Valtuusto, kokous 9.12.2024

§ 131 Neljännesvuosikatsaus 1.1.-30.9.2024 ja talousarvion muuttaminen

TUUDno-2023-2743

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heidi Piikki, vs. talouspäällikkö, heidi.piikki@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 9.1.2023 Yhteiset palvelut toimialueen palvelualueiden ja palveluyksiköiden käyttösuunnitelmat. Talousarvion määrärahat ovat sitovia valtuustoon nähden toimialuetasolla siten, että yleissitovuutena on toimialueen toimintakate.

Yhteisten palveluiden toimintakate, 10,6 milj. euroa ylittyi 0,3 milj. euroa. Toimintatuottojen toteuma 2,3 milj. euroa oli 0,1 milj euroa budjetoitua parempi. Toimintakulut 12,9 milj. euroa ylittivät talousarvion 0,4 milj. euroa. Toimintakulujen ylitys johtui henkilöstökuluista 0,2 milj.euroa, työmarkkinatuen kuntaosuudesta 0,1 milj. euroa sekä muista kuluista 0,07 milj. euroa.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä Yhteiset palvelut-toimialueen käyttösuunnitelman toteumaraportin vuodelta 2023.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Heidi Piikki, vs. talouspäällikkö, heidi.piikki@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 9.1.2023 Yleishallinnon ja johdon tuen käyttösuunnitelmat. Talousarvion määrärahat ovat sitovia valtuustoon nähden toimialuetasolla siten, että yleissitovuutena on toimialueen toimintakate.

Yleishallinnon ja johdon tuen toimintakate, 4,8 milj. euroa, toteutui 0,2 milj. euroa talousarviota parempana. Toimintatuottojen toteuma 4,7 milj. euroa oli 0,1 milj. euroa budjetoitua parempi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hyvän tulokertymän ansiosta.

Toimintamenojen toteuma, 9,5 milj. euroa, alitti kokonaisuutena budjetin 0,1 milj. eurolla. Henkilöstökuluissa ylitystä oli 0,3 milj. euroa. Palveluiden ostoissa saavutettiin 0,4 milj. euron säästö, joka johtui ennakoitua pienemmistä verotuskustannuksista.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä yleishallinnon ja johdon tuen käyttösuunnitelman toteumaraportin vuodelta 2023.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja

Perustelut

Vs. talousjohtaja selostaa kokouksessa neljännesvuosikatsausta ja sen valmistelun tilannetta.

Ehdotus

Esittelijä

Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Heli Hippeläinen, vs.talousjohtaja

Perustelut

Toimintaympäristö

Tuusulan kuntastrategian painopistealueina ovat kunnan elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Alkuvuonna kunnan toiminta kehittyi kuntastrategian mukaisella uralla; väestön määrä kehittyi myönteisesti ja asunto- sekä yritystonttien kauppa toteutui suunnitellulla tasolla. Kunta jatkoi mittavia investointeja palveluverkon uudistamiseen sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan. 

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous ei kasva vuonna 2024 viime vuoden prosentin laskun jälkeen. Hintojen ja korkojen nousu on vähentänyt investointeja ja kotitalouksien kulutusta. Työllisyys laskee hieman vuonna 2024, mutta kasvaa vuodesta 2025 lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena. Ilman lisätoimia julkisyhteisöjen alijäämä syvenee tänä vuonna entisestään ja asettuu yli 3,5 prosentin suhteessa BKT:hen. Kuntatalouden heikentyneisiin talousodotuksiin vaikuttaa lisäksi marraskuussa 2023 kuntien valtionosuuksiin kohdistettu lisäleikkaus jaksotetusti vuosille 2025-2027. Myös Suomen talouden vaimeat kasvunäkymät välittyvät kuntasektorille heikompina kuntien verotuottoina ja korkeampina menoina. Talouden ennustetaan lähtevän nousuun myöhemmin kuluvan vuoden aikana, vaikka vuositasolla Suomen talous ei tänä vuonna kasvakaan.

Talouden toteutuminen

Vuoden 2024 ennusteen mukainen arvio Tuusulan kunnan tilikauden tulokseksi on -3,1 milj. euroa (talousarvio 0,01 milj. euroa). Verotulojen, valtionosuuksien ja palkkojen sopimuskorotuksiin liittyvät sekä muut mahdolliset käyttötalouden määräraha- ja ennustemuutokset tehdään kesäkuun puolivuosikatsauksen yhteydessä, jolloin käytettävissä ovat tarkemmat tiedot ennakoiduista muutoksista.

Tarkastelukauden verotilitykset olivat 27,0 milj. euroa, toteutuen 26 % talousarviosta. Kuntien tuloveroprosentit tuli määrätä ja ilmoittaa vuoden 2024 osalta 0,10 %-yksikön tarkkuudella pyöristämällä lähimpään kymmenykseen Tuusulan kunnallisveroprosenttia pyöristettiin tämän johdosta vuoden 2024 alusta 7,11 %-yksiköstä 7,10 %:iin

  • Kunnallisveroja kertyi 23,2 milj. euroa (28,4 % TA 2024). Kunnallisverotilitykseen vaikuttaa nimellisansioiden lisäksi keskeisesti työllisyyden kehitys. Työttömien työnhakijoiden osuus oli maaliskuun lopussa 8,2 % työvoimasta, mikä oli 316 henkilöä enemmän vuoden takaiseen (1 725 henkilöä 3/2024, 1 409 henkilöä 3/2023).
  • Yhteisöveroja toteutui 3,1 milj. euroa (19,1 %), kun vuotta aikaisemmin toteuma oli 4,1 milj. euroa. Heikentynyt talousnäkymä heijastuu yhteisöverotuloihin ja ennakkoverokertymään.
  • Kiinteistöverojen osuus oli 0,8 milj. euroa (12,5 % TA 2024), kun vuotta aiemmin toteuma oli 0,9 milj. euroa. Kiinteistöverojen ennustetaan toteutuvan kuluvana vuonna talousarvion mukaisesti.   

Kuntaliiton ennusteen (2.5.2024) mukaan Tuusulan vuoden 2024 verotulot olisivat ylittämässä talousarvion mukaisen tason noin 1,3 milj. euroa. Kunnan verotuloarvioon ei tehdä epävarmojen näkymien vuoksi tuloarvion muutosesitystä tässä vaiheessa, vaan mahdolliset muutokset tehdään puolivuosikatsauksen yhteydessä. 

Vuodelle 2024 vahvistetut valtionosuudet, 28,3 milj. euroa, ovat 0,4 milj. euroa talousarvion mukaisia valtionosuuksia alhaisemmat.

Tammi-maaliskuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena lähes suunnitellusti. Tammi-maaliskuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli 13,4 milj. euroa (20,0 %). Tontteja myytiin asuntorakentamiseen yksi tuottajamuotoinen tontti ja omakotitontteja myytiin 9 kpl. Maanmyyntituloja kertyi yhteensä 0,7 milj. euroa ja myyntivoittoja 0,5 milj. euroa.

