Valtuusto, kokous 12.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 127 Toimenpiderajoituksen asettaminen yleiskaava 2040:n valmistelun ajaksi

TUUDno-2018-1318

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kuntakehityslautakunta § 40/15.3.2017

Kiellot yleiskaavaa laadittaessa

Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi
määrätä alueelle maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen. Toimenpiderajoitus on voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella.
Jos kunta on määrännyt 1 momentissa tarkoitetun toimenpiderajoituksen, se on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty yleiskaava tai yleiskaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 128 §:

Maisematyölupa

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin
verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):
1) asemakaava-alueella;
2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
3) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin.
Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan.
(2.2.2007/112)
Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten
ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa.
Maa-aineslaki 6 § 2.mom, koskien maa-aineslain mukaista maa-aineksen
ottamista: "Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. (5.2.1999/134)"

Toimenpiderajoituksen tarkoituksena on estää suunnittelun kohteena olevan alueen muuttuminen suunnitteluprosessin aikana.

Yleiskaavan laatimisvaiheeseen liittyvä toimenpiderajoitus pitää sisällään MRL 128 §:n mukaisen velvollisuuden hakea maisematyölupa maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen tai muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen. Lupa voidaan myöntää MRL 140 §:n mukaisesti, mikäli toimenpide ei aiheuta huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai turmele maisemakuvaa.

Laadittavan yleiskaavan tarkoitus ja valmistelun vaihe

Tuusulan yleiskaava 2040 laaditaan oikeusvaikutteisena koko kuntaan. Kaava keskittyy ennen kaikkea taajamien maankäytön ohjaamiseen ja on ohjeena tarkempaan suunnitteluun. Kaavalla ei ole tarkoitus kumota kaikkia aikaisemmin laadittuja osayleiskaavoja. Kumottaviksi esitetään Hyrylän laajentumissuuntien, Jokelan, Maantiekylän ja Tuomalan osayleiskaavoja sekä osia Kellokosken osayleiskaavasta. Taajamien ulkopuolelle ei esitetä kattavasti aluevarauksia, mutta esimerkiksi luonnon kannalta arvokkaita alueita ja uusimmat lentomelukäyrät on osoitettu koko kunnan laajuudelta.

Kunnassa valmistuneita uusimpia osayleiskaavoja ei kumota. Tiettyjä teemoja on yleiskaavassa tarkasteltu koko kunnan osalta, jolloin ne astuvat koko kunnan osalta voimaan:

– Pääliikenneverkko

– Uudet, ympäristöluvan mukaiset lentokonemelun verhokäyrät

– Luonnonsuojelualueet

– Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet

– Ekologiset yhteystarpeet

– Maisema-alueet

– Muinaismuistokohteet

Asemakaava-alueen ulkopuolella tapauksissa, joissa voimaan jää kaksi kaavaa (sekä aikaisemmin laadittu osayleiskaava että nyt laadittu yleiskaava 2040), ovat Tuusulan yleiskaava 2040:n merkinnät tuoreempana tietonavoimassa. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 11.8.–30.9.2014.

Toimenpiderajoituksen asettaminen

Arvokkaille luontoalueille tulee asettaa toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimisen ajaksi, jotta tiedossa olevien luontoarvojen säilyminen voidaan varmistaa.

Toimenpiderajoituksen asettamista esitetään alueille, jotka ovat valmistellussa yleiskaavaehdotuksessa osoitettu uudeksi luonnonsuojelualueeksi (16 kpl), luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi pienvesistöksi tai suoksi (19 kpl), luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi alueeksi (29 kpl), luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi (24 kpl) tai arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi (14 kpl).

Yleiskaavassa esitetään arvokkaimpien luontotyyppikohteiden säästämistä rakentamiselta ja muutamia uusia kohteita perustettavan luonnonsuojelualueiksi; Tuusulanjokivarren kohteet sekä pähkinäpensaslehdot.

Laaditun yleiskaavan toteutumisen turvaamiseksi MRL 128 §:n mukainen toimenpidekielto tulee asettaa voimaan liitekartan osoittamilla kohteilla. Jos kunta on määrännyt 1 momentissa tarkoitetun toimenpiderajoituksen, ne ovat voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty yleiskaava tai yleiskaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

Lisätietoja: Katja Gräsbeck, p. 040 314 3064

Ehdotus

kp Kuntakehityslautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi ja edelleen valtuuston päätettäväksi, että

– liitekartassa esitetyille yleiskaavan alueille asetetaan MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus ja että toimenpiderajoitus on voimassa kolme vuotta 15.3.2020 saakka tai kunnes yleiskaava on saanut lainvoiman

– päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Katja Gräsbeck poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 19.38.

