Valtuusto, kokous 9.12.2024

Perustelut

Kokouksessa annetaan tilannekatsaus vuoden 2025 talousarviovalmistelusta. 

Perustelut

Talousjohtaja esittelee talousarvion valmistelun tilannetta ja alustavaa talousarviokehyslaskelmaa sekä laskelman perusteita.

Perustelut

Esittelijä poisti asian esityslistalta. 

Perustelut

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Vuoden 2023 heikko talouskehitys vähensi investointeja ja kotitalouksien kulutusta. Taantuma on ollut pidempi, kun aiemmin arvioitiin. Vuonna 2024 Suomen taloustilanne alkaa tasaantua, mutta kokonaisuutena ei odoteta kasvua viime vuoden prosentin laskun jälkeen. Inflaation hidastuessa ja kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen myötä vuonna 2025 BKT:n odotetaan kasvavan 1,6 prosenttia. Vuonna 2026 kasvun odotetaan jatkuvan 1,5 prosenttia. (VM 25.4.2024)
 
Hintojen nousu hidastuu ja yksityinen kulutus kasvaa maltillisesti kuluvana vuonna. Vuonna 2025 yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan nopeutuvan. Asuinrakentamisen lasku jatkuu vuoden 2024 aikana, mutta suurin lasku on takanapäin. Vuonna 2025 asuntorakentamisen odotetaan toipuvan korkojen laskun myötä. 

Työllisyyden määrän odotetaan vähenevän lievästi kuluvana vuonna, mutta kääntyvän uudestaan kasvuun talouden toipuessa ja hallituksen työllisyystoimien lisätessä työvoiman tarjontaa.

Suomen talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Velkasuhteen kasvu jatkuu, mutta hidastuu.

Vuonna 2023 kuntien talous muodostui poikkeuksellisen hyväksi. Kunnallisveron tilityksissä näkyvät positiivisesti ennen verovuotta 2023 maksuunpannut kunnallisverot, jotka kertyvät vanhoilla veroperusteilla ja korkeammilla tuloveroprosenteilla ja nostavat kuntien verokertymän tasoa väliaikaisesti. Kuluvana vuonna ei odoteta merkittävää verotulojen kasvua taloustilanteen heikon kehityksen vuoksi. Hallitus päätti kevään 2024 kehysriihessä kasvattaa kunnallisverotuksen efektiivisyyttä poistamalla tulosta tehtävän ansiotulovähennyksen ja kasvattamalla vastaavasti ensisijaisesti valtion verosta tehtävää työtulovähennystä. Kuntien verotulomenetysten korvauksia alennetaan kuitenkin muutoksen aiheuttamaa kunnallisverotuoton kasvua vastaavasti, mikä pienentää kuntien valtionosuuksia. Vaikka verotulojen kasvu pysyy vuosina 2025–2028 noin 4,2 prosentissa eli pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella, merkitsee se kunnille huomattavasti pienempiä lisätuloja kuin aiemmin.

Vuoden 2023 alusta voimaan tulleen hyvinvointialueuudistuksen sote-siirtolaskelmien vaikutukset näkyvät kuluvan vuoden valtionosuuksia vähentävästi ja vaikuttavat merkittävästi myös vuosiin 2025-2027. Sote-siirtolaskelmiin liittyvä valtionosuusvähennys kasvaa vuonna 2025 noin 150 milj. eurolla takaisinperittävien valtionosuuksien vuoksi. Lisäksi hallituksen päättämä yhden prosenttiyksikön indeksijarru hidastaa valtionosuuksien kasvua vuosina 2024–2027

TE-uudistuksen talousvaikutuksista

TE-palvelu-uudistus kasvattaa kuntien menoja ja vastaavasti valtionosuuksia vuodesta 2025 eteenpäin. TE-palveluiden järjestämisestä muodostuu kunnille uusi valtionosuustehtävä, jonka rahoitus kohdennetaan kunnille valtionosuutena peruspalveluiden valtionosuuden kautta. Lisäksi työttömyysturvan rahoitusvastuun kasvu korvataan kunnille pysyvällä valtionosuuden lisäyksellä.

Kuntien toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan kokonaisuutena olevan miinuksella 2024-2026. Kuntatalouden näkymissä on suuria riskejä alaspäin. Riskejä lisää paitsi talouden yleinen epävarmuus niin myös epävarmuus verokehityksen vahvuudesta ja voimakas meno- ja investointipaine. Lisäksi julkisen talouden velkasuhteen ennustettu kasvu lisää julkisen talouden riskejä.

Tuusulan kunnan talous 2024

Tuusulan toimintamenojen osalta ylitysriskit liittyvät nopeasti kasvaneen lapsimäärän vaikutuksiin varhaiskasvatuksessa sekä yleisen hintatason voimakkaaseen nousuun. Tilikauden tulosennuste on 3,1 milj. euroa alijäämäinen (TA 0,02 milj. euroa). Mittavien investointien vuoksi kunnan velkamäärän kasvu jatkuu, ennusteen mukaan kunta velkaantuu talousarviovuoden aikana 62 milj. euroa.

