Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 20.9.2022

Perustelut

Lausuntopyyntö   

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Nurmijärven ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Metsä-Tuomelan alueen vesien yhteistarkkailusuunnitelmasta (päivätty 23.06.2022). Lausuntoa pyydetään 20.09.2022 mennessä. Asialle on annettu ELY-keskuksessa diaarinumero UUDELY/14336/2021. 

Vesien yhteistarkkailusuunnitelma 

Tarkkailualue sijaitsee Nurmijärvellä Iivarin metsätien varrella, noin neljän kilometrin etäisyydellä Nurmijärven kirkonkylästä länteen. Jäteasema-alueen kokonaispinta-ala on noin 20 hehtaaria. Kohteen ETRS-TM35FIN -koordinaatit ovat N: 6706783 ja E: 375943.  

Yhteistarkkailuohjelmaan osallistuvat seuraavat luvanhaltijat: 

• Nurmijärven kunta 

• Kiertokapula Oy 

• Neova Oy 

• ASM Kiviainespalvelut Oy 

Toimijoiden erilliset tarkkailuohjelmat muutetaan yhteistarkkailuohjelmaksi. Tarkkailuohjelma käsittää jätetäytön sisäisen veden, kaatopaikkaveden, pohjaveden, pintaveden ja talousveden tarkkailun, näytteenoton ja analyysiohjelmat. Tarkkailusuunnitelma on luettavissa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/kuulutukset/uusimaa kohdasta Vesistövelvoitetarkkailuohjelmien kuulutukset.  

Vesientarkkailuohjelma korvaa seuraavat tarkkailuohjelmat: 

• 15.10.2018 päivitetty Metsä-Tuomelan jäteaseman tarkkailuohjelma 

• 22.10.2019 päivitettymaankaatopaikan tarkkailuohjelma 

• 3.7.2014 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun jäteaseman pohjaveden suojapumppauksen seurantaohjelman 

• 27.1.2021 päivätty Kekkilä Oy:n Nurmijärven kompostointilaitoksen seuranta-ja tarkkailusuunnitelma 

• 24.9.2019 päivätty ASM Kiviainespalvelu Oy:n Metsä-Tuomelan kiviainesten ottoalueen pinta-ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma 

Lisäksi Metsä-Tuomelan jäteasemalla on velvoite osallistua Vantaanjoen yhteistarkkailuun, jota tehdään erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailun tulokset käsitellään erillisessä yhteenvetoraportissa. 

Tarkkailuvelvoite perustuu seuraaviin päätöksiin: 

• Jäteasema 

• Uudenmaan ympäristökeskus, 0195Y0322-111, 7.6.2004 

• Etelä-Suomen AVI, Dnro ESAVI/135/2015, 3.7.2018 

• Maankaatopaikka 

• Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 129, Dnro 0201Y222-121, 25.1.2007 

• Etelä-Suomen AVI, Dnro ESAVI/12223/2014, 16.2.2018  

• Kekkilä Oy:n kompostointilaitos 

• Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 646, Dnro UUS-2007-Y-3-111, 20.5.2008 

• ASM Kiviainespalvelu Oy 

• Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, 20.8.2019 § 61, 26.8.2019 

• Vaasan hallinto-oikeus, 22/0002/3, Dnrot 01143/19/5701 ja 01167/19/5701, 10.2.2022 

• Etelä-Suomen AVI, Dnro ESAVI/14189/2019, 19.10.2020 

• Vaasan hallinto-oikeus, 133/2022, Dnrot 20248/03.04.04.04.19/2020 ja 20255/03.04.04.04.19/2020, 10.2.2020 

Ehdotus

Esittelijä

​​​​​​

Ehdotus  

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Metsä-Tuomelan alueen vesien yhteistarkkailusuunnitelmasta seuraavan lausunnon:  

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto  

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vireillä olevaan yhteiskäsittelylupaan liittyvät asiat 

