Perustelut
Lausuntopyyntö
Vaasan hallinto-oikeus on 6.6.2024 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa valitukseen, joka koskee Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan tekemää päätöstä johtaa vettä toisen ojaan 12.3.2024 § 33. Lausunto pyydetään toimittamaan hallinto-oikeuteen viimeistään 30.8.2024. Lausunnossa pyydetään ilmoittamaan asian diaarinumero 491/2024.
Valituksenalainen päätös
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään 12.3.2024 § 33 antanut Nurmijärven kunnalle vesilain (587/2011) 5 luvun 9 §:n perusteella oikeuden asentaa vesien johtamiseen rumpu yksityistien Y121 ali kiinteistöille 543-895-2-1 ja 543-410-7-80 suunnitelmakarttapiirustuksen 8.11.2022 nro 5727-63 (piirustuksen päivitys 1.2.2023) mukaisesti, sekä johtaa hakemuksen mukaan vesiä edellä mainitun rummun kautta yksityistien Y121 tienvarsiojaa pitkin kiinteistön 543-410-7-80 läpi kulkevaan olemassa olevaan uomaan.
Valitus
Päätöksestä on 15.4.2024 tullut yksi valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksessa vaaditaan, että Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätös kumotaan ja, että Nurmijärven kunnan hakemus vesien johtamiseksi hylätään ja että Nurmijärven kunta velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut korkoineen. Valittaja vaatii myös, että Vaasan hallinto-oikeus järjestää alueella katselmuksen tilanteen selvittämiseksi.
Valittaja katsoo, että vesien johtamiselle tai ojittamiselle hakijan esittämällä tavalla ei ole vesilain mukaisia perusteita eikä päätös ole vesilain mukainen ja se on asemakaavan vastainen.
Valitus kokonaisuudessaan on nähtävillä lautakunnan kokouksen oheismateriaalina. Valituksessa olevia asioita on tuotu esiin alla valituksessa esiintyneiden aihealueiden mukaan.
Asemakaavasta
Valituksessa todetaan, että Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ei ole ottanut päätöksessään mitään kantaa päättämiensä toimenpiteiden kaavan mukaisuuteen/vastaisuuteen valittajan väitteistä huolimatta.
Vesilaista
Valituksessa tuodaan esille, että päätös perustuu virheelliseen olettamaan siitä, että hakemuksessa esitetyn uuden rummun kautta vesi voitaisiin johtaa oikeanpuoleiseen (alikulkusillalta katsoen) tienvarsiojaan, jota ei ole olemassa. Uudesta rummusta vettä ei voida johtaa olemassa olevaan uomaan ilman uuden ojan rakentamista, vanhan metsäojan kunnostamista, puuston kaatoa ja pihalammen ylivuotoputken uusimista. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet edellyttävät vesilain 2 luvun 11.2 §:n mukaista ja/tai vesilain 3 luvun 2 §:n mukaista vesilupaa ja/tai vesilain 5 luvun 4 §:n mukaista ojitustoimitusta, koska kysymys on ojitusasiasta. Lisäksi toimenpiteillä on oltava vesilain 5 luvun 3 §:ssä tarkoittama lupaviranomaisen lupa, koska rummun rakentaminen, ojitus ja ojan käyttäminen voivat aiheuttaa ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella tai muuta haitallista vaikutusta vesistössä.
Viivytys- ja biosuodatusaltaasta
Valittaja katsoo, että muun muassa teollisuusalueelta ja valtatie 3:n alueelta tulevia hulevesiä ei voi johtaa hallitsemattomasti ilman puhdistusta ja viivytystä ensin valittajan kiinteistöille ja edelleen kiinteistöllä sijaitsevaan lampeen ja siitä edelleen Vantaanjokeen.
Ympäristötukisopimuksesta
Valittaja tuo esille myös Suomen metsäkeskuksen kanssa tehdyn ympäristötukisopimuksen, jossa hän on sitoutunut säilyttämään alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Ympäristölautakunnan päättämät toimenpiteet eivät tue metsän biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä alueella.
Luontoselvityksestä ja ympäristövaikutusten selvittämisestä
Valituksessa todetaan, että uuden rummun rakentamisen ja hulevesien johtamisen ympäristövaikutuksia alueella ja erityisesti vaikutuksia metsään, lampeen ja noroihin, ei ole selvitetty. Valittaja katsoo myös, että hakijan esittämästä suunnitelmasta voi aiheutua ympäristönsuojelulain mukaista pilaantumista. Asiassa olisi tullut hakea lupaviranomaisen lupa ja päätös ojitustoimituksesta.