Talousarviokehys 2025

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2025 talousarviokehyksen perustana on Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2023 tilinpäätökseen, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, toukokuun 2024 talouden toteumaan ja tilinpäätösennusteeseen, toimialueiden arvioimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä tuottavuus- ja säästötoimiin vuodelle 2025.

Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.

Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2025. Taloussuunnitelmavuosien 2026 - 2029 luvut ovat alustavia, ja niitä tarkennetaan elo-syyskuun aikana erityisesti verotulojen, maanmyyntitulojen ja investointien osalta.

Verotulot ja valtionosuudet

Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen (huhtikuu 2024) pohjalta lisäten ennusteisiin Tuusulan väestösuunnitteen mukainen väestön kasvu sekä maltillinen arvio yhteisöveron ja kiinteistöveron kasvusta. Kuntaliiton seuraavat veroennusteet julkaistaan elo-syyskuussa. Valtionosuudet on arvioitu huhtikuun ennusteen mukaisesti. 
Kunnan vuoden 2025 kehyslaskelman lähtökohtana ovat nykyinen ansiotuloveroprosentti 7,10 % sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien lain sallima vaihteluväli ja Tuusulan kunnassa noudatettavat veroprosentit vuosina 2024 ja 2025.  
 

 
Toimintatulot ja -menot

Vuoden 2025 talousarviokehyksen pohjana ovat kunnan toimialueiden ennakoimat tulo- ja menolisäykset sekä kehysneuvotteluiden aikana määritellyt tasapainotustoimet. Menolisäyksiä on arvioitu erityisellä tarkkuudella ja vain välttämättömät lisäykset on otettu kehykseen mukaan. Tavoitteena on pitää vuoden 2025 alijäämä mahdollisimman maltillisena.

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan nousevan kuluvasta vuodesta 1,5 milj. euroa ja asettuvan 11,7 milj. euroon. Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan laskevan kuluvan vuoden 4,0 milj. euron tasosta 0,5 milj. euroa eli 3,5 milj. euroon. Toimintatuloihin ei kohdistu muita merkittäviä muutoksia. 

Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi (kunta ja vesihuoltoliikelaitos) esitetään talousarviokehyksessä nettona 12,4 milj. euroa (8,1 %) talousarvioon 2024 nähden. Vuoden 2025 toimintamenojen merkittävin kasvuun vaikuttava tekijä on TE-uudistus. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu ja työllisyysalueen toiminnan kustannukset ovat n. 4 milj. euroa. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttavat palkankorotukset n. 2,4 milj. euroa sivukuluineen sekä nopeasta kasvusta aiheutuva varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen kasvu n. 1,5 milj. euroa. Lisäksi varhaiskasvatuksen palvelusetelikustannuksien kasvuksi arvioidaan n. 0,8 milj. euroa. Koulujen väistötiloista luopuminen vaikuttaa vuoden 2025 toimintamenoja vähentävästi n. 1 milj. euroa.

Toimialueet ovat toimintakatesitovia valtuustoon nähden. Toimintakate on esityksessä 118,1 milj. euroa, kasvua 10,5 %. Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakate vuodelle 2025 on esitetty liitteenä olevassa talousarviokehyslaskelmassa. 

Vesihuoltoliikelaitos noudattaa talousarviovalmistelussaan kunnan taloudenpidon ohjeita ja periaatteita. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuollon toimintakatteen ei kasva vuonna 2025.

Rahoitus ja investoinnit

Rahoituslaskelman lähtökohtana on kuntastrategian mukaisten palveluverkko- ja infrainvestointien toteuttaminen. Talousarviovuoden investoinneiksi arvioidaan tässä vaiheessa 64 milj. euroa. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 29 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 16 milj. euroa, vesihuollon investointeihin noin 8 milj. euroa sekä maan hankintaan 8 milj. euroa. 

Vuosien 2026-2029 investoinnit ovat yhteensä n. 234 milj. euroa. Suunnitelmavuosien tarkennuksen yhteydessä investointeja tullaan vielä tarkentamaan. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infran rakentuminen. Tulevien vuosien investointeja ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. 

Tulorahoituksen riittämättömyydestä ja suurista investoinneista johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy lähivuodet huomattavan nopeana. Kehyslaskelmassa vuoden 2025 toiminnan ja investointien rahavirta on noin 41 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien rahoitustarvetta 2026 - 2029 ja uutta lainaa otetaan merkittävästi. Vuonna 2025 kunnan lainamäärä ylittänee 300 milj. euroa. Korkotason on arvioitu olevan keskimäärin 3,75 % uusille suojaamattomille lainoille. Mikäli kunnan lainamäärä kasvaisi kehyslaskelman mukaisesti, nousisivat korkokulut vuoden 2024 talousarviosta 2,7 milj. euroa vuoteen 2029, jolloin korkokulut olisivat noin 6,1 milj. euroa. Uusien lainojen määrää ja korkotasoa ja korkokuluja tarkennetaan talousarvioprosessin aikana.

