Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 15.11.2022

§ 114 Ilmanlaatu Uudellamaalla 2021

TUUDno-2022-2195

Valmistelija

  • Hanna Keinäinen, ympäristösuunnittelija, hanna.keinanen@tuusula.fi

Perustelut

Asian käsittely

Alueellisen ilmanlaadun seuranta käynnistyi Uudellamaalla vuonna 2004. Ilmanlaadun seuranta perustuu ympäristönsuojelulakiin (527/2014), joka velvoittaa kunnat huolehtimaan ympäristön tilan seurannasta alueellaan. Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolista ilmanlaadun seurantaa hoidetaan alueen kuntien ja teollisuuden yhdessä rahoittamana yhteistarkkailuna. Seurantaan kuuluvien ilmanlaatumittausten ja päästökartoitusten toteuttamisesta vastaa HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Seurantaa ohjaa yhteistyöryhmä, jossa on edustajat alueen kunnista, Uudenmaan ELY-keskuksesta ja HSY:stä. Ilmanlaadun tuloksista julkaistaan vuosittain ELY-keskuksen raportti. Vuoden 2021 julkaisu on luettavissa osoitteessa https://www.doria.fi/handle/10024/185420. Raportissa on mukana kuntakohtaiset ilmanlaatuarviot kaikista pääkaupunkiseudun ulkopuolisista Uudenmaan kunnista.

Vuonna 2021 ilmanlaatu pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli pääosin hyvää tai tyydyttävää. Syynä huonon ilmanlaadun tunteihin oli katupöly. Kevään katupölykausi oli yleisesti hankalampi kuin vuonna 2020, jolloin talvi oli Uudellamaalla leuto ja lähes lumeton. Ilmansaasteiden pitoisuudet Uudellamaalla eivät ylittäneet ilmanlaadun raja-arvoja, mutta WHO:n uudet tiukemmat ohjearvot kuitenkin ylittyivät monin paikoin. Pitkällä aikavälillä ilmansaasteiden pitoisuudet ovat kuitenkin yleisesti laskeneet.

Kaikissa Uudenmaan kunnissa merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät ovat tieliikenteen pakokaasut ja katupöly sekä kotitalouksien puunpoltto, koska päästöt purkautuvat matalalta. Puun pienpolton päästöt voivat olla paikallisesti merkittävä ilmanlaatua heikentävä päästölähde. Puunpoltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää sekä orgaanisia yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joilla poltetaan runsaasti puuta, voi esiintyä lämmityskaudella ajoittain korkeita hiukkasten ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia.

Liikennemäärät olivat vuonna 2021 edelleen tavanomaista alempia, mikä pienensi pakokaasupäästöjä ja typpidioksidipitoisuuksia etenkin vilkasliikenteisissä ympäristöissä koko Uudellamaalla. Liikennettä oli kuitenkin enemmän ja pitoisuudet suuremmat kuin vuonna 2020, jolloin liikennemäärät romahtivat koronapandemian seurauksena ja typpidioksidipitoisuudet olivat ennätysmäisen matalia.

Ilmanlaatua mitataan Uudellamaalla tarkemmin vuosittain sijaintiaan vaihtavalla jatkuvatoimisella mittausasemalla, joka mittaa hengitettävien hiukkasten, typen oksidien sekä pienhiukkasten pitoisuuksia. Vuonna 2021 ilmanlaatua seurattiin jatkuvatoimisin mittauksin vilkasliikenteisessä ympäristössä Hyvinkäällä ja kaupunkitausta-alueella Lohjalla. Vuonna 2022 mittausasema on sijainnut Järvenpään Helsingintiellä, ja vuonna 2023 mittausasema sijoitetaan Keravalle Keskustan kehän mittauspisteelle.

Jatkuvatoimisen mittausaseman lisäksi Keski-Uudenmaan kunnissa mitataan liikenteen vaikutuksia kuvaavan typpidioksidin pitoisuuksia vuosittain passiivikeräinmenetelmällä. Vuonna 2021 passiivikeräimet sijaitsivat Keski-Uudenmaan kunnissa kuudessa pisteessä:

  • Sibeliuksenväylä, Järvenpää (vuodesta 2014)
  • Helsingintie, Järvenpää (vuodesta 2019)
  • Sibeliuksentie, Kerava (vuodesta 2010)
  • Keskustan kehä, Kerava (vuodesta 2019)
  • Klaukkala, Nurmijärvi (vuodesta 2014, vuosina 2004 - 2013 mittauspiste myös Kirkonkylällä)
  • Järvenpääntie, Tuusula (vuodesta 2010)

Typpidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet yhdessäkään mittauspisteessä ilmanlaadun vuosiraja-arvoja (40 µg/m3), mutta WHO:n uusi tiukempi syksyllä 2021 julkaisema vuosiohjearvo (10 µg/m3) ylittyi kaikissa paitsi kummassakin Järvenpään mittauspisteessä. Nurmijärven mittauspisteen pitoisuus oli edellisen vuoden (2020) tasolla, kun taas Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä pitoisuudet olivat hieman kohonneet edellisestä vuodesta, jolloin liikennemäärät olivat koronapandemian vuoksi poikkeuksellisen pienet ja sääolot erityisen suotuisat ilmanlaadun kannalta. Keravan Keskustan kehän mittauspisteessä pitoisuus oli selvästi kohonnut edellisestä vuodesta.

Passiivikeräinkartoitusten sekä pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla tehtyjen ilmanlaadun mittausten perusteella voidaan arvioida, että typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet ovat Keski-Uudenmaan kunnissa raja-arvojen alapuolella. Liikenteen aiheuttamat ilmanlaatuhaitat Keski-Uudenmaan kunnissa ovat suurimmat keskustojen pääkatujen sekä valtaväylien (moottoritiet, isot maantiet) läheisyydessä. Keski-Uudenmaan kunnista Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa ei ole merkittäviä ilmanlaatuun vaikuttavia teollisuus- tai energiantuotantolaitoksia, ja ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Järvenpäässä ja Keravalla energiantuotannon päästöt ovat melko suuret, mutta ne purkautuvat korkeista piipuista eivätkä juuri vaikuta paikalliseen ilmanlaatuun.

Ehdotus

Esittelijä

  • Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi raportin Uudenmaan ilmanlaadusta 2021.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.