__________

Khall § 116/20.3.2017 Liitteenä toimenpiderajoituskartta

Ehdotus

Kkj Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää, että

– liitekartassa esitetyille yleiskaavan alueille asetetaan MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus ja että toimenpiderajoitus on voimassa kolme vuotta 15.3.2020 saakka tai kunnes yleiskaava on saanut lainvoiman

– päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Laura Åvall usean jäsenen kannattamana esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja selvitetään, mitkä alueista, joille toimenpiderajoitusta on esitetty, ovat uusia. Lisäksi tulee toimia vuorovaikutteisesti maanomistajien kanssa.

Päätös Kunnanhallitus päätti

– palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Katja Gräsbeck oli asiantuntijana kokouksessa.

_________

Kuntakehityslautakunta 10.10.2018

Kunnanhallituksen päätöksen (Khall § 116/20.3.2017) mukaisesti kaikille maaomistajille, joiden maille yleiskaavaehdotuksessa kohdistui luontoarvoja, varattiin mahdollisuus esittää mielipiteensä.  Ylimääräinen kuuleminen koski noin 600 maanomistajaa. Kirje maanomistajille postitettiin 4.5.2018. Mielipiteitä sai jättää 1.6.2018 saakka, jonka jälkeen mielipiteiden jättöaikaa jatkettiin kahdella viikolla. Metsänhoitoyhdistys järjesti 29.5.2018 yleiskaavan luontokohteista kunnantalolla maaomistajille suunnatun yleisötilaisuuden, johon myös kaavoitus osallistui. Mielipiteitä saatiin 95, jotka käytiin läpi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Lisäksi yleiskaavaehdotukseen valmistelluista kaavamääräyksistä käytiin työneuvottelu Uudenmaan ELY-keskuksessa 16.8.2018. Mielipiteisiin laaditut vastineet postitetaan lokakuun alussa. Liitteenä 3 on taulukko, jossa on esitetty eri alilehdillä palaute referoituna. Suurelta osin palaute on ymmärrettävästi pääosin kriittistä. Palautteen perusteella on tehty tarkistuskäyntejä ja tarpeen tullen tehty rajauksiin muutoksia. Liitteenä 4 on maanomistajakuulemisen aikaan nähtävillä ollut kooste kohteista ja kohdekuvauksista sisältäen mm. kohteiden sijaintikartat, joiden perusteella saadun palautteen voi kohdentaa.

Liitteenä 2 on kartta, jossa on esitetty olevat luonnonsuojelualueet SL-merkinnällä, nyt yleiskaavan laatimisen ajaksi toimenpiderajoituksen piiriin esitetyt alueet "Luokka 1" ja "Luokka 2" -merkinnöillä sekä olevien lainvoimaisten osayleiskaavoissa suojelualueiksi merkittyt alueet ("OYK-suojelumerkinnät") vertailun helpottamiseksi.

Liitteenä 1 on kartta esitetyistä toimenpiderajoitusalueista. Jotta toimenpiderajoitus olisi niin vähän rajoittava kuin mahdollista, mutta riittävä turvatakseen löydetyt luontoarvot ennen yleiskaavan hyväksymispäätöstä, esitetään toimenpiderajoitusta kahdenlaisien aluieiden osalta: luokka 1 ja luokka 2. Luokan 1 kohteet ovat sellaisia, joiden alueelle yleiskaava 2040:n ehdotukseen nähdään olevan tarve rajoittaa myös metsänkäsittelyä. Luokan 2 kohteilla on luontoarvoja, joiden osalta ei puolestaan ole syytä tai ei lainsäädännöstä johtuen rajoittaa metsänkäsittelyä. Liitteenä olevasta kartasta käy ilmi toimenpiderajoitusalueiden luokitus. Luontoselvitysten perusteella on todettu, että osa luontoarvoista on hävinnyt tai hävitetty. Tästä johtuen toimenpiderajotiuksen piiriin esitetään osin lainvoimaisten kaavojen rajauksiin nähden supistettuja aluerajauksia. Osin selvitysten nojalla on perusteltua asettaa toisaalta uusia tai laajennettuja rajauksia ja näistä johtuen rajoituksia.