Yhteenveto

Kuntatasoisen talouskehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino, selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2027 - 2029 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Lähivuosien raskaan investointiohjelman läpivienti edellyttää kunnan veropohjan vahvistamista ja investointien voimakasta priorisointia. 

Kaikkia tulo- ja menoeriä sekä erityisesti investointeja arvioidaan kriittisesti budjettiprosessin aikana. Henkilöstömäärän arvioinnissa otetaan huomioon lapsi- ja oppilasmäärien muutokset sekä kasvuinvestointien läpiviennin mahdollistaminen. Palveluverkkoa uudistamalla mahdollistetaan palveluverkon tiivistämiseen liittyvien säästöjen toteuttaminen sekä väistötilakustannusten poistuminen.

Taloussuunnitelmavuosia koskeva kuntatasoiset tulos- ja rahoituslaskelmat päivitetään syksyn aikana. Lisäksi syksyn aikana päivitetään Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaiset laskelmat vuosille 2025 - 2034. Kasvun ja talouden hallintaohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyn talousarvion yhteydessä. Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan (kunta + vesihuoltoliikelaitos) tulos asettuu vuonna 2025 noin 3 milj. euroa alijäämäiseksi. Taloussuunnitelmavuosien 2026-2029 osalta arviot tullaan päivittämään kasvun ja taloudenhallintaohjelman myötä, jotta tulos sekä toiminnan rahavirta asettuvat tasoon, joka mahdollistaa priorisoidun investointisuunnitelman toteutuksen ilman lainamäärän kohtuutonta kasvua.

Valtuuston päätös 17.6.2024 § 72 Ruotsinkylän koulun käytön jatkamisesta kasvattaa talousarvion kustannuksia. Kehyslaskelma on tehty sillä oletuksella, että Ruotsinkylän koulun käytöstä luovutaan elokuussa 2025. Vuoden 2025 osalta kustannusten lisäys elo-joulukuun ajalle on yhteensä 89 000 euroa. Suunnitelmavuosien osalta vuosittainen kustannusvaikutus on n. 255 000 euroa. Yhteenlaskettu kustannuksia lisäävä vaikutus vuosina 2025-2029 on n. 1,1 milj. euroa.

Perustelut

Kokouksessa esitellään talousarvion 2025 etenemistä ja sen valmistelun tilannekatsausta.

Perustelut

Tuusulan kunnan talouden perusta on hyvä, taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 63,3 miljoonaa euroa. Tuusulan kunnan strategian mukaan kasvua ja elinvoimaa edistäviin toimenpiteisiin panostetaan.

Kuntalain (410/2015) 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Kunnanhallitus on 24.6.2024 § 243 hyväksynyt talousarviokehyksen vuodelle 2025, kehyslaskelmat 2025 sekä talousarvion 2025 laadintaohjeet ja valmisteluaikataulun. Kunnanhallitus on asettanut kokonaiskehyksen ja toimialuekohtaiset kehykset. Kehykset on asetettu suhteessa vuoden 2024 talousarvioon. (Kh 24.6.2024 § 243 Liite Kehyslaskelma TA 2025.) Lautakuntien ja Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan tulee asetetun aikataulun mukaan käsitellä talousarvioesityksensä syyskuussa. Koska yhteiset palvelut toimialueella ei ole omaa lautakuntaa, asia tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn.


 

Yhteisten palvelujen toimialue ulkoinen talousarviokehys

Talousarviovalmistelun aikataulu

syyskuu      toimialueiden talousarvioesitysten käsittely lautakunnissa ja Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnassa
lokakuu       22.10 pormestarin talousarvioesitys kunnan johtoryhmässä
lokakuu       24-25.10 kv-talousarvioseminaari
marraskuu   18.11 pormestarin talousarvioesitys kunnanhallitukselle, talousarviokokous kunnanhallituksen talousarvioesitys valtuustolle
joulukuu      9.12 kunnanvaltuusto päättää talousarviosta


Yhteiset palvelut toimialueen esitys talousarvioksi

Toimialueen merkittävimmät euromääräisesti vuoden 2025 talousarvioon vaikuttavat tekijät ovat TE-palvelujen siirtyminen kuntiin ja työttömyysturvaetuuksien laajentumisesta johtuva vastuun kasvu. Myös kotoutumislaki uudistuu samanaikaisesti. Edellä mainitut muutokset tulevat voimaan 1.1.2025. TE-uudistuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen myötä uudistuu myös rahoitusmalli. Jatkossa rahoitus kuntiin tulee yleiskatteellisten valtionosuuksien ja laskennallisten korvausten muodossa. TE uudistus lisää toimintamenoja, joihin saadaan muutostilanteessa yleiskatteellista valtionosuutta. Rahoitusta saadaan viimeisimpien laskelmien mukaan vähemmän kuin mitä kustannukset ovat aikaisemmin olleet. Uusimmat valtionosuuslaskelmat saadaan 23.9.

