Perustelut
Valt § 149/19.6.2017
Ruut Sjöblom luki valtuustolle jätetyn seuraavan n. 770 henkilön allekirjoittaman aloitteen:
"Aloite sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi niin, että lasten oikeudet terveelliseen ja turvalliseen päivähoito- ja oppimisympäristöön toteutuvat"
Me allekirjoittaneet vaadimme, että lasten oikeus terveelliseen sisäilmaan toteutuu Tuusulan päiväkodeissa ja kouluissa. Kosteusvaurioituneet ja sisäilmaongelmaiset koulu-ja päiväkotirakennukset on viipymättä korjattava perusteellisesti. Sisäilmaongelmien syntymistä on pyrittävä ennaltaehkäisemään säännöllisin kuntoselvityksin ja oirekyselyin. Niiden tulokset tulee julkaista Tuusulan tilakeskuksen internetsivuilla.
Lisäksi vaadimme, että lapsille järjestetään välittömästi puhtaat väistötilat, kun rakennus on todettu sisäilmaongelmaiseksi. Oireileville lapsille on kehitettävä uusia toimintamalleja oireettoman koulunkäynnin ja päivähoidon varmistamiseksi. Pahiten sairastuneille on saatava opetus tai hoito myös kotiin, jos muut vaihtoehdot eivät lapsen terveydelle sovi. Jokaisella lapsella Tuusulassa on oltava mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen ja suorittaa oppivelvollisuus sairaudesta tai muusta rajoitteesta huolimatta.
Vaadimme, että Tuusulan kunnanvaltuusto ottaa ehdotuksemme sisäilma-asioiden ratkaisemiseksi ja kehittämiseksi käsittelyynsä ja toimittaa eteenpäin niille virastoille sekä johto- ja lautakunnille, joiden toimivallan alle tässä aloitteessa mainitut asiat kuuluvat.
ALOITTEEN OSA-ALUEET
1. Kaikkien koulujen ja päiväkotien sisäilmaa tulee tarkkailla säännöllisten käyttäjäkyselyiden sekä kuntokartoitusten avulla.
Käyttäjäkyselyt suunnataan sekä henkilökunnalle että lapsille ja heidän vanhemmilleen. Mikäli kyselyn pohjalta herää epäily sisäilmaongelmista tai tilat aiheuttavat oireita lapsille, henkilökunnalle tai muille tilojen käyttäjille, asia tulee selvittää viipymättä kattavin rakennetutkimuksin.
Sisäilmaongelman laajuuden arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi on aina otettava ulkopuolinen asiantuntija.
Kunnan on lisäksi tilaajana selkeästi vaadittava, että sisäilman terveysnäkökulma on huomioitu prosessissa alusta loppuun saakka.
Tilojen käyttäjien edustajat, eli henkilökunnan ja vanhempien edustajat, tulee ottaa mukaan sisäilmaongelmia selvittäviin työryhmiin ja terveystarkastajan suunnitelmallisille valvontatarkastuskäynneille.
2. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia tulee ehkäistä säännöllisten huolto- ja kunnossapitotoimien avulla.
Rakennusten tulo- ja poistoilmanvaihto tulee asettaa ympärivuorokautiseksi riittävän ilmanvaihdon takaamiseksi huomioiden myös tilojen iltakäytön sekä viikonloput ja loma-ajat.
Koneellista ilmanvaihtoa tulee huoltaa säännöllisesti, ja rakennuksen paine-erot tulee tutkia aina ilmanvaihdon saätöjen yhteydessä.
Ilmanvaihtokanavien puhdistus tulee suorittaa mekaanisesti ilman desinfiointiaineita.
Rakennusten huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet tulee suorittaa suositusten mukaisesti.
3. Kaikki koulujen ja päiväkotien sisäilmaan ja kuntotutkimuksiin liittyvät asiakirjat julkaistaan viivytyksettä Tuusulan tilakeskuksen internetsivuilla, ja sisäilmaongelmiin liittyvän viestinnän tulee olla avointa.
Raporttien tulee olla julkisia tilojen omistajasta tai ylläpitäjästä riippumatta.
Raportit kaikista tarkastuskäynneistä, käyttäjäkyselyiden tuloksista, kuntotutkimuksista, korjaussuunnitelmista ja korjauksista julkaistaan tilakeskuksen internetsivuilla. Myös sisäilmatyöryhmien kokouspäiväkirjat tulee julkaista.
Rakennusten kuntoa koskevat asiakirjat ovat julkisuuslain 1 §:n mukaan julkisia, ja jokaisella on oikeus julkisuuslain 9 §:n mukaan saada tietoja viranomaisten julkisista asiakirjoista.
