Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on pyytänyt Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) aloitteesta Peab Industri oy:n Tuusulan Sammonmäen asfalttiaseman ympäristöluvan muuttamiseksi. Lausunnon määräaika on 14.11.2022. Lausuntopyynnön diaari AVI:ssa on ESAVI/22450/2021. Vireilläolokuulutus ja hakemusasiakirjat ovat olleet sähköisesti nähtävillä osoitteessa ylupa.avi.fi.
Peab Industri oy:n Sammonmäen asfalttiasema sijaitsee osoitteessa Puusepäntie 5, 03360 Tuusula.
Vireillepano
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (valvontaviranomainen) on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (lupaviranomainen) ympäristönsuojelulain 89 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella aloitteen Peab Industri Oy:n Sammonmäen asfalttiaseman toimintaa koskevan ympäristöluvan muuttamiseksi. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan asfalttiasemalla tehtyjen päästömittausten ja hajumallinnusten sekä ympäristöstä tulleiden hajuvalitusten perusteella toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta. Selvitysten perusteella erityisesti asfalttiaseman poistopiippujen hajupäästöt poikkeavat merkittävästi ennalta arvioidusta. Myös piippujen rikkipäästöt poikkeavat ennalta arvioidusta kierrätysasfalttia valmistettaessa. Selvityksissä on lisäksi saatu uutta tietoa asfalttiaseman lastauksen hajupäästöistä.
ELY-keskus katsoo, että ympäristönsuojelulain 89 §:n 2 mom. kohdan 1 perusteella asfalttiaseman ympäristöluvan myöntämisen edellytykset on tutkittava uudelleen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lupaharkinnassa on otettava huomioon myös asfaltin valmistuksen raaka-aineiden laatuvaihteluiden (bitumi, kierrätysasfaltti) vaikutus hajupäästöihin sekä arvioitava sallittu enimmäispäästö hajuille. Ympäristöluvassa on annettava riittävät lupamääräykset asfalttiaseman kaikille ilmapäästöille, kuten lastauksen hajupäästöille ja raja-arvo piippujen poistokaasujen hajupäästöille, sekä niiden tarkkailulle. Lisäksi lupaharkinnassa on otettava huomioon asfalttiaseman VOC- ja PAH-päästöissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lupaviranomaisen on lupaharkinnassa arvioitava ja ratkaistava, millaisilla toimenpiteillä ja millaisella toteuttamisaikataululla toiminnan hajupäästöjä vähennetään siten, ettei hajupäästöistä aiheudu, luvan mahdollistamalla enimmäistuotannollakaan, terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa taikka eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Mikäli asian käsittelyssä käy ilmi, ettei toiminnanharjoittajalla ole esittää ympäristönsuojelun kannalta riittäviä teknisiä toimia hajupäästöjen vähentämiseksi, on lupaviranomaisen rajoitettava asfalttiaseman toimintaa tai toiminta-aikoja sellaisin määräyksin, joita noudatettaessa voidaan varmistua siitä, ettei toiminnasta aiheudu, poikkeuksellisissakaan sääolosuhteissa, edellä mainittuja kiellettyjä seurauksia.
Ympäristölupa ja hajupäästöjä koskevat määräykset
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Peab Industri oy:n Sammonmäen asfalttiaseman toiminnalle ympäristöluvan 31.1.2013 (nro 17/2013/1). Ympäristölupaa on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 10.12.2014 (nro 14/0468/1), Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 30.11.2015 (taltionumero 3453) sekä Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätöksillä 13.6.2014 (nro 116/2014/1), 21.10.2016 (nro 260/2016/1) ja 28.9.2017 (nro 187/2017/1). Asfalttiaseman ympäristölupaperuste on ollut jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely sekä toiminta, josta saattaa aiheutua naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta.