Samaan aikaan työttömyysturvan vastuun laajentuminen lisää herkkyyttä suhdannevaihteluille. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten yleinen taloustilanne sekä erityisesti työttömyyskehitys luovat riskiä rahoituksen näkökulmasta.

Muita merkittäviä kustannuksia lisääviä kokonaisuuksia ovat tietoturvan kehittämiseen liittyvät välttämättömät lisenssihankinnat, tietoliikennelaitteiden leasing-hankinnat sekä Monetran järjestelmiin liittyvä jatkokehittäminen.

Toimialueen talousarviossa keskeiset investoinnit liittyvät tiedolla johtamisen kehittämiseen, sähköisen asioinnin edistämiseen sekä asianhallintajärjestelmän ja sähköisen arkiston hankintaan ja käyttöönoottoon.

Toimialueen henkilöstösuunnitelmaan esitetään vain maltillisia muutoksia. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän samana kuin kuluvana talousarviovuonna, joskin palveluiden järjestämiseen liittyvän analyysin valmistuttua loppusyksystä myös henkilöstömäärä tarkentuu tämä hetkisestä arviosta. Ainoana uutena tehtävänä esitetään hankinta-asiantuntijan vakituisen tehtävän perustamista.

Maahanmuuttopalveluihin esitetään kahden työsuhteisen tehtävän muuttamista viraksi liittyen kotoutumislain kokonaisuudistukseen ja kunnan vastuulle siirtyviin viranomaistehtäviin, mitkä edellyttävät julkisen vallan käyttöä. Tähän muutokseen ei liity eurovaikutuksia. Maahanmuuton muuttoliikkeen ennakointi koko maan tasolla ja kuntakohtaisesti on haastavaa, ja tällä on vaikutusta resursointiin.

Yhteiset palvelut toimialueen ulkoinen talousarvioesitys

Perustelut

TOIMINTATUOTOT JA - KULUT

Toimintatuotot

Teknisen lautakunnan alaisen toiminnan tuloarvio on 27 043 790 € (vuoden 2024 talousarviossa 27 524 864 €). Tuloarvio on laskenut johtuen tilavuokrien heikennyksestä.

Toimintamenot

Teknisen lautakunnan alaisen toiminnan menoarvio on 29 236 221 € (vuoden 2024 talousarviossa 28 071 982 €). Merkittävimmät muutokset ovat: Rykmentinpuiston kampuksen käyttöönotto joka lisää kiinteistöpalveluita (0,4 milj. euroa), talvikunnossapidon lisääntynyt tarve aurauksen ja hiekoituksen sekä hiekannoston osalta (0,2 milj. euroa), asfaltointien ja pintausten lisäys hintojen kasvun takia (0,15 milj. euroa), lämmityskulujen nousu (0,3 milj. euroa) sekä asiantuntijapalveluiden lisäys (0,11 milj. euroa).

Budjetoitu toimintakate (sitova taso) on -2 092 431 € (vuoden 2023 talousarviossa - 447 118€).

Henkilöstö

Seuraava virka esitetään perustettavaksi:

•        Projektipäällikkö, Yhdyskuntatekniikka

Perustelut

TOIMINTATUOTOT JA - KULUT

Toimintatuotot

Kuntakehityslautakunnan alaisen toiminnan tuloarvio on 5 545 000 € (vuoden 2023 talousarviossa 5 745 000 €). Maankäytön sopimuskorvausten tuottojen ennakoidaan laskevan mutta maa- ja vesialueiden vuokrien arvioidaan nousevan (nettovaikutus -0,2 milj. euroa)

Toimintamenot

Kuntakehityslautakunnan alaisen toiminnan menoarvio on 7 780 496 €. Vuoden 2023 talousarviossa toimintamenot olivat 7 479 524 €. Menojen nousu johtuu lähinnä palkkojen sopimuskorotuksista sekä asiantuntijapalveluiden käytön lisääntymisestä aluekehityshankkeiden edistymisen myötä.

Budjetoitu toimintakate (sitova taso) on -1 734 452 € (vuoden 2023 talousarviossa - 1 209 519 €).

