Kunnanhallitus, kokous 23.6.2025

Perustelut

Perustelut

Toimintaympäristö - yleinen talouskehitys, epävarmuus ja kuntatalouden kehitysnäkymät

Maailmantalouden epävarmuus on kasvanut alkuvuonna selvästi kauppapoliittisten jännitteiden kiristyttyä. Valtiovarainministeriön laatiman kevään talousennusteen, oletus on, että Yhdysvaltojen asettamat tullit ovat voimassa ainoastaan lyhyen aikaa. Suomen talous kääntyi viime vuoden aikana taantuman pohjalta kasvuun, vaikka vuositasolla bruttokansantuote (BKT) oli vielä 0,1 prosenttia edellisvuotta pienempi.
 
Vuoden 2025 alun tietojen perusteella talouskasvun piristyminen on jatkunut. Talouden kasvua varjostavat kuitenkin Yhdysvaltojen asettamat tullit, muiden asettamat vastatullit sekä ylipäätään kauppa- ja geopolitiikan tuoma epävarmuus. Valtiovarainministeriön arvion mukaan on oletettu, että tullien kesto on lyhytaikainen. Suomen talouskasvu (BKT) olisi siten 1,3 % vuonna 2025 ja jäljempinä vuosina 2026-2029 kasvuarvio on 1,5 %:n tuntumassa. 

Työttömyys oli Suomessa huhtikuussa 11,5 % ollen 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana. Tuusulassa työttömyys oli huhtikuussa 8,8 %, joka oli 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 2024. Uudenmaan vastaavat luvut olivat huhtikuu 11,8, % ja viime vuosi 10,2 %, muutos on 1,6 prosenttiyksikköä.

Inflaatio ja korot

Inflaation vuosimuutos oli toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan 0,5 % ja inflaatio 2,0 %. Euroalueen Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutos oli 1,9 % toukokuussa ja YKHI inflaatio oli 2,0 %. Inflaatio oli toukokuussa EKP:n korkopolitiikan ansiosta alle EKP:n asettaman 2 % tavoitetilan. Pitkät korot ovat korkealla tasolla, 10 vuoden korko on VM kesän 2025 taloudellisen katsauksen mukaan 2,9 vuonna 2025 ja 2,8 vuonna 2026.

Maailmantalouden ja geopoliittisten tilanteiden vaikutukset heijastuvat myös Suomen julkisen talouden tilaan. Valtiontalouden velkaantumiskehityksellä ja kevään 2025 kehysriihen toimilla on vaikutuksia kuntien valtionosuusrahoitukseen sekä verotuloihin. VM on viestinyt, että valtio kompensoi kunnille verotulomenetykset. Vaikutukset tarkentuvat, kun laskelmia päivitetään kuluvan vuoden aikana.

Kuntatalousohjelma

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan kuntatalouden tilaa sekä kuntien mahdollisuutta selvitä peruspalvelujen järjestämisestä talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. VM:n huhtikuussa julkaiseman vuosien 2026-2029 kuntatalousohjelman mukaan kuntataloudessa eli kunnissa ja kuntayhtymissä siirryttiin vuonna 2024 uuteen normaaliin 2020-luvun alun poikkeuksellisten vuosien jälkeen. 

Vuosina 2020–2023 kuntataloutta vahvistivat kertaluonteisina tekijöinä koronatuet, omaisuuden myynnit sekä sote-uudistukseen liittyvä ns. verohäntä. Vuoden 2024 kuntatalouden tilanne heikkeni ennakoidusti erityisesti sote-uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien poistuttua. Tämä näkyi pääosin verotulojen ja osin valtionosuuksien vähenemisenä.

TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2025 alusta kunnille ja kuntien rahoitusvastuu työttömyysetuuksista laajeni. Toimintamenoja kasvattaa kunta-alan ansiokehitys, jonka oletetaan olevan vuosina 2025–2027 yleisten työmarkkinoiden ansiokehitystä ripeämpää kunta-alalle aiemmin sovitun palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman vuoksi. Kuntatalouden tulot eivät riitä kuntatalouden kasvaviin menopaineisiin. 

Kuntatalouden tulokehitys on kuluvana vuonna vaimeaa. Valtionosuudet kasvavat TE-palvelu-uudistuksen vuoksi. Samanaikaisesti tehdään kuitenkin leikkauksia valtionosuuksiin mm. sote-siirtoon liittyvien takautuvasti perittävien valtionosuuksien, hallituksen päättämän valtionosuuksiin kohdentaman yhden prosenttiyksikön indeksijarrun ja muiden säästötoimenpiteiden vuoksi.

