Tekninen lautakunta, kokous 8.