Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 16.8.2022

Perustelut

Asia

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 14 §:n mukainen valvontamääräys soranottoalueen jälkihoitotöiden toteuttamiseksi.

Kiinteistötiedot

Valvontamääräys koskee Tuusulan kiinteistöä Soramäki 858-412-4-42. Kiinteistön omistaa *****. Kiinteistön sijainti on esitetty liitekartalla.

Maa-ainesten ottoalue sijaitsee haja-asutusalueella Tuusulan kunnan Ruskelan kylän Väsyneennummen alueella. Alueen lounaispuolella kulkee Vanha Hämeentie (nro 11505), johon ottoalueelta on tieyhteys. Ottoalueella on harjoitettu soranottotoimintaa vuosikymmeniä. 

Maa-ainesten ottoalue sijaitsee oikeusvaikutteisen Ruskela–Vanhakylä–Ritasjärvi -osayleiskaavan alueella. Kaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (MT-3), jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen ja hajarakentaminen. Lisäksi alue sijoittuu pohjavesialueelle (pv-1), jolla ei saa tehdä pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä.

Tiedot pohjavesialueesta ja vedenhankinnasta

Ottoalue sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Kaikulan l-luokan pohjavesialueella (0185806). Pohjavesialue jatkuu luoteeseen Jäniksenlinnan l-luokan pohjavesialueena (0185851), pohjavesialueiden virallinen raja kulkee pohjois-eteläsuunnassa ottoalueen länsikulman halki. Kaikulan pohjavesialueella muodostuu pohjavettä noin 800 m³/d ja Jäniksenlinnan pohjavesialueella tekopohjavesi huomioon ottaen noin 20 000 m³/d. Kaikulan pohjavesialue on pinta-alaltaan 0,81 km² ja Jäniksenlinnan pohjavesialue 2,95 km². Kaikulan pohjavesialueella pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta on pohjoisesta etelään ja Jäniksenlinnan pohjavesialueen eteläosassa kaakosta luoteeseen ja pohjoisosassa luoteesta kaakkoon.

Jäniksenlinnan pohjavesialueella Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä imeyttää Päijänne-tunnelista johdettavaa vettä pohjavedeksi. Imeytysalueet sijaitsevat Palojoen pohjois- ja eteläpuolella. Tekopohjavesilaitos on otettu käyttöön vuonna 1979. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 26.11.2012 antamallaan päätöksellä nrot 256/2012/2 ja 257/2012/2 myöntänyt kuntayhtymälle luvan rakentaa kaksi uutta tekopohjaveden imeytysallasaluetta ja uuden pohjavedenottamon ottamoalueelle. Imeytettävän tekopohjaveden kokonaismäärä sai olla enintään 17 000 m3/d ja otettavan pohjaveden kokonaismäärä enintään 19 000 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 26.11.2021 antamallaan päätöksellä nro 24/2021 myöntänyt kuntayhtymälle luvan tekopohjaveden imeyttämiseen uudella imeytysalueella kiinteistöllä 858-412-2-79. Lupapäätöksissä suoja-aluepäätöstä muutettiin niin, että uusi imeytysalueet ja ottamoalueet muodostuivat suunnitelmissa esitetyn rajauksen mukaisesti.

Jäniksenlinnan vedenottamolla on vesilain mukaiset suoja-alueet. Vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen raja kulkee kiinteistöjen 858-412-4-9 ja 858-412-4-42 rajalla siten, että *****maa-ainesten ottoalue sijaitsee vesilain mukaisen suoja-alueen ulkopuolella.

Kaikulan pohjavesialueella on Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän omistama Kaikulan vedenottamo, joka sijaitsee noin 800 m:n etäisyydellä ottoalueen kaakkoispuolella. Vuodesta 1975 lähtien vedenottamolla on ollut vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä 800 m³/d. Kaikulan vedenotamolla ei ole vesilain mukaisia suojavyöhykkeitä.