Arvokkaille luontoalueille tulee asettaa toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimisen ajaksi, jotta tiedossa olevien luontoarvojen säilyminen voidaan varmistaa.

Ehdotus

Esittelijä

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi, että

– liitekartassa 1 esitetyille luokka 1 -merkinnän alueille asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.

– liitekartassa 1 esitetyille luokka 2 -merkinnän alueille asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.

– päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • liitekartassa 1 esitetyille 1 -merkinnän alueille asetetaan maankäyttä- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.
  • liitekartassa 1 esitetyille luokka 2 -merkinnän alueille asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.
  • päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • liitekartassa 1 esitetyille 1 -​merkinnän alueille asetetaan maankäyttö-​ ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus,​ joka koskee kaivamis-​,​ louhimis-​,​ tasoittamis-​ ja täyttämistöitä,​ puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.
  • liitekartassa 1 esitetyille luokka 2 -​merkinnän alueille asetetaan maankäyttö-​ ja rakennuslain 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus,​ joka koskee kaivamis-​,​ louhimis-​,​ tasoittamis-​ ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.
  • päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Antti Kaikkonen esitti Ari Nymanin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja totesi,​ että koska oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi,​ on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen,​ että ne,​ jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa,​ äänestävät "jaa" ja ne,​ jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi,​ äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-ääniä antoivat Pasi Huuhtanen, Pekka Heikkinen, Anna Yltävä, Kim Kiuru, Jussi Salonen, Ilona Toivanen, Seppo Noro, Aarno Järvinen, Satu Taiveaho, Johanna Sipiläinen, Mika Mäki-Kuhna, Kati Lepojärvi, Markus Meckelborg, Laura Åvall, Ulla Palomäki, Jerry Airikka, Emmi Sirniö, Lilli Salmi, Karita Mäensivu, Jorma Sulander, Aila Koivunen, Janne Mellin, Mari Vainionpää, Kari Kinnunen, Sanna Tuhkunen, Kari Friman, Arto Lindberg, Elisa Laitila, Jani Peltonen, Margita Winqvist, Merja Kuusisto, Arto Nätkynmäki, Tapani Miettinen, Vesa Lundberg
  • ei-ääniä antoivat Matti Alanko, Ari Nyman, Jere Pulska, Taina Ketvel, Satu Heikkilä, Sanna Kervinen, Kirsi Viitanen, Ulla Rosenqvist, Lea Ahonen, Ilmari Sjöblom, Liisa Palvas, Antti Kaikkonen, Anu Åberg, Eetu Niemelä, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoi Jukka Ahlgren.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 jaa-ääntä, 15 ei-ääntä, 1 tyhjä ääni ja 1 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa Pasi Huuhtanen esitti, että valtuusto hyväksyy seuraavan toimenpidealoitteen:
"Yleiskaava 2040 jatkokäsittelyssä yksityisiä maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti ja SL merkinnät noudattelevat olemassa olevia Natura-alueita. Vastuullisesti toimineita metsäpalstansa säilyttäneitä maanomistajia ei rangaista suojelumerkinnällä ja metsänsä avohakanneita palkita jättämällä suojelun ulkopuolelle."

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi valtuusto päätti hyväksyä seuraavan toimenpidealoitteen:

  • Yleiskaava 2040 jatkokäsittelyssä yksityisiä maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti ja SL merkinnät noudattelevat olemassa olevia Natura-alueita. Vastuullisesti toimineita metsäpalstansa säilyttäneitä maanomistajia ei rangaista suojelumerkinnällä ja metsänsä avohakanneita palkita jättämällä suojelun ulkopuolelle.

Ruut Sjöblom, Jouko Riola ja Eeva-Liisa Nieminen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat paikaltaan tämän asian käsittelyn ajaksi, eivätkä ottaneet osaa asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Ruut Sjöblolmin tilalla oli Kokoomuksen 3. varavaltuutettu Mari Vainionpää, ja Jouko Riolan tilalla oli Kokoomuksen 6. varavaltuutettu Tapani Miettinen.

Puheenjohtajana toimi valtuuston 1. varapuheenjohtaja Kim Kiuru.

Tiedoksi

kaavoitus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.