Henkilöstöesitykset

Seuraava tehtävä esitetään perustettavaksi:

• Ilmastokoordinaattori, kehittäminen ja hallinto (määräaikaisuuden jatko)

Perustelut

Tuusulan vesihuoltoliikelaitos aloitti toimintansa kuntalain tarkoittamana liikelaitoksena 1.1.2014 alkaen. Kuntalainen 67 §:n mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää itsenäisesti liikelaitoksen talousarviosta ja -suunnitelmasta, joka sisältää mm:

• liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
• liikelaitoksen tuloslaskelman ja rahoituslaskelman
• liikelaitoksen investointiosan määrärahoineen

Liikelaitoksen MTA 2024 mukaan toimintakate on 2 963 895 € ja nyt TAE 2025 mukaan toimintakate on arvioitu olevan 3 317 334 €. Liikelaitos tulouttaa Tuusulan kunnalle 6,5 % peruspääomasta eli 487 500 €.

Käyttötalous

Toimintatuotot vuonna 2025
Vesihuoltoliikelaitoksen vuoden 2025 toimintatuotot arvioidaan nousevan noin 400 000 € (4,9 %) eli toimintatuottot TAE 2025 on 8 754 000€. Vuoden 2025 talousarvion osalle on huomioitu 1.1.2025 alkaen taksan korotukset. Jäteveden käyttömaksuihin 5 % korotus ja perusmaksuihin noin 10 % korotus.

Käyttökulut vuonna 2025
Liikelaitoksen vuoden 2025 toimintakulujen arvioidaan nousevan noin 86 000 € (1,6 %) johtuen henkilökustannusten noususta. Toimintakulut TAE 2025 on 5 536 666 €.

Toimintaympäristön - ja toiminnan muutokset

Vesihuolto on Suomessa yleensä ottaen vakaata toimintaa, niin myös Tuusulassa. Toimintaympäristössä ei juurikaan tapahdu muutoksia. Tulevana vuonna energia kallistuminen voi tuoda haasteita. Vakautta ja toimintavarmuutta pidetään yllä mm. jatkuvalla kouluttautumisella, yhteisillä harjoituksilla naapurilaitosten kanssa. Isoimman muutoksen tuo toimintojen digitalisoituminen mm. mobiiliset työmääräimet, etäluettavat vesimittarit.

Investointisuunnitelma 2025–2029                                       
Kunnallistekniikka on laatinut esityksen investointiohjelmaksi määrärahatarpeineen yhdessä liikelaitoksen kanssa. Kohteet ja ajoitus noudattavat tämän hetkistä kaavoitusohjelmaa. TAE2025 investointien määräraha on 7 120 000 €. Liittymismaksuja, joilla tulisi kustantaa uudisrakentaminen, korotetaan noin 5 % enintään kahden asunnon pientalojen osalta ja muiden kiinteistöjen osalta noin 10 %. Korotusten tarve syntyy erittäin laajasta uusinvestointiohjelmasta.

Vesihuollon uusinvestoinnit liikelaitos toteuttaa yhdessä kunnallistekniikan rakentamisyksikön rakentamisohjelman mukaisesti. Kohteet tarkentuvat 2025 rakennusohjelman laatimisen jälkeen. Liikelaitos on myös mukana suunnittelemassa omalta osaltaan Tuusulan rakentamishankkeita.

Vesijohto- ja jätevesiverkoston sekä jätevesipumppaamoiden saneerausta liikelaitos jatkaa 5-vuotissaneeraussuunnitelman mukaisesti. Saneeraukseen liikelaitos on budjetoinut vuosittain noin 1 700 000 euroa (lähivuosina tarve nousee 2 - 2,5 miljoonaan euroon).

Riskit TAE 2025
Talousarvio laaditaan luonnonoloiltaan keskimääräisen vuoden mukaan. Suuri riski vesihuoltotoiminnan taloudelle on vuoden sateisuus. Valumavedet pääsevät osittain myös jätevesiviemäreihin, mikä lisää käyttömaksuja KUVES:lle. Sateisen ja kuivan vuoden ero käyttökuluissa on noin 15 % eli noin 130 000 €. Vesihuoltoverkostojen yllättävät korjaukset, vesijohto- ja viemärivuodot sekä tulvimiset vaativat vuosittain korjauskuluja 10 000 - 200 000 €.

Lisätiedot: liikelaitoksen johtaja Jukka Sahlakari, p. 040 314 3563

Perustelut

Talousarviossa ikäihmisten neuvostolle vuodelle 2025 varattu määräraha on 10 025 €. Summa on sama kuin edellisinä vuosina.

Lokakuuhun 2024 mennessä on kirjattu neuvoston kuluja 6 313,59 euroa (kokouspalkkiot 4 536, ostot 1545,60 ja muut kulut 231,99 euroa). Loppuvuonna syntyy kuluja vielä muun muassa kokouspalkkioista, vanhusten viikosta ja jouluruokailuista.  

