Perustelut
Lausuntopyyntö
Aluehallintovirasto pyytää Järvenpään ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa vireillä olevasta jätteiden kierrätyslaitoksen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupahakemuksesta. Hakija on Kuljetus ja Maanrakennus P. Salonen Oy. Lausuntoa pyydetään 18.11.2022 mennessä. Asialle on annettu diaarinumero ESAVI/18586/2022.
Toiminnan sijainti
Toiminta sijoittuu kiinteistölle 186-11-1112-4, osoitteeseen Tekijänkatu 9, 04440 Järvenpää.
Hakemuksen pääasiallinen sisältö
Kuljetus ja Maanrakennus P. Salonen Oy hakee ympäristölupaa jätteiden kierrätyslaitokselle Järvenpään Vähänummen teollisuusalueelle. Toiminnassa vastaanotetaan ja käsitellään rakentamisessa ja purkamisessa syntyvää jätettä, betonia, kierrätysasfalttia ja hiekoitussepeliä.
| Jäte |
Vastaanotettava määrä t/a |
Suurin kertavarasto t |
| Rakennus- ja purkujäte |
2 500 |
250 |
| Betoni- ja tiilijäte |
50 000 |
10 000 |
| Asfaltti |
15 000 |
3 000 |
| Hiekoitussepeli |
500 |
450 |
| Yhteensä |
68 000 |
12 700 |
Kuva 1. Toiminnassa vastaanotettavat ja varastoitavat jätteet
Kentän murskepintaisella alueella murskataan ja varastoidaan kierrätysbetonia ja tiilijätettä. Betonia murskataan viisi kertaa vuodessa muutamia päiviä kerrallaan. Kentällä voidaan myös hakettaa energiapuuta. Kierrätysasfalttia murskataan pinnoitetulla alueella 1−2 kertaa vuodessa, muutaman päivän kerrallaan. Yhteensä toimintavuoden aikana tehdään eri jätteiden murskausta yhteensä 15-20 päivänä.
Esilajiteltua rakennus- ja purkujätettä murskataan hallissa ja toimitetaan jatkojalostukseen tai polttoaineeksi. Hallissa varastoidaan tiesuolaa 500 t ja teiden kunnossapitokalustoa. Hiekoitussepeliä seulotaan hallissa ja varastoidaan kentällä.
Toiminnassa syntyy jätteenä puuta (750 t/a), metallia (250 t/a), mineraaliaineksia (165 t/a), kipsiä (375 t/a), eristeitä (250 t/a), palavaa jätettä (375 t/a) ja sekajätettä (755 t/a).
Jätteenkäsittelytoimintaa harjoitetaan maanantaista perjantaihin klo 7.00−18.00. Liikennemäärä on keskimäärin 11−12 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.
Toiminnalle haetaan lupaa aloittaa luvanvarainen jätteenkäsittelytoiminta muutoksenhausta huolimatta.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Ehdotus
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Kuljetus ja Maanrakennus P. Salonen Oy:n lupahakemuksesta seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupahakemuksesta puuttuu oleellisia selvityksiä, eikä lupaa tule myöntää esitetyillä tiedoilla. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; tai 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.
Edellä mainittuja luvan myöntämisen edellytyksiä ei voida arvioida, ennen kuin hakemusta on täydennetty riittävillä selvityksillä ja tarkkailusuunnitelmilla. Erityisesti melu- ja pölypäästöjä sekä vesienkäsittelyä koskevat selvitykset ja tarkkailusuunnitelmat ovat puutteellisia.
Melupäästöt
Lupahakemuksessa on meluvaikutuksia arvioitu pelkästään laskemalla pistemäisen melun laskennallista vaimenemista etäisyyden kasvaessa. Arvioinnissa ei ole huomioitu lainkaan maastomuotoja, heijastavia tai absorboivia pintoja eikä melupäästön ominaisuuksia, esim. iskumaisuutta tai kapeakaistaisuutta. Lisäksi arvioinnista puuttuu kokonaan toiminnan kokonaismelun arviointi. Lupahakemuksessa esitetty jätteenkäsittely pitää sisällään useita melua aiheuttavia toimintoja, kuten puun ja asfaltin murskausta, betonin pulverointia ja puun haketusta sekä materiaalien varastointia ja kuljetusta, eikä hakemuksesta käy ilmi, voiko näitä toimintoja olla samanaikaisesti käynnissä.
