeen läpivientiin vuosien 2022–2023 aikana. Tämän jälkeen Taidekasarmin kunnostushanke tuodaan valtuuston käsiteltäväksi
  • 200 000 € määräraha Koy Hyrylän pysäköintitalon osakkeiden hankintaa varten arvioidaan seuraavassa valtuuston kokouksessa. Valtuusto edellyttää kunnanhallitusta:
    • neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa pysäköintitalon toteuttamisesta
    • neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa Suutarintien asemakaavan toteuttamisesta, tavoitteena parantaa uuden asuinalueen houkuttelevuutta erilaisille asujille, mm. varmistaen suurempien perheasuntojen rakentuminen Suutarintien alueelle, erilaiset hallintamuodot (ml. myyntikohteet), laadukas miljööseen sopiva arkkitehtuuri sekä pysäköintimahdollisuus tontilla omistusasuntojen yhteyteen esimerkiksi tonttijakoa muuttamalla tai muilla ratkaisuilla
    • kutsumaan koolle ylimääräisen valtuuston kokouksen tammikuussa 2022 jossa asiakokonaisuus käsitellään.

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja totesi, että talousarvioehdotukseen sisältyvät myöhemmin tehdyt seuraavat muutosehdotukset, joilla ei ole määrärahavaikutuksi kuntatasolla

  • Investoinneista/ Tuusulanjärven eteläosan ja jokilaakson kehittämien -kohdasta siirretään määrärahasta 960 000 euroa  70 000 euroa kohtaan vesistöt
  • Tuusulan kunnan Keusoten ilmoittama maksuosuus Keusoten menoista on tarkentunut 123 550 000 eurosta 123 623 000 euroon
  • Henkilöstösuunnitelmaliitteeseen on lisätty ympäristötarkastajan viran perustaminen.    
     

Valtuusto hyväksyi muutosehdotukset yksimielisesti.

 

Valtuustoryhmät pitivät puheenvuoronsa (Laura Åvall, Kokoomus, Anna Yltävä, TuPu, Johanna Sipiläinen, PS, Aarno Järvinen, SDP, Anu Åberg, Keskusta, Annika Lappalainen, Vihreät, Hanna Catani, Vasemmisto)

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Pasi Huuhtanen teki Ilmari Sjöblomin, Jari Räsäsen, Henri Savolaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "rakennus 10 investointimääräraha yhteensä 2 miljoonaa euroa poistetaan kohdasta 3.4 kulttuuri sivu 124".

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Pasi Huuhtasen tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Jussi Salonen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Päivö Kuusisto, Eeva-Liisa Nieminen, Lilli Salmi, Kirsti Ruislehto, Aarno Järvinen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Anna Yltävä, Lauri Untamo, Annika Lappalainen, Kari Friman, Tuija Reinikainen, Ulla Rosenqvist, Liisa Palvas, Kari Kinnunen, Janne Mellin, Risto Rämö, Ilari Roihuvuo, Jari Anttalainen, Laura Nyholm, Mika Mäki-Kuhna, Hanna Catani, Margita Winqvist, Mila Lehtonen, Elisa Laitila, Mira Lehtinen, Anu Åberg, Emmi Sirniö, Elina Laine, Karita Mäensivu, Antti Kaikkonen, Arto Lindberg, Timo Huhtaluoma
  • ei-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Ilmari Sjöblom, Kati Lepojärvi, Janne Hermunen, Mirka Kovalainen, Henri Savolainen, Mika Timonen, Jari Immonen, Johanna Sipiläinen, Sanna Kervinen, Laura Åvall, Ari Loponen, Matti Alanko, Jari Räsänen
  • tyhjän äänen antoi Jukka Ahlgren
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 36 jaa-ääntä, 14 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni.

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Pasi Huuhtanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kirsti Ruislehto teki Arto Lindbergin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "Talousarvioon lisätään sivulle 83 otsikon toiminnan keskeiset muutokset alle 'Käynnistämme linjatien kevyen väylän suunnittelun'."

Valtuusto hyväksyi Kirsti Ruislehdon tekemän muutosehdotuksen yksimielisesti.

Tuija Reinikainen teki Pasi Huuhtasen, Jari Räsäsen, Janne Hermusen kannattamana  seuraavan muutosehdotuksen: "Hyrylään suunniteltu esteetön lintutorni ja pitkospuureitti poistetaan investoinneista ja lintutornille etsitään kustannustehokkaamppi esteetön paikka Tuusulanjärveltä."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tuija Reinikaisen tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Mika Mäki-Kuhna, Kalle Ikkelä, Kim Kiuru, Kirsti Ruislehto, Aila Koivunen, Aarno Järvinen, Ilari Roihuvuo, Anna Yltävä, Lilli Salmi, Janne Mellin, Hanna Catani, Annika Lappalainen, Emmi Sirniö, Outi Huusko, Elisa Laitila, Karita Mäensivu, Arto Lindberg
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Ulla Rosenqvist, Mirka Kovalainen, Margita Winqvist, Janne Hermunen, Anu Åberg, Eeva-Liisa Nieminen, Henri Savolainen, Tuija Reinikainen, Mila Lehtonen, Mika Timonen, Jussi Salonen, Jari Anttalainen, Jukka Ahlgren, Sanna Kervinen, Elina Laine, Risto Rämö, Laura Nyholm, Laura Åvall, Kari Kinnunen, Lauri Untamo, Antti Kaikkonen, Johanna Sipiläinen, Jari Immonen, Ari Loponen, Mira Lehtinen, Pasi Huuhtanen, Kari Friman, Timo Huhtaluoma, Jari Räsänen
  • tyhjän äänen antoivat Ilmari Sjöblom, Liisa Palvas, Kati Lepojärvi, Päivö Kuusisto


Suoritetussa äänestyksessä annettiin 17 jaa-ääntä, 30 ei-ääntä ja 4 tyhjää ääntä.

