Perustelut
Lausuntopyyntö
Senkkeri Oy:llä on vireillä Tuusulan Senkkerin luoteisosan ympäristölupa-, maa-aineslupa- ja toiminnan aloittamislupahakemus Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa. Lupaviranomainen pyytää Tuusulan kunnan lausuntoa hakemuksesta viimeistään saadun lisäajan puitteissa 12.6.2024. Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat sähköisesti osoitteessa https://ylupa.avi.fi.
Tuusulan kunnalle osoitetussa lausuntopyynnössä kaavoituksesta vastaavalta viranomaiselta pyydetään lausuntoa erityisesti siitä, vaikeuttaako hakemuksen mukainen toiminta alueen käyttämistä yleis- ja maakuntakaavoissa varattuun tarkoitukseen, mukaan lukien kaavoissa esitetyt viheryhteystarve -merkinnät.
Hankekuvaus hakemuksen mukaan
Sijainti
Toiminta sijoittuu Tuusulan kunnan Metsäkylään, Senkkerin kiviainesalueen luoteisosaan kiinteistöille 858-411-2-342, 858-411-1-179, 858-411-2-233, 858-411-2-354, 858-411- 1-185 ja 858-411-14-68. Ottamisalue/louhinta-alue rajautuu kiviainesalueeseen.
Toiminnan tarkempi kuvaus
Senkkeri Oy hakee ympäristölupaa ja maa-aineslupaa maavallin rakentamiseksi. Valli rakennettaisiin pilaantumattomasta maa- ja kiviaineksesta. Rakentamisessa käytettävää kiviainesta louhittaisiin vallin eteläpuolelle sijoittuvalta alueelta ja tuotaisiin muualta. Maa-ainekset tuotaisiin pääosin muualta. Maa-aineslupaa haetaan vallissa käytettävän kiviaineksen ottamiseen vallialueen eteläpuoliselta alueelta.
Ympäristölupaa haetaan ottamistoimintaan liittyvälle kivenlouhinnalle sekä jätteen ammattimaiselle käsittelylle. Lupia haetaan 20 vuoden määräajaksi.
Hakemuksen mukaisen ottamisalueen/louhinta-alueen pinta-ala on 17,3 ha ja otettavan/louhittavan kiviaineksen kokonaismäärä on 2 170 000 m³ktr. Louhinta on esitetty aloitettavan louhinta-alueen eteläreunasta ja louhinta on tarkoitus ulottaa maanpinnan tasolta (noin +53… +65 m(N2000)) tasolle +42 m (N2000). Kiviaines irrotetaan räjäyttämällä. Kallioon porataan panostusreikiä, reiät panostetaan ja kallio räjäytetään. Irrotettu kiviaines kuljetetaan käytettäväksi maavallin tukiranteissa. Suunnitellun maavallin pinta-ala on kokonaisuudessaan 44,7 ha. Maavalli on tarkoitus rakentaa kerroksittain. Kunkin kerroksen rakentaminen aloitetaan tukirakenteista, jonka jälkeen tukirakenteiden väliin jäävät osat täytetään maa-aineksilla.
Vallin lopullinen korkeus on suunnitelmien mukaan +90 m (N2000) ja valliin sijoitettavan maa- ja kiviaineksen määrä on kokonaisuudessaan n. 14 400 000 m³ (josta maa-ainesta n. 10 100 000 m³ ja kiviainesta n. 4 300 000 m³). Alueelle vastaanotettavan maa- ja kiviaineksen määrä on vuosittain enintään 4,43 milj. t/a. Hakemuksen mukaan maavallissa voidaan käyttää myös maa-aineksia, joissa on mukana vieraslajeja. Toiminta-alueelle on tarkoitus perustaa ns. käsittelyasema, jossa maa- ja kiviaineksia voidaan tarvittaessa varastoida ja käsitellä esimerkiksi seulomalla tai sekoittamalla. Käsittelyaseman yhteyteen on tarkoitus perustaa tukitoiminta-alue, jossa säilytettäisiin koneita ja polttoainetta. Maavallin rakentamisen loppuvaiheessa vallin rakentaminen ulotettaisiin käsittelyaseman alueelle.