Sisäilmaongelmiin liittyvän viestinnän tulee olla avointa, ja vanhemmille ja työntekijöille tulee tiedottaa mahdollisista ongelmista, tutkimuksista ja korjaustoimenteistä. Lisäksi koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista on tarvittaessa järjestettävä tiedotustilaisuus.
4. Kunnassa on luotava selkeä toimintamalli, miten oireilmoitukset kirjataan ja miten tieto kulkee eteenpäin.
Tiedonkululle on luotava selkeä, julkinen toimintamalli, josta käy ilmi, kenelle lasten vanhemmat ilmoittavat sisäilmaan liittyvistä oire-epäilyistä, kenelle tieto viedään eteenpäin ja miten tietoa kunnassa käsitellään.
Kaikki epäilyt sisäilmaongelmat on tilastoitava systemaattisesti. Kunnassa on oltava selkeät vastuualueet ja vastuuhenkilö, joka vastaa sisäilma-asioissa kokonaisuudesta ja jolle kaikki oleellinen tieto menee keskitetysti.
5. Kunnan tulee luoda toimintamalli sisäilmasta sairastuneen tai oireilevan lapsen koulunkäynnin ja päivähoidon turvaamiseksi.
Kouluterveydenhoitaja, koulun rehtori ja päiväkodin johtaja ovat avainasemassa asian viemisessä nopeasti eteenpäin. Lapsen ja/tai tämän vanhemman raportoimat oireet on otettava tosissaan eikä syy-yhteyden todistamista tule vaatia.
Oireilevaa lasta ei saa pakottaa kiertämään kokeilumielessä useita päiväkoteja tai kouluja. Lapsen psyykkisen ja fyysisen terveyden kannalta on kestämätöntä, että hän joutuu toistuvasti uusiin altisteisiin ja vieraaseen ympäristöön.
Riittävän puhdas väistötila voi olla esim. siirrettävä konttikoulu. Koulunomainen tila vähentää lapsen syrjäytymisriskiä, sillä kotona lapsi joutuu eristyksiin paitsi opetuksesta, myös ikätovereistaan. Vaikeasti herkistyneille on luotava erikoistila ikätasoiseen ympäristöön.
Vaikeimmin sairaille on luotava mahdollisuus kotiopetukseen, jotta perusopetuslain tavoite yhdenvertaisuudesta toteutuu. Opetus on toteutettava koulun ohjaamana ja valvomana, sillä kotiopetuksen perusteena on sairaus, ei perheen oma valinta.
Herkistyminen on huomioitava myös väistötilan kalusteissa, oppimateriaaleissa sekä mm. puhdistusaineissa.
Oireiluttavista tiloista ei saa viedä mitään materiaalia väistötiloihin.
6. Sisäilmaongelmien varmistumisen jälkeen on järjestettävä puhtaat väistötilat, ja rakennus on korjattava perusteellisesti.
Kaikille lapsille on järjestettävä välittömästi puhtaat vaistötilat, kun rakennus on perusteellisten tutkimusten jälkeen todettu sisäilmaongelmaiseksi.
Sisäilmaongelmaiset rakennukset tulee korjata perusteellisesti ja sisäilmaongelmien aiheuttajat tulee poistaa.
Terveydensuojelulaki (763194) määrittelee asuntojen ja muiden oleskelutilojen, kuten päiväkotien ja koulujen olosuhteiden terveyshaitat. Asunnon ja muun sisätilan hengitysilman tulee olla laadultaan sellaista, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Lain 1 §:n mukaan terveyshaitta on oire, sairaus tai sairastumisen vaara.
Sisäilmasairaus paranee vain altistusta välttämällä. Nykytilanteessa suuri osa lapsista on pakotettuja käymään sairaissa rakennuksissa, mikä aiheuttaa monille jatkuvia infektioita, päänsärkyä, väsymystä, allergioita, keskittymiskyvyttömyyttä jne. Tämä paitsi heikentää oppimistuloksia ja kouluviihtyvyyttä, pitkään jatkuessaan myös murtaa monen lapsen terveyden niin, etteivät nämä lapset koskaan selviä työmarkkinoille. Investoiminen terveisiin rakennuksiin ja kasvuympäristöön säästää merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon menoja nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa,
Aloitteen lisätiedot
1. "Sisäilmaongelmien aiheuttajat voivat olla piileviä, minkä vuoksi niitä ei aina tavoiteta käytettävissä olevilla mittausmenetelmillä. Ihminen on hyvä ja herkkä "mittari", joka aistii sisäympäristöön vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutukset."