Lupatiedot

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt 9.6.2015 § 84 ***** maa-aineslain mukaisen soranottoluvan kiinteistölle Soramäki. Maa-aineslupapäätös on koskenut kiinteistön Soramäki lisäksi rajamassojen vaihtosopimuksen kautta myös kiinteistöjä Sorapaikka 858-412-4-9 ja Ruskelan kuoppa 858-412-4-23. Kiinteistö Sorapaikka on Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän omistuksessa. Kiinteistön Ruskelan kuoppa omistaa yksityishenkilö. Lupapäätös on koskenut 45 000 m³ktr soranottoa 3,1 hehtaarin ottoalueelta. Maa-aineslupa on myönnetty viideksi vuodeksi ja luvan voimassaolo on päättynyt 10.7.2020.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 19.12.2014 kiinteistölle Soramäki vesilain mukaisen luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen. Vesiluvan voimassa on päättynyt 31.12.2020.

Alueen jälkihoitomääräykset

Toiminnanharjoittaja on maa-aineslupahakemuksessaan esittänyt, että ottotoiminnan jälkeen alue palautuu metsätalousalueeksi. Jälkihoidolla alue pyritään saamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon ja maisemaan istuvaksi. Jälkihoidon toteutuksessa huomioidaan myös alueen pohjavesiluokitus ja maisemansuojeluun liittyvät näkökohdat. Jälkihoito tehdään pääosin kerralla ottotoiminnan loputtua.  Alueen pienen pinta-alan takia maisemointia ei ole mahdollista vaiheistaa ja alueen pohjatasoa tarvitaan liikennöinti- ja varastoalueeksi.  Alueen eteläosassa oleva, Vanhan Hämeentien vastainen luiska on kuitenkin mahdollista maisemoida nopeammin, joten niihin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisuuksien mukaan jo aiemmin.

Maa-aineslupahakemuksen mukaan reunaluiskat loivennetaan ja muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Ottotoiminnan aikana huomioidaan se, että luiskien rakentaminen onnistuu ylittämättä otto-alueen rajausta. Luiskien ylä- ja alapäät pyöristetään, jotta ne istuvat paremmin maisemaan. Ottoalueen muoto on pyöreähkö, joten teräviä kulmia ei alueelle muodostu. Mikäli ylijäämäkiviainesta on saatavilla runsaasti, voidaan sitä käyttää myös alueen pohjatason muotoilussa rakentamalla maisemaa elävöittäviä kumpareita.  Ennen istutuksia levitetään luiskiin ja pohjatasolle alueelta aiemmin poistettuja pintamaita. Verhoilun tavoitteellinen paksuus on 20 cm.  Pintamaan sekaan voidaan myös sekoittaa hiekkaa. On mahdollista, että pintamaita ei ole tarpeeksi levitettäväksi koko alueelle. Tällöin istutukset tehdään suoraan hiekkapohjalle. Näille alueille humuskerros muodostuu itsestään ajan myötä. Pienelle kalliopaljastumalle koillisosassa ei ole suunniteltu levitettävän pintamaita. Alueen metsittämisessä otetaan huomioon ympäröivän maaston metsätyyppi (havupuiden istutustiheys on keskimäärin noin 2 500 kpl/ha).

Maa-aineslupapäätöksen 9.6.2015 § 84 lupamääräyksen 5 mukaan kaikkien ottamiseen liittyvien toimien (ml. maanleikkaukset, jälkihoitotoimenpiteet ja pintamaiden varastointi) tulee tapahtua ottosuunnitelmassa esitetyn ottoalueen rajan sisäpuolella. Olemassa oleva suojapuusto tulee säilyttää kiinteistön pohjoisrajalla. Maa-ainesten oton päättymisen jälkeen soranottoalueen kaikki maisemoimattomat ottoluiskat tulee muotoilla kaltevuuteen noin 1:3. Alue on muutoinkin muotoiltava suunnitelman mukaisesti siten, että alue yhdistyy luontevasti ympäröivään alueeseen.

Maa-ainesluvan lupamääräyksen 9 mukaan jälkihoidolla alue palautetaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Alueen maisemoinnissa tulee käyttää vain alueella olevia maamassoja. Maisemoitavalle alueelle on istutettava puustoa siten, että taimitiheys on vähintään 2500 tainta/ha. Maisemointi on saatettava loppuun luvan voimassaoloaikana.