Kuntatalouden toimintamenot kasvavat VM painelaskelmassa vuosina 2026–2029 pääasiassa hintojen kasvun vuoksi. Kustannuskehitystä kuvaava peruspalvelujen hintaindeksi on vuosina 2026–2029 keskimäärin 3,3 prosenttia vuodessa. Henkilöstövaltaisena alana kunta-alan sopimusratkaisulla on suuri merkitys kunta-alan kustannuskehitykseen. 

Kuntien investointinäkymissä on merkittäviä eroja. Kasvukeskusten investointipaineet pitävät koko kuntatalouden investoinnit korkealla tasolla. Kuntien investoinnit kohdistuvat valtaosin rakennuksiin, teihin sekä muuhun perusinfrastruktuuriin. Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi negatiiviseksi ja heijastui lainakannan kasvuun. 

Kuntien talouspaineita lisäävät mm. palkkojen nousu, palveluverkon sopeutuspaineet, kasvaneet rahoitusvastuut työttömyydenhoidossa, kasvukeskusten investointipaineet sekä sote-kiinteistöjen lain mukaisen vuokra-ajan päättyminen. Kuntatalouden vuosikate heikkenee ja VM painelaskelman perusteella vuosikatteet eivät riitä kehysvuosina nettoinvestointeihin. Tulojen ja menojen merkittävä epätasapaino edellyttää kuntataloudessa pitkäjänteistä päätöksentekoa ja yhä jatkuvia talouden tasapainottamistoimia tulevina vuosina.

VM:n kuntatalouden kehitysarvion pohjalla olevaan kokonaistaloudelliseen ennusteeseen liittyy paljon riskejä. Yhdysvaltojen kauppapolitiikka, sen mahdollinen eskaloituminen kauppasodaksi, muodostaa merkittävän negatiivisen riskin ennusteelle, erityisesti tänä ja ensi vuonna. EU-maiden investointipaketit ovat puolestaan positiivinen riski ennusteelle. Suhdanteiden vaikutus välittyy verotulojen ja työttömyyskehityksen kautta kuntatalouteen.

Kuntatalousohjelmassa on arvioitu myös kuntien laskennallista veronkorotuspainetta vuosille 2025-2029. Tuusulan kunta kuuluu 40 001-100 000 asukkaan kokoluokan kuntaan. Tarkastelu antaa tietoa kuntien talouden kehityksen suunnasta. Veronkorotusprosentin (% yksikköä) korotuspaine viidelle vuodelle on seuraava:

2025     2026     2027     2028     2029
0,8        0,7        0,7        0,3        0,2

Koko maan tasolla tarkasteltuna laskennallinen paine veroprosentin korotukseen kasvaa selvästi tarkastelukauden aikana. Kuntakokoryhmien välillä ja ryhmien sisällä on kuitenkin suuria eroja.

Talouden epävarmuustekijöitä on edelleen paljon ja niiden ennakointi on haastavaa Suomen talouden näkökulmasta. Valtiontalouteen kohdistuvat vaikutukset heijastuvat myös kuntatalouteen.

Vuoden 2025 ennuste

Tuusulan vuoden 2025 käyttötalouden toimintakatteen toteutumaennuste on toukokuussa 1,4 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi. Verotuloja on ennakoitu kertyvän 111,8 miljoonaa euroa. Arvio perustuu kunnan verotulojen Kuntaliiton toukokuussa laatimaan veroennustetta parempaan verotuloennusteeseen. Ennusteen pohjalla on oletus Kuntaliiton ennustetta parempi verokertymä aikaisempien vuosien tapaan. Verotuloja toteutuu ennusteen mukaan kuitenkin 2,0 milj. euroa talousarviota vähemmän. Valtionosuuksien toteuma-arvio on 31,6 milj. euroa. Vuosikate on ennusteen mukaan 20,5 milj. euroa. 

Kunnan tilinpäätöksen toimintakate-ennuste on 0,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi. Verotuloennuste on 2,0 milj. euroa talousarviota heikompi. Kuntaliiton julkaisema vuoden toinen veroennuste on 109,0 miljoonaa euroa, joka on muutettua talousarviota heikompi. Kuntaliiton ennusteen mukaan verotulot jäisivät -4,8 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Valtionosuudet toteutuvat 0,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Vuosikate on noin 0,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi.

Tilikauden ennuste on emokunnan osalta 3,3 milj. euroa alijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitoksen tilikauden ennuste on 0,5 milj. euroa ylijäämäinen. Kunnan tulosennuste on 2,9 milj. euroa alijäämäinen.