Toiminta-ajat
Toiminnassa on esitetty noudatettavan seuraavia toiminta-aikoja:
- poraus ja rikotus ma–pe 7–18
- räjäytykset ma–pe 10–17 • maa- ja kiviainesten vastaanotto, kuormaaminen ja kuljetus ma–pe 6–22 ja la 7–18
- maa-aineksen seulonta ma–pe 6–22 ja la 7–18 • maavallin rakentaminen, täyttömaa-ainekset ma–pe 6–22
- maavallin rakentaminen, tukiranka, alle 500 metriä asutukseen ma–pe 7–18
- maavallin rakentaminen, tukiranka, yli 500 metriä asutukseen ma–pe 7–22
- meluavat kunnossapito- ja huoltotyöt, valmistelutyöt ja pintamaiden poistaminen ma–pe 6–22
- meluavat kunnossapito- ja huoltotyöt ja valmistelutyöt, alle 500 metriä asutukseen ma-pe 7–18
- meluamaton kunnossapito- ja huoltotyö ja valmistelutyö ma-su 00–24
Liikennevaikutukset
Toiminta sijoittuu Tuusulan kunnan Metsäkylään, Senkkerin kiviainesalueen luoteisosaan kiinteistöille 858-411-2-342, 858-411-1-179, 858-411-2-233, 858-411-2-354, 858-411- 1-185 ja 858-411-14-68. Ottamisalue/louhinta-alue rajautuu kiviainesalueeseen. Toiminta-alueelle liikennöidään kiviainesalueen pääportin kautta. Kiviainesalueelle kuljetaan Senkkerin metsätietä. Liikenne suuntautuu pääosin länteen Hanskalliontielle ja Katriinantielle. Pienempi osa kuljetuksista voi suuntautua itään Myllykyläntielle. Toimintaan liittyvän liikennemäärän on arvioitu olevan noin 177 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.
Ympäristövaikutukset ja niiden hallinta
Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja tärinää.
Melu- ja pölypäästöjen vähentämiseksi louhinnassa on esitetty käytettävän koteloituja poravaunuja. Pölypäästöjä on suunniteltu ehkäistävän lisäksi kastelemalla ja käyttämällä suolaa pölynsidonnassa. Melusta ja pölystä aiheutuvaa rasitusta pyritään ehkäisemään myös huomioimalla lähimmät asuinrakennukset maavallin rakentamisen vaiheistamisessa.
Tärinää aiheutuu erityisesti louhintaan liittyvistä räjäytyksistä. Louhinnat on esitelty suunniteltavan tärinävaikutukset huomioiden. Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu mallintamalla.
Louhinta-alueelle kertyvät vedet on esitetty johdettavan irtilouhitussa louhepohjassa pohjakaatojen avulla pumppukaivolle ja pumpattavan tarpeen mukaan Koivistonojaan. Hakemuksen mukaan irtilouhittu louhepohja toimii laskeutus- ja viivytysaltaana. Maavallin alueella hulevedet on esitetty ohjattavan louheojitusten ja tukirakenteen kautta vallin ympärille rakennettavaan ympärysojaan. Ympärysojasta vedet johdettaisiin laskeutusaltaiden kautta Raatinniitunojaan (länsiosa) ja Koivistonojaan (itäosa). Käsittelyaseman alueella syntyvät hulevedet on esitetty ohjattavan laskeutusaltaiden kautta Koivistonojaan. Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia pintavesiin. Hakemuksen mukaan toiminnalla normaalitilanteessa ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen.
Hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaisessa arviointimenettelyssä. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä on liitetty hakemusasikirjoihin. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa louhintasyvyyttä lukuun ottamatta pääosiltaan arviointiselostuksessa kuvattua vaihtoehtoa VE3. Senkkeri Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaista toiminnan aloituslupaa. Aloituslupaa haetaan valmisteleville toimenpiteille, joita hakemuksen mukaan olisivat mm. pintamaiden poistaminen maa-ainesten ottamisalueelta sekä maavallin alueen tasaaminen ja pintamaiden poistaminen alueelta tarvittavilta osin.
Tuusulan kunnan lausunto
Maankäytöllinen ja kaavallinen tilanne
Aluehallintoviraston (AVI:n) lausuntopyynnössä kuntien kaavoitusviranomaisilta on pyydetty erityisesti tulkintaa hankkeen kaavanmukaisuudesta, toisin sanoen vaikeuttaako hakemuksen mukainen toiminta alueen käyttämistä yleis- ja maakuntakaavoissa varattuun tarkoitukseen? Kaavallisen tulkinnan antamisesta tekee haastavaa alueen sijoittuminen useiden eri yleiskaavojen saumakohtaan sekä hankkeen suuret ja itse toimenpidealuetta laajasti kauaskantoisemmat vaikutukset.
Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Tuusulan puolelle ja siellä pääasiassa Ruotsinkylä - Myllykylä II osayleiskaavan alueelle, mutta alueen pohjois- ja luoteisreunat ovat Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaavan alueella. Edellä mainitut osayleiskaavat ovat hankealueen maankäyttöä ohjaavia lainvoimaisia kaavoja. Alueeseen kohdistuu myös vielä lainvoimaa vailla olevan Tuusulan yleiskaava 2040:n merkintöjä. Koska hanke on vaikutuksiltaan merkittävä, on kokonaisuuden harkinnassa otettava soveltuvilta osin huomioon kaavoitustilanne laajemminkin, kuten läheiset muut kaavat ja maakuntakaava. Hankealue rajautuu Vantaan kaupunginrajaan ja siten Vantaan yleiskaava 2020:een. Uusimaa-kaava kokonaisuuteen kuuluva Helsingin seudun vaihemaakuntakaava on ohjeena yleiskaavoja muutettaessa tai niistä mahdollisesti poikettaessa.
Ruotsinkylä - Myllykylä II osayleiskaavassa hankealue on osittain maa-ainesten ottoaluetta (EO) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-11). Maa-ainesten ottoalueella sallitaan myös ottamistoiminnan aikainen maa-ainesten ottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvä oheistoiminta. Kaavassa alueelle on osoitettu lisäksi ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta ja suoja-aluetta (sv) sekä lentomeluvyöhykkeet. Ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue sijoittuu kokonaisuudessaan maa-ainesten ottoalueelle (EO), ja loppusijoitusaluetta voidaan kaavamääräyksen mukaan käyttää louheen ja puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Suoja-aluetta (sv) koskevan kaavamääräyksen mukaan suoja-alueella tarkoitetaan maa-ainesten ottoalueen ulkopuolelle, noin 400 metrin etäisyydelle ulottuvaa suoja-alueen rajaa, jonka sisäpuolella rakentamista rajoittaa maa-ainesten ottotoiminta, joka tulee tarkistaa suunnittelutarve- ja rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. Suoja-alueen sisällä sallitaan melun leviämistä estävien rakennelmien kuten maavallien rakentaminen.
Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavassa on lisäksi osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-2), jonka luontoarvot ovat kuitenkin vuonna 2017 tehdyn maastokäynnin mukaan kadonneet hakkuiden seurauksena (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2017).
Hankealueen länsi/luoteisnurkkaus kuuluu Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle (MT-3).