Asfalttiaseman ympäristölupaa hakiessa on esitetty, että tuotantolinjojen piipuista ilmaan johdettavien kaasujen hajupitoisuus on tavallista asfalttia valmistettaessa 340 HY/m3 ja kierrätysasfalttia valmistettaessa 480 HY/m3. Lisäksi on esitetty, että piipuista ilmaan johdettavien poistokaasujen hajuja ei esiinny asfalttiaseman ympäristössä. Ympäristölupapäätöksen nro 17/2013/1, 31.1.2013 luparatkaisun mukaan asfalttiaseman toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Lupamääräyksissä ei ole annettu tuotantolinjojen piipuista ilmaan johdettaville kaasuille hajupäästöraja-arvoja. Asfalttiaseman ympäristölupapäätöksessä (muutoksineen) on annettu määräyksiä bitumisäiliöiden hönkäkaasujen puhdistuslaitteistosta ja siihen liittyvistä hajun erotusasteista.
Valvontatiedot
Sammonmäen asfalttiaseman toiminnasta koetuista hajuhaitoista on viime vuoteen asti ELY-keskukselle tullut yhteydenottoja pääasiassa asfalttiaseman lähiympäristöstä. Vuoden 2020 toukokuusta lähtien useita valituksia on tullut myös lähiympäristöä laajemmalta alueelta. Ilmoittajat ovat kertoneet kokeneensa hajuhaittaa. Osa ilmoittajista on kertonut myös terveyshaittaan viittaavista oireista. Haittailmoituksia on tullut Tuusulan Huhtariihen ja Mätäkivenmäen sekä Vantaan Ilolan ja Kylmäojan asuinalueilta. Hajuhaittaa on koettu piha-alueilla, mutta ilmoituksissa on tuotu myös esille, että hajua esiintyy ajoittain ulkona niin suurina pitoisuuksina, että se tulee asuntoihin sisälle.
Ilmoitusten perusteella ELY-keskus on pyytänyt toiminnanharjoittajalta selvityksiä laitoksen toiminnasta. Toiminnanharjoittajan ELY-keskukselle toimittamien selvitysten perusteella toiminta asfalttiasemalla hajuhavaintojen aikaan on pääsääntöisesti ollut normaalia eikä syy poikkeuksellisiin hajuhavaintoihin ole selvinnyt.
Ympäristöluvan harkintavaiheessa käytettävissä on ollut 15.12.2009 päivätty mallinnus asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvien hajujen leviämistä ympäristöön. Mallinnuksen mukaan: ”Hajupaneelin avulla määritettiin kierrätysasfaltin valmistuksen yhteydessä savukaasujen hajupitoisuudeksi 480 HY/Nm3 ja normaaliasfaltin osalta vastaavasti 340 HY/Nm3.” Vuoden 2009 mallinnuksessa todetaan edelleen: ”Hajumallin laskelmien mukaan on todettava, että asfalttiasema ei aiheuta hajuja lähiympäristöön. Syynä alhaisille hajupitoisuuksille ovat mm. savukaasupiippujen suuri korkeus maanpinnasta, mikä mahdollistaa hajujen tehokkaan laimenemisen ilmakehässä. Lisäksi savukaasujen hajupitoisuus on melko alhainen (< 500 HY/m3).”
Toiminnanharjoittaja on toimittanut 23.10.2020 raportit Sammonmäen asfalttiaseman poistopiipun hajupäästön mittauksesta 13.10.2020 ja bitumisäiliöiden hönkäpesurin hajun erotusasteen mittauksesta 13.10.2020. Mittausraportin perusteella bitumisäiliöiden hönkäkaasujen puhdistuslaitteiston hajun erotusaste on ollut voimassa olevien lupamääräysten mukainen. Asfalttiaseman BA 4000 poistopiipun hajupitoisuus oli 13.10.2020 tehdyissä mittauksissa 25 800 HY/m3. Asfalttiaseman savukaasujen hajupitoisuudelle ei ole ympäristöluvassa määrätty raja-arvoja.
ELY-keskuksen pyynnöstä hajujen leviämistä ympäristöön on selvitetty uudelleen mallinnuksella 17.5.2021. Mallinnuksen lähtötietoina on käytetty mm. vuonna 2020 tehtyjä poistopiipun hajupitoisuusmittauksia. Mallinnuksen perusteella asfalttiasema aiheuttaa hajua ympäristöön. Merkittävimmäksi hajupäästölähteeksi vuositasolla on arvioitu asfaltin sekoitusrummut, joista päästöt vapautuvat ilmaan piippujen kautta. Mallinnuksessa todetaan, että korkeista piipuista sekä poistoilman virtausnopeudesta ja lämpötilasta johtuen suurimmat hajupitoisuudet ilmenevät jonkin matkan päässä asfalttitehtaasta.