ASM Kiviainespalvelu Oy on laittanut 22.7.2021 Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan vireille ympäristölupahakemuksen ja maa-aineslupahakemuksen kiinteistöille 543-2-142-1 ja 543-402-7-88. Maa-aineslupaa haetaan kiinteistölle 543-402-7-88 kalliokiviaineksen ottamiseen 0,225 ha alueelta ja 11 000 k-m³ kokonaisottomäärälle. Ympäristölupaa haetaan kiinteistöille 543-2-142-1 ja 543-402-7-88 kallionlouhintaan ja kiinteistöiltä 543-2-142-1 ja 543-402-7-88 louhitun 142 000 k-m³ kiviaineksen murskaukseen kiinteistöllä 543-2-142-1. Ympäristölupaa haetaan kiinteistölle 543-2-142-1 muualta tuotavan louheen alle 40 000 tonnia vuodessa ja betoni- ja tiilijätteen yhteensä 16 000 m³ (noin 32 000 tonnia) vastaanottoon, varastointiin, murskaukseen sekä betoni- ja tiilijätteen hyödyntämiseen kiinteistön 543-2-142-1 pohjarakenteessa. Hakemuksen mukaan murskattavien kiviainestuotteiden arvioitu vuosituotanto on keskimäärin 207 000 tonnia ja enimmillään 424 000 tonnia. Ympäristö- ja maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi.  Lupahakemus on kuulutettu 21.1.2022 - 28.2.2022 välisenä aikana.  

ASM Kiviainespalvelu Oy on esittänyt yhteislupahakemuksessa pinta-/hulevesien johtamissuunnitelman. Louhinta-alueen hulevedet johdetaan kiinteistölle 543-2-142-1 rakennettaviin kahteen laskeutusaltaaseen, joista vedet johdetaan kiinteistön 543-402-7-88 eteläosassa olevaan kunnan hulevesialtaaseen ja sieltä pelto-ojaan. ASM Kiviainespalvelu Oy on esittänyt hakemuksessa pintavesien tarkkailusuunnitelman. Hakemuksessa ei esitetty pohjaveden tarkkailua. Hakemusta käsiteltäneen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa 20.9.2022. Yhteislupapäätöksessä tultaneen antamaan toiminnanharjoittajalle määräyksiä pohjaveden ja pintavesien tarkkailusta. Tarkkailua koskevissa määräyksissä esitetään, että lupamääräyksien mukainen tarkkailu voidaan toteuttaa omana tarkkailuna ja/tai yhteistarkkailuna alueen muiden toimijoiden kanssa. 

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen voimassa olevaan yhteiskäsittelylupaan liittyvät asiat 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt ASM Kiviainespalvelu Oy:lle 20.8.2019 § 61 ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen ympäristöluvan ja maa-aineslain (555/1981) mukaisen maa-ainesluvan, ns. yhteiskäsittelyluvan kiinteistöille 543-2-142-2.  Samalla kiinteistöllä on voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) myöntämä ympäristölupa (364/2020), jonka perusteella on mahdollista maa- ja kiviainesten käsittely ja murskaus, betoni- ja tiilijätteen, asfalttijätteen, käytettyjen renkaiden ja puun murskaus, betoni-, tiili- ja asfalttimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa ja jätteiden siirtokuormaus- ja käsittelyaseman toiminta. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ympäristöluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, mutta Aluehallintovirasto on myöntänyt osittaisen aloittamisoikeuden muutoksenhausta huolimatta. Aluehallintoviraston luvassa on omat määräykset pohja- ja pintavesitarkkailusta.   