Hakemusselostuksen mukaan toiminta-alueella ei ole aikaisempia ympäristö- tai maa-aineslupia. Toimintaan haetaan ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 527/2014 liitteen 1 taulukon kohdan 13 mukaisesti, jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely. Ympäristönsuojeluasetuksen 713/2014 § 1 mom. 1 kohdan 13 mukaisesti aluehallintovirasto käsittelee lupahakemuksen, kun se koskee maankaatopaikkaa 50 000 t/v sijoitusmäärällä. Asiakirjoissa on todettu, että maa-aineksen hyödyntäminen suojavalliin ei ole ympäristöluvanvaraista, mutta ylijäämämaiden sijoittaminen eli maankaatopaikkatoiminta on ympäristöluvanvaraista. Lisäksi on todettu, että lainsäädäntö ei määrittele suojavallia. Kunta katsoo, että hakemuksessa on kyseessä maa-ainesten ottotoiminnan lisäksi ensisijaisesti maankaatopaikkatoiminnasta, vaikka hakemusasiakirjoissa puhutaan yleisesti maavallista tai suojavallista.
Maa-ainesten otto- sekä maankaatopaikkatoiminnan voidaan katsoa olevan osayleiskaavan mukaista toimintaa siltä osin, kun se sijoittuu tai sijoittuisi osayleiskaavan EO-alueelle. Suoja-alueelle (sv) toteutettavilta osin kyse ei kuitenkaan ole kaavamääräyksen tarkoittamasta melun leviämistä estävästä rakennelmasta (maavallista), vaikka sillä näitä suojaavia ominaisuuksia sinänsä saavutetaankin. Maa- ja metsätalousalueelle sijoitettavalla suojavallilla tarkoitetaan kunnan tulkinnan mukaan suojaamisen kannalta riittävän kokoista, toisin sanoen matalampaa ja pienikokoisempaa maavallia tai muuta rakennelmaa, jonka ensisijaisena tarkoituksena toimintojen ympäristöhäiriöiden ja vaikutusten lieventäminen, ei ylijäämämaiden loppusijoitus. Osayleiskaavassa on oma maankaatopaikalle tarkoitettu merkintänsä (rasterikuvio). Ruotsinkylä-Myllykylä II sekä Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaavojen maa- ja metsätalousalue -merkinnät (M-11 ja MT-3) eivät myöskään mahdollista maankaatopaikkaa tässä laajuudessa. Näin ollen on todettavissa, ettei hanke ole nykyisen kaavatilanteen mukainen.
Alueen kaavoitustilanne on kuitenkin muutoksessa. Tuusulan valtuusto hyväksyi Tuusulan yleiskaavan 2040 kokouksessaan 14.11.2022 § 133. Kaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus on 20.12.2023 (päätös 7469/2023) kumonnut Tuusulan yleiskaavasta 2040 jätetyt valitukset. Päätöksestä on edelleen jätetty valituslupahakemuksia korkeimpaan oikeuteen. Korkeimman oikeuden päätöstä ei vielä ole, eikä Tuusulan yleiskaava 2040 ole vielä lainvoimainen. Hanketta on kuitenkin hyvä arvioida myös päivittyvän kaavatilanteen mukaisesti.
Tuusulan yleiskaavassa 2040 hankealueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä (vaaleanpunainen rengas). Kaavamääräyksessä mainitaan seuraavaa: Raatipelto merkitään kohdemerkintänä ja sen laajuus ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Merkintä perustuu ”Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta” (FCG 2014) -selvitykseen, jossa etsittiin vaihtoehtoisia alueita Etelä-Tuusulassa syntyvien ylijäämämaiden läjittämiseen. Selvityksessä löydettiin seitsemän toiminnan kannalta potentiaalista kohdetta, joista yksi Senkkerin maa-ainesalueen pohjoisosasta Raatipellolta. Yleiskaavaselostuksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa maa-ainesten käsittelyä, varastointia ja ylijäämämaiden loppusijoittamista sekä niihin liittyvää toimintaa.