Perustelut

Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025 - 2029

Tuusulan kunnan talouden perusta on hyvä,​ taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 63,​3 miljoonaa euroa. Tuusulan kunnan strategian mukaan kasvua ja elinvoimaa edistäviin toimenpiteisiin panostetaan. Kuntalain (410/2015) 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kunnanhallitus on 24.6.2024 § 243 hyväksynyt talousarviokehyksen vuodelle 2025,​ kehyslaskelmat 2025 sekä talousarvion 2025 laadintaohjeet ja valmisteluaikataulun. Kunnanhallitus on asettanut kokonaiskehyksen ja toimialuekohtaiset kehykset.

Tuusulan kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää kunnan vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa lähivuosien mittavien investointien toteuttamisen sekä hallitun velkaantumisen. Kunnan velkaantumisen arvioidaan olevan kasvussa koko taloussuunnitelmakauden siihen saakka, kunnes mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelma saadaan toteutettua. Tämän jälkeen tavoitteena on taittaa velkamäärä laskevalle uralle.

Tuusulan kunnan talous vuonna 2025

Tuusulan talouden vakaa ja ennustettavampi perusta luodaan sillä, että kunnan toimintakatteen kehitys on pystytään pitämään verorahoituksen kasvua maltillisempana. Tähän pääsemiseksi on kasvatettava ja huolehdittava kunnan tulopohjan kasvusta sekä tekemällä rakenteellisia ja toiminnan tuottavuutta parantavia muutoksia. Elinvoiman ja rahoituspohjan vahvistamiseksi Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeän edistämisen merkitys korostuu. Muita keinoja ovat palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttamisen varmistaminen, vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisointi sekä kunnan henkilöstön mitoittaminen ennustettujen oppilas- ja lapsimäärien sekä muun palvelutarpeen mukaiselle tasolle.

Vuonna 2025 Tuusulan talous on 1,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2025 talousarvion valmistelun näkökulmasta Suomen talouskasvun ennustetaan olevan -0,2%. Orastavaa muutosta odotetaan vuodelle 2025, BKT:n talouskasvuodotusten ollessa 1,7 %, inflaation taittumisen ja markkinoiden korkotasojen alentumisen johdosta. Tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa 0,10 %-yksikön tarkkuudella. Kunnanvaltuustolle ehdotetaan määrättäväksi Tuusulan vuoden 2025 tuloveroprosentiksi 7,10 prosenttia.

Lisäksi hallituksen esitys kiinteistöverolain muuttamisesta hyväksyttiin marraskuussa ja laki tuli voimaan 1.1.2024. Maapohja eriytettiin yleisestä kiinteistöverolajista siten, että siihen sovelletaan omaa veroprosentin vaihteluväliä. Rakennusten osalta yleinen veroprosentin vaihteluväli säilyi ennallaan 0,93–2,00 ja maapohjan osalta vaihteluvälin alarajaksi tuli 1,30.

Vuonna 2025 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja 7,10 kunnallisveroprosentilla sekä nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla sekä huomioiden maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30 %, yhteensä 113,8 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 23.9.2024 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

• Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan uusimman väestösuunnitteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2024 lopun asukasluvuksi on arvioitu 42168 ja uoden 2025 asukasluvuksi 42 180, jonka jälkeen väestön kasvu jatkuisi noin prosentin vuodessa.
• Vuonna 2025 yhteisövero kasvaisi noin 5,2 %.
• Kiinteistöveron kasvuoletus uudisrakentamiseen perustuen on 3,0% vuonna 2025 ja on samaa tasoa myös jatkovuosia.
   

Tuusulan kunnan vuoden 2025 valtionosuuksien arvioidaan olevan 31,0 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 2,3 miljoonaa euroa talousarvioon 2024 nähden. Vuoden 2025 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön syyskuun ennakkotietoon. Vuoden 2026 Tuusulan valtionosuuksiin on arvioitu 1 % vuotuinen kasvu ja vuosille 2027-2029 2 % kasvu.

 Tuusulan vuoden 2025 talouden kehitystä tukee viimeisen kahden vuoden toteutunut vahva muuttovoitto, alhainen työttömyysaste sekä hyvä ansiotulojen kehitys. Väestökasvun painopiste on erittäin vahvasti Hyrylän suuralueella. Asuin- ja työpaikkatonttien kysynnän ja kauppojen ennustetaan säilyvän hyvällä tasolla. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 11,1 miljoonaan euroon (2024 ennuste 10,2 milj. euroa). Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan olevan 3,5 miljoonaa euroa (- 0,5 milj. euroa). Tonttien myynneillä ja veropohjan laajentaminen ovat Tuusulan kunnan tulonmuodostuksessa olennainen merkitys.