Tammi-maalikuun toimintamenojen toteuma oli 25,3 % ja ne toteutuivat 3,7 milj. euroa ja 8,8 % edellisvuotta suurempina (sis. ulkoiset ja sisäiset). Kasvusta henkilöstökulujen osuus oli 1,3 milj. euroa ja palveluiden ostojen osuus 2,4 milj. euroa. Tästä n. 0,9 milj. euroa koostui päivähoidon palvelusetelikuluista, kun alkuvuonna 2023 ei päivähoidon palveluseteliä ollut vielä käytössä. Rakennusten ja alueiden kunnossapitopalvelut toteutuivat 1,1 milj. euroa, kiinteistöpalvelut 0,1 milj. euroa ja oppilaskuljetukset 0,2 milj. euroa, edellisvuotta suurempina. Ostopalveluna toteutettavan päivähoidon toimintakulut toteutuivat 0,1 milj. euroa edellisvuotta pienempinä. Aineiden ja tarvikkeiden toteuma oli 0,7 milj. euroa ja 25,3 % edellisvuotta suurempi. Nousua edellisvuoteen tapahtui lämmityskustannuksissa, 0,6 milj. euroa ja rakennusmateriaaleissa 0,1 milj. euroa.

Kunnan toimintakate oli -31,5 milj. euroa, 28,7 % talousarvioon nähden. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.

Tammi-maaliskuun käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 15,5 milj. euroa. Talonrakennuksessa jatkui Rykmentinpuiston ja Riihikallion monitoimikampusten sekä Tuusulanjärven kampuksen rakentaminen. Yhdyskuntatekniikassa jatkui suurimpana kohteena Sulan työpaikkaalueen rakentaminen. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rahoitusosuuksien ennusteeseen on lisätty Häriskiven kohteen ARA rahoitusosuus 0,7 milj. euroa, mikä siirtyi vuodesta 2023 kuluvalle vuodelle.

Kunnan korollisten lainojen määrä oli kesäkuun lopussa 209,2 milj. euroa, mikä on 62,2 milj. euroa enemmän vuoden 2023 maaliskuun lainamäärään verrattuna. Kuluvan vuoden lopun lainamäärän arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena, 262 milj. euron tasossa.

 

Vuositason ennuste

Vuonna 2024 talousympäristön vaikeasti ennakoivat muutokset aiheuttavat epävarmuutta Tuusulan kunnan toimintaan ja talouteen. Tilikauden tulosennuste on - 3,1 milj. euroa alijäämäinen (talousarvio 0,01 milj. euroa). Toimialueiden ennusteet sisältävät 0,17 milj. euron lisäyksen toimintatuottoihin ja - 2,8 milj. euron lisäyksen toimintakuluihin. Käyttötalouden merkittävimmät kustannusten nousut ja riskit liittyvät varhaiskasvatuksessa lapsimäärien kasvun aiheuttamaan lisähenkilöstötarpeen kustannuksiin sekä varhaiskasvatuksessa päivähoidon palvelusetelimenojen kasvuun. Lisäksi palvelujen ostoissa arvioidaan katujen kunnossapidon rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen toteutuvan talousarviota suurempina.

Tarvittavat määrärahamuutokset tehdään tammi-kesäkuun puolivuosikatsauksen yhteydessä.

Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät yleiseen talouden sekä yritysten kannattavuuden kehittymiseen sekä asuntokaupan aktiviteetin ja hyvän väestökehityksen jatkumiseen. Alkuvuoden väestönkasvu heijastuu positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään. Taloussuhdanteen heikkeneminen voi heijastua negatiivisesti erityisesti yhteisöverojen kehitykseen jo vuoden 2024 aikana. Kunnan verotuloarvioon ei tehdä epävarman taloustilanteen vuoksi tuloarvion muutosesitystä tässä vaiheessa, vaan mahdolliset muutokset tehdään puolivuosikatsauksen yhteydessä. 


Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen.


Esitettävät määrärahamuutokset
 
Investointien määrärahoihin esitetään yhteensä 20 000 euron lisäystä:

  • 20 000 euron menonlisäys yhdyskuntatekniikan mittauspalveluihin uuden GPS/GNSS laitteen hankkimiseksi. Käytössä oleva laite ei anna enää luotettavaa tietoa.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi neljännesvuosikatsauksen 1.1. - 31.3.2024
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2024 talousarviota ja hyväksyy edellä esitetyn määrärahamuutoksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Kokouskäsittely

Vs. talousjohtaja Hippeläinen selosti asiaa kokouksessa. 

Valmistelija

Heidi Piikki, vs. talouspäällikkö, heidi.piikki@tuusula.fi

Perustelut

Valtioneuvosto on antanut kuntalain nojalla asetukset kunnan taloutta koskevien tietojen toimittamisesta (524/2020) sekä annetun asetuksen 12 ja 13 §:ssä on säännökset kunnan neljännes- ja puolivuosikatsausten sisällöstä. Neljännesvuosikatsauksessa on esitettävä toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat, talousarvion toteutuminen sekä kuvataan keskeiset tekijät, joiden ennakoidaan vaikuttavan tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Neljännesvuosikatsauksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolaissa säädettyjä yleisiä tilinpäätösperiaatteita. 

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 8.1.2024 5 § kunnanjohdon käyttösuunnitelmat. Palvelualueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan kunnanhallitukselle jatkossa neljännesvuosittain tammi-maaliskuulta, tammi-kesäkuulta ja tammi-syyskuulta sekä koko vuodelta tilinpäätöksessä. Olennaiset tapahtumat ja talousarvion toteutumat sekä vuositavoitteiden seuranta tammi-maaliskuulta ovat liitteessä

Tammi-maaliskuun ajanjaksolta talouden tasaisen toteutumisen vertailuluku on 25,0 %. Yleishallinto ja johdontuki alaisen toiminnan tulojen toteuma oli 15,2 % (v. 2023: 27,5 %). Määrärahojen käyttöaste oli 25,3 % (v. 2023: 21,5 %). Sitovan toimintakatteen toteuma oli 25,5 % (v. 2023: 16,2 %).

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  •  hyväksyä kunnan johdon neljännesvuosiraportin ajalta 1.1.–31.3.2024

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Heidi Piikki, vs. talouspäällikkö, heidi.piikki@tuusula.fi

Perustelut

Valtioneuvosto on antanut kuntalain nojalla asetukset kunnan taloutta koskevien tietojen toimittamisesta (524/2020) sekä annetun asetuksen 12 ja 13 §:ssä on säännökset kunnan neljännes- ja puolivuosikatsausten sisällöstä. Neljännesvuosikatsauksessa on esitettävä toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat, talousarvion toteutuminen sekä kuvataan keskeiset tekijät, joiden ennakoidaan vaikuttavan tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Neljännesvuosikatsauksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolaissa säädettyjä yleisiä tilinpäätösperiaatteita. 

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 8.1.2024 § 6 yhteiset palvelut toimialueen alaisten palveluyksiköiden käyttösuunnitelmat. Palvelualueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan kunnanhallitukselle jatkossa neljännesvuosittain tammi–maaliskuulta, tammi–kesäkuulta ja tammi–syyskuulta sekä koko vuodelta tilinpäätöksessä.

Olennaiset tapahtumat ja talousarvion toteutumat sekä vuositavoitteiden seuranta tammi-maaliskuulta ovat liitteessä.