Puheenjohtaja totesi Tuija Reinikaisen tekemän muutosehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Sanna Kervinen teki Laura Åvallin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "Lisäysesitys kohtaan Yleishallinto: Osallistuvan budjetoinnin markkinointiin käytettävä summa saa olla määrältään korkeintaan 10 % siitä summasta, joka osbu-rahoina jaetaan."

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sanna Kervisen tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Annika Lappalainen, Margita Winqvist, Aarno Järvinen, Kirsti Ruislehto, Liisa Palvas, Jussi Salonen, Johanna Sipiläinen, Hanna Catani, Laura Nyholm, Päivö Kuusisto, Mira Lehtinen, Outi Huusko, Emmi Sirniö, Arto Lindberg, Jari Räsänen
  • ei-äänen antoivat Ulla Rosenqvist, Lauri Untamo, Sanna Kervinen, Ilari Roihuvuo, Mila Lehtonen, Ilmari Sjöblom, Mirka Kovalainen, Tuija Reinikainen, Risto Rämö, Anu Åberg, Laura Åvall, Mika Timonen, Kari Kinnunen, Janne Mellin, Jukka Ahlgren, Matti Alanko, Kati Lepojärvi, Anna Yltävä, Jari Immonen, Eeva-Liisa Nieminen, Kalle Ikkelä, Henri Savolainen, Jari Anttalainen, Antti Kaikkonen, Mika Mäki-Kuhna, Ari Loponen, Janne Hermunen, Elisa Laitila, Lilli Salmi, Kari Friman, Timo Huhtaluoma
  • tyhjän äänen antoivat Karita Mäensivu, Elina Laine
     

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 18 jaa-ääntä, 31 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä.

Puheenjohtaja totesi Sanna Kervisen tekemän muutosehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Jussi Salosen tekemä toimenpidealoite: "Taidekasarmi: Päättäessään vuoden 2022 talousarviosta ja kulttuuritoimen investoinneista taloussuunnitelmakaudelle 2022-2026 kunnanvaltuusto esittää toiveen Taidekasarmin kunnostushankkeesta seuraavaa: Taidekasarmin hankesuunnitelman valmistuttua arvioidaan Taidekasarmin kunnostustavat ja -mahdollisuudet, kunnostuksen kustannusarvio sekä Tilapalveluiden resurssit hankkeen läpivientiin vuosien 2022-2023 aikana. Tämän jälkeen Taidekasarmin kunnostushanke tuodaan valtuuston käsiteltäväksi."

Valtuusto hyväksyi Jussi Salosen tekemän toimenpidealoitteen yksimielisesti.

Janne Mellinin teki Pasi Huuhtasen, Sanna Kervisen ja Jari Anttalaisen kannattamana seuraavan toimenpidealoitteen: "200 000€ määräraha Koy Hyrylän pysäköintitalon osakkeiden hankintaa varten arvioidaan seuraavassa valtuuston kokouksessa. Valtuusto edellyttää kunnanhallitusta: - neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa pysäköintitalon toteuttamisesta,- neuvottelemaan sopimuskumppanin (Avain-yhtiöt) kanssa Suutarintien asemakaavan toteuttamisesta, tavoitteena parantaa uuden asuinalueen houkuttelevuutta erilaisille asujille, mm. varmistaen suurempien perheasuntojen rakentuminen Suutarintien alueelle, erilaiset hallintamuodot (ml. myyntikohteet), laadukas miljööseen sopiva arkkitehtuuri sekä pysäköintimahdollisuus tontilla omistusasuntojen yhteyteen esimerkiksi tonttijakoa muuttamalla tai muilla ratkaisuilla - kutsumaan koolle ylimääräisen valtuuston kokouksen tammikuussa 2022 jossa asiakokonaisuus käsitellään."

Valtuusto hyväksyi Janne Mellinin tekemän toimenpidealoitteen yksimielisesti.

Eeva-Liisa Nieminen teki seuraavan muutosehdotuksen: Talousarvion sivulla 127 kohdassa Viherpalvelut/metsäkaupat luovutaan metsänhoitotulojen 200 000 euroa tuottovaatimuksesta ja kunnan metsiä hoidetan hyvän metsänhoidon tapojen mukaisesti. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

 

Antti Kaikkonen saapui paikalle tämän asian käsittelyn aikana klo 17.18 ja varavaltuutettu Timo Huhtaluoma poistui. 

Kokoustauko klo 17.50–18.40.

Tiedoksi

toimialat

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 270 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.