Valituksessa todetaan edelleen, että lammen vettä käytetään vadelmien kasteluvetenä ja että hulevedet ovat aiheuttaneet valittajan porakaivon käyttökelvottomuuden ja ongelmia viemäröitävän veden osalta, koska niiden imeyttämiseen rakennettu imeytyskenttä ei enää ime vettä.
Ympäristölautakunnan päätöksessä on ohitettu hulevesien suodatus- ja parantamistarve ennen vesistöön johtamista.
Rummun ja vesien johtamisen haittavaikutuksista
Valituksen mukaan valittajan metsälle on aiheutunut ja aiheutuu vahinkoja pitkäkestoisesta vettymisestä. Lisäksi valittajan porakaivoon on joutunut hulevesiä ja rakennuksen lattia on vaurioitunut ja pihapiirin kasvistoa on hävinnyt. Veden lisääntyminen ja lammen pinnan nousu ja veden koostumuksen muutoksen vaikuttavat lammen kasvistoon ja eläimistöön.
Valittaja on esittänyt vahingonkorvausvaatimuksen, koska hulevesien johtaminen hallitsemattomasti valittajan kiinteistölle on aiheuttanut merkittäviä ja osin peruuttamattomia vahinkoja ympäristölle, maapohjalle, metsälle ja rakennuksille, mutta vahingonaiheuttajat eivät ole korvanneet mitään syntyneistä vahingoista ja vahinkojen aiheuttaminen jatkuu.
Valituksen mukaan vaihtoehtoisen, kaavan mukaisen reitin (Elomäenkuja- Elomäentie-Vantaanjoki) haittavaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin hakemuksessa esitetyt, koska siinä vaihtoehdossa vesiä johdettaisiin olemassa olevan kaavan mukaisesti.
Uudenmaan ELY-keskus on asiassa esteellinen
Valittaja katsoo, että Uudenmaan ELY-keskus on esteellinen lausumaan asiassa, koska se on asiaan osallinen ja valittaja on kohdistanut Suomen valtiolle vahingonkorvausvaatimuksen, joka on ohjattu Uudenmaan ELY-keskuksen hoidettavaksi.
Edunmenetyksestä ja kulujen korvaamisesta ja katselmuksesta
Valituksessa todetaan, että ympäristölautakunnan päätös siitä, että rummun rakentamisesta ja vesien johtamisoikeuden myöntämisestä ei aiheudu valittajalle korvattavaa edunmenetystä, ja sen perustelut ovat väärät. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksessään todennut, että sen toimivaltaan ei kuulu kuluvaatimusten käsittely. Päätöstä ei ole perusteltu ja se on tältä osin puutteellinen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa Vaasan hallinto-oikeudelle valituksesta (Dno 491/2024) seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta viittaa päätöksessä 12.3.2024 § 33 olleisiin perusteluihin ja toteaa, ettei valituksessa ole tuotu esille sellaisia asioita, joiden perusteella päätöstä tulisi muuttaa, joten valitus on kaikilta osiltaan hylättävä.
Perustelut valituksessa esitettyihin seikkoihin:
Asemakaavasta
Päätöksen perustelujen mukaisesti todetaan, että päätöksen mukainen rumpu yksityistien Y121 ali ja ojat eivät sijaitse asemakaava-alueella, joten niiden asemakaavan mukaisuutta ei ole tarkasteltu. Asemakaavamääräysten noudattamista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
Vesilaista
Ympäristötarkastajat ovat käyneet hakemuksen mukaisella alueella 29.6.2023 sekä 16.8.2023 ja todenneet, että rummun asennuskohdassa yksityistien Y121 itäpuolella on metsittynyt oja. Nurmijärven kunnan 10.1.2024 toimittaman vastineen liitteenä on myös kuva suurennetusta ja muokatusta hakemussuunnitelman piirustuksesta, jossa alueen nykyiset ojat on esitetty.
Vesilain 5 luvun 5 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä lupaviranomaisen lupaa, tai jota ei käsitellä ojitustoimituksessa, ja joka aiheutuu:
1) ojan tekemisestä toisen maalle tai toisen yksityistien poikki;
2) ojan suunnan muuttamisesta;
3) veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon; tai
4) muusta vastaavasta syystä.
Vesilain 5 luvun 3 §:n mukaan ojituksella ja ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain mukaista pilaantumista vesialueella tai jos se 3. luvun 2 §:n mukaisesti voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristön taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos:
1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä;
2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista;
3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;
4) aiheuttaa vaaraa terveydelle;
5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä;
6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille;
7) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesiliikenteelle tai puutavaran uitolle;
8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen; tai
9) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua.