Tuusulan yleiskaavassa 2040 hankealueelle on merkitty päivitetyt lentokonemeluvyöhykkeet ja uutena merkintänä raideliikenteen yhteystarve, jonka kaavamääräyksen mukaan: Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan Tallinna-tunneliin liittyvät liikenteen yhteystarpeet. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan liikenteen yhteystarpeet, joiden tarkka sijainti tai toteutustapa vaatii tarkempaa selvittämistä. Nuolen sijainti ei ole kartalla yksiselitteinen. Yhteyden sijainti tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seudullisiin ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeisiin, luonnonsuojeluun, kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön, maisemaan, pohja- ja pintavesien suojeluun sekä lajiston liikkumiseen. Lisäksi on pyrittävä minimoimaan liikenteestä aiheutuvia melu-, tärinä- ja päästöhaittoja. Alueen tarkemmassa suunnittelussa on varauduttava yhteystarpeeseen kytkeytyviin terminaali- ja varikkotoimintoihin, muihin niihin liittyviin toimintoihin sekä muihin liikennejärjestelyihin.
Tuusulan yleiskaava 2040 ei lainvoiman saadessaan tule kumoamaan Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaavaa eikä Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavaa. Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavasta on Tuusulan yleiskaavalla 2040 osoitettu kumottavaksi lentokonemelualueet ja luo-2 -merkintä. Tuusulan yleiskaava 2040 tuo lainvoiman saadessaan hankealueelle vanhojen osayleiskaavojen päälle lainvoimaisiksi merkinnöiksi edellä mainitut yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkinnän, uudet lentokonemeluvyöhykkeet sekä raideliikenteen yhteystarve -merkinnän.
Tuusulan yleiskaavassa 2040:ssä on nimenomaisesti haettu sijoittumispaikkaa ylijäämämaiden läjitykseen ja sitä koskeva merkintä on osoitettu osayleiskaavojen maa- ja metsätalousalue varauksien päälle toiminta-aluetta tarkoituksenmukaisesti laajentaen. Vaikka yleiskaavassa ei ole esitetty kumottavaksi osayleiskaavojen maa- ja metsätalousalueita, olisi Tuusulan yleiskaava 2040 yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä näistä ajanmukaisin ja siten omiaan osoittamaan kunnan tahtotilaa alueen tulevasta kehityksestä.
Yhdyskuntateknisen huollon merkintä on yksilöity koskemaan nimenomaan Raatipellon aluetta ja sen määräyksessä todetaan, että Raatipellon merkinnän laajuus ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Yleiskaavan selostuksen mukaan alueen rajaus ja toiminnan vaikutusten selvittäminen täsmentyvät niin ikään tarkemmalla suunnittelulla ja ympäristöluvan yhteydessä. Tarkemman suunnittelun määritelmä jätetään määräyksessä ja selostuksessa siis avoimeksi, mutta sen voidaan katsoa viittaavaan ympäristöluvan yhteydessä tehtävään suunnitteluun sekä sitä tukeviin suunnitelmiin ja selvityksiin kuten mm. YVA-menettelyyn, eikä niinkään asemakaavan laatimiseen. Yleiskaavan ylijäämämaita koskevan taustaselvityksen rajaus noudattelee likimain hankealueen rajaa ja sen perusteella voidaan todeta, että maankaatopaikan maankäytöllistä ulottuvuutta on tutkittu yleiskaavaprosessin yhteydessä. Yleiskaavan suurpiirteinen tarkkuustaso huomioiden hankealueen laajuuden voidaan tulkita siten olevan yleiskaavan mukainen ja ratkaisun toteutusmahdollisuudet voidaan ratkaista maa-aines- ja ympäristöluvan sekä muiden tarvittavien lupien yhteydessä. Tämä kuitenkin edellyttää, että yleiskaava saa lainvoiman ja uudet kaavamääräykset astuvat voimaan.