Luotettavimman arvion toiminnan aiheuttaman melun vaikutuksista antaisi pätevän meluasiantuntijan laatima melumallinnus, joka tehdään 3D-maastomalliin pohjautuvalla laskentaohjelmalla yleisesti melumallinnuksessa käytettävillä yhteispohjoismaisilla tie- ja teollisuus- melun laskentamalleilla. Mallinnuksen avulla saadaan melko luotettavasti selvitettyä, mikä on toiminnan aiheuttama melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Saatuja tuloksia tulee verrata valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on esitettyihin melutason ohjearvoihin.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 päiväajalle esitetyt melutason ohjearvot eivät saa ylittyä lähimmässä asumiskäytössä olevan rakennuksen pihalla, vaikka sitä ei käytettäisi vakituiseen asumiseen. Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon tai muun oleskelutilan melu- ja pölyolosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskelevalle terveyshaittaa. Tämä koskee myös väliaikaiseen majoitukseen käytettyä naapurissa sijaitsevaa asuinkiinteistöä. Asumisterveysasetuksen melun toimenpideraja asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa on päiväsaikaan klo 7–22 asuinhuoneissa ja oleskelutiloissa 35 dB, muissa tiloissa ja keittiössä 40 dB. Yöajan keskiäänitason toimenpideraja klo 22–7 on asuinhuoneissa ja oleskelutuloissa 30 dB, muissa tiloissa ja keittiössä 40 dB.
Melun leviämisen selvittäminen laajasti lupahakemusvaiheessa on oleellista, koska suunnitellun mobiilimurskaimen paikan ja lähimmän tilapäiseen asumiseen käytetyn asuinrakennuksen etäisyys toisistaan on vain noin 50 metriä. Lisäksi lupa-alueen etelä-puolla noin 200 metrin päässä on asuintaloja. Pressuhalli, jossa jätteen murskausta on tarkoitus tehdä, ei vaimenna melua juurikaan.
Murskauskaluston tulisi edustaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa melupäästöjen torjumisen osalta. Esimurskausyksikön syöttimen pohja ja syöttösuppilo tulisi vuorata melua vaimentavin kumilevyin tai käyttää muita vastaavia teknisiä melua vaimentavia ratkaisuja.
Lisäksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että melun mallintamisen lisäksi tulisi melupäästöt mitata, kun toiminta on vakiintunutta.
Pöly
Hakemuksen mukaan betonin ja muiden materiaalien murskauksesta aiheutuu pölypäästöjä, joita torjutaan kastelemalla. Murskauksessa muodostuvaa pölyä ehkäistään kastelemalla murskattavan materiaalin varastokasoja sekä mobiilimurskaimen omalla veden sumutusjärjestelmällä. Kastelun lisäksi siirtomatkojen minimointi, hihnan oikeanlainen lastaus ja mobiilimurskaimen pudotuskorkeuden minimointi vähentävät pölyn muodostumista entisestään. Lisäksi säätä tarkkaillaan ja kova tuulisella ja puuskaisella säällä vältetään murskaamista.
Esitetyt pölyntorjuntatoimet eivät ole riittäviä, kun otetaan huomioon lähimpien asuntojen etäisyys murskauspaikasta. Etenkin talvella pakkasella kastelu ei aina toimi, kun laitteet ja varastokasat sekä käsittelykenttä saattavat jäätyä. Kastelun lisäksi pölyä tulee torjua teknisin keinoin, esimerkiksi koteloimalla tiiviisti murskaamon kuljettimet ja tarvittaessa sijoittamalla koko murskauslaite pölyn leviämistä ehkäisevän suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohta jäävät suojarakennelman ulkopuolelle. Puun murskaus tulisi tarvittaessa siirtää sisätiloihin haju- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Ilmanvaihdon suodattimet pölyhaittojen ulos leviämisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa. Toiminnan harjoittajan on varmistuttava, että pölyntorjuntaan tarvittavaa vettä on saatavilla kaikissa olosuhteissa riittävästi. Hakemuksessa toiminta-alueen aidan kerrottiin toimivan tuuliesteenä pölyn leviämiselle. Aidan rakenteesta ei kuitenkaan ollut hakemuksessa tarkempia tietoja.
Lisäksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toiminnan luonne, koko, sijainti ja muille jätteenkäsittelytoimijoille asetetut ympäristöluvat huomioiden, olisi pölypäästöt tarpeen mitata kertaluonteisesti. Esimerkiksi Järvenpään Wärtsilän alueella toimivan vastaavanlaisen, mutta kokoluokaltaan pienemmän jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöluvassa on määräys pölypäästöjen kertaluonteisesta mittaamisesta. Tämän kunnan luvittaman ja valvoman lupalaitoksen etäisyys rajanaapureihin on pidempi kuin nyt kyseessä olevan. Mittausvelvoitteella varmistetaan, että toiminnanharjoittajan tekemät pölyntorjuntatoimet ovat riittävät.
Jäte- ja hulevesipäästöt
Lupahakemuksen mukaan hankealueella muodostuvat hulevedet kerätään sakkapesällisten sadevesikaivojen avulla ja ohjataan viivästysaltaan ja näytteenotto– ja sulkuventtiilikaivon kautta hulevesiviemäriin.
Hakemuksessa on epäselvyyksiä viivytysaltaan koossa. Jätevesien johtamissuunnitelmassa se on merkitty 60 m3 kokoiseksi, kun taas lupahakemuksen kuvassa 13 allas on kooltaan 135 m3. Hakemuksessa ei ole esitetty, miten kiinteistön ulkopuoliset vedet pidetään erillään lupa-alueen vesistä. Hakemuksessa ei myöskään ole esitetty tarkkailua pohjavesille. Pohjavesien tarkkailun tarve tulisi selvittää, mikäli osa jätteenkäsittelytoiminnoista sijaitsee pinnoittamattomalla alueella ulkona. Hulevesien johtamisesta hulevesiviemäriin tulee sopia Järvenpään veden kanssa.
Lupahakemuksen mukaan kentän murskepintaisella alueella käsitellään ja varastoidaan betoni- ja tiilijätettä. Kierrätysasfalttia käsitellään pinnoitetulla alueella. Hakemuksesta ei kuitenkaan selviä, mikä alue pihasta on pinnoitettu, ja millä materiaalilla pinta toteutetaan. Pinnoitettua/päällystettyä aluetta ei ole esitetty hakemuksen liitteenä olevassa hulevesisuunnitelmassa.
Tarkkailua on esitetty tehtäväksi viivästysaltaan jälkeisestä näytteenottokaivosta kerran vuodessa. Esitetty tarkkailu sisältää seuraavat analysoitavat: pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, TOC, raskasmetallien liukoiset pitoisuudet (elohopea, kadmium, koboltti, kupari, kromi, lyijy, nikkeli, sinkki, antimoni, arseeni), öljyhiilivedyt ja kloridi. Ympäristölupavelvolliset jätteenkäsittelylaitokset on pääsääntöisesti velvoitettu tekemään vesientarkkailua lupapäätöksissä vähintään kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä). Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, ettei kyseessä oleva toiminta poikkea vaikutuksiltaan siten, että tarkkailu vain kerran vuodessa olisi perusteltua. Lisäksi tarkkailupaikkoja olisi hyvä olla useampi. Vähintään tulisi velvoittaa ottamaan ns. nollanäyte hulevesistä ennen toiminnan alkamista, jotta toiminnan aiheuttamaa kuormitusta olisi helpompi arvioida.
Syntyvät jätteet ja roskaantuminen
Lajitellut metallit varastoidaan pihalla tai hallissa vaihtolavoilla ja mineraaliainekset varastoidaan pihalla. Rakennusjätteestä erotellut eristeet ja kipsi varastoidaan hallissa vaihtolavoilla.
Pihalla varastoitavat jätejakeet tulee varastoida siten, ettei varastointi aiheuta ympäristön roskaantumista ja pölyämistä, esim. sijoittamalla siirtolavat katoksen alle tai peittämällä lavat kannella. Hiekoitussepelin varastoinnissa, käsittelyssä ja jatkokäsittelypaikan valinnassa tulee huomioida, että se saattaa saattaa sisältää ympäristölle vaarallisia aineita. Etenkin sepelin seula-alitteet tulisi analysoida käsittelyn jälkeen.
Jätevakuus ja aloituslupa
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Lupahakemus on monin paikoin puutteellinen eikä ympäristövaikutuksia ole selvitetty riittävästi. Hakemuksessa on esitetty kaksi erilaista aloitusvakuutta; hakemuksessa 13 480 € ja hakemuksen täydennyksessä 1.7.2022 se on 67 400 €. Hakemuksesta puuttuu esitys jätteen käsittelyn vakuudeksi.