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan myöntämällä yhteiskäsittelyluvalla kallio louhitaan asemakaavan osoittamaan korkoon ja kiviaines murskataan myytäviksi tuotteiksi. Louhinnasta ja räjäytyksistä johtuen ottamisalueen ulkopuolelta on otettu tarkkailuun lähimmät, alle 500 metrin etäisyydellä olevat pora- ja pintavesikaivot. Yhteiskäsittelylupaan liittyen ympäristövalvonnan päällikkö on hyväksynyt erillisen tarkkailusuunnitelman 24.8.2019.  Kalliokiviainesta on vielä louhimatta, joten lähimpien pohjoispuolella olevien kiinteistöjen kaivojen vesientarkkailua on syytä jatkaa. Siten esitetään, että myös pintavesikaivo K7 otetaan pinnankorkeustarkkailuun ja laadun seurantaan. Kaivo K7 on talousvesikäytössä oleva kaivo, joka on noin 340 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Mittauspisteen K7 kiinteistöllä ei ole muuta talousvesikaivoa, jos kaivon veden laatu heikkenee ottamistoiminnan seurauksena. Ottamisalueen pintakaivojen tarkkailua maa-ainesten oton osalta voidaan keventää, kun kiviaines on louhittu pohjan tasolle ja yhteiskäsittelyluvan ottamisalue on lopputarkastettu.     

Kiinteistön 543-2-142-2 maa-ainesten ottamisalueelle purkautuu jyrkkiä kallioseinämiä pitkin hallitsemattomasti pintavesiä myös yläpuoliselta Nurmijärven kunnan omistamalta maankaatopaikalta. Maa-ainesten ottoalueelle on myös hyväksytty Aluehallintoviraston luvalla erilaisten jätejakeiden hyödyntämistä. Siten yhteistarkkailusuunnitelmissa oleva näytteenottopiste P9 (maa-ainesten ottoalueen laskeutusallas) toimii useiden toimintojen pintavesien purkupaikkana. Siitä seuraa vaikeuksia erottaa eri toiminnoista aiheutuva mahdollinen vesien pilaantumisen aiheuttaja. Tämän vuoksi olisi hyvä olla yläpuolinen näytteenottopiste Nurmijärven kunnan maankaatopaikan etelästä ja lounaasta tuleville pintavesille. 

Muita huomioita vesientarkkailusuunnitelmasta 

Piirustuksiin Tarkkailupisteiden sijaintikarttaan oli merkitty talousvesikaivo K8 oranssilla, eikä harmaalla, vaikka se ei analyysisuunnitelman mukaan olisi enää jatkossa mukana tarkkailuohjelmassa. 

Metsä-Tuomelan vesien yhteistarkkailuohjelmassa sivulla 27 sekä analyysiohjelmassa liitteessä 2 viitataan vanhaan talousvesiasetukseen (461/2000), joka on kumottu talousvesiasetuksella 1352/2015. Ohjelmia on syytä korjata näiltä osin. Uudessa talousvesiasetuksessa ei enää puhuta laatusuosituksista vaan laatutavoitteista sekä laatuvaatimuksista.  

Yksityiskaivoihin sovelletaan pientä talousvesiasetusta (401/2001). Pienessä talousvesiasetuksessa on edelleen käytetty laatusuositus -termiä. Pienen talousvesiasetuksen mukaan säännöllisissä tutkimuksissa vähintään määritettävät muuttujat ovat sameus, väri, haju, maku, pH, rauta, mangaani, KMnO4-luku, kloridi, ammonium, nitraatti, nitriitti, fluoridi, E.coli, koliformiset bakteerit ja tarvittaessa suolistoperäiset enterokokit. Näistä jäi yhteistarkkailuohjelman taulukon 21 mukaan puuttumaan maku, nitriitti ja fluoridi. Näiden muuttujien lisäksi on talousvedestä tutkittava riskinarvioinnissa mahdolliseksi riskiksi arvioidut muut muuttujat. Mikäli kyseisten muuttujien ei katsota liittyvän Metsä-Tuomelan vesien vaikutustentarkkailuun, on kaivojen omistajien suositeltavaa tutkituttaa ne talousvedestä itse. 

Talousvesiasetuksen mukainen kupari-, nikkeli- ja lyijynäyte otetaan 1 litran näytepulloon juoksuttamattomasta talousvedestä. Mikäli raja-arvot ylittyvät, tutkitaan kupari, nikkeli ja lyijy juoksutetusta talousvedestä. Talousvesitutkimukset tulisi tehdä eri vuodenaikoina, jotta nähdään vuodenaikojen vaikutus talousveden laatuun. Käytetyn laboratorion on oltava Ruokaviraston hyväksymä talousvesilaboratorio. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.