Hankeen ei voida katsoa merkittävissä määrin heikentävän yleiskaavan Helsinki-Tallinna tunneliin viittaavan raideliikenteen yhteystarve -merkinnän toteutumista. Radan linjaus on viitteellinen, eikä sen linjausta tiedetä tarkemmin. Toisekseen vastaavaa maanläjitystoimintaa on tehtävissä myös hankealueen eteläpuolelle nykyiselle maa-ainesten ottoalueelle. Radan toteutuminen on myös äärimmäisen epävarmaa.
Koska yleiskaavamääräyksiin liittyy edellä mainituin tavoin tulkinnanvaraisuutta, korostaa se ylempiasteisten kaavojen ohjausvaikutusta mahdollisissa poikkeama- ja ristiriitatilanteissa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa hankealueen kohdalle on osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueen kohdemerkintä (harmaa rengas) sekä edellä mainitun kaakkoispuolelle lisäksi myös maa-aineshuollon kehittämisalueen kohdemerkintä (vaaleanpunainen rengas). Kohdemerkinnät ovat verrattain lähellä toisiaan ja ne sijoittuvat samalle Senkkerin maa-ainesalueelle, joten niiden vaikutusalueet voidaan käsittää toistensa kanssa limittäisinä ja niiden rajausten määrittely jää tarkempaan suunnitteluun. Maa-aineshuollon kehittämisalueelle voidaan suunnittelumääräyksen mukaan osoittaa merkitykseltään seudullisia maa-aineshuollon toimintoja. Lisäksi merkinnän perusteella alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa tarkempien selvitysten perusteella maa-ainesten ottoa, käsittelyä ja varastointia, puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoittamista ja kiertotalouteen liittyvää toimintaa. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja rajaus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueelle voi niin ikään sijoittaa maa-aineshuoltoon liittyviä toimintoja, vaikka merkintä kytkeytyy ensisijaisesti Tallinna-tunnellin rahtiterminaalin toteutukseen. Maakuntakaavan merkintätapa ohjaa alueen maankäytön kehittämistä hyvin strategisella tasolla. Toiminnan voidaan katsoa olevan kehittämisaluemerkintöjen mukaista.
Maakuntakaavassa on lisäksi esitetty alueelle liikenteen yhteystarve, jonka tarkka sijainti tai toteutustapa vaatii tarkempaa selvittämistä. Yhteystarve liittyy Helsinki-Tallinna ratalinjaukseen, joka esitetty myös Tuusulan yleiskaavassa maakuntakaavan mukaisesti. Uuden ratalinjauksen toteutuminen vaikuttaa hyvin epävarmalta. Yhteysviranomainen on hankkeen YVA-selostuksesta antamassaan perustellussa päätelmässä huomauttanut, että hankkeen jatkosuunnittelussa tulee huomioida Tallinna-tunnelin rakentamiseen liittyvä tavaraliikenteen yhteystarve lentoasemalta rahtiterminaaliin ja rahtiterminaalista Hanko–Hyvinkää-radalle sekä Tallinna-tunneliin liittyvät rahtiterminaalin toteuttamismahdollisuudet. Ratahankkeesta, radan linjauksesta sekä terminaalin sijainnista ja laajuudesta tulisi olla tarkempia tietoja, jotta tunneliyhteys voitaisiin huomioida lupaprosesseissa tai laadittavissa suunnitelmissa. Tätä ennen ratatunnelia koskevien merkintöjen ohjausvaikutus jää ohueksi.
Hankealueen länsi- ja pohjoispuolelta on maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesta ekologisesta ja virkistyksellisestä verkostosta ne yhteystarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää muusta maankäytöstä johtuvaa yhteensovittamista. Merkintä ei osoita yhteyden tarkkaa sijaintia eikä määritä yhteyden leveyttä maastossa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava, että merkinnällä osoitettu yhteystarve säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa lajiston liikkumismahdollisuudet, virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet sekä ylläpitää maisema- ja luontoarvoja. Hankealue ei katkaise maakuntakaavassa osoitettua viheryhteystarvetta.
