Kunnanhallitus, kokous 3.6.2024

Perustelut

Laura Vaarnas esitti seuraavan aloitteen:

Esitän valtuustoaloitteena, että kampus- nimen käyttöä Tuusulan koulu- ja päiväkotikiinteistöistä harkitaan uudelleen ja käytetään mieluummin suomenkielistä selkeää nimitystä kouluista ja päiväkodeista. Sovitusti nimiasia tuodaan toukokuun valtuuston päätettäväksi.

Perustelut

Vastaus aloitteeseen:

Tuusulan palveluverkon uudistamisessa ja siitä linjaavassa palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että palveluverkon uudiskohteisiin sijoittuu useita yksiköitä, esimerkiksi päiväkoti, peruskoulu ja nuorisotila. Tiloissa on myös pääkäyttäjien lisäksi yhteiskäyttöä. Paikalliset yhteisöt voivat käyttää tarjolla olevia tiloja omassa toiminnassaan.  

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että uusista rakentuvista kohteista käytetään kattonimitystä monitoimikampus, millä tarkoitetaan usean toimijan yhdistymistä yhteisiin tiloihin. (Valtuusto 10.11.2018, § 124 Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman hyväksyminen vuosille 2018-2028 ja tästä eteenpäin vuosittain palveluverkkosuunnitelman päivityksissä).  

Kampus on kattonimitys koko rakennukselle ja siellä olevalle toiminnalle. Jokaisella kampuksella toimivalla yksiköllä on edelleen oma yksikkökohtainen nimensä. 

Toimivalta yksiköiden nimeämisessä 

Kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto (kuntalaki 14 §). Päätösvalta kuuluu valtuustolle, ellei toisin ole säädetty tai ellei valtuusto ole delegoinut toimivaltaansa muille kunnan viranomaisille. Hallintosäännön 9 §:n mukaan kasvatus- ja sivistyslautakunta vastaa kunnan varhaiskasvatus-, opetus-, toisen asteen koulutus- ja aikuiskoulutuspalvelujen, ruokapalveluiden, kasvun- ja oppimisen tuen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä ja kehittämisestä. Opetuspalvelujen järjestämiseen on katsottu sisältyvän myös toimipisteiden nimeäminen. Tästä esimerkkinä on kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokouksen 22.11.2022 § 115 päätös koskien Tuusulanjärven kampuksen koulujen ja päiväkotien nimiä. Kyseiseen päätökseen ei ole käytetty otto-oikeutta, joten se on lainvoimainen ja samalla kunnan käytänteiden sekä hallintosäännön toimivaltamääräysten mukainen.  

Vastaavasti nimistötoimikunnalta on pyydetty mm. lausuntoja yksittäisiä toimipisteitä koskevien nimenmuutosaloitteiden yhteydessä. Lausunnot on huomioitu valmistelussa, mutta lopullisen päätöksen on hallintosäännön ja kunnan vakiintuneiden toimivaltajakojen mukaan tehnyt kasvatus- ja sivistyslautakunta. 

Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisesti siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Tätä voidaan luonnehtia toimivaltarajojen jäykkyydeksi. Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei edes valtuusto voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi. Muodollisen toimivallan ollessa muulla viranomaisella, valtuuston käsittely ja kannanotto voivat luonteeltaan kuitenkin ainoastaan olla poliittista ohjausta. 

Kunnallisen päätöksenteon osa on myös kuntalain 92 §:n mukainen otto-oikeus. Pykälän mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallintosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kuntalain pykälää on tarkennettu hallintosäännön 33 §:ssä siten, että asia voidaan kuntalain 92 §:n mukaisesti ottaa lautakunnan käsiteltäväksi, jollei ole ilmoitettu asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. Näin ollen Tuusulassa otto-oikeus on kunnanhallituksella, pormestarilla (kunnanhallituksen puheenjohtaja), kansliapäälliköllä, lautakunnalla, lautakunnan puheenjohtajalla ja lautakunnan esittelijällä alaisensa viranomaisen päätökseen.   

Opetuksen ja kasvatuksen järjestäjä vastaa oman toimielimensä, mm. varhaiskasvatuksen ja oppimisen palvelualueiden yksiköiden, nimeämisestä.  Tähän mennessä palveluverkko-ohjelman myötä on jo nimetty seuraavat uudiskohteet: 

• Kellokosken koulun nimi on päätetty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 20.1.2015, § 2. Ennen yhdistymistä yksiköiden aiemmat nimet olivat Ruukin koulu, Kellokosken yläaste ja Linjamäen koulu.  

• Päiväkoti Martta Wendeliniin yhdistyivät Väinölän ja Hyrylän päiväkodit. 