Investointien nettomenojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 3,7 miljoonaa euroa.

Kunnan muutetun talousarvion lainamäärä on 299,6 miljoonaa euroa.
Lainamäärän arvioidaan olevan vuoden lopussa 307,0 miljoonaa euroa.

Vuoden 2026 talousarvion kehys ja erilliserät

Kunnan taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 63,6 miljoonaa euroa. Kunnan strategian mukaisiin kasvua ja elinvoimaa edistäviin toimiin tulisi panostaa. Tämä edellyttää valintoja kunnan kehittymisen ja tulevaisuuden näkökulmasta, jostakin on myös luovuttava.

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2026 talousarviokehyksen tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2025 talousarvioon, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, toukokuun 2025 talouden toteumaan ja tilinpäätösennusteeseen, toimialueiden arvioimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä tuottavuus- ja säästötoimiin vuodelle 2026.

Kunnan talousarvion 2026 ja taloussuunnitelmakauden tavoitetila on se, että käyttötalouden toimintamenokehitys on maltillinen ja se olisi enintään keskimäärin 1,5 % - 2 % vuodessa taloussuunnitelmakaudella. On tehtävä toiminnan järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä ratkaisuja, joilla kustannuskehitystä hillitään. On arvioitava ja päätettävä tuotetaanko itse, ostetaanko ulkoa vai yhtiöitetäänkö. Toimialojen on arvioitava myös sitä, mistä ei lakisääteisestä ja ei strategisesta toiminnasta tai omaisuudesta, muun muassa kiinteistöt, luovutaan. Nämä ratkaisut tulee tehdä etupainotteisesti, jolla varaudutaan taloussuunnitelmakauden epävarmuuksiin ja rahoituspaineiden kasvuun.

Kehys

Tuusulan menokehitys on ollut huomattavan korkea viime vuosina, ollen keskimäärin 3,9 % vuodessa. Toimintamenojen muutoksen taso on ollut korkeampi kuin peruspalvelujen hintaindeksi 3,4 %. Kunnan peruspalvelujen hintaindeksi antaa suuntaa kunnan toimintamenoista eli palvelukustannusten kehityksestä. Vuosina 2026-2029 indeksimuutos on keskimäärin 3,3 % vuodessa. Kunnan on pyrittävä tätä alempaan kehityksen tasoon, jolloin toimintamenojen muutos olisi enintään 1,5 % - 2,0 %. 

Vuoden 2026 kehys on laadittu suhteessa vuoden 2025 talousarvioon. Kehyksen pohjana on toimialueiden ennakoimat tulo- ja menolisäykset, joihin nähden kehys sisältää 2,0 miljoonan euron tuottavuustavoitteen. Vuoden 2026 talousarviokehyksen menokasvu on valmistelun tässä vaiheessa 2,7 %, joka on tavoitetilaa korkeampi. Palkankorotusten vaikutus on arvioitu 3,0 %:n mukaan. Henkilösivukulujen osuus valmistelussa on huomioitu vuoden 2025 tasolla eli 20,97 %. Tieto tarkentuu kuluvan vuoden lopulla.

Toimintatulot ja toimintamenot

Vuoden 2026 talousarviokehyksen pohjana ovat kunnan toimialueiden ennakoimat tulo- ja menolisäykset sekä kehysneuvotteluiden tuottavuuden parantavat toimet. Menolisäykset ovat pienemmät kuin toimialojen esittämät menoarviot, kehysneuvotteluvaiheen esityksiin on suhtauduttu kriittisesti. Toimialueiden tulee pitäytyä asetetussa tuottavuustavoitteessa, jota tarkastellaan myös kuntatasoisena tavoitteena. Toimialueiden tulee tehdä yhteistyötä, jotta tavoitteeseen päästään. Tavoitteena on pitää vuoden 2026 alijäämä mahdollisimman maltillisena.

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan laskevan kuluvasta vuodesta -0,7 miljoonaa euroa ja asettuvan 11,5 miljoonaan euroon. Ostanmisen sijaan tontinvuokraus lisääntyy. Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan olevan +0,5 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvioon nähden.  Toimintatuloihin ei kohdistu muita merkittäviä muutoksia. 

Ulkoisten toimintamenojen lisäys kuntatoimialan osalta on 4,2 miljoonaa euroa (2,6%) sekä kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhteensä on talousarviokehyksessä 4,4 miljoonaa euroa (2,7 %) talousarvioon 2025 nähden. Vuoden 2026 toimintamenojen merkittävin kasvuun vaikuttava tekijä on henkilöstökustannukset. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttavat kunta-alan palkankorotukset. Särmään muuttokustannukset ovat 0,8 miljoonaa euroa.