Henkilöstökulujen osalta palkankorotusten lisäykseksi arvioidaan 2,4 milj. euroa ja henkilöstömäärän kasvun vaikutusten arvioidaan olevan noin 1 milj. euroa. Henkilöstömäärää kasvattaa erityisesti lapsimäärän nopea kasvu varhaiskasvatuksessa. Lapsimäärän kehitys toteutuu jo vuonna 2024 selvästi ennakoitua suurempana, kuin mitä vuoden 2024 talousarvion määrärahavaraus. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat keskimäärin vähintään 3,11 % vuonna 2024. Inflaation taittumisella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus kustannuskehityksen hillitsemiseen. HSL:n kuntaosuuden arvioidaan pysyvän vuoden 2024 tasolla. Sähkön hintoihin tehtyjen suojausten ja käyttöarvioiden perusteella kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2025 samalla tasolla kuin vuonna 2024.

Kunnan ja vesihuollon investoinnit pysyvät korkealla tasolla, kunnan vuoden 2025 investoinnit ovat yhteensä 56,6 miljoonaa euroa, vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 63,7 miljoonaa euroa. Rakennuksiin investoidaan 28,2 miljoonaa euroa, kunnallistekniikkaan (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 15,8 miljoonaa euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 7,1 miljoonaa euroa.

Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 40 miljoonaa euroa. Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2025 loppuun mennessä 302 miljoonaan euroon. Velan määrä olisi noin 7 160 euroa/asukas. Kunnan tulisi päästä taloussuunnitelmakaudella investoinneissa keskimäärin vähintään 30 - 40 %:n tulorahoitukseen; tämä edellyttää kunnalta tulevina vuosina vähintään 25 -30 miljoonan euron vuosikatetta sekä reilusti ylijäämäisen tuloksen saavuttamista. Tavoitteena on taittaa käynnissä olevan mittavan investointiohjelman jälkeen kunnan lainamäärä laskuun. Lainamäärän kasvua hillitään toimenpiteillä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi, pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä kunnan ydintoimintoihin kuulumatonta, vajaakäytössä olevaa omaisuutta.

Riskeinä lyhellä aikavälillä nähdään edelleen palkkojen nousun vaikutus sekä geopoliittisista jännitteistä seuraavat hintavaikutukset.

Perustelut

Perustelut

Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025 - 2029

Tuusulan kunnanhalllitus on käsitellut Pormestarin esitystä vuoden 2025 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaa 2025 -2029 kokouksessaan 28.10.2024 § 359. Talousarvio palautettiin investointien osalta uudelleen valmisteluun investointien pienentämiseksi.

Talouden perusta on hyvä, taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 63,3 miljoonaa euroa. Tuusulan kunnan strategian mukaan kasvua ja elinvoimaa edistäviin toimenpiteisiin panostetaan. Kuntalain (410/2015) 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

​​​​​​Tuusulan kunnan talouden lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.

Tuusulan kunnan talous vuonna 2025

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa lähivuosien mittavien investointien toteuttamisen sekä hallitun velkaantumisen. Kunnan velkaantumisen arvioidaan olevan kasvussa koko taloussuunnitelmakauden siihen saakka, kunnes mittava palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelma saadaan toteutettua. Tämän jälkeen tavoitteena on taittaa velkamäärä laskevalle uralle.

Kunnanhallituksen palautuksen jälkeen tehtiin muutoksia investointeihin. Investointien osalta esittelytekstissa esitetään talousarvion mukainen euromäärä ensin ja pormestarin aiemmin käsitellyn talousarvioesityksen mukainen euromäärä toisena sulkujen sisällä. 
Kunnan ja vesihuollon investoinnit pysyvät korkealla tasolla, kunnan vuoden 2025 investoinnit ovat yhteensä 62,0 miljoonaa euroa (56,6), vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 62,0 miljoonaa euroa (63,7). Rakennuksiin investoidaan 28,1 miljoonaa euroa (28,2), kunnallistekniikkaan (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) 15,0 miljoonaa euroa (15,8) sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin (7,1) miljoonaa euroa.

Investointien muutoksia olivat seuraavat:

Uusi varikko
korjaus poistettu -10,0 miljoonaa euroa vuodelta 2027 ja -2,0 miljoonaa euroa vuodelta 2028

siirretty -100,0 tuhatta euroa vuodelta 2025 vuodelle 2027 sekä -400,0 tuhatta euroa vuodelta 2026 vuodelle 2027.

Kadut ja liikenneväylät
Kellokosken alue: Vuodelta 2025 siirretty -650,0 tuhatta euroa vuodelle 2027 ja vuodelta 2026 siirretty 400,0 tuhatta euroa vuodelle 2028.
Tiehöylän hankintaa on siirretty eteenpäin vuodelta 2027 vuodelle 2029, -400,0 tuhatta euroa.

Kirjasto vuosille 2026-2029 yhteensä - 14,0 miljoonaa euroa.

