Valmistelija
Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi
Perustelut
Lausuntopyyntö
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt sopijakuntiensa lausunnot Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 17.8.2021 tekemistä esityksistä ympäristökeskuksen vuoden 2022 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2022–2026 sekä ympäristökeskuksen palvelusopimukseksi vuosille 2022–2024.
Tuusulan kunnanhallitukselle osoitetut kirjalliset lausunnot talousarvio‐ ja palvelusopimusesityksistä on pyydetty toimittamaan ympäristökeskukselle 30.9.2021 mennessä. Järvenpään kaupunki pyysi ja sai lisäaikaa lausunnonannolle.
Lausunnot
Ympäristökeskuksen sopijakunnat ovat antaneet lausunnot ympäristökeskuksen talousarvio- ja palvelusopimusesityksistä seuraavasti:
- Keravan kaupunginhallitus 27.9.2021 § 356
- Järvenpään kaupunginhallitus 4.10.2021 § 269
- Mäntsälän kunnanhallitus 27.9.2021 § 266
- Nurmijärven kunnanhallitus 20.9.2021§ 254
Sopijakuntien lausunnot ovat liitteinä.
Keravan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että vaikka ympäristökeskuksen toimintamenojen korotus vuodelle 2022 on suuri, se on hyväksyttävissä, sillä tuotettujen palveluiden jakautumista tarkastellaan vuoden lopussa ja sitä korjataan todellisuudessa tuotettujen palveluiden mukaiseksi.
Järvenpään kaupunki pitää kustannusten nousua ja maksuosuuden nousua suurena ja edellyttää että ympäristökeskus kiinnittää huomiota kustannuskehityksen hillitsemiseen ja maksuosuuden kasvuun tulevina vuosina. Kaupunki ehdottaa, että jatkossa ympäristökeskuksen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta järjestetään lähetekeskustelu tulevien vuosien raameista, jotta osallistujakunnat pystyvät kommentoimaan ehdotusta hyvissä ajoin ennen kuin talousarvio ja taloussuunnitelma etenevät Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan käsittelyyn ja sieltä osallistujakuntien päätöksentekoon. Kaupunki ei hyväksy eläinlääkintähuollon yhteisvastaanotolle esitettyä remontti- ja kalustamisvarausta vuodelle 2022, koska kyseessä ovat enemmänkin investointikustannukset, joita ei tule sisällyttää käyttötalouden maksuihin. Yhteisvastaanottoon siirtymisestä aiheutuvat kustannukset tulee veloittaa osallistujakunnilta poistoina tulevien vuosien yhteistoimintamaksuissa. Yhteisvastaanottoon siirryttäessä tulee löytää kustannustehokkaat tilat, jonka kustannukset eivät ylitä nykyisten vastaanottojen kustannuksia. Maksuosuuden kasvu ei voi ylittää tulevina vuosina kuntien budjettiraamia.
Mäntsälän kunta hyväksyy pääosaltaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2022 talousarvioesityksen ja palvelusuunnitelman vuosille 2022–2026 sekä palvelusopimuksen vuosille 2022–2024. Kunnan mukaan on tärkeää, että palvelusopimuksen esitettyyn tavoitetasoon ympäristö- ja maa-aineslupien keskimääräiseen käsittelyaikaan 8 kuukautta päästään viimeistään vuoden 2023 aikana. Kunta pitää kustannusten ja maksuosuuksien nousua suurena ja katsoo, että ympäristökeskuksen tulee edistää toimenpiteitä kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja maksuosuuden kasvu tulevina vuosina ei voi ylittää kuntien budjettiraamia. Mäntsälän kunta ei hyväksy ylimääräistä määräaikaista lisäresurssia ympäristökeskuksen hallintoon. Lisäksi kunta toivoo, että lähityöskentelyä jatketaan koronatilanteen taas salliessa siten, että ympäristökeskuksen henkilökuntaa olisi vähintään kerran kuukaudessa lähityöskentelyssä Mäntsälässä.
Nurmijärven kunta hyväksyy osaltaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2022 talousarvioesityksen ja palvelusuunnitelman vuosille 2022–2026 sekä palvelusopimuksen vuosille 2022–2024. Kunta esittää, että ympäristökeskuksen on otettava toimintansa suunnittelussa ja toiminnassaan huomioon kuntatalouden yleinen tilanne ja pyrittävä hillitsemään kustannusten nousua.
Lausuntojen aiheuttamat toimenpiteet
Ympäristökeskuksen sopijakuntien yhteistoimintakorvaukset arvioidaan ympäristökeskuksen talousarvioon ohjausryhmän hyväksymän ja ympäristökeskuksen toiminnan aikana vakiintuneen käytännön mukaisesti, jolla pyritään jakamaan kustannukset kunnille niiden saamia palveluita vastaavasti. Ympäristökeskuksen hallinnon palveluyksikön toimintamenot kohdistetaan sopijakuntiin niiden asukasluvun suhteessa. Ympäristövalvonnan ja terveysvalvonnan palveluyksiköiden kuntakohtaiset toimintamenot ja -tulot kohdennetaan kuntien kolmena edellisenä vuonna saamien palveluiden keskiarvojen suhteessa niiden erotuksen (so. nettomeno) vastatessa sopijakuntien yhteistoimintakorvauksia. Ympäristönsuojelun palveluyksikön kuntakohtaiset suoritteet arvioidaan edellisten vuosien suoritteiden perusteella, minkä lisäksi kuntakohtaisten menojen ja tulojen arvioinnissa otetaan huomioon kuntakohtaiset hankkeet esimerkiksi vesienhoidossa ja ilmansuojelussa. Eläinlääkintähuollon kuntakohtaiset menot ja tulos arvioidaan edellisvuoden asiakastietojen perusteella. Yhteistoimintakorvausten kohdentuminen palveluyksiköittäin kuvataan palvelusopimuksessa.