Toimialueiden sitovuustaso valtuustoon nähden on toimintakate. Toimintakate on esityksessä peruskunnan osalta 125,8 miljoonaa euroa ja toimintakate heikkeneen 4,1 %. Kunta ja vesihuoltoliikelaitos yhteensä toimintakate on 122,7 miljoonaa euroa, toimintakate heikkenee edellisvuodesta 4,4 %. Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakate vuodelle 2026 on esitetty liitteenä olevassa TA 2026 talousarviokehyslaskelmassa. 

Vesihuoltoliikelaitos noudattaa talousarviovalmistelussaan kunnan taloudenpidon ohjeita ja periaatteita. Kunnan talouden suunnittelussa vesihuollon toimintakatteen kasvu on 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Erilliserät

Kehyksesestä erikseen tarkasteltujen erien vaikutuksia ovat toimialueiden tuottavuustavoitteen lisäksi talousarvioon sisältyvät työllisyysalueen esittämä määrärahalisäys 479 000 euroa, jolla katetaan työllisyysalueen henkilöstökuluja: 3,2 % palkankorotus, palkkatason korjaaminen työllisyysasiantuntijoille sekä 5 henkilötyövuoden lisäystä. Tämän lisäksi talousarvioon sisältyy Keudan järjestämä Taitaja 2026 tapahtuma, johon Tuusulan kunta on sitoutunut kunnanhallituksen joulukuun 2024 päätöksellä. Arvio tapahtuman kustannuksista oli tuolloin 368 000 euroa, kustannukset tarkentuvat valmistelun edetessä. Erilliserät huomioituna kehyksen menojen muutos on 2,7 %, muutos ilman erilliseriä on 2,1 %.

Verotulot ja valtionosuudet

Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen 05/2025. Kuntaliiton seuraavat veroennusteet julkaistaan elo-syyskuussa. Valtionosuudet on arvioitu kesäkuun ennakollisen laskelman mukaisesti. Kunnan vuoden 2026 kehyslaskelman perustana ovat nykyinen kunnallisverotuloprosentti 7,10 % sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien lain sallima vaihteluväli ja Tuusulan veroprosentit vuonna 2024 ja 2025.

Rahoitus ja investoinnit

Seuraavan viiden vuoden aikana 2026-2030 kunnan lainoja on uusittava 65 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi otetaan uutta lainaa 66,5 miljoonaa euroa mittavien investointien toteuttamiseksi. Tuusulan kunnan rahoituksen kustannukset kasvavat jo nykyisellä lainamäärällä, kun aiemmat matalan koron lainat on jälleen rahoitettava. Valmistelussa huomioidut korkomenot ovat 5,0 miljoonaa euroa vuonna 2026. Rahoitusmarkkinoiden korkotaso on tällä hetkellä noin 2 %:n tuntumassa ja markkinoilla ennakoidaan, että keskuspankki ei enää laske ohjauskorkoa. Talouden kääntyessä kasvu-uralle myös korkotaso lähtee nousuun. 

Investointien tarpeellisuus on tarkasteltava ja arvioitava kriittisesti. Priorisointi ja aikataulutus tehdään suhteessa Tuusulan kunnan strategiaan ja kasvunäkymiin. Kunnan kokonaisinvestoinnit on mitoitettava taloussuunnitelmavuosille 2026-2030 ja 10 vuoden investointisuunnitelmaan rahoituksellisesti kestävälle tasolle toiminnan ja investointien rahavirran sekä lainakannan kasvun näkökulmasta. Talousarviovuoden käyttöomaisuuden bruttoinvestointien määräksi vuonna 2026 arvioidaan tässä vaiheessa 47,6 miljoonaa euroa, josta rakennusten osuus on 17,8 miljoonaa euroa, infrainvestoinnit 17,4 miljoonaa euroa ja vesihuollon infra 6,5 miljoonaa euroa.

Hankinnoista on laadittava hankintasuunnitelma, Hankinnoilla tavoitellaan taloudellisia hyötyjä ja kustannussäästöjä, markkinoita tulee hyödyntää tehokkaasti sekä toimittajahallintaan ja -toimittajajohtamiseen panostaa..

Syksyn aikana päivitetään taloussuunnitelmavuosien 2026-2023 kuntatasoiset tulos- ja rahoituslaskelmat. Lisäksi päivitetään kasvuna ja talouden hallintaohjelman laskelmat vuosille 2026-2025. Kasvun ja talouden hallintaohjelman työkalun päivitys on prosessissa kesän 2025 aikana.