Tammi-maaliskuun ajanjaksolta talouden tasaisen toteutumisen vertailuluku on 25 %. Yhteiset palvelut alaisen toiminnan tulojen toteuma oli 22,4% (v. 2023: 4,1 %). Määrärahojen käyttöaste oli 23,5 % (v.2023: 25,4 %). Sitovan toimintakatteen toteuma oli 24,2 %, (v. 2023: 29,7 %).

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä yhteiset palvelut toimialueen neljännesvuosiraportin ajalta 1.1.–31.3.2024

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2024 talousarviota ja hyväksyy edellä esitetyn määrärahamuutoksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Heidi Piikki, vs. talouspäällikkö, heidi.piikki@tuusula.fi

Perustelut

Valtioneuvosto on antanut kuntalain nojalla asetukset kunnan taloutta koskevien tietojen toimittamisesta (524/2020) sekä annetun asetuksen 12 ja 13 §:ssä on säännökset kunnan neljännes- ja puolivuosikatsausten sisällöstä. Puolivuosikatsauksessa on esitettävä toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat, talousarvion toteutuminen sekä kuvataan keskeiset tekijät, joiden ennakoidaan vaikuttavan tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Puolivuosikatsauksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolaissa säädettyjä yleisiä tilinpäätösperiaatteita. 

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 8.1.2024 § 5 kunnanjohdon  käyttösuunnitelmat. Palvelualueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan kunnanhallitukselle jatkossa neljännesvuosittain tammi-maaliskuulta, tammi–kesäkuulta ja tammi–syyskuulta sekä koko vuodelta tilinpäätöksessä. Olennaiset tapahtumat ja talousarvion toteutumat sekä vuositavoitteiden seuranta tammi-kesäkuulta ovat liitteessä

Tammi–kesäkuun ajanjaksolta talouden tasaisen toteutumisen vertailuluku on 50 %. Kunnanhallituksen alaisen toiminnan sitovan toimintakatteen toteuma oli 55,0 %, 2,3 milj. euroa.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä kunnanjohdon toimialueen puolivuosiraportin ajalta 1.1.–30.6.2024.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Heidi Piikki, vs. talouspäällikkö, heidi.piikki@tuusula.fi

Perustelut

Valtioneuvosto on antanut kuntalain nojalla asetukset kunnan taloutta koskevien tietojen toimittamisesta (524/2020) sekä annetun asetuksen 12 ja 13 §:ssä on säännökset kunnan neljännes- ja puolivuosikatsausten sisällöstä. Puolivuosikatsauksessa on esitettävä toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat, talousarvion toteutuminen sekä kuvataan keskeiset tekijät, joiden ennakoidaan vaikuttavan tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Puolivuosikatsauksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolaissa säädettyjä yleisiä tilinpäätösperiaatteita. 

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 8.1.2024 § 6 yhteiset palvelut toimialueen alaisten palveluyksiköiden käyttösuunnitelmat. Palvelualueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan kunnanhallitukselle jatkossa neljännesvuosittain tammi–maaliskuulta, tammi–kesäkuulta ja tammi–syyskuulta sekä koko vuodelta tilinpäätöksessä. Olennaiset tapahtumat ja talousarvion toteutumat sekä vuositavoitteiden seuranta tammi-kesäkuulta ovat liitteessä.

Tammi–kesäkuun ajanjaksolta talouden tasaisen toteutumisen vertailuluku on 50 %. Kunnanhallituksen alaisen toiminnan sitovan toimintakatteen toteuma oli 53,3 %, 5,8 milj. euroa.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä yhteiset palvelut toimialueen puolivuosiraportin ajalta 1.1.–30.6.2024.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Perustelut

Valtioneuvosto on antanut kuntalain nojalla asetukset kunnan taloutta koskevien tietojen toimittamisesta (524/2020) sekä annetun asetuksen 12 ja 13 §:ssä on säännökset kunnan neljännes- ja puolivuosikatsausten sisällöstä. Neljännesvuosikatsauksessa on esitettävä toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat, talousarvion toteutuminen sekä kuvataan keskeiset tekijät, joiden ennakoidaan vaikuttavan tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Neljännesvuosikatsauksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolaissa säädettyjä yleisiä tilinpäätösperiaatteita. 

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 8.1.2024 5 § kunnanjohdon käyttösuunnitelmat. Palvelualueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan kunnanhallitukselle jatkossa neljännesvuosittain tammi-maaliskuulta, tammi-kesäkuulta ja tammi-syyskuulta sekä koko vuodelta tilinpäätöksessä. Olennaiset tapahtumat ja talousarvion toteutumat sekä vuositavoitteiden seuranta tammi-maaliskuulta ovat liitteessä

Tammi-syyskuun ajanjaksolta talouden tasaisen toteutumisen vertailuluku on 75,0 %. Kunnanjohdon alaisen toiminnan tulojen toteuma oli 281,6 % (v. 2023: 73,5 %). Määrärahojen käyttöaste oli 82,8 % (v. 2023: 68,9 %). Sitovan toimintakatteen toteuma oli 78,5 % (v. 2023: 64,6 %).

Tammi-syyskuun raportoinnin osalta esitetään 0,57 milj euron määrärahalisäystä kunnanjohdon toimialueelle. Tuottoihin esitetään 0,03 milj vähennystä tukien ja avustuksien osalta. Toimialueen kuluihin on tämän vuoden talousarviossa sisällytetty 0,2 milj. euron säästötavoite koko kunnan osalta. Tästä kunnanjohdon osuus on 0,03 milj. euroa, joka vähennetään markkinoinnin määrärahoista. Säästötavoite on pienentänyt kunnanjohdon määrärahoja ja nyt kustannusvaikutus siirretään muille toimialueille ja kunnanjohdon kuluihin lisätään puuttuva 0,17 milj euron kulu.

Palveluiden ostoihin esitetään 0,05 milj. euron määrärahalisäystä kunnanviraston johdon osalta ja asiakaspalvelujen posti-ja kuljetuskuluihin esitetään 0,04 milj euroa lisäystä. Pelastustoimen jako-osuutta saatiin vuoden 2023 osalta 0,05 milj. euroa ennakoitua vähemmän ja tämä on huomioitu määrärahalisäystarpeessa. Valtion perimät verotuskustannukset ylittävät talousarvion 0,04 milj euroa. Muutto aiheutti toimistotilojen korjaustöitä, joiden osalta esitetään 0,11 milj. euron lisäystä. Lisäksi vuokrakustannuksiin esitetään 0,91 milj. euron lisäystä.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä kunnanjohdon toimialueen neljännesvuosiraportin ajalta 1.1.–30.9.2024.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Heidi Piikki, vs. talouspäällikkö, heidi.piikki@tuusula.fi

Perustelut

Valtioneuvosto on antanut kuntalain nojalla asetukset kunnan taloutta koskevien tietojen toimittamisesta (524/2020) sekä annetun asetuksen 12 ja 13 §:ssä on säännökset kunnan neljännes- ja puolivuosikatsausten sisällöstä. Neljännesvuosikatsauksessa on esitettävä toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat, talousarvion toteutuminen sekä kuvataan keskeiset tekijät, joiden ennakoidaan vaikuttavan tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Neljännesvuosikatsauksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolaissa säädettyjä yleisiä tilinpäätösperiaatteita. 