Sopijakunnat suhtautuvat lausunnoissaan varauksellisesti esitettyyn kustannustason nousuun, mutta toteavat kuitenkin, että vuoden 2022 talousarvioluonnos, taloussuunnitelma vuosille 2022–2026 ja vuosien 2022–2024 palvelusopimusluonnos ovat pääosin hyväksyttävissä. Kunnilla on huoli ympäristökeskuksen kustannuskehityksestä ja siitä seuraavasta sopijakuntien yhteistoimintakorvausten kasvusta ja ne haluavat, että se huomioi toimintansa suunnittelussa kuntatalouden tilanteen ja pyrkii toiminnassaan kustannusneutraalisuuteen.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintamenot kasvavat vuoden 2022 talousarvioesityksessä noin 361 000 euroa (8,58 %) vuoden 2021 talousarvioon verrattuna. Suurin nousu tulee kertaluonteisesta menolisäyksestä, eläinlääkärien yhteisvastaanoton perustamisesta, jota aiemmissa pidemmän aikavälin taloussuunnitelmissa ei ole otettu huomioon. Lisäksi kustannuksia kasvattavat henkilöstösuunnitelmassa oleva ympäristötarkastajan virka, hallintoyksikön sijaisjärjestelyt sekä palkkojen nousuun isäntäkunnan ohjeesta varattu 2 % korotus.
Ympäristökeskuksen maksu- ja myyntitulojen arvioidaan kasvavan 139 320 eur eli 19 % vuodesta 2021. Tuloja kasvattaa erityisesti terveysvalvonnan uusi vuosimaksu, joka tulee valtakunnallisesti voimaan vuoden 2022 alusta alkaen. Sopijakuntien yhteenlasketut yhteistoimintakorvaukset kasvavat noin 221 895 euroa eli 6 %. Nousu on suuri, mutta kertaluonteinen ja tilanne palautuu normaalille kasvu-uralle vuodesta 2023 alkaen.
Taloussuunnitelmassa 2022–2026 ympäristökeskuksen toimintatulojen ja -menojen arvioidaan kasvavan noin 1,88 % vuodessa lukuun ottamatta vuotta 2022 jolloin määrärahan muutos on 8,58 % ja vuotta 2023, jolloin määrärahan muutos on -3,66 %. Vuodelle 2022 suunniteltua yhtä uutta ympäristötarkastajan virkaa lukuun ottamatta taloussuunnitelmaan ei sisälly muita henkilöstö- tai palvelulisäyksiä.
Järvenpää ehdottaa, että jatkossa talousarviosta ja taloussuunnitelmasta järjestetään lähetekeskustelu tulevien vuosien raameista. Ehdotus on periaatteessa kannatettava, mutta koska ympäristökeskuksen talousarvioluonnos laaditaan jo huhti-toukokuussa, on epävarmaa, ovatko kuntien raamit tiedossa jo siinä vaiheessa. Ympäristökeskus katsoo kuitenkin, että toimintatapaa on mahdollista kokeilla vuonna 2022.
Samoin Järvenpää toteaa, ettei se hyväksy eläinlääkintähuollon yhteisvastaanotolle esitettyä remontti- ja kalustamisvarausta vuodelle 2022, vaan kustannusta tulee käsitellä investointina ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee veloittaa osallistujakunnilta poistoina tulevien vuosien yhteistoimintamaksuissa.
Eläinlääkärivastaanoton uusi sijoituspaikka on tätä kirjoittaessa vielä auki. Jos siirrymme jonkin kunnan tyhjäksi jääneeseen tilaan, tulee kyseeseen investointi ja voimme toimia Järvenpään esittämällä tavalla. Jos taas päädymme vuokraamaan tilan yksityisiltä markkinoilta, remonttikustannus joko maksetaan kerralla tai korotettuna vuokrana kuukausittain. Mikäli marraskuun aikana selviää, minne yhteisvastaanotto perustetaan, on rahoitustapa mahdollista huomioida käyttösuunnitelmassa. Muussa tapauksessa käyttösuunnitelma laaditaan talousarvioesityksen mukaisesti. Joka tapauksessa vuoden 2022 tilinpäätös tehdään toteutuneiden kustannusten mukaan ja kustannukset jaetaan kuntien kesken niiden saamien palvelujen suhteessa. Ympäristökeskus ei tuota voittoa, vaan sopijakunnilta mahdollisesti perityt ylimääräiset maksut palautetaan niille täysimääräisinä.
Mäntsälän kunta ei hyväksy ylimääräistä määräaikaista lisäresurssia ympäristökeskuksen hallintoon. Lisäksi kunta toivoo, että lähityöskentelyä jatketaan koronatilanteen taas salliessa siten, että ympäristökeskuksen henkilökuntaa olisi vähintään kerran kuukaudessa lähityöskentelyssä Mäntsälässä.
Ympäristökeskus katsoo hallinnon lisäresurssin välttämättömäksi ympäristökeskuksen palvelujen turvaamiseksi. Ympäristökeskus on valmis jatkamaan lähityöskentelyä kunnassa, kun pandemiatilanne sen sallii.