• Monio on yhdistyivät Tuusulan lukion Hyrylän toimipiste, Tuusulan opisto, Tuusulan kuvataidekoulu ja Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto. Monio on rakennuksen nimi, ja jokaisella rakennuksessa toimivalla yksiköllä on oma nimensä. 

• Tuusulanjärven kampuksen, ruotsinkieliseltä nimeltään Tusby träsk campus, yksiköiden nimet on päätetty kasvatus- ja sivistyslautakunnassa 22.11.2022, § 115. Tuusulanjärven kampuksella toimivien yksiköiden nimet ovat Tuusulanjärven päiväkoti, ruotsinkieliseltä nimeltä Tusby träsk daghem, Tuusulanjärven koulu ja Tusby träsk svenska skola.  

• Peltokaaren päiväkoti on lisäys palveluverkkoon, eikä siihen yhdistetä olemassa olevia yksiköitä. 

• Riihikallion kampukselle sijoittuvan yksikön nimi on Riihikallion koulu, ja kampuksella sijaitsevat myös Pellavan päiväkoti ja Riihikallion nuorisotila. 

• Rykmentinpuiston kampukselle sijoittuvien yksiköiden nimet ovat Rykmentinpuiston koulu ja Rykmentinpuiston päiväkoti. 

• Tulevaisuudessa Lahelan kampukselle sijoittuvien yksiköiden nimet ovat Lahelan päiväkoti, Lahelan koulu ja Lahelan nuorisotila. 

Kampus-nimityksen säilyttäminen 

On tarkoituksenmukaista säilyttää jo valittu kampus-nimitys, joka toimii hyvin rakennukseen sijoittuvien yksiköiden yläkäsitteenä. Valitun nimen mukaan on toimittu vuodesta 2018 ja eri hankkeissa on rakennusten julkisivuun sijoitettu nimikylttejä ja opastetauluja. Käynnissä olevissa Riihikallion ja Rykmentinpuiston rakennushankkeissa on menossa vaihe, jossa suunnitellaan ja tilataan opastetauluja ja ulkoseinään kiinnitettäviä nimikylttejä. Aloitteessa tuodaan esille huoli siitä, että kouluja tulisi kutsua kouluiksi ja päiväkoteja päiväkodeiksi. Juuri näin toimitaan ja rakennusten kampus nimen oheen sijoittuvat aina kunkin yksikön nimet.  

Uusien kampusten seiniin ja pääopastetauluihin on tulossa seuraavat merkinnät: 

Suomenkielisen koulun pääsisäänkäynnin yhteyteen 

Tuusulanjärven kampus 

Tuusulanjärven koulu 

Ruotsinkielisen koulun pääsisäänkäynnin yhteyteen 

Tusby träsk campus 

Tusby träsk svenska skola 

Päiväkodin pääsisäänkäynnin yhteyteen 

Tuusulanjärven kampus 

Tuusulanjärven päiväkoti 

Koulun pääsisäänkäynnin yhteyteen 

Rykmentinpuiston kampus 

Rykmentinpuiston koulu 

Päiväkodin pääsisäänkäynnin yhteyteen 

Rykmentinpuiston kampus 

Rykmentinpuiston päiväkoti 

Koulun pääsisäänkäynnin yhteyteen 

Riihikallion kampus 

Riihikallion koulu 

Kampus-sana kuvaa rakennuksen ja toimintojen kokonaisuutta. Kampus-sanan käyttö on Kielikellon mukaan laajentunut: nykyään kampusta käytetään myös esimerkiksi yleisesti ottaen oppilaitosalueesta tai koulukeskuksesta. Kampus-sanaa on uudessa modernissa käytössä myös laajemmin muissa kunnissa sivistyksen palveluiden yhteisrakennuksissa. Tällaisia ovat mm.  

• Harjulan kampus, Järvenpää: esiopetus, vuosiluokat 1-6 

• Opinmäen kampus, Espoo: kansainvälinen koulu, peruskoulu, päiväkoti, kirjasto 

• Martti Talvela –kampus, Juva: päiväkoti, peruskoulu, lukio 

• Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Parkano: perusopetus 1-9, lukio, kulttuuri- ja harrastustilat 

• Brahea-kampus, Lieksa: yläkoulu, lukio ja ammatillinen opetus 

• Paavolan kampus, Lahti: päiväkoti, peruskoulu, ruotsinkielinen yläkoulu, lukio, opisto 

Palveluverkkosuunnitelman linjauksen mukainen sana ”kampus” on kuvaavampi kuin ”koulu” tai ”päiväkoti”, sillä palveluverkon kohteisiin tulee yhden ja saman katon alle useita eri yksiköitä tai toimijoita. Yksiköiden nimet kuvaavat edelleen kampusten perustoimintoja, ja jokaisella päiväkodilla, koululla tai muulla sivistyspalveluiden yksiköllä on oma yksikkökohtainen nimensä.