"Etukäteen tehty sisäilmasto/oirekysely on tarpeen myös siksi, että saadaan vertailuaineisto korjausten jälkeisen seurannan aikana tehtävälle kyselylle käyttäjiltä."
Aloitteen lisätiedot liitteenä
Päätös
Aloite lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi.
__________
Kasvatus- ja sivistyslautakunta 25.9.2018
Kasvatus- ja sivistystoimen vastaus aloitteeseen:
Sisäilmatyön johtaminen
Tuusulan kunnassa on kuntakohtainen sisäilmatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja. Kuntakohtaisessa sisäilmatyöryhmässä on jäseniä moniammatillisesti, Tuusulan kunnan tilakeskuksesta, toimialoilta, viestinnästä, työsuojelusta, terveydenhuollosta sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta että Keski- Uudenmaan työterveyshuollosta.
Kuntakohtaisen sisäilmaryhmän lisäksi ryhmän on perustettu yksikkökohtaisia sisäilmaryhmiä ja kuntakohtainen sisäilmatyön kehittämisryhmä.
Yksikkökohtaisten ryhmien puheenjohtajana toimii Kasvatus- ja sivistystoimen kehittämispäällikkö, silloin kun kohde on kasvatus- ja sivistystoimen toimialalla. Kohdekohtaisissa sisäilmatyöryhmissä tehdään kohteen pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut sekä laaditaan kunnan sisäilmatyöryhmälle toimenpide-ehdotukset. Kohdekohtaisia ryhmiä on perustettu seuraaviin yksiköihin: Riihikallion koulu, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulu, Ruotsinkylän koulu, Pellavan päiväkoti, Kirkonkylän koulu ja Vaunukankaan koulu. Kuntakohtaisen sisäilmaryhmän ja kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien muistiot julkaistaan Tuusulan kunnan sisäilmasivuilla.
Sisäilmatyön kehittämisryhmän tehtävänä on mm. arvioida prosessien sujuvuutta, kehittää viestintää, suunnitella koulutuksia ja viedä eteenpäin kehittämishankkeita.
Sisäilmatyön viestintä ja kehittämishankkeet
Kaikki sisäilmaan liittyvät asiakirjat, kuten tehdyt tutkimustulokset, julkaistaan kuntalaisille avoimesti kunnan sisäilmasivuilla www.tuusula.fi/sisailma. Sivuille kootaan myös muu ajantasainen tieto kunnan sisäilma-asioista. Sivuille voi saada RSS-syötteen, joka helpottaa asioiden seuraamista. Tilakeskus on laatinut tutkimusten valmistuttua tiedotteen tehtävistä korjaustoimista yhdessä opetuksen järjestäjän kanssa. Nämä tiedotteet lähetetään huoltajille myös Wilma- ja Daisy-järjestelmien kautta.
Tuusulan kunnassa on laadittu ohjeet henkilöstölle ja huoltajille, kuinka toimia sisäilmaan liittyvän ongelman käsittelyssä. Nämä ohjeet löytyvät myös kunnan sisäilmasivuilta. Kuvattuna on myös sisäilmaan liittyvän ongelman käsittelyn ja korjaustoimenpiteiden prosessi. Erityisesti olemme kehittäneet terveydenhuollon seurantajärjestelmiä. On tärkeää saada terveydenhuollosta tarkka tieto siitä, kuinka paljon oireilijoita on ja oireilijoille on tärkeää, että heidän tilaansa seurataan. Syyskuun lopusta otetaan käyttöön tietojen yhteenkokoaminen systemaattisesti neljännesvuosittain.
Tuusulan kunnassa on huoltajien ja kuntalaisten sisäilmajaosto, joka pyrkii vaikuttamaan siihen, että tuusulalaisilla lapsilla ja työntekijöillä olisi terveet päiväkoti- ja koulutilat. Kasvatus- ja sivistystoimi järjestää säännöllisesti yhteistyötapaamiset Sisäilmajaoston kanssa ja on tehnyt yhteistyössä juttusarjaa Tuusulan kouluista sekä järjestänyt yhteisiä koulutustapahtumia.
Tuusulan Tilakeskus on käynnistänyt Iisy-Terveempiä rakennuksia–hankkeen, jossa on asennettu Freesi - antureita Tuusulan kiinteistöihin. Anturit antavat ajankohtaista tietoa kiinteistöjen sisäilman laadusta. Kunnassa on tehty myös päätös, että koulu- ja päiväkotikiinteistöjen ilmastointi pidetään koko ajan päällä. Vikojen ilmoittamiseen on oma sähköinen järjestelmä.