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 8.1.2024 § 6 yhteiset palvelut toimialueen alaisten palveluyksiköiden käyttösuunnitelmat. Palvelualueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista raportoidaan kunnanhallitukselle jatkossa neljännesvuosittain tammi–maaliskuulta, tammi–kesäkuulta ja tammi–syyskuulta sekä koko vuodelta tilinpäätöksessä.

Olennaiset tapahtumat ja talousarvion toteutumat sekä vuositavoitteiden seuranta tammi-syyskuulta ovat liitteessä.

Tammi-syyskuun ajanjaksolta talouden tasaisen toteutumisen vertailuluku on 75 %. Yhteiset palvelut alaisen toiminnan tulojen toteuma oli 70,7% (v. 2023: 41,4 %). Määrärahojen käyttöaste oli 76,6 % (v.2023: 75,6 %). Sitovan toimintakatteen toteuma oli 80,3 %, (v. 2023: 82,8 %). Sitovan toimintakatteen arvioidaan toteutuvan 0,15 milj. euroa talousarviota heikompana. Yhteisten palveluiden toimintatuottoihin esitetään 0,47 milj. euron määrärahalisäystä ja kuluihin 0,62 milj. euron lisäystä.

Valtion maksamat pakolaiskorvaukset ovat olleet tänä vuonna nousussa, koska ukrainalaispakolaisten lisääntyvän kotikuntaoikeuden hakemisen myötä kuntaan muuttaa lisää pakolaisia. Tuottoihin esitetään 0,28 milj. euron määrärahan lisäystä. Valtio maksaa kertakorvauksena kunnille TE-palveluiden uudistuksesta aiheutuneita muutoskuluja. Tuusulan osuuden arvioidaan olevan noin 0,19 milj. euroa, joka esitetään tuottojen lisäyksenä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on lähtenyt nousuun viime vuoden aikana. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kuluihin esitetään 0,28 milj. euron määrärahalisäystä.

Henkilöstökulujen osalta määrärahalisäykseksi on kirjattu 0,17 milj. euroa. Presidentinvaalien osalta ylitystä arvioidaan tulevan 0,05 milj. euroa. Tietohallinnon alkuperäisestä budjetista on puuttunut 0,08 milj. euron henkilöstökulu. Myös päällekkäisistä työtehtävistä että tehtävämuutoksista aiheutuvat ylitykset 0,12 milj. euroa on huomioitu määrärahan lisäyksenä. Leasing-vuokrien ennustetaan ylittyvän 0,05 milj. euroa.

Henkilöstöhallinnon osalta Sarastian vuoden 2023 kuluja on kirjautunut vuodelle 2024, mikä heijastuu tarpeena 0,05 milj. euron lisämäärärahalle. Muutosta aiheutuviin remontointikuluihin haetaan 0,03 milj. euroa lisämäärärahaa ja hallintopalveluissa vanhan asianhallintajärjestelmän (Kuntatoimisto) tiedonsiirrosta nykyiseen (CaseM) esitetään 0,04 milj. euron lisäystä.

Tämän vuoden kunnan talousarvioon on sisällytetty 0,2 milj. euron säästötavoite. Yhteisten palveluiden osuus säästötavoitteesta on 0,02 milj. euroa, joka vähennetään hankintatoimen palveluiden ostoista. Henkilöstöhallintoon on varattu vuotuinen 0,08 milj. euron kertapalkkiomääräraha, joka jaetaan henkilöstöhallinnosta kaikille toimialueille vakituisen henkilöstön määrän suhteessa. Yhteisille palveluille jäävä osuus on 4 000 euroa. Sivistyksestä siirretään 15 000 euron määräraha yhteisiin palveluihin kohdennettuun nuorisotyöhön.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä yhteiset palvelut toimialueen neljännesvuosiraportin ajalta 1.1.–30.9.2024

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristö

Tuusulan kuntastrategian painopistealueina ovat kunnan elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Tammi-syyskuussa kunnan toiminta kehittyi kuntastrategian mukaisella uralla; väestön määrä kehittyi myönteisesti ollen syyskuussa 41 993. Asunto- sekä yritystonttien myynti oli vaimeampaa, kun tontinvuokraus oli ostoa suositumpaa. Maan myynnin odotetaan piristyvän loppuvuonna yritystonttien ja isompien tuottajamuotoisten tonttien luovutuksilla.  Kunta on jatkanut mittavia investointeja sekä palveluverkon uudistamiseen että uusien asuin- ja yritysalueiden infraan.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous ei kasva vuonna 2024, BKT:n arvioidaan supistuvan -0,2%. Hintojen nousu ja korkotaso ovat aiemmin vähentäneet investointeja ja kotitalouksien kulutusta. VM:n syksyn 2024 ennusteiden mukaan taantuman  pohja on saavutettu ja inflaation hidastuminen on laaja-alaista. Inflaation arvioidaan pysyvän hitaana myös jatkossa ja korkojen laskun ennakoidaan jatkuvan. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan nopeutuvan vuonna 2025. Työllisyys laskee hieman vuonna 2024, mutta kasvaa vuodesta 2025 lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena. 

Kuntatalouden talousodotuksiin vaikuttaa marraskuussa 2023 kuntien valtionosuuksiin kohdistettu lisäleikkaus, joiden jaksotus osuu vuosille 2025–2027.  Suomen talouden vaimeat näkymät välittyvät kuntasektorille heikompina kuntien verotuottoina ja korkeampina menoina. Verokehitys on kääntymässä takaisin kasvu-uralle vuonna 2025. Investointien arvioidaan lähtevän kasvuun vuonna 2025.

Talouden toteutuminen

Vuoden 2024 tammi-syyskuun ennusteen mukainen arvio Tuusulan kunnan tilikauden tulokseksi on -4,5 miljoonaa euroa. Ennuste on hieman tammi-kesäkuun tilannetta parempin. Heikennystä edelliseen ennusteeseen nähden on tullut toimialueiden talouden toteumaennusteista -2,9 miljoonaa euroa. Verotuloennuste on 1,7 miljoonaa euroa edellistä ennustetta parempi.

Toimialueiden laatimat ennustemuutokset ovat yhteensä - 2,9 milj. euroa toimintakatetta heikentäviä. Kunnanjohdon toimialueen ennuste sisältää n. -0,4 milj. euroa, Yhteisten palveluiden - 0,2 milj. euroa, Sivistys toimialueen - 0,1 milj. euroa ja Kasvun ja ympäristön toimialueen ennuste sisältää -2,1 milj. euroa toimintakatetta heikentävät muutokset. Verotulojen tulosta parantava muutos on n. 1,7 milj. euroa. Maan myyntivoittojen ennuste on talousarvion mukainen. Jos tiedossa olevien kahden työpaikkatontin myynti toteutuu, päästään talousarvion mukaiseen tavoitteeseen.

