Valtuusto, kokous 12.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 122 Veroprosentti vuodelle 2019

TUUDno-2018-1351

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 15.10.2018

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Kunnalle suoritettavat verot ovat lain nojalla kunnan tulovero, kiinteistövero ja koiravero. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta. Kuntalain mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verohallinnolle veroprosentit tulee ilmoittaa viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Tuusulan verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton 17.9.2018 antamaan valtakunnalliseen
arvioon ja sen kuntakohtaisiin tarkennuksiin. 

Verotulojen kehitys Tuusulassa vuonna 2018

Tuusulan verotulojen ennakoitiin nousevan vuonna 2018 maan talouden tilanteen kohentuessa ja työllisyyden parantuessa. Verotulojen kasvu on kuitenkin vahvasta talouden kasvusta huolimatta hyvin maltillista, koska veronkevennykset (ansiotasoindeksin tarkastus sekä perus-, työtulo- ja eläketulovähennys) leikkaavat osan kuntien verotulojen kasvusta. Veronalennukset alentavat kuntien verotuloja, mutta kompensoidaan osin kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.

Kuluvana vuoden verotulokertymään liittyy yhä epävarmuutta. Loppuvuoden kunnallisveron tilitysoikaisut saattavat vielä heikentää kuntien kuluvan vuoden verotulokertymää.

Seuraavassa taulukossa on eri verolajien tuoton kehitys vuosina 2016 – 2019 sekä vuosien 2018 - 2020 arviot (Kuntaliiton ennuste 17.9.2018).

Vuonna 2019 Tuusulan kunnalle verotuloja ennustetaan kertyvän yhteensä 190,8 milj. euroa. Kokonaisuutena verotulokertymän ennakoidaan kasvavan peräti 10,5 milj. euroa (5,8 %) vuoden 2018 ennusteeseen nähden.

Kunnallisvero

Vuodelle 2019 koko maan kunnallisverojen ennakoidaan kasvavan 5,7 %. Tuusulan osalta kunnallisveron kasvuksi ennakoidaan peräti 6,0 %. Kova kasvuvauhti aiheutuu monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Luonnollisten henkilöiden ennakonpalautukset ovat poikkeuksellisen suuret kuluvana vuonna, minkä takia vuoden 2018 verokertymä jää alhaiseksi. Myös jäännösverot selittävät osan muutoksesta, sillä verovuoden 2018 jäännösverot tilitetään kunnille verotuksen joustavan valmistumisen myötä pääosin vuoden 2019 aikana. Työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksun alentuminen 0,4 %-yksiköllä vuonna 2019 nostaa omalta osaltaan verotuloja vuonna 2019, kuten myös koheneva työllisyystilanne. 

Yhteisövero

Kuntaliiton yhteisöveroennusteessa on verovuoden 2018 ennakoita pienenetty johtuen elokuun ennustettua alemmasta jertymästä kertymällä. Ensi vuodelle on ennustettu jopa 9,1 % kasvua, johtuen yritysten talouden hyvistä ennusteluvuista. Kuntakohtaisen yhteisöverokertymän kehitys on pitkälti sidoksissa kunnissa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän muutokseen.

Kiinteistövero

Kiinteistöverojen osalta Kuntaliitto ennustaa koko maassa 1,9 %:n kasvua.

Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumisen rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen, voimaloiden ja ydinvoimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero myös kaikista maa-alueista (myös asuinrakennusten tonteista), poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt ja rakentamattomat rakennuspaikat. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on nyt 0,93 % - 1,80 %. Tuusulan yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä alarajan mukainen 0,93 %, joten alarajatarkistus koskisi myös Tuusulan kuntaa.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,41 - 0,90 %. Tuusulassa vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,41 %. 

Rakentamattoman rakennuspaikan osalta kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 2,00 - 6,00 %. Lisäksi kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa (pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnat, mukaan lukien Tuusula) prosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti. Tämän seurauksena pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennusmaan veroprosentiksi tulee määrätä vähintään 3,93 %, mikä on myös Tuusulan voimassaoleva rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti.

Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman kiinteistön, joka on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, kiinteistöveroprosentti voidaan päättää edellä esitettyä alemmaksi. Jos kunnanvaltuusto on määrännyt erillisen yleishyödyllisen yhteisön veroprosentin, sitä sovelletaan yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen lisäksi myös rakennuksen maapohjaan. Verohallinto päättää, täyttyvätkö yleishyödyllisyyden kriteerit, kunta päättää tässäkin tapauksessa vain kiinteistöveroprosentista.

Kunnan vuoden 2019 verotuloarvion lähtökohtana on, että kunnallisveroon eikä kiinteistöveroprosentteihin ei tehdä muutoksia.

Kunnan verotulojen lopulliseen toteumaan vaikuttavat keskeisesti ansiotulojen kehitys, väestön kasvu, kunnassa toimivien yritysten liiketoiminnan kehitys sekä valtion ja kuntien välisen jako-osuuden muutokset.

Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa, tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusille asukkaille.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2019 seuraavasti:

1. Kunnan tuloveroprosentti 19,50

2. Kiinteistöveroprosentit

  • Yleinen kiinteistövero 0,93
  • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,41
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,93
  • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 3,93
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2019 seuraavasti:

1. Kunnan tuloveroprosentti 19,​50

2. Kiinteistöveroprosentit

  • Yleinen kiinteistövero 0,​93
  • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​41
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​93
  • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 3,​93
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,​65.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Eetu Niemelä esitti, että kunnan tuloveroprosentti lasketaan 19,25:een. Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2019 seuraavasti:

1. Kunnan tuloveroprosentti 19,​50

2. Kiinteistöveroprosentit

  • Yleinen kiinteistövero 0,​93
  • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​41
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​93
  • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 3,​93
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,​65.

 

Eetu Niemelä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Kuten kokouskäyttäytymisestäni saattaa päätellä, olen erimieltä valtuuston päätöksestä § 122 / 12.11.2018.

Tuusulan kunnan tulisi aina kehittää toimintaansa ja luoda tehokkaampia toimintatapoja. Valtuuston tulisi päätöksillään rohkaista toimeenpanevaa osastoa em. asioihin. Kunnan tavoitteena tulisi olla tuoda lisäarvoa asukkaidensa elämään ja yksi näkökulma tähän ja asia jota asukkaat arvostavat on elinkustannukset. Tuusulan kunnallisveroprosentti ei myöskään ole mitenkään erityisen hyvällä tasolla verrattuna lähikuntiin, ainakaan verrattuna sille saatavaan vastineeseen. Kunnassa moni asia on rempallaan ja rahaa tuhlataan merkityksettömään, mutta kivaan ja mukavaan puuhasteluun.

Tavoitteena Tuusulassa tulisikin olla kunnallisveroprosentin laskeminen."

Tiedoksi

talousjohtaja

Liitteet

Verolajien tuoton kehitys ja kiinteistöveroprosentit.pdf (pdf, 6 kt)
Kuuntele Verolajien tuoton kehitys ja kiinteistöveroprosentit.pdf

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.