Valtuusto, kokous 13.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 164 Sammonmäki III, asemakaava ja asemakaavan muutos kaava nro 3561

TUUDno-2019-1927

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Antti Alapassi, kaavoitusavustaja
Petteri Puputti, kaavasuunnittelija, petteri.puputti@tuusula.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Tuusulan etelärajalla Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolella sijaitsevaa Sammonmäen asuinaluetta. Kaavaratkaisu mahdollistaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten rakentamisen alueelle. Alueella ei sallita uutta tai korvaavaa asuinrakentamista, mutta korjausrakentaminen sekä sisätilojen muutokset ovat mahdollisia. Kaavamääräyksillä kiinnitetään erityistä huomiota alueen vaiheittainen muutokseen työpaikka-alueeksi niin, että toimintojen sekoittuessa asumiselle säilyisi edelleen terveelliset ja turvalliset olosuhteet.

Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt kunnan aloitteesta, vaikkakin pientaloalueen asukkaat ovat toivoneet epäselvään kaavatilanteeseen ratkaisua, sillä kaavamuutosalue on ollut pitkään rakennuskiellossa.

Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa Sammonmäen asuinalueen asemakaava vastaamaan alueella voimassa olevaa oikeusvaikutteista Focus-osayleiskaavaa. Vuonna 2017 voimaantulleessa Focus-alueen osayleiskaavassa Sammonmäen asuinalue on osoitettu työpaikka- ja palveluvaltaiseksi alueeksi.

Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista mm. siten, että se lisää työpaikkatonttien saatavuutta Tuusulassa. Uutta teollisuus-, varasto- ja toimistokerrosalaa syntyy noin 30 000 k-m². Rakennusoikeus korttelialueella määräytyy pääosin tehokkuusluvun e=0.5 mukaan. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 10,3 ha.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia ilman arvonlisäveroa arviolta noin 600 000 €. Kaavan luonnosvaiheessa arvioidut kustannukset syntyvät alueen tiestön leventämisestä ja asfaltoinnista sekä kunnallistekniikan perusparantamisesta. Kustannusarviota täydennetään suunnittelun edetessä.

Korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Pientalotonttien maanomistajien kanssa ei alustavasti ole tarkoitus tehdä maankäyttösopimuksia. Olemassa olevien teollisuuskiinteistöjen kanssa laaditaan maankäyttösopimukset, mikäli niille on odotettavissa kaavan myötä muodostuvaa merkittävää arvonnousua. Näistä sopimuksista kunnalle kohdistuu tuloja yksittäisistä maankäyttökorvauksista arviolta muutamia kymmeniä tuhansia euroja.

Yksityisestä maanomistuksesta johtuen suunnittelualueen muuntuminen työpaikkapainotteiseksi alueeksi on riippuvainen alueen maanomistajien tahdosta myydä kiinteistöjään yrittäjille tai vaihtoehtoisesti ruveta harjoittamaan kaavaratkaisun mahdollistamaa yritystoimintaa tontillaan.

Suunnittelun vaiheet

Kaavoitus on tullut vireille kuulutuksella 2.10.2019 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 3.10.– 4.11.2019. OAS:n nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuus, jossa kerättiin palautetta kaavasta. OAS:sta jätettiin viranomaisten kannanottoja neljä kappaletta. Finavia lausui kaavasta, että kaavatyössä on otettava huomioon lentoesterajoituspinnat sekä lentokonemelu. Lausunto on otettu kaavatyössä huomioon. Muut lausunnot OAS:sta olivat luonteeltaan toteavia. OAS:sta saatiin kuusi kirjallista mielipidettä, joista viisi saatiin asukastilaisuuden yhteydessä. Mielipiteet on huomioitu kaavassa mahdollisuuksien mukaan.

Lisätiedot: kaavasuunnittelija Petteri Puputti p. 040 314 3515

Ehdotus

Esittelijä

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaluonnoksen MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Petteri Puputti, kaavasuunnittelija, petteri.puputti@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Tuusulan etelärajalla Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolella sijaitsevaa Sammonmäen asuinaluetta. Kaavaratkaisu mahdollistaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten rakentamisen alueelle. Alueella ei sallita uutta tai korvaavaa asuinrakentamista, mutta korjausrakentaminen sekä sisätilojen muutokset ovat mahdollisia. Kaavamääräyksillä kiinnitetään erityistä huomiota alueen vaiheittainen muutokseen työpaikka-alueeksi niin, että toimintojen sekoittuessa asumiselle säilyisi edelleen terveelliset ja turvalliset olosuhteet.

Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt kunnan aloitteesta, vaikkakin pientaloalueen asukkaat ovat toivoneet epäselvään kaavatilanteeseen ratkaisua, sillä kaavamuutosalue on ollut pitkään rakennuskiellossa.

Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa Sammonmäen asuinalueen asemakaava vastaamaan alueella voimassa olevaa oikeusvaikutteista Focus-osayleiskaavaa. Vuonna 2017 voimaantulleessa Focus-alueen osayleiskaavassa Sammonmäen asuinalue on osoitettu työpaikka- ja palveluvaltaiseksi alueeksi.

Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista mm. siten, että se lisää työpaikkatonttien saatavuutta Tuusulassa. Uutta teollisuus-, varasto- ja toimistokerrosalaa syntyy noin 28 800 k-m². Rakennusoikeus korttelialueilla määräytyy pääosin tehokkuusluvun e=0.5 mukaan. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 9,9 ha.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia ilman arvonlisäveroa arviolta noin 2,3 milj. euroa. Arvioidut kustannukset syntyvät alueen tiestön leventämisestä ja asfaltoinnista sekä kunnallistekniikan perusparantamisesta. Arviossa ei ole huomioitu mahdollisia maanhankintakuluja.

Korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Pientalotontien maanomistajien kanssa ei ole tarkoitus tehdä maankäyttösopimuksia. Valtuuston päätöksen (Maapoliittiset periaatteet Sammonmäen alueella, Valt. 8.2.2021 § 3) mukaan, Sammonmäki III kaava-alueella ei tehdä maankäyttösopimuksia omakotirakennusten korttelialueen muuttumisesta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueella jo olemassa olevan teollisuuskiinteistön kanssa on laadittu maankäyttösopimus. Sopimuksesta kunnalle muodostuu maankäyttökorvauksia n. 29 000 euroa.

Yksityisestä maanomistuksesta johtuen suunnittelualueen muuntuminen työpaikkapainotteiseksi alueeksi on riippuvainen alueen maanomistajien tahdosta myydä kiinteistöjään yrittäjille tai vaihtoehtoisesti ruveta harjoittamaan kaavaratkaisun mahdollistamaa yritystoimintaa tontillaan.

Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille 2.10.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 3.10­. –4.11.2019 välisenä aikana, jolloin siitä annettiin 4 lausuntoa ja jätettiin 6 mielipidettä. Asukastilaisuus järjestettiin 16.10.2019.

Kuntakehityslautakunta päätti kokouksessaan 29.4.2020 asettaa asemakaavaluonnoksen nähtäville 14.5.–18.6.2020 väliseksi ajaksi. Vallitsevan koronaepidemian vuoksi asukastilaisuus korvattiin kunnan verkkosivuilla julkaistulla esitysmateriaalilla sekä kaavoittajan ilta-aikaisella puhelinpäivystyksellä maanantaina 25.5.2020 ja keskiviikkona 3.6.2020. Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Lausunnoissa oli luonnoksesta hyvin vähän huomautettavaa, eivätkä ne antaneet aihetta toimenpiteisiin kaavan muuttamiseksi pois lukien Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto, joka koski pääosin pohjaveden suojelua sekä hulevesien käsittelyä ja johtamista. Mielipiteissä kannustettiin kaavan eteenpäin viemiseen sekä toivottiin pienimuotoisen lisäasuinrakentamisen mahdollistamista kaavalla.

Kaavaehdotukseen tehdyt oleelliset muutokset luonnosvaiheen jälkeen:

  • Kaava-aluetta on supistettu. Eteläisin kiinteistö on rajattu kaavamuutoksen ulkopuolelle.
  • Katualueisiin on tehty näkemäviisteet ja Ahavan- ja Osmolanteiden kääntöpaikkoja on jouduttu laajentamaan.
  • Istutettavia alueenosia on muotoiltu ja osin laajennettu.
  • Johtorasitteiden linjauksiin on tullut muutoksia korttelissa 9505 sekä kaava-alueen pohjoisreunassa.
  • Ahavantien päässä osa korttelialueesta on muutettu suojaviheralueeksi(EV-10).
  • Suojaviheralueelle(EV-10) on lisätty ohjeellinen hulevesien hallintaa varattu alue sekä merkintä suojaviheralueen varaamisesta kunnan tarpeisiin (/k).
  • Yhdyskuntateknisestä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) on osoitettu ohjeellinen rakennusala ja 10 k-m2 rakennusoikeutta.
  • Pohja- ja hulevesimääräyksiä on tarkistettu.
  • Rakennusten ulkoasu-, kattokaltevuus- ja korkeusmääräyksiin on tehty tarkennuksia.
  • Lisäksi kaavamääräyksiin on tehty teknisluontoisia tarkistuksia ja niiden järjestystä on jäsennelty luettavammaksi.