Maa-ainesluvan lupamääräyksen 14 mukaan luvan haltijan on asetettava Tuusulan kunnalle ennen tämän luvan mukaisen ottamisen aloittamista kokonaisarvoltaan vähintään 16 430,00 € suuruinen vakuus luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuus palautetaan, kun ottamisalue on maisemoitu ja jälkihoidettu lupamääräysten mukaisesti.

Valvontatiedot

Maa-aineslupa-tietojärjestelmän (NOTTO) mukaan soranottoalueelta on otettu soraa maa-ainesluvan voimassaoloaikana noin 320 m³ktr.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on tehdyt soranottoalueelle valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaistarkastuksen 22.10.2020. Ympäristökeskus on tarkastuksen perusteella kehottanut toiminnanharjoittajaa ryhtymään ottamisalueella maa-aineslupapäätöksen mukaisiin jälkihoitotoimenpiteisiin.  Kehotuksen mukaan jälkihoito on tullut toteuttaa viimeistään 31.5.2021 mennessä. Kehotuksen yhteydessä toiminnanharjoittajaa on kuultu jälkihoitoa koskevan velvoittavan hallintopakkomääräyksen antamisesta.  

***** on toimittanut 24.3.2021 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle uuden maa-aineslupahakemuksen. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt toiminnanharjoittajaa täydentämään puutteellista hakemustaan määräaikaan mennessä. Lupahakemuksen täydentämättä jättämisen jälkeen ympäristökeskus on palauttanut maa-aineslupahakemuksen hakijalle 5.5.2022. 

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ei ole vireillä kiinteistöä Soramäki koskevaa vesilain mukaista lupahakemusta.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on tehdyt soranottoalueelle valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaistarkastuksen 16.5.2022. Tarkastuksen perusteella on todettu soranottoalueen olevan jälkihoitamaton. Ympäristökeskus on kehottanut uudelleen toiminnanharjoittajaa ryhtymään ottamisalueella maa-aineslupapäätöksen mukaisiin jälkihoitotoimenpiteisiin. Ympäristökeskus on tarkastuksen perusteella lisäksi todennut, että ympäristökeskus tulee esittämään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle alueen jälkihoitoa koskevan velvoittavan määräyksen antamisesta tehosteineen.

Toiminnanharjoittaja ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ovat neuvotelleet alueen jälkihoidosta 23.6.2022 ja 2.8.2022.

Tuusulan kunnalla on maa-aineslupapäätöksen edellyttämä tilivarojen panttaussitoumus (16 430,00 €) luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta.

Kuuleminen hallintopakkomääräyksen antamisesta

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuullut 14.6.2022 toiminnanharjoittajaa jälkihoitoon liittyvän velvoittavan valvontamääräyksen antamisesta tehosteineen. Rajamassojen vaihtosopimusten mukaisten alueiden osalta ympäristökeskus on kuullut hallintopakkomenettelyn johdosta myös kiinteistöjen Sorapaikka ja Ruskelan kuoppa omistajia.

***** tai Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ei ole jättänyt kuulemiskirjeen johdosta vastinetta. Kiinteistön Sorapaikka omistaja on vastineessaan 23.6.2022 todennut, että kiinteistön rajalla oleva maavalli toivotaan jätettävän paikalleen ja että maisemointitöiden aikatauluista ilmoitetaan kiinteistön omistajalle hyvissä ajoin.