Vantaan yleiskaavassa hankealuetta kohti on osoitettu ekologinen runkoyhteys, joka katkeaa hankealueen reunaan. Yhteyden katkeamisella voi olla runkoyhteyttä heikentäviä vaikutuksia, mutta Tuusulan näkemyksen mukaan yhteys kulkee ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettua reittiä kiertäen hankealueen pohjoiskautta. Lisäksi Vantaan yleiskaavassa on Tuusulan ja Vantaan välinen liikenteen yhteystarve, joka leikkaa hankealueen eteläkulmaa. Merkintä osoittaa maantien152 vaihtoehtoisen tielinjauksen, jolle ei ole esitetty vastaparia Tuusulan kaavoissa.
Tuusulan kaavoitussuunnitelmassa 2024-2027 on hankealueelle osoitettu kärkihankkeena Kiila-Senkkerinmäen kiertotalousalueen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman laatiminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 aikana yhdessä Vantaan kanssa. Suunnitelma tarkentaa yleiskaavaa sekä auttaa suunnittelemaan ja hahmottamaan alueelle kehittyvää eri toimintojen muodostamaa kokonaisuutta.
Maisema
Hakemuksen mukaan täyttöä tulee korkeudelle +90 mmp (N2000). Nykyisen maanpinnan tasosta laskien vallin korkeudeksi tulee siis keskimäärin noin 30-45 metriä. Suojavalli kohoaa lähialueen selännealueita korkeammalle, jolloin näkyvyys on huomattavaa erityisesti noin 1–3 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsevilla peltoalueilla ja muilla avoimilla alueilla. Suojavalli muodostaa maisemaan ”vaaramaisen” elementin.
Tuusulan kunta on jo aikaisemmin YVA-lausunnon yhteydessä pyytänyt havainnollistuksia mahdollisista maavallin varjostusvaikutuksista eri vuodenaikoina. Havainnollistuksia ei ole kuitenkaan tehty. Hankkeessa tulisi huomioida maisemaan kohdistuvat yhteisvaikutukset Senkkeri Oy:n aikaisemmin toteuttamien alueiden sekä Massaholmin alueen toteuttamisen kanssa.
Tuusulan kunta edellyttää vallin rinteiden maisemointia istutuksilla ja mahdollisesti soveltuvilta osin myös metsityksellä. Maisemointia tulisi tehdä vaiheittain mahdollisuuksien mukaan jo vallin rakentamisen yhteydessä. Uusi puu- tai pensasraja tulee kuitenkin sovittaan niin, ettei se lisää merkittävästi varjostusvaikutuksia.
Ekologinen yhteys
Tuusulan osayleiskaavoissa ei ole alueelle esitetty ekologista yhteyttä tai viheryhteyttä. Tuusulan yleiskaavassa 2040 ei ole ratkaistu ekologisia yhteyksiä tai viheryhteystarpeita koko kunnan osalta. Ekologiset yhteydet ja viheryhteystarpeet on Tuusulan yleiskaavassa 2040 esitetty vain sille alueelle, jolla yleiskaava tulee kokonaisuudessaan voimaan. Tuusulan Yleiskaavan 2040 selostuksessa (s.64) on esitetty yleispiirteisesti tavoitteellinen ekologinen verkosto koko kunnan osalta. Tavoitekartta ei ole virallinen kaava, eivätkä sen merkinnät ole oikeusvaikutteisia. Tavoitekuvan mukaan ekologinen yhteystarve kulkee Vantaalta Tuusulaan Vantaanjokea pitkin, josta se haarautuu Krapuojan kohdilta ojaa pitkin itään Maarinjärveä kohti. Lisäksi tavoitekuvassa on esitettynä Uusimaa-kaavan viheryhteys, joka kulkee hankealueen länsi/luoteispuolelta.