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

  • hyväksyy laaditun Sammonmäki III asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen sekä luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.
 

Valmistelija

Petteri Puputti, kaavasuunnittelija, petteri.puputti@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Sammonmäki III asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen sekä luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Petteri Puputti, kaavasuunnittelija, petteri.puputti@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 26.4.2021 (§ 146) laaditun Sammonmäki III asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen sekä luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet ja päätti asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 6.5.-7.6.2021 välisen ajan. Asemakaavasta järjestettiin asukastilaisuus etäyhteyden avulla 19.5.2021. Tilaisuuteen osallistui yksi vieras. Asemakaavaehdotuksesta saatiin 8 kpl viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnot kohdistuivat pääasiassa melusuojaukseen ja pohjaveden suojeluun. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot sekä vastineet lausuntoihin on koottu erilliselle liitteelle.

Lausuntojen pohjalta asemakaavan muutokseen on tehty teknisiä korjauksia ja vähäisiä muutoksia, jotka eivät anna aihetta asemakaavan uudelleen nähtäville asettamiseen.

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset julkisen nähtävilläolon jälkeen:

ELY-keskuksen lausunnon johdosta melunhallintaa koskevia yleismääräykset tarkennettiin seuraavaan muotoon:

  • Korttelialueella sijaitsevan laitoksen aiheuttama kokonaismelutaso ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB päivällä 7-22 eikä tasoa 45 dB yöllä 22-7 lähimmän asuinrakennuspaikan rajalta mitattuna.
  • Asuntoja peruskorjattaessa ja laajennettaessa on otettava huomioon Ympäristöministeriön asetus 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä.
  • Toimistotiloja rakennettaessa on otettava huomioon liike- ja toimistohuoneistoille annettu valtioneuvoston päätöksen 993 / 1992 3 § mukainen päiväajan klo 7-22 ohjearvo sisätiloissa 45 dB (LAeq 7-22).
  • Ulkovarastointialueet on aidattava vähintään 180 cm korkealla aidalla. Aidan tulee olla umpinainen asuinrakennusten ja asuinpihojen vastaiselta rajalta ja se tulee toteuttaa niin, että se toimii melusuojana asutuksen suuntaan. Aidan tulee soveltua ympäristöön ja kaupunkikuvaan.

Kaava-aluetta supistettiin yhden rakennuspaikan osalta: kaavaehdotuksen kortteli 9506, ohjeellinen rakennuspaikka 1 (kiinteistö 858-411-18-26). Rakennuspaikka jätetään pois kaava-alueesta, koska sen läheisyydessä olevia suurjännitelinjoja voidaan joutua tulevaisuudessa siirtämään lähemmäksi rakennuspaikkaa, eikä linjojen siirtämisen aiheuttamia vaikutuksia tai rajoituksia rakennuspaikkaan tiedetä vielä riittävällä tarkkuudella. Rakennuskielto ko. kiinteistöllä jatkuu ja sen maankäyttö tullaan suunnittelemaan todennäköisesti Kehä IV asemakaavan (3579) yhteydessä kun voimalinjaratkaisut ovat tarkentuneet. Lisäksi Sammonmäki III kaavaan on tehty joitakin teknisiä korjauksia ja vähäisiä muutoksia.

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • antaa kaavaehdotuksen lausuntoihin laaditut vastineet ja tehdä esitetyt tarkistukset
  • ehdottaa valtuustolle, että

valtuusto päättää

  • hyväksyä Sammonmäki III, asemakaava ja asemakaavan muutoksen kaava nro 3561.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • antaa kaavaehdotuksen lausuntoihin laaditut vastineet ja tehdä esitetyt tarkistukset
  • ehdottaa valtuustolle, että

valtuusto päättää

  • hyväksyä Sammonmäki III, asemakaava ja asemakaavan muutoksen kaava nro 3561.

Lisäksi lautakunta päätti

  • tarkastaa pöytäkirjan asian osalta välittömästi kokouksessa.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaa kaavaehdotuksen lausuntoihin laaditut vastineet ja tehdä esitetyt tarkistukset
  • ehdottaa valtuustolle, että


VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Sammonmäki III, asemakaava ja asemakaavan muutoksen kaava nro 3561.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Sammonmäki III,​ asemakaava ja asemakaavan muutoksen kaava nro 3561.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Uudenmaan ELY-keskus, kaavoitus, Petteri Puputti

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 270 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.