Skenaariot

Tuusulan kunnan viime vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Tuleviin vuosiin liittyy kuitenkin erittäin kovia talouteen kohdistuvia muutoksia ja epävarmuuksia. Taloussuunnitelmakauden vuosiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole pystytty tässä vaiheessa valmistelua huomioimaan valtakunnan tason, VM:n laskelmien puuttuessa sekä muutosten aikatauluista johtuen. Muutokset koskevat erityisesti rahoitukseen liittyviä kysymyksiä, kuten 18-24-vuotiaiden alle 25-vuotiaiden perustoimeentulon rahoitus ja isona kysymyksenä tietysti myös sote-muutoksen jälkivaikutukset sekä valtionosuusuudistus. Tämän lisäksi Hankintalain Inhouse lainsäädäntömuutos koskien 10 %:n omistusosuutta aiheuttanee merkittäviä muutoskustannuksia koskien kilpailuttamista ja mahdollisia yhtiöjärjestelyjä vuosina 2026-2028. Tämän lisäksi julkisten hankintojen tietovarantohanke toteutuessaan edellyttää muutoksia myös tietojärjestelmissä. Molempien lakien on suunniteltu tulevan voimaan vuonna 2026.

Kunnan näkökulmasta on laadittu edellä esiin tuodut rajoitukset huomioon ottaen perusskenaario ja skenaariot 1-5. Kaikkien skenaarioiden lopputulema on, että kunnan tulos on alijäämäinen. Skenaarioiden keskeiset sisältöerot ovat tiivistetysti seuraavat:

Yhteenveto ja aikataulu

Kaikissa skenaarioissa kunta tekee merkittävästi alijäämäisen tuloksen vuonna 2026 eikä pysty riittävästi varautumaan tuleviin talouspaineisiin ja talouden epävarmuuksiin.

Skenaariot, tulos- ja rahoituslaskelmat on esitetty liitteessä: Talousarviokehys 2026 skenaariot. Lainojen korot on laskettu 2,75 % korkotasolla. Kunnallisverotulojen olettama on Kuntaliiton ennusteen mukainen, jossa asukasmäärän oletetaan kasvavan vuoden 2026 loppuun mennessä 43 449:ään. Kuntaliiton väestökasvun olettama on optimistinen. Tästä syystä kunnallisverotulojen ennustetta on tarkennettava elokuussa pohjautuen Tuusulan omaan uusimpaan väestöennusteeseen, jossa on huomioitu varovaisempi kasvumalli asukasmäärän kehityksestä. 

Talousarviokehys perusskenaario on laadittu vuodelle 2026 ja talousarvion 2026 valmistelu etenee perusskenaarion mukaisesti. Liite Talousarvion 2026 kehys.

Aikataulu

Vuosien 2026-2030 talousarvion ja -suunnitelman valmistelun aikataulun pääkohdat:

Tuusulan kunnan hallintosäännön 9 luvun 44 §:n 2. momentin mukaan kunnanhallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja antaa johtokunnalle sekä toimialueille, liikelaitokselle sekä taseyksiköille tarvittavat talousarvion laadinta- ja toimeenpano-ohjeet.

Liitteet 

• Kehyslaskelma TA 2026 kh.23.6.2025
• TAE 2026 skenaariot kh 23.6.2025
• Talousarvion laadintaohje 2026 kh 23.6.2025

Ehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus päättää

• että talousarviovalmistelussa edetään perusskenaarion enintään 2,7 % menokasvun mukaan;
• kehottaa toimialueita, vesihuoltoliikelaitosta ja taseyksiköitä toimintojen ja palvelujen tuottamistapojen kriittiseen läpikäyntiin valmistelussa, jotta menokasvua voidaan voimakkaammin hillitä;
• hyväksyä talousarvion laadintaohjeet;
• oikeuttaa talousjohtajan antamaan talousarviovalmistelua koskevia lisäohjeita;
• ehdottaa valtuustolle, että 

VALTUUSTO päättää

• merkitä kunnanhallituksen talousarviokehyspäätöksen tiedoksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

• että toimialojen pitää valmistella yhteistyössä toimenpiteet, joilla päästään vähintään nollatulokseen;
• kehottaa toimialueita, vesihuoltoliikelaitosta ja taseyksiköitä toimintojen ja palvelujen tuottamistapojen kriittiseen läpikäyntiin valmistelussa, jotta menokasvua voidaan voimakkaammin hillitä;
• hyväksyä talousarvion laadintaohjeet;
• oikeuttaa talousjohtajan antamaan talousarviovalmistelua koskevia lisäohjeita.