Tuusulan kunnan kaikki yksiköt tekevät vuosittain riskien arvioinnin sähköiseen arviointipohjaan, josta voidaan saada erilaisia yhteenvetoja ja viranomaiset saavat tietoa kiinteistöjen käyttäjiltä tunnistetuista riskeistä ja niiden suuruudesta.
Yhtenä ratkaisuna sisäilmaongelmiin Tuusulan kunta hakee mukaan ja kasvatus- ja sisvistyslautakunnalle esitetään liittymistä Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaineen käynnistämään SATAKUNTA-hankkeeseen. Hanke liittyy valtioneuvoston käynnistämään Terveet tilat 2028 -ohjelmaan. SATAKUNTA-hanke puuttuu sisäilmaongelmiin monialaisen tutkimuksen keinoin.
Ohjelma pyrkii tervehdyttämään julkiset rakennukset ja tehostamaan sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. SATAKUNTA-hanke vastaa tähän haasteeseen suurella ympäristölääketieteen toimintaohjelmalla. Hanke hyödyntää Turun yliopiston monialaista asiantuntemusta sisäilmaongelmien selättämiseksi. Hanke aloitetaan Satakunnasta, mutta kaikki Suomen kunnat kutsutaan osallistumaan. Sata ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuntaa otetaan mukaan.
Valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on julkisiin tiloihin liittyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ohjelma pyrkii vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon uuden menettelytavan, jossa kiinteistönhoidon ja terveysalan asiantuntijat arvioivat yhdessä käyttäjien kanssa rakennusten kunnon ja tarkoitukseensa sopivuuden. Uuden toimintatavan pitäisi parantaa esimerkiksi monien päiväkotien, koulujen ja kasarmien sisäilmatilannetta.
SATAKUNTA-hanke tarttuu näihin haasteisiin useista osista koostuvan intervention keinoin. Hankkeen rakennustekninen osa keskittyy rakennusmateriaalien ja oikeiden korjausmenetelmien valintaan sekä oikeaan käyttöön. Lääketieteellisessä, mikrobiologisessa ja toksikologisessa osassa taas hyödynnetään Turun yliopiston laajaa asiantuntemusta. Ympäristömikrobiologinen asiantuntemus keskittyy aerobiologian yksikköön ja biodiversiteettitutkimuksen alueelle. Toksikologinen tutkimus jakautuu sekä biokemian että biologian laitosten tutkimusalueelle. Teknisenä asiantuntijana toimii VTT.
Lääketieteellinen ja immunologinen tutkimus toteutetaan työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaineen koordinoimana yhteistyössä useiden muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja sairaaloiden kanssa. Interventioissa käytetään sekä vanhoja että uusia mittausmenetelmiä. Altistumisen mittauksessa käytetään viljelyyn perustuvien menetelmien rinnalla uusia toksisuuden mittausmenetelmiä. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.
Hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kaupunkien alueellaan toteuttamia korjausinterventioita seurataan useilla eri mittareilla, sekä käyttäjien terveyden että terveystalouden mittareiden avulla. Interventioiden hyödyistä ja mahdollisista haitoista tehdään kustannus–vaikuttavuusanalyysi.
Hankkeen tutkimuksellisessa osassa kehitetään ja validoidaan kliiniseen potilastyöhön soveltuvia mittaus- ja analyysimenetelmiä. Esimerkkejä uusista menetelmistä ovat mitokondriotestit, verikokeet sormenpäänäytteestä ja uloshengitysilman haitta-aineiden ja inflammaatiovasteiden mittaus.
Tutkimuksellisen osan lisäksi hankkeeseen liittyy koulutustapahtumia, tiedotusta ja julkaisutoimintaa sekä opinnäytetöitä ja kansainvälistä yhteistyötä.
Tutkimukseen osallistumisesta tehdään sopimus. Sopimuksessa määritellään tutkimuksen reunaehdot kunnalle sekä tutkimuksen toteuttajalle. Satakunta-hankkeeseen osallistuva kunta sitoutuu Terveet tilat’28 toimintaohjelman lisäksi noudattamaan voimassa olevia viranomaisohjeita sekä lisäksi sitoutuu seuraamaan tehtyjen korjaus- ja uudisrakentamistoimenpiteiden terveysvaikutuksia alla sovitulla tavalla. Kunta voi valita haluamansa määrän hankekokonaisuuksia ja myös valita osallistumisajan (5 tai 10 vuotta). Tutkimuksen perustana on vuosittain teetettävät oirekyselyt sekä kiinteistöihin kohdistuvat ylläpito- ja korjausehdot.