Tontinmyyntitulojen tarkennukset
Myyntitulojen kasvu 13,1 miljoonasta euron tasosta +1,2 miljoonaa euroa 14,3 miljoonaan euroon vuodelle 2025 perustuu Rykmentinpuistosta myytävien asunto-/työpaikkarakentamisen arviointiin. Myös tontinmyyntituloja on tarkasteltu uudelleen suunnitelmavuosien osalta. Muutokset perustuvat työpaikka-alueiden myyntipotentiaalin uudelleenarviontiin, perustana on kerroneliömetrihinta sekä viimeisin tilannekuva muun muassa Focus ja Kehä IV osalta. 

Verotulot ja valtionosuudet
Tuusulan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 11.11.2024 § 105 vuoden 2025 veroprosentit. Kunnallisveroprosentti on 7,10 %. Kiinteistöveroprosentit ovat:

-rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 %
-maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 1,3 %
-vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,48 %
-muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,35 %
-rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 6,0 %
-yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,65 %

Verotuloarvio on yhteensä 113,8 miljoonaa euroa.

Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 23.9.2024 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

• Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan uusimman väestösuunnitteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2024 lopun asukasluvuksi on arvioitu 42168 ja vuoden 2025 asukasluvuksi 42 180, jonka jälkeen väestön kasvu jatkuisi noin prosentin vuodessa.
• Vuonna 2025 yhteisövero kasvaisi noin 5,2 %.
• Kiinteistöveron kasvuoletus uudisrakentamiseen perustuen on 3,0% vuonna 2025 ja on samaa tasoa myös jatkovuosia.

Valtionosuudet 31,0 miljoonaa euroa ovat samalla tasolla kuin kunnanhallituksen kokouksessaan 28.10.2024 § 359 käsittelemässä pormestarin talousarvioesityksessä.
Keskeisiä talousarvion 2025 tunnuslukuja on koottu seuraavaan taulukkoon. Tunnuslukuihin sisältyy sekä peruskunta että Vesihuoltoliikelaitos.

Tuusulan kunnan talous 2025-2029

​​​​​​Tuusulan talouden vakaa ja ennustettavampi perusta luodaan sillä, että kunnan toimintakatteen kehitys on pystytään pitämään verorahoituksen kasvua maltillisempana. Tähän pääsemiseksi on kasvatettava ja huolehdittava kunnan tulopohjan kasvusta sekä tekemällä rakenteellisia ja toiminnan tuottavuutta parantavia muutoksia. Elinvoiman ja rahoituspohjan vahvistamiseksi Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeän edistämisen merkitys korostuu. Muita keinoja ovat palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttamisen varmistaminen, vajaakäyttöisten kiinteistöjen realisointi sekä kunnan henkilöstön mitoittaminen ennustettujen oppilas- ja lapsimäärien sekä muun palvelutarpeen mukaiselle tasolle.

Henkilöstökulujen osalta palkankorotusten lisäykseksi arvioidaan 2,4 milj. euroa ja henkilöstömäärän kasvun vaikutusten arvioidaan olevan noin 1 milj. euroa. Henkilöstömäärää kasvattaa erityisesti lapsimäärän nopea kasvu varhaiskasvatuksessa. Lapsimäärän kehitys toteutuu jo vuonna 2024 selvästi ennakoitua suurempana, kuin mitä vuoden 2024 talousarvion määrärahavaraus. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat keskimäärin vähintään 3,11 % vuonna 2024. Inflaation taittumisella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus kustannuskehityksen hillitsemiseen. HSL:n kuntaosuuden arvioidaan pysyvän vuoden 2024 tasolla. Sähkön hintoihin tehtyjen suojausten ja käyttöarvioiden perusteella kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2025 samalla tasolla kuin vuonna 2024.

Vuoden 2025 tulos on 0,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tuloskehitys on hienoisesti ylijäämäinen vuodesta 2026 lähtien. Jäljempinä vuosina ylijäämä kasvaa merkittävästi ollen keskimäärin 27,4 miljoonaa euroa vuosina 2026 - 2029, kaavoitusten edistymisen ja tontinmyyntien johdosta. Tämän lisäksi investointien muutokset vaikuttavat lainakehitykseen vaikkakin investointien taso pysyy suhteellisen korkeana. Lainamäärän arvioidaan olevan suunnitelmakauden lopulla vuonna 2029 noin 353,0 miljoonaa euroa (454 miljoonaa euroa).

Taulukossa käyttöomaisuusinvestoinnit ja lainamäärä 2025 - 2029 pormestarin talousarvioesitys kh 28.10.2024 ja kh 18.11,2024 (sisältää peruskunnan ja liikelaitoksen)

Riskeinä lyhyellä aikavälillä nähdään edelleen palkkojen nousun vaikutus sekä geopoliittisista jännitteistä seuraavat hintavaikutukset.

Järjestöjen lausunnot talousarviosta ovat tämän asian liitteenä (liite 1 ja liite 2).