Verotulot toteutuivat tammi-syyskuussa ollen 81,8 milj. euroa ja toteutuen 78,9 % talousarviosta. Kuntaliiton viimeisimmän verotuloennusteen mukaan Tuusulan vuoden 2024 verotulot olisivat 105,4 miljoonaa euroa ja siten ylittämässä talousarvion mukaisen tason noin 1,7 miljoonaa euroa. Alkuvuoden verokertymään vaikuttavat vuodelta 2023 kertyneet verotilitykset, ja kertymä tasaantuu loppuvuotta kohti. Kunnallisverotilitykseen vaikuttaa nimellisansioiden lisäksi keskeisesti työllisyyden kehitys. Työttömien työnhakijoiden osuus oli syyskuun lopussa 8,0 % työvoimasta, mikä oli 317 henkilöä enemmän vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan (1 360 henkilöä 9/2023).

Valtionosuudet toteutuivat 21,3 milj. euron mukaisina (75,0 % MTA 2024).Vuodelle 2024 vahvistetut valtionosuudet ovat 28,3 milj. euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan ennusteen mukaan 28,4 miljoonaa euroa.

Yhteisöveroja toteutui 6,1 milj. euroa (100,5 % TA 2024), kun vuotta aikaisemmin toteuma oli 7,5 miljoonaa euroa. Heikentynyt talous heijastuu yhteisöverotuloihin ja ennakkoverokertymään.

Kiinteistöverojen toteutuma oli 12,5 miljoonaa euroa (77,4 % TA 2024), kun vuotta aiemmin toteuma oli 11,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen ennustetaan toteutuvan kuluvana vuonna talousarvion mukaisesti.  

Tammi-syyskuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena lähes suunnitellusti. Tammi-syyskuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli 52,8 miljoonaa euroa (70,0 %).

Asuntorakentamiseen on myyty kaksi tuottajamuotoista tonttia, omakotitontteja myytiin 17 kpl ja vuokrattiin 22 kpl. Kolme yritystonttia, yksi keskustatoimintojen tontti ja yksi realisointikohde myytiin. Maanmyyntituloja kertyi yhteensä 7,3 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tammi-syyskuussa 6,1 milj. euroa toteuman ollessa 59,9 % budjetoidusta (10,2 milj. eur TA 2023). Kunnan omistukseen on seurantakaudella siirtynyt maata noin 21 ha ja maanhankintaneuvotteluja on edistetty useilla alueilla. Maanhankintarahaa em. hankintoihin on käytetty noin 1,4 miljoonaa euroa.

Toimintamenojen toteuma tammi-syyskuussa oli 76,0 % ja kasvaen 9,8 miljoonaa euroa (7,4 %) edellisvuodesta (sis. ulkoiset ja sisäiset). Toimintamenojen nousua tapahtui palveluiden ostoissa 5,0 miljoonaa euroa. Palveluiden ostoissa nousua edellisvuoteen nähden oli päivähoidon palvelusetelimenoissa 1,6 miljoonaa euroa, kun alkuvuonna 2023 ei päivähoidon palveluseteliä ollut vielä käytössä..Henkilöstökuluissa nousua oli 3,2 miljoonaa euroa, muissa toimintakuluissa 2,4 miljoonaa euroa sekä aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa 1,0 miljoona euroa.

Kunnan toimintakate oli -87,9 miljoonaa euroa, 80,2 % talousarvioon nähden. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.

Tammi-syyskuun maaliskuun käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 51,8 miljoonaa euroa. Ennusteessa investointien toteuma-arvio on 89,7 miljoonaa euroa (92,2 miljoonaa euroa TA 2024). Ennuste on 900 000 euroa talousarviota pienempi uimahallin osalta. Uimahallin peruskorjaukseen liittyvät pääsuunnitelmat ovat hyväksytty Teknisessä lautakunnassa ja hanke etenee aikataulussa. VHL:n kiinteiden ja rakenteiden 1,6 miljoonaa euroa talousarviota pienemmästä investointien bruttototeumasta.. VHL:n ennusteessa keskeiset vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa Joenrannan ja Huhtariihen alueiden rakentamisen siirtyminen sekä Sula 3:n rakentamisen muutokset.

Kunnan korollisten lainojen määrä oli syyskuun lopussa 233,2 miljoonaa euroa, mikä on 61,2 miljoonaa euroa enemmän vuoden 2023 kesäkuun lainamäärään verrattuna. Kuluvan vuoden lopun lainamäärän arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena, 262 milj. euron tasossa. Rahoituskuluissa näkyy kasvaneesta lainamäärästä aiheutuvat, käyttötalouteen kirjatut korkokulut, noin - 3,2 miljoonaa euroa. Syyskuulle kirjattiin koronvaihtosopimuksia 0,54 milj. euroa, mikä huomioiden korkokulut olivat yhteensä n.- 2,6 miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimusten kirjaus puuttuu kuntatason tuloslaskelma ennusteesta. Vuonna 2023 syyskuun korkokulujen toteuma oli 1,1 milj. euroa.

Vuositason ennuste

Vuonna 2024 talousympäristön vaikeasti ennakoitavista muutoksista aiheutuu epävarmuutta Tuusulan kunnan toimintaan ja talouteen. Tilikauden tulosennuste on -4,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimialueiden ennusteet ovat 0,6 miljoonaa euroa toimintatuottojen ja - 3,6 miljoonaa euroa toimintakulujen osalta muutettua talousarviota suuremmat. Käyttötalouden merkittävimmät kustannusten nousut liittyvät varhaiskasvatukseen tulleiden lasten määrän kasvun aiheuttamaan lisähenkilöstötarpeen kustannuksiin sekä varhaiskasvatuksessa päivähoidon palvelusetelimenojen kasvuun. Tämän lisäksi käyttötaloutta rasittavat edelleen pitkä talvi, joka nosti etenkin lumitöiden ja liukkauden eston kustannuksia, sekä sähkön ja kaukolämmön kohonneet kustannukset. Kaukolämmön hinnan odotetaan edelleen kallistuvan loppuvuodesta.

Tammi-syyskuun tilannekuvan ja ennusteen mukaiset määrärahamuutostarpeet esitetään nyt kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle.

Veroennusteen loppuvuoden epävarmuudet liittyvät yleiseen talouden sekä yritysten kannattavuuden kehittymiseen sekä asuntokaupan aktiviteetin ja väestökehityksen jatkumiseen. Alkuvuoden väestönkasvu heijastuu positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään. Talouden taantumapohja voi heijastua negatiivisesti vuodenn 2024 yhteisöverojen kehitykseen. Taantumaa oli ennakoitu verotulojen osalta talousarviossa. Kunnan verotuloarvioon tehdään muutosesitys Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen mukaisesti tässä vaiheessa.

Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen kuluvana vuonna.

Esitettävät määrärahamuutokset

Käyttötalouteen tehdään - 2 885 000 euron toimintakatteen muutos (rahoitusta heikentävä).

Investointiosaan esitetään tehtäväksi 900 000 euron menonvähennys (rahoitusta parantava).

Käyttötalouden määrärahan siirtona tehdään 200 000 euroa kuluvalle vuodelle asetetun säästötavoitteen siirto kunnanjohdosta muille toimialueille. Yhteisistä palveluista siirretään 80 000 euroa kertapalkkiomääräraha muille toimialueille. Sivistyksen toimialueelta siirretään 15 000 euroa yhteisten palveluiden toimialueelle.

Tuloslaskelmaosaan tehdään yhteensä 1 685 000 euron lisäys (rahoitusta parantava).