Toiminnanharjoittaja on toimittanut raportit asfalttiaseman poistokaasujen ilmapäästömittauksista 20.11.2018, 12.12.2018 ja 5.6.2019. Mittauksissa on selvitetty asfalttiaseman poistokaasujen hiukkas- ja NOX-pitoisuudet ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Samalla on mitattu poistokaasujen SO2- ja CO-pitoisuudet. Mittausten perusteella SO2- ja CO-pitoisuudet ovat olleet kierrätysasfaltin valmistuksen aikana korkeampia kuin normaaliasfaltin valmistuksen aikana. Ilmapäästömittauksissa ei ole selvitetty Sammonmäen asfalttiaseman poistokaasujen VOC- ja PAH-pitoisuuksia, joten näiden päästöjen muutoksista ELY-keskuksella ei ole käytettävissä tietoja.
Toiminnanharjoittaja on toimittanut raportin asfalttiaseman lastauksen hajupoiston testilaitteiston mittauksesta 27.5.2021. Alustavien mittaustulosten perusteella testilaitteiston hajun erotusaste oli hyvä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Etelä-Tuusulassa sijaitsee Peab Industri oy:n Sammonmäen asfalttiaseman lisäksi myös Ykkösasfaltti oy:n (Högberginhaara 2 Tuusula) ja Asfalttikallio oy:n (Senkkerin metsätie 150 Tuusula) asfalttiasemat. Nurmijärven kunnassa osoitteessa Hämeenlinnantie 55 sijaitsee lisäksi GRK Road oy:n asfalttiasema. Kaikki edellä mainitut asemat toimivat ympäristönsuojelulain 116 §:n tarkoittamalla rekisteröinnillä ympäristönsuojeluviranomaisen tietojärjestelmää ja niiden suunniteltu tuotantokapasiteetti on 150 000–300 000 tn/v ja kierrätysasfaltin käyttö 70 000–200 000 tn/v. Rekisteröityjen asfalttiasemien toimintaa valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus). Asfalttiasemien toiminnasta on tehty haittailmoituksia valvontaviranomaiselle, haittailmoitukset ovat koskeneet pääosin aina hajuhaittaa.
Asfaltin valmistukseen viittaavan hajuhaittailmoituksen hoitaminen viranomaisessa edellyttää päästölähteenä olevan aseman selvittämistä. Selvitystyötä on tehty yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskusten kanssa. Selvitystyöhön kuuluu sääolosuhteiden (erityisesti tuulen suunnan) selvittäminen, paikan päällä käynnit ja yhteydenpito toiminnanharjoittajiin. Uudenmaan ELY-keskuksen vireillepanoon liittyvissä asiakirjoissa on esitetty ELY-keskuksen haittailmoitusten johdosta tekemiä valvontakäyntejä Tuusulan ja Vantaan alueille, joiden perusteella kyseisten hajuvalituksen aiheuttajaksi on voitu osoittaa Peab Industri oy:n Sammonmäen asfalttiasema.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on antanut eräälle kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontakohteena olevalle rekisteröidylle asfalttiasemalle ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaisia määräyksiä asfalttiaseman hajupäästöjen mittaamiseksi ja mallintamiseksi. Valvonta-asian käsittely Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa on tätä kirjoitettaessa kesken. Asiasta saatujen mittaustietojen mukaan rekisteröitävän aseman hajupäästö piipun päässä on vaihdellut kuudella eri mittauskerralla välillä 2 300–81 000 HY/m3. Neljässä tapauksessa hajupäästömittauksen yhteydessä on mitattu lisäksi savukaasujen PAH-pitoisuus (µg/m3), TOC-pitoisuus (mgC/m3n) ja rikkidioksidipitoisuus (SO2mg/m3n). Asiantuntijakonsultin (Ramboll Finland oy) mukaan näytteen hajuun vaikuttavat useat yhdisteet ja eri yhdisteillä on eri hajukynnyksiä. Kirjallisuudesta ilmoitetut eri yhdisteiden hajukynnykset vaihtelevat lähteestä riippuen suuresti ja hajukynnysarvoja ei ole saatavissa