Valtuusto, kokous 9.12.2024

§ 138 Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän yhtymävaltuuston varajäsenen valinta

TUUDno-2021-1619

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja

Perustelut

Kuntalain 58 §:n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. Jäljempänä 61 §:ssä tarkoitetussa yhden toimielimen kuntayhtymässä päätösvalta jakautuu jäsenkunnille ja kuntayhtymän toimielimelle perussopimuksessa sovituin tavoin.

Kuntayhtymällä voi olla myös muita perussopimuksessa sovittuja toimielimiä. Kuntayhtymän muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Kuntalain 76 §:n mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 71 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 72 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö eikä saman kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö.

Perussopimuksessa voidaan sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja.

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän perussopimuksen 5 §:ssä säädetään seuraavaa: “Yhtymävaltuustossa on neljä jäsentä kustakin jäsenkunnasta ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kukin jäsenkunta valitsee neljä varsinaista ja neljä varajäsentä.”

Tasa-arvolain 4 a §:n mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, apulaispormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • valita toimikaudekseen Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän yhtymävaltuustoon neljä (4) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja

Perustelut

Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän perussopimusta on muutettu vuonna 2019 siten, että sen 6 §:n mukaan "Yhtymävaltuustossa on kaksi jäsentä kustakin jäsenkunnasta ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kukin jäsenkunta valitsee kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi."

Kunnanhallituksen 9.8.2021 tekemää ehdotusta valtuustolle tulee valittavan jäsenmäärän osalta tarkistaa. 

 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ehdottaa valtuustolle,​ että
     

VALTUUSTO päättää

  • valita toimikaudekseen Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän yhtymävaltuustoon kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • valita toimikaudekseen Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän yhtymävaltuustoon kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Päätös

Valtuusto päätti

  • valita toimikaudekseen Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän yhtymävaltuustoon kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:
     
Jäsen: Henkilökohtainen varajäsen:
Riitta Sedig Toni Heikkinen
Taisto Hujala Gazale Giray-Öngörür

Valmistelija

Niina Puikkonen, vs. hallintojohtaja, niina.puikkonen@tuusula.fi

Perustelut

Kuntalain 71 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö:

  • jonka kotikunta kyseinen kunta on;​​
  • jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna,​​ jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan;​​ ja
  • jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.
     

Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän yhtymävaltuuston varajäsen Gazale Giray-​Öngörür on menettänyt vaalikelpoisuutensa kunnasta poismuuton vuoksi ja näin ollen valtuuston on täydennettävä Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän yhtymävaltuuston vaalikelpoisella henkilöllä.

Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän perussopimusta on muutettu vuonna 2019 siten, että sen 6 §:n mukaan "Yhtymävaltuustossa on kaksi jäsentä kustakin jäsenkunnasta ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kukin jäsenkunta valitsee kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • todeta Gazale Giray-​Öngörürin menettäneen vaalikelpoisuutensa kunnasta poismuuton vuoksi
  • valita Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi Gazale Giray-​Öngörürin tilalle uuden varajäsenen 10.12.2024 alkaen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Valtuusto päättää

  • todeta Gazale Giray-​​Öngörürin menettäneen vaalikelpoisuutensa kunnasta poismuuton vuoksi
  • valita Keski-​Uudenmaan Vesi -​kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi Gazale Giray-​​Öngörürin tilalle uuden varajäsenen 10.12.2024 alkaen.

Päätös

Valtuusto päätti

  • todeta Gazale Giray-​​Öngörürin menettäneen vaalikelpoisuutensa kunnasta poismuuton vuoksi
  • valita Keski-​Uudenmaan Vesi -​kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi Gazale Giray-​​Öngörürin tilalle Krista Pirttisen 10.12.2024 alkaen.

Tiedoksi

valittu, Keski-Uudenmaan Vesi-kuntayhtymä, luottamushenkilörekisteri

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.htm