Kunnanjohto, toimintakatteen muutos - 396 000 eur:

• toimintatuotot, - 25 000 eur vähennys, kelakorvaukset

• kunnanjohto, - 25 000 euron toimintatuottojen vähennys.

• toimintakulut, - 370 000 eur lisäys

• Tuusinfo, - 40 000 eur lisäys. Itsenäisyyspäivän juhlat, - 50 000 eur lisäys. pelastustoimen kulut, - 45 000 euron lisäys, osuus verotuskustannuksista, - 35 000 euron lisäys., muuttokustannukset - 110 000 euron lisäys, Roseliussäätiö vuokrakulut, - 91 000 eur lisäys,

• määrärahan siirrot: kuluvan vuoden sopeutustoimen siirto toimialueille, -200 000 eur menolisäys, josta kunnanjohdon osuus - 30 000 eur menolisäys, kertapalkkion osuus, - 1 000 eur menolisäys.

Yhteiset palvelut, toimintakatteen muutos - 229 000 eur:

• toimintatuotot, + 470 000 eur lisäys • maahanmuutto- ja työllisyyspalvelut. Maahanmuuttoasiat, laskennallinen korvaus + 280 000 eur lisäys. Työllisyyspalvelut, + 190 000 eur kertaluonteinen valmistelukompensaatio.

• toimintakulut, - 699 000 eur lisäys

• työllisyyspalvelut, työmarkkinatuen kuntaosuus, - 280 000 eur menolisäys, vaalit, -54 000 eur menolisäys, tietohallinnon henkilöstökulut, - 75 000 eur menolisäys. Sahankulman tilojen remonttikulut: henkilöstöpalvelut - 15 000 eur menolisäys, talouspalvelut - 15 000 eur menolisäys. Talouspalvelut: Sarastian v.2023 kuluja - 50 000 eur menolisäys. Hallintopalvelut: Kuntatoimisto/CaseM migraatio- 35 000 eur menolisäys. Toimialueen leasingkulut - 29 000 eur menolisäys. Henkilöstöpalvelut, henkilöstökulut - 120 000 eur menolisäys.

• määrärahan siirrot: määrärahan siirtona kertapalkkio muille toimialueille + 80 000 eur menovähennys, mistä toimialueen osuus - 4 000 eur menolisäys. Toimialueen osuus säästötavoitteista, 21 000 eur menovähennys. Lisäksi määrärahansiirto Sivistys toimialueelta - 15 000 eur menolisäys.

Sivistys, toimintakatteen muutos - 64 000 eur:

• Sivistys, toimintakulut, - 131 000 eur lisäys:

• työterveyshuollon kustannukset, - 131 000 eur lisäys. Henkilöstömäärän lisäys lisännyt työterveyshuollon kustannuksia, myös palveluiden kustannustason nousu vaikuttanut osaltaan lisämäärärahan tarpeeseen.

• määrärahan siirrot: toimialueen osuus säästötavoitteista 115 000 euron menovähennys, vapaa-aikapalveluiden yhdistystoiminnan tuki, määrärahan siirto yhteisten palvelujen toimialueelle 15 000 euron menovähennys, toimialueen kertapalkkion osuus yhteisten palveluiden toimialueelta - 63 000 euron menolisäys

Kasvu ja ympäristö, toimintakatteen muutos - 2 129 000 eur:

• Kasvu ja ympäristö, toimintakulut, - 2 129 000 eur lisäys

• yhdyskuntatekniikka, katujen kunnossapito, - 1 100 000 eur lisäys. Lumisesta talvesta johtuneet aurauskulut, liukkauden torjunta ja hiekoituksen poisto. Lisäksi Peltokaaren päiväkodin alueelta poiskuljetettu tiilijäte, minkä osuus lisäystarpeesta - 100 000 euroa.

• tilapalvelut, - 1 029 000 euron menolisäys. Sisältää - 500 000 euroa lämmitys- ja sähkökuluja ja - 700 000 rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalveluita. Lisäksi menovähennyksenä + 171 000 euroa Riihikallion koulun tulipalosta saatu korvaus.

• määrärahan siirrot: kunnanjohdon palvelualueelta toimialueen säästötavoitteen osuus 34 000 euron menovähennys ja yhteisten palveluiden toimialueelta kertapalkkion osuus, - 11 000 euroa menolisäys.

Investointiosan muutokset, yhteensä 900 000 eur menovähennys (rahoitusta parantava):

Rakennukset 900 000 eur menovähennys:

• Uimahalli, korjaus siirtyy vuodelle 2025

Tuloslaskelmaosan muutokset, yhteensä 1 685 000 eur tulolisäys (rahoitusta parantava):

• Verotulot

Määrärahan siirrot (ei tulosvaikutusta):

sisältää kunnanjohdosta 200 000 euron vuoden 2024 säästötavoitteen siirron toimialueille ja yhteisten palveluiden toimialueelta kertapalkkiomäärärahan siirron 80 000 euron siirron toimialueille

• Kunnanjohto menolisäys - 171 000 eur

• Yhteiset palvelut menovähennys 82 000 eur

• Sivistys menovähennys 67 000 eur

• Kasvu ja ympäristö menovähennys 23 000 eur

• Vesihuoltoliikelaitos menolisäys - 1 000 eur

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi neljännesvuosikatsauksen 1.1. - 30.9.2024 ja ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2024 talousarviota ja hyväksyy esittelytekstissä esitetyn määrärahamuutoksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Kokouskäsittely

Talousjohtaja Kari Ora selosti asiaa kokouksessa.
Valtuuston puheenjohtaja Immonen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 19.27. 

Valmistelija

  • Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristö

Tuusulan kuntastrategian painopistealueina ovat kunnan elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Tammi-syyskuussa kunnan toiminta kehittyi kuntastrategian mukaisella uralla; väestön määrä kehittyi myönteisesti ollen syyskuussa 41 993. Asunto- sekä yritystonttien myynti oli vaimeampaa, kun tontinvuokraus oli ostoa suositumpaa. Maan myynnin odotetaan piristyvän loppuvuonna yritystonttien ja isompien tuottajamuotoisten tonttien luovutuksilla.  Kunta on jatkanut mittavia investointeja sekä palveluverkon uudistamiseen että uusien asuin- ja yritysalueiden infraan.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous ei kasva vuonna 2024, BKT:n arvioidaan supistuvan -0,2%. Hintojen nousu ja korkotaso ovat aiemmin vähentäneet investointeja ja kotitalouksien kulutusta. VM:n syksyn 2024 ennusteiden mukaan taantuman  pohja on saavutettu ja inflaation hidastuminen on laaja-alaista. Inflaation arvioidaan pysyvän hitaana myös jatkossa ja korkojen laskun ennakoidaan jatkuvan. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan nopeutuvan vuonna 2025. Työllisyys laskee hieman vuonna 2024, mutta kasvaa vuodesta 2025 lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena. 

Kuntatalouden talousodotuksiin vaikuttaa marraskuussa 2023 kuntien valtionosuuksiin kohdistettu lisäleikkaus, joiden jaksotus osuu vuosille 2025–2027.  Suomen talouden vaimeat näkymät välittyvät kuntasektorille heikompina kuntien verotuottoina ja korkeampina menoina. Verokehitys on kääntymässä takaisin kasvu-uralle vuonna 2025. Investointien arvioidaan lähtevän kasvuun vuonna 2025.