Vesitaloushankkeella on lisäksi oltava lupaviranomaisen lupa, jos edellä tarkoitettu muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos edunmenetys aiheutuu ainoastaan yksityiselle edulle ja edunhaltija on antanut hankkeeseen kirjallisen suostumuksensa. (3. luku 2 §)
Lupaviranomaisen lupa tarvitaan myös:
1) sellaiseen noron tai ojan taikka sen vedenjuoksun muuttamiseen, josta aiheutuu vahinkoa toisen maalle, jos asianomainen ei ole antanut tähän suostumustaan eikä kyse ole vesilain 5 luvussa tarkoitetusta ojituksesta;
2) sellaiseen vesialueelle tehtävän rakennelman käyttöön, josta aiheutuu häiriötä toisen kiinteistön käytölle eikä asianomainen ole antanut tähän suostumustaan. (3. luku 2 §)
Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen muuttamiseen, jos muutos loukkaa edellä tarkoitetulla tavalla yleisiä tai yksityisiä etuja. (3. luku 2 §)
ELY-keskus (valtion valvontaviranomainen) valvoo aluehallintoviraston myöntämiä lupia ja myös arvioi luvanvaraisuutta. Tästä hakemuksesta, ja erityisesti noron luonnontilan vaarantamiskiellosta ja siitä edellyttääkö vesien johtaminen vesilain mukaista ojitustoimitusta tai vesilain 3 luvun 2 §:n mukaista lupaviranomaisen lupaa, on pyydetty Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto, jonka mukaan lupaa ei tarvita. Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan 23.5.2023 luvantarpeesta muun muassa seuraavaa:
”Mahdollinen lisääntynyt virtaama noron yläpuolisen ojituksen vuoksi ei aiheuta tarvetta hakea lupaa.
ELY-keskus katsoo, että tässä asiassa on kaksi osapuolta, kaava-alueelta johdettavat hulevedet joista vastaa kunta sekä maanomistaja, jonka maiden kautta vedet halutaan johtaa Vantaanjokeen. Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamista ja tässä kohtaa on enemmän kyse ojan käyttämisestä.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ojan käyttämisestä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 5 § 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella tai vesilain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja seurauksia, joten vesien johtamiseen ojan kautta ei tarvita vesitalouslupaa.”
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on ottanut huomioon ELY-keskuksen lausunnon ja katsonut, ettei lupaviranomaisen luvalle ole ollut tarvetta.
Viivytys- ja biosuodatusaltaasta
Päätöksen perustelujen mukaisesti todetaan, että vesien johtamismäärät ja johdettavien vesien laatu on tutkittu ja tutkimustulosten mukaan vesien laatu on pinta-/hulevesille tavanomainen ja vesi soveltuu myös kasteluvedeksi.
Ympäristötukisopimuksesta, luontoselvityksestä ja ympäristövaikutusten selvittämisestä
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon viitaten, että päätöksen pohjaksi on saatu riittävät selvitykset. Luvantarpeesta on myös luontovaikutusten osalta esitetty perustelut vesilakia käsittelevässä kohdassa. ELY-keskuksen lausunnon perusteella lupaviranomaisen luvalle ei ole ollut tarvetta eikä kyse ole ojitusasiasta, joka voitaisiin osoittaa ojitustoimitukseen.
Uudenmaan ELY-keskus on asiassa esteellinen
Hallintolain 27 ja 28 pykälien mukaan esteellisyys kohdistuu henkilöön, virkamieheen, eikä koko organisaatioon. Hallintolain 29 §:n mukaan virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään.
Rummun ja vesien johtamisen haittavaikutuksia sekä edunmenetyksestä ja kulujen korvaamisesta
Vesilain 5 luvun 10 §:n mukaista ojan sijoittamista toisen maalle ei ole päätöksessä käsitelty, koska kuten päätöksen perusteluissa todetaan, rummun asennuskohdassa yksityistien Y121 länsi- ja itäpuolella on jo olemassa avo-ojat, joten uusia tienvarsiojia ei tarvitse kaivaa. Tienvarsiojia tai valittajan kiinteistön läpi kulkevaa uomaa ei myöskään ole tarpeen laajentaa.
Päätöksen perusteluihin viitaten hakemuksen mukainen vesien johtamisreitti on luontainen vesien virtausreitti.
Muuta
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ei ota kantaa muihin valituksessa esitettyihin asioihin, vaan viittaa ympäristölautakunnan päätöksen 12.3.2024 § 33 perusteluihin.