Uudenmaan liiton Zonation analyysin perustuvan selvityksen (2018) mukaan ekologiset yhteydet ovat Tuusulan kunnassa paikoin heikot. Ekologisia yhteyksiä pyritään parantamaan. Tuusulassa on käynnistynyt 30.5.2024 koko kunnan kattava vihersiniverkosto (VISSI)- yleissuunnitelmatyö, jonka yhtenä tavoitteena on tunnistaa oleva ekologinen verkosto sekä sen kehittämiskohdat. Työn tavoitteena on määritellä tarkemmin ekologisten väylien sijainnit ja ominaisuudet.
Vantaan yleiskaavaan (voimaan 11.1.2023) on osoitettu ekologinen runkoyhteys Vantaanjokea pitkin sekä Iinaanniemeltä Kiilan pohjoisosan metsäalueiden läpi siten, että se yhtyisi Tuusulan puolelle hankealueelle suunnitellun maavallin kohdalla. Tuusulan puolen lainvoimaisissa osayleiskaavoissa tai Tuusulan yleiskaavassa 2040 tämä ekologinen runkoyhteys ei jatku. Maakuntakaavan mukainen viheryhteystarve kulkee hankealueen länsi/luoteispuolella ja kaartaa siitä loivasti koilliseen päin. Maakuntakaavan mukainen viheryhteystarve ei kulje hankealueen läpi.
Liikenne
Seepsula Oy:n Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA) Tuusulan kunta lausui liikenteen osalta, että ympäristövaikutusten arviointityössä tulee tarkastella myös arvioitavaan toimintaan liittyvän liikenteen suuntautuminen, ja vaikutusarvioinnissa tulee tarkastella toiminnan vaikutusta väylästön kuormittumiseen ja kuntoon. Lisäksi liikenneverkolliset tarkastelut tulee ulottaa riittävän laajalle. Vaikutusarviointia ei tule rajata vain maantieverkkoon. Lausunnossa todettiin myös, että hankkeen valmistelun jatkuessa on tärkeää kiinnittää huomiota liikenteen haittojen minimointiin, niiden vähentämiseksi esitettäviin toimenpiteisiin ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että seudullinen raskas liikenne ohjautuu katuverkon sijasta seudullisen liikenteen väylille.
Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminnasta aiheutuva liikennelisäys on esitetty selvästi alhaisemmaksi kuin ympäristövaikutusten arviointiselostukseen kirjattu liikenne-ennusteen vaihteluväli oli. Hakemuksessa esitetty liikennemäärä perustuu alueella vastaanotettavan pilaantumattoman ja vieraslajeja sisältävän maa- ja kiviaineksen keskimääräiseen vuotuiseen määrään (1,11 milj. t/a). Em. maa- ja kiviaineksen vuosittain vastaanotettava enimmäismäärä (4,43 milj. t/a) on edelleen tasolla, joka tuottaa YVA-vaiheessa arvioidun mukaisen liikennelisäyksen. Liikenteen suuntautumisen oletus on ympäristölupahakemuksessa sama kuin se oli YVA-selostuksessa.
Kunnan ilmastotavoitteet tulee ottaa huomioon hankkeessa ja sen vaikutusten arvioinnissa.
Lopuksi
Tuusulan kunnanhallitus suhtautuu hankkeeseen pääosin myönteisesti ja toteaa yleisellä tasolla, että maanläjitystoiminnan keskittäminen kiviainestenottotoiminnan läheisyyteen on kannatettavaa, jotta uusien vastaavien alueiden perustamista neitseellisille alueille voidaan välttää. Hanke ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton ja alueen suunnittelua ohjaavat kaavamääräykset jättävät tulkinnanvaraa. Lisäksi kunnanhallitus toistaa YVA-vaiheessa lausumansa kritiikin kokonaiskuvan hahmottamisen vaikeudesta. Suunnitelmista ei täysin avaudu hankkeen suhde muihin alueen suunnitelmiin ja lupiin, vaikka ne liittyvät toiminnallisesti kiinteästi toisiinsa, mikä hankaloittaa lupaprosessin arviointia merkittävästi.