Talouden toteutuminen

Vuoden 2024 tammi-syyskuun ennusteen mukainen arvio Tuusulan kunnan tilikauden tulokseksi on -4,5 miljoonaa euroa. Ennuste on hieman tammi-kesäkuun tilannetta parempin. Heikennystä edelliseen ennusteeseen nähden on tullut toimialueiden talouden toteumaennusteista -2,9 miljoonaa euroa. Verotuloennuste on 1,7 miljoonaa euroa edellistä ennustetta parempi.

Toimialueiden laatimat ennustemuutokset ovat yhteensä - 2,9 milj. euroa toimintakatetta heikentäviä. Kunnanjohdon toimialueen ennuste sisältää n. -0,4 milj. euroa, Yhteisten palveluiden - 0,2 milj. euroa, Sivistys toimialueen - 0,1 milj. euroa ja Kasvun ja ympäristön toimialueen ennuste sisältää -2,1 milj. euroa toimintakatetta heikentävät muutokset. Verotulojen tulosta parantava muutos on n. 1,7 milj. euroa. Maan myyntivoittojen ennuste on talousarvion mukainen. Jos tiedossa olevien kahden työpaikkatontin myynti toteutuu, päästään talousarvion mukaiseen tavoitteeseen.

Verotulot toteutuivat tammi-syyskuussa ollen 81,8 milj. euroa ja toteutuen 78,9 % talousarviosta. Kuntaliiton viimeisimmän verotuloennusteen mukaan Tuusulan vuoden 2024 verotulot olisivat 105,4 miljoonaa euroa ja siten ylittämässä talousarvion mukaisen tason noin 1,7 miljoonaa euroa. Alkuvuoden verokertymään vaikuttavat vuodelta 2023 kertyneet verotilitykset, ja kertymä tasaantuu loppuvuotta kohti. Kunnallisverotilitykseen vaikuttaa nimellisansioiden lisäksi keskeisesti työllisyyden kehitys. Työttömien työnhakijoiden osuus oli syyskuun lopussa 8,0 % työvoimasta, mikä oli 317 henkilöä enemmän vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan (1 360 henkilöä 9/2023).

Valtionosuudet toteutuivat 21,3 milj. euron mukaisina (75,0 % MTA 2024).Vuodelle 2024 vahvistetut valtionosuudet ovat 28,3 milj. euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan ennusteen mukaan 28,4 miljoonaa euroa.

Yhteisöveroja toteutui 6,1 milj. euroa (100,5 % TA 2024), kun vuotta aikaisemmin toteuma oli 7,5 miljoonaa euroa. Heikentynyt talous heijastuu yhteisöverotuloihin ja ennakkoverokertymään.

Kiinteistöverojen toteutuma oli 12,5 miljoonaa euroa (77,4 % TA 2024), kun vuotta aiemmin toteuma oli 11,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen ennustetaan toteutuvan kuluvana vuonna talousarvion mukaisesti.  

Tammi-syyskuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena lähes suunnitellusti. Tammi-syyskuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli 52,8 miljoonaa euroa (70,0 %).

Asuntorakentamiseen on myyty kaksi tuottajamuotoista tonttia, omakotitontteja myytiin 17 kpl ja vuokrattiin 22 kpl. Kolme yritystonttia, yksi keskustatoimintojen tontti ja yksi realisointikohde myytiin. Maanmyyntituloja kertyi yhteensä 7,3 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tammi-syyskuussa 6,1 milj. euroa toteuman ollessa 59,9 % budjetoidusta (10,2 milj. eur TA 2023). Kunnan omistukseen on seurantakaudella siirtynyt maata noin 21 ha ja maanhankintaneuvotteluja on edistetty useilla alueilla. Maanhankintarahaa em. hankintoihin on käytetty noin 1,4 miljoonaa euroa.

Toimintamenojen toteuma tammi-syyskuussa oli 76,0 % ja kasvaen 9,8 miljoonaa euroa (7,4 %) edellisvuodesta (sis. ulkoiset ja sisäiset). Toimintamenojen nousua tapahtui palveluiden ostoissa 5,0 miljoonaa euroa. Palveluiden ostoissa nousua edellisvuoteen nähden oli päivähoidon palvelusetelimenoissa 1,6 miljoonaa euroa, kun alkuvuonna 2023 ei päivähoidon palveluseteliä ollut vielä käytössä..Henkilöstökuluissa nousua oli 3,2 miljoonaa euroa, muissa toimintakuluissa 2,4 miljoonaa euroa sekä aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa 1,0 miljoona euroa.

Kunnan toimintakate oli -87,9 miljoonaa euroa, 80,2 % talousarvioon nähden. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.

Tammi-syyskuun maaliskuun käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 51,8 miljoonaa euroa. Ennusteessa investointien toteuma-arvio on 89,7 miljoonaa euroa (92,2 miljoonaa euroa TA 2024). Ennuste on 900 000 euroa talousarviota pienempi uimahallin osalta. Uimahallin peruskorjaukseen liittyvät pääsuunnitelmat ovat hyväksytty Teknisessä lautakunnassa ja hanke etenee aikataulussa. VHL:n kiinteiden ja rakenteiden 1,6 miljoonaa euroa talousarviota pienemmästä investointien bruttototeumasta.. VHL:n ennusteessa keskeiset vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa Joenrannan ja Huhtariihen alueiden rakentamisen siirtyminen sekä Sula 3:n rakentamisen muutokset.

Kunnan korollisten lainojen määrä oli syyskuun lopussa 233,2 miljoonaa euroa, mikä on 61,2 miljoonaa euroa enemmän vuoden 2023 kesäkuun lainamäärään verrattuna. Kuluvan vuoden lopun lainamäärän arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena, 262 milj. euron tasossa. Rahoituskuluissa näkyy kasvaneesta lainamäärästä aiheutuvat, käyttötalouteen kirjatut korkokulut, noin - 3,2 miljoonaa euroa. Syyskuulle kirjattiin koronvaihtosopimuksia 0,54 milj. euroa, mikä huomioiden korkokulut olivat yhteensä n.- 2,6 miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimusten kirjaus puuttuu kuntatason tuloslaskelma ennusteesta. Vuonna 2023 syyskuun korkokulujen toteuma oli 1,1 milj. euroa.

Vuositason ennuste

Vuonna 2024 talousympäristön vaikeasti ennakoitavista muutoksista aiheutuu epävarmuutta Tuusulan kunnan toimintaan ja talouteen. Tilikauden tulosennuste on -4,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimialueiden ennusteet ovat 0,6 miljoonaa euroa toimintatuottojen ja - 3,6 miljoonaa euroa toimintakulujen osalta muutettua talousarviota suuremmat. Käyttötalouden merkittävimmät kustannusten nousut liittyvät varhaiskasvatukseen tulleiden lasten määrän kasvun aiheuttamaan lisähenkilöstötarpeen kustannuksiin sekä varhaiskasvatuksessa päivähoidon palvelusetelimenojen kasvuun. Tämän lisäksi käyttötaloutta rasittavat edelleen pitkä talvi, joka nosti etenkin lumitöiden ja liukkauden eston kustannuksia, sekä sähkön ja kaukolämmön kohonneet kustannukset. Kaukolämmön hinnan odotetaan edelleen kallistuvan loppuvuodesta.