Ehdotus

Esittelijä

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa ***** seuraavat kiinteistöä Soramäki 858-412-4-42 sekä rajamassojen vaihtosopimuksia koskevia alueita kiinteistöillä Sorapaikka 858-412-4-9 ja Ruskelan kuoppa 858-412-4-23 koskevat maa-aineslain (555/1981) 14 §:n mukaiset määräykset:

Päävelvoitteet:

Päävelvoite 1: Maa-ainesten ottoalueen maisemoimattomat maa-ainesluiskat tulee muotoilla maa-aineslupahakemuksessa esitettyjen jälkihoitotoimenpiteiden ja maa-aineslupapäätöksen 9.6.2015 § 84 jälkihoitoa koskevan lupamääräyksen 5 periaatteiden mukaisesti. Muotoillun maanleikkausluiskan tavoitekaltevuudesta 1:3 voidaan poiketa, mikäli sen toteuttaminen edellyttää saavutettuun hyötyyn nähden huomattavia maansiirtoja ja olemassa olevan puuston merkittävää tuhoutumista. Luiskat tulee muotoilla kuitenkin siten, että maisemoitu luiska yhdistyy luontevasti ympäröivään alueeseen. Päävelvoite tulee olla toteutettuna viimeistään 31.12.2022 mennessä; ja

Päävelvoite 2: Maisemoimattomalle alueelle tulee istuttaa puuntaimia maa-ainesluiskien muotoilun jälkeen maa-aineslupahakemuksessa esitettyjen jälkihoitotoimenpiteiden ja maa-aineslupapäätöksen 9.6.2015 § 84 jälkihoitoa koskevan lupamääräyksen 9 mukaisesti. Päävelvoite tulee olla toteutettuna viimeistään 1.5.2023 mennessä.

Päävelvoitteiden tehosteet

Ympäristölautakunta päättää määrätä maa-aineslain (555/1981) 14 §:n nojalla seuraavat edellä mainittuja päävelvoitteita koskevat uhkasakkolain (1113/1990) 14 §:n mukaiset tehosteet:

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta asettaa päävelvoitteiden 1 ja 2 tehosteeksi teettämisuhan. Jos päävelvoite/päävelvoitteet laiminlyödään Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi teettää työn käyttäen maa-aineslupapäätöksen 9.6.2015 § 84 lupamääräyksen 14 mukaista lupamääräysten noudattamisvakuutta.

Täytäntöönpano

Ympäristölautakunta määrää maa-aineslain 21 §:n ja uhkasakkolain 15 §:n perusteella, että tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.  Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Päätöksen perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet:

Maa-aineslain 4 §:n mukaan soran ottamiseen on oltava lupa. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus (MAL 6 §).

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupamääräykset on annettava mm. alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen.

Maa-aineslain 3.4 § mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 14 §:n mukaan jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin maa-aineslain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, valvontaviranomaisen on velvoitettava asianomainen noudattamaan säännöksiä, poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn vaikutukset taikka palauttamaan vallinnut olotila ja täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella. Jos virhe on vähäinen, voidaan toimenpiteisiin olla ryhtymättä. Teettämistoimenpiteet voidaan suorittaa, vaikka ottamisalue ei olisi rikkojan tai laiminlyöjän omistuksessa tai hallinnassa. Asian käsittelyssä noudatetaan muutoin uhkasakkolakia (1113/1990).

Maa-aineslain 21.4 §:n mukaan valvontaviranomaisen 14 §:n nojalla tekemässä päätöksessä voidaan määrätä, että sitä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Sellaisesta yksinomaan täytäntöönpanoa koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla muutoksenhaun alaisen päätöksen täytäntöönpano on kielletty tai keskeytetty, saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain pääasian yhteydessä.

Uhkasakkolain 14 §:n mukaan teettämisuhka asetetaan määräämällä päävelvoite noudatettavaksi uhalla, että tekemättä jätetty työ tehdään laiminlyöjän kustannuksella.

Tosiseikat ja johtopäätökset:

Soranotto tilalta Soramäki on edellyttänyt maa-aineslain mukaisen maa-ainesluvan ja vesilain mukaisen vesitalousluvan. Soranottoluvan voimassaolo on päättynyt 10.7.2020 ja vesitalousluvan voimassaolo on päättynyt 31.12.2020. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ***** 9.6.2015 § 84 myöntämässä maa-aineslupapäätöksessä on määrätty soranottoalueen jälkihoitotöistä. Lupapäätöksen mukaan kaikki lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun luvan voimassaoloaikana. Soranottoaluetta ei ole maisemoitu maa-ainesluvan mukaisesti.