Hankkeessa ei ole erillistä tutkimusrahoitusta. Hankkeesta aiheutuvat kustannukset tulevat kunnan kustannettaviksi. Vuosittain teetettävien oirekyselyjen kustannusarvio on Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lasten ja nuorten sekä henkilöstön lukumäärällä noin 72 000 euroa/vuosi(+ alv). Hinta perustuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmien lukumäärään sekä haluttujen erillisten kokonaisuuksien tutkimiseen ja arvioon, kuten erilliset huoneet, rakennukset tai kiinteistökokonaisuudet. Oirekyselyjen lisäksi kustannuksia syntyy kiinteistön huoltoon ja ylläpitoon liittyvistä reunaehdoista.
Hanke päättyy Terveet tilat 2028 -kampanjan päättyessä vuonna 2028, minkä jälkeen parhaat toimintamallit voidaan ottaa käyttöön koko Suomessa. Ensimmäisiä tuloksia saadaan jo 1-3 vuoden kuluttua. Hankkeen yhteistyötahoja ovat useat yhdistykset ja aluehallintovirastot sekä VTT.
Ratkaistaan yhdessä- hankkeeseen liittyminsestä on myös neuvottelut käynnissä. Hankkeen (2018–2020) tavoitteena on auttaa kuntia löytämään ratkaisuja lasten ja perheiden tukemiseksi silloin, kun koulun sisäilma aiheuttaa oireilua. Ratkaisuja etsitään lasten oppimisen, koulunkäynnin, hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden tukemiseen sekä koko perheen tukemiseen. Koulun sisäilmassa oireilua voivat aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen tai muuten väärin toimiva ilmanvaihto, rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöt (VOC-yhdisteet) tai kosteus- ja homevauriot. Hanke ei ota kantaa kuntien yksittäisten kiinteistöjen kuntoon. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Hengitysliitto ry, Suomen Vanhempainliitto ry ja Homepakolaiset ry.Hanke toteutetaan Veikkauksen tuella ja osallistuminen on kunnille maksutonta.
Palveluverkon kehittäminen
Tavoitteenamme on saada kasvatus- ja sivistystoimeen sekä Tuusulan kunnan muihin palveluihin tilat, jotka ovat terveitä ja turvallisia. Tuusulan kunnanvaltuusto hyväksyi 4.6.2018 kokouksessaan esityksen palveluverkon kehittämisen suunnista. Pidämme erityisen tärkeänä, että ratkaisut Tuusulan kunnan palveluverkosta hyväksytään lopullisesti syksyn 2018 aikana. Palveluverkon uudistamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu ja päiväkotikampus, Etelä-Tuusulan päiväkoti sekä Monio lukio ja kulttuuritalo. Kiireellisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Uudet yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan alueelle. Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa edetään esi- ja hankesuunnittelun osalta. Kun uudet koulut ja päiväkodit otetaan käyttöön, voidaan luopua vanhoista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä. Hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemankaavamuutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun sekä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin hankkeiden toteuttamiseksi.
Tällä hetkellä Tuusulan kunnan oppilaita on väistötiloissa Kirkonkylän, Hyökkälän ja Ruotsinkylän kouluissa. Riihikallion kouluun tarvitaan väistötilat lukuvuoden 2019 alusta lukien koulun laajennuksen ja perusparannuksen aloittamiseksi. Näemme, että palveluverkon kehittämisestä tulee pitää kiinni, jotta väistötiloissa olevien lasten määrä pienenee. Väistötilat ovat kuitenkin välillä tarpeellinen ratkaisu, jotta uudisrakentamista tai korjaamista voidaan tehdä.
Kasvatus- ja sivistystoimi toteaa, että vain hyvällä yhteistyöllä, avoimella tiedottamisella ja ratkaisukeskeisellä asenteella voidaan onnistua sisäilmatyössä. Tämä vaatii myös hyvää poliittisen johdon ja virkamiesten yhteistyötä. On olennaista se, että sisäilmaosaamista vahvistetaan panostamalla koulutukseen ja jalkauttamalla uusia toimintamalleja. Henkilöstön sisäilmaosaamisella on suuri merkitys siihen, miten kiinteistöjä ylläpidetään ja käytetään sekä miten sisäilma-asioita hoidetaan ongelmien ilmetessä. Haluamme olla mukana kansallisessa Satakunta-hankkeessa ja muissa sisäilmahankkeissa, jotta voimme paremmin ratkaista olemassaolevat ongelmat ja löydämme uusiin kiinteistöihin kestävät ja terveelliset rakennusmateriaalit. Näemme, että sisäilmatyö on kokonaisuutena kehittynyt Tuusulassa hyvää suuntaan.