Tammi-syyskuun tilannekuvan ja ennusteen mukaiset määrärahamuutostarpeet esitetään nyt kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle.

Veroennusteen loppuvuoden epävarmuudet liittyvät yleiseen talouden sekä yritysten kannattavuuden kehittymiseen sekä asuntokaupan aktiviteetin ja väestökehityksen jatkumiseen. Alkuvuoden väestönkasvu heijastuu positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään. Talouden taantumapohja voi heijastua negatiivisesti vuodenn 2024 yhteisöverojen kehitykseen. Taantumaa oli ennakoitu verotulojen osalta talousarviossa. Kunnan verotuloarvioon tehdään muutosesitys Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen mukaisesti tässä vaiheessa.

Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen kuluvana vuonna.

Esitettävät määrärahamuutokset

Käyttötalouteen tehdään - 2 885 000 euron toimintakatteen muutos (rahoitusta heikentävä).

Investointiosaan esitetään tehtäväksi 900 000 euron menonvähennys (rahoitusta parantava).

Käyttötalouden määrärahan siirtona tehdään 200 000 euroa kuluvalle vuodelle asetetun säästötavoitteen siirto kunnanjohdosta muille toimialueille. Yhteisistä palveluista siirretään 80 000 euroa kertapalkkiomääräraha muille toimialueille. Sivistyksen toimialueelta siirretään 15 000 euroa yhteisten palveluiden toimialueelle.

Tuloslaskelmaosaan tehdään yhteensä 1 685 000 euron lisäys (rahoitusta parantava).

Kunnanjohto, toimintakatteen muutos - 396 000 eur:

• toimintatuotot, - 25 000 eur vähennys, kelakorvaukset

• kunnanjohto, - 25 000 euron toimintatuottojen vähennys.

• toimintakulut, - 370 000 eur lisäys

• Tuusinfo, - 40 000 eur lisäys. Itsenäisyyspäivän juhlat, - 50 000 eur lisäys. pelastustoimen kulut, - 45 000 euron lisäys, osuus verotuskustannuksista, - 35 000 euron lisäys., muuttokustannukset - 110 000 euron lisäys, Roseliussäätiö vuokrakulut, - 91 000 eur lisäys,

• määrärahan siirrot: kuluvan vuoden sopeutustoimen siirto toimialueille, -200 000 eur menolisäys, josta kunnanjohdon osuus - 30 000 eur menolisäys, kertapalkkion osuus, - 1 000 eur menolisäys.

Yhteiset palvelut, toimintakatteen muutos - 229 000 eur:

• toimintatuotot, + 470 000 eur lisäys • maahanmuutto- ja työllisyyspalvelut. Maahanmuuttoasiat, laskennallinen korvaus + 280 000 eur lisäys. Työllisyyspalvelut, + 190 000 eur kertaluonteinen valmistelukompensaatio.

• toimintakulut, - 699 000 eur lisäys

• työllisyyspalvelut, työmarkkinatuen kuntaosuus, - 280 000 eur menolisäys, vaalit, -54 000 eur menolisäys, tietohallinnon henkilöstökulut, - 75 000 eur menolisäys. Sahankulman tilojen remonttikulut: henkilöstöpalvelut - 15 000 eur menolisäys, talouspalvelut - 15 000 eur menolisäys. Talouspalvelut: Sarastian v.2023 kuluja - 50 000 eur menolisäys. Hallintopalvelut: Kuntatoimisto/CaseM migraatio- 35 000 eur menolisäys. Toimialueen leasingkulut - 29 000 eur menolisäys. Henkilöstöpalvelut, henkilöstökulut - 120 000 eur menolisäys.

• määrärahan siirrot: määrärahan siirtona kertapalkkio muille toimialueille + 80 000 eur menovähennys, mistä toimialueen osuus - 4 000 eur menolisäys. Toimialueen osuus säästötavoitteista, 21 000 eur menovähennys. Lisäksi määrärahansiirto Sivistys toimialueelta - 15 000 eur menolisäys.

Sivistys, toimintakatteen muutos - 64 000 eur:

• Sivistys, toimintakulut, - 131 000 eur lisäys:

• työterveyshuollon kustannukset, - 131 000 eur lisäys. Henkilöstömäärän lisäys lisännyt työterveyshuollon kustannuksia, myös palveluiden kustannustason nousu vaikuttanut osaltaan lisämäärärahan tarpeeseen.

• määrärahan siirrot: toimialueen osuus säästötavoitteista 115 000 euron menovähennys, vapaa-aikapalveluiden yhdistystoiminnan tuki, määrärahan siirto yhteisten palvelujen toimialueelle 15 000 euron menovähennys, toimialueen kertapalkkion osuus yhteisten palveluiden toimialueelta - 63 000 euron menolisäys

Kasvu ja ympäristö, toimintakatteen muutos - 2 129 000 eur:

• Kasvu ja ympäristö, toimintakulut, - 2 129 000 eur lisäys

• yhdyskuntatekniikka, katujen kunnossapito, - 1 100 000 eur lisäys. Lumisesta talvesta johtuneet aurauskulut, liukkauden torjunta ja hiekoituksen poisto. Lisäksi Peltokaaren päiväkodin alueelta poiskuljetettu tiilijäte, minkä osuus lisäystarpeesta - 100 000 euroa.

• tilapalvelut, - 1 029 000 euron menolisäys. Sisältää - 500 000 euroa lämmitys- ja sähkökuluja ja - 700 000 rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalveluita. Lisäksi menovähennyksenä + 171 000 euroa Riihikallion koulun tulipalosta saatu korvaus.

• määrärahan siirrot: kunnanjohdon palvelualueelta toimialueen säästötavoitteen osuus 34 000 euron menovähennys ja yhteisten palveluiden toimialueelta kertapalkkion osuus, - 11 000 euroa menolisäys.

Investointiosan muutokset, yhteensä 900 000 eur menovähennys (rahoitusta parantava):

Rakennukset 900 000 eur menovähennys:

• Uimahalli, korjaus siirtyy vuodelle 2025

Tuloslaskelmaosan muutokset, yhteensä 1 685 000 eur tulolisäys (rahoitusta parantava):

• Verotulot

Määrärahan siirrot (ei tulosvaikutusta):

sisältää kunnanjohdosta 200 000 euron vuoden 2024 säästötavoitteen siirron toimialueille ja yhteisten palveluiden toimialueelta kertapalkkiomäärärahan siirron 80 000 euron siirron toimialueille

• Kunnanjohto menolisäys - 171 000 eur

• Yhteiset palvelut menovähennys 82 000 eur

• Sivistys menovähennys 67 000 eur

• Kasvu ja ympäristö menovähennys 23 000 eur

• Vesihuoltoliikelaitos menolisäys - 1 000 eur

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2024 talousarviota ja hyväksyy esittelytekstissä esitetyn määrärahamuutoksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Kokouskäsittely

Valtuutettu Tammilehto poistui klo 17.27 asian käsittelyn aikana. Varavaltuutettu Ilari Roihuvuo saapui kokoukseen hänen tilalleen. 


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.htm