Hallintopakkopäätöstä koskeva soranottoalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta Keski-Uudenmaan tärkeimmällä pohjavesialueella ja pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Pohjaveden suojelun kannalta soranottoalueen jälkihoitotoimenpiteiden loppuunsaattaminen maa-aineslupapäätöksien edellyttämään tasoon viivytyksettä on erittäin tärkeää.

Maa-ainesten otto soranottoalueelta on ollut maa-ainesluvan voimassaolon aikana hyvin vähäistä eikä maa-ainesten ottolupahakemuksessa esitettyjä maanleikkaustasoja ole tavoitettu. Soranottoalueen tilanne maisemointitoimenpiteiden jälkeen ei tämän vuoksi toteudu maa-aineslupahakemuksen lopputilannekuvan mukaisena. Soranottoalueen maisemointiluiskat ovat pitkälti eroosion pyöristämät maanleikkausluiskan kaltevuuden ollessa tämän seurauksena noin 1:1. Alueelle ei ole korkeita putoamisvaaraa aiheuttavia maanleikkausluiskia. Ottoalueella on paikoitelleen kasvanut luontaista kasvillisuutta.

Päävelvoitteissa on otettu huomioon edellä mainitut seikat soranottoalueen nykytilanteesta. Päävelvoitteen 1 mukaisella maanleikkausluiskien muotoilulla voidaan saavuttaa maa-aineslupapäätöksessä määrätyt maisemointiperusteet, vaikka lopullinen luiskakaltevuus poikkeaakin joltain osin maa-aineslupapäätöksessä määrätystä. Tässä tarkoitettu poikkeaminen koskee pääsääntöisesti ottoalueen koillispuolen maanleikkausluiskia. Päävelvoitteiden toteuttaminen edellyttää säännöllistä maisemointityön aikana tapahtuvaa maa-ainesvalvontaa. Päävelvoitteiden 1 ja 2 tehosteeksi asetettu teettämisuhka perustuu maa-aineslupapäätöksen 9.6.2015 § 84 lupamääräyksen 14 mukaiseen lupamääräysten noudattamisvakuuteen.

Päävelvoitteiden määräaikaa harkittaessa on otettu huomioon asian aikaisempi käsittely ja siihen kulunut aika. Koska toiminta sijoittuu pohjaveden suojelun ja yhdyskuntien vedenhankinnan kannata tärkeälle alueelle, on päätös määrätty noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota täytäntöönpanomääräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Maksu

Tästä päätöksestä laskutetaan ***** Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 10.11.2020 § 130 hyväksymän maa-ainestaksan kohdan 6.2 (valvontaviranomaisen päätös velvoitteiden noudattamisesta 250,00 euroa), kohdan 6.3 (teettämisuhan asettamispäätös 400,00 euroa) ja kohdan 8.5 (alennus -50 %) mukaisesti yhteensä 325,00 euroa. Mikäli maksua ei suoriteta määräajassa, erääntyneelle maksulle on suoritettava korkoa korkolain mukaan. 

Sovelletut oikeusohjeet

• Maa-aineslaki (555/1981): 3, 14, 21, 20 §
• Uhkasakkolaki (1113/1990): 14, 19, 22 §
• Maa-ainestaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 10.11.2020 § 130);
• Tuusulan kunnan hallintosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 10.12.2018 § 150);
• Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.5.2021 § 52)                          

Täytäntöönpano

Asiaote ja valitusosoitus saantitodistuksella: *****

Asiaote ja valitusosoitus virkakirjeellä: kiinteistöjen Sorapaikka 858-412-4-9 ja Ruskelan kuoppa 858-412-4-23 omistajat, Uudenmaan ELY-keskus/kirjaamo, Tuusulan kunnanhallitus

Päätöskuulutus Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Tuusulan kunnan sähköisillä ilmoitustauluilla 16.8.–26.9.2022.

Uhkasakkolain 19 §:n mukainen rekisteröinti

Rekisteröinti koskee kiinteistöä Soramäki 858-412-4-42:

Etelä-Suomen maanmittauslaitos/kiinteistörekisterimerkinnät, PL 86, 00521 Helsinki

Muutoksehaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.