kattavasti eri yhdisteille. Mitatun komponentin (esim. PAH-yhdiste) perusteella ei ole voitu suoraan laskea, mikä olisi näytteen hajupitoisuus, sillä kaasu on ollut eri yhdisteiden seos. Tuloksia tarkastellessa ei ole ollut havaittavissa myöskään suoraa yhteyttä hajupitoisuuden ja TOC-/SO2-pitoisuuksien välillä. Kokonais-PAH-pitoisuudet ovat vaihdelleet samalla tavalla hajupitoisuuden kanssa kahdessa mittauksessa. Tuloksia tulkitessa on otettava huomioon eri aineiden näytteenottoon kuluva aika ja pitoisuuden vaihtelut näytteenoton yhteydessä. Johtopäätöksenä mittauksista on ollut, etteivät tehdyt TOC- ja SO2-mittaukset todennäköisesti anna selvää kuvaa asfalttiaseman piipun poistokaasun hajupitoisuuden vaihtelusta. PAH-pitoisuuden vaihtelu on kahdessa mittauksessa vaihdellut samankaltaisesti kuin hajupitoisuus, mutta mahdollinen vastaavuus tulevissa mittauksissa on vaikea ennustaa. Valvonnan kannalta päästömittaustulosten tulkinnassa on ollut lisäksi ongelmia selvittää mittausjakson aikana valmistettavan massan määrä ja laatu. Asfalttiasemalla voi olla asfalttimassalle satoja erilaisia bitumin, kiviaineksen, lisäaineiden ja RC-murskeen sekoitussuhteita riippuen massan tilaajan toivomuksesta. Valvojan tiedossa ei ole miten ilmapäästöt vaihtelevat eri asfalttilaaduissa.
Asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annettu valtioneuvoston asetus (846/2012) määrää kiinteän asfalttiaseman poistokaasujen hiukkaspäästöjen ja typenoksidien päästöjen mittauksen rekisteröintiä seuraavana toimintavuotena ja sen jälkeen kolmen vuoden välein aseman toimiessa normaalisti. Asetus ei velvoita toiminnanharjoittajia tekemään hajupäästömittauksia. Hajun leviämisen torjunnassa asetus edellyttää hajulähteiden sijoittamista ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti sekä käyttämällä kotelointeja, katteita tai muita hajuntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Asetuksen mukaan asfalttimassakuormat on peitettävä. Ympäristöministeriön muistiossa 17.12.2012 ehdotukseksi valtioneuvoston asetukseksi asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista on hajun osalta todettu, että asfalttiasemien hajuhaitoista merkittävin hajulähde on neitseellinen bitumi. Bitumisäiliöiden hönkäkaasujen käsittely ja hajuhaittojen ehkäisy on teknisesti mahdollista ja sitä on edellytetty asfalttiasemilla, joilla häiriöille alttiit kohteet ovat verrattain lähellä asemaa. Muistion mukaan asfalttijätteen käytöstä (mukaan lukien RC-rummun käyttö) ei aiheudu erityisiä hajuhaittoja. Asfaltin tuotannosta aihetuvan melu-, pöly- ja hajupäästöjen vuoksi toiminnalle on määrätty asetuksessa 150 metrin suojaetäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin.
Asfalttiasemien valvonnasta saatujen päästömittausten mukaan asfalttijätteen käytöstä aiheutuvat päästöt ovat suuremmat neitseelliseen raaka-aineeseen verrattuna. Vastaavasti valvonnassa saatujen tietojen mukaan asfaltinvalmistuksen suurimmat päästölähteet ovat pistemäinen piipunpäästö sekä valmiin massan siirtämisestä ja kuormauksesta aiheutuvat hajapäästö. Bitumisäiliöiden hönkäkaasuista poiketen näiden päästöjen vähentäminen on osoittautunut vaikeaksi. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi asfalttiasema-asetuksen naapuruushaittojen ehkäisyyn asetettu vähimmäissuojaetäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on huomattavan suppea ja aiheuttaa ongelmia asemien luvituksessa ja valvonnassa.
Peab Industri oy:n Sammonmäen asfalttiaseman ympäristölupahakemuksen liitteenä on esitetty hajupäästöjen leviämismalliselvitys 15.12.2009. Mallinnus on tehty nykyisen asfalttiaseman tuotantolinjoille BA 4000 ja BA 5000. Mallinnuksessa käytetty hajupäästö on perustunut päästömittaukseen 1.10.2009 (AX-Suunnittelu 12.10.2009). Päästömittausraportin mukaan savukaasun haju on ollut melko voimakas etenkin kierrätysasfaltilla. Hajupaneelin analyysin perusteella hajupitoisuudeksi on arvioitu kierrätysasfaltilla 480 HY/m3 ja normiasfaltilla 340 HY/m3. Päästömittaus on edustanut laitoksen ilmapäästöjä ympäristölupapäätöksen 6.3.2001 (No YS 200) mukaiselle tuotannolle. Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt ympäristölupahakemuksessa (asfalttiaseman ympäristölupahakemus 27.1.2011 ja ympäristölupahakemus/tekninen kuvaus ja ympäristövaikutusselvitys 28.1.2011) lupahakemusta koskevan toiminnan (asfaltinvalmistus 800 000 tn/v, josta kierrätysasfalttia 400 000-500 000 tn/v) hajupäästöä. Ympäristölupahakemuksen mukaan asfalttitehtaan ilmapäästöt koostuvat hiukkasista, hiilidioksidista ja typen oksideista. Kierrätysasfaltin valmistuksessa muodostuu lisäksi PAH- ja VOC-yhdisteitä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo edellä esitetyn perusteella, että laitoksen valvonnassa todettujen hajupäästöjen osalta toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti lupamenettelyssä ennalta arvioidusta. Tämän vuoksi Peab Industri oy:n Sammonmäen asfalttiaseman lainvoimaista ympäristölupaa tulee muuttaa ympäristönsuojelulain 89 §:n mukaisesti hajupäästön osalta siten, kun valvontaviranomainen on lupaviranomaiselle esittänyt.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on todennut eräässä aiemmassa asfalttiaseman hajuhaitta –asiassa asfalttiasemien hajupäästöjen ongelmallisimmiksi tekijöiksi PAH-yhdisteet, joiden akuutti toksisuus on alhainen. Asfalttiaseman höyryt voivat kuitenkin aiheuttaa silmien, nenän ja hengitysteiden ärsytystä. Asukkaiden altistumisten arvioimiseksi tulisi ottaa ilma- tai virtsanäytteitä. Silmien, nenän ja hengitysteiden ärsytyksen lisäksi asukkaille voi aiheutua viihtyvyyshaittaa, josta voi pitkittyessään seurata välillistä terveyshaittaa kuten stressiä. Stressi voi ilmetä esimerkiksi unettomuutena ja keskittymiskyvyn alenemisena.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo ELY-keskuksen vireillepanoon viitaten, että seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset päästötarkkailu- ja vaikutustarkkailumääräykset tulee asettaa aluehallintoviraston lupapäätöksessä. Lupaviranomaisen tulee tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittaja toimittamaan aloitteen ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset siten, kun ympäristönsuojelulain 89 § 4 momentissa säädetään. Asfalttiasemalle mahdollisesti määrättävässä vaikutustarkkailussa tulee ottaa huomioon hajupäästön mittaamiseen ja analysointiin liittyvät haasteet. Esim. hajupitoisuuden määritys kenttäolfaktometrilla tehtävissä mittauksissa laite soveltuu suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen ilmasta pitoisuustasolla 2–500 HY/m3. Tällä mittaritarkkuudella esimerkiksi hajupitoisuuden prosenttipisteen määritys ja valvonta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa voi osoittautua vaikeaksi.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Mika Heino ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi klo 17:56-18:10. Puheenjohtajana tämän pykälän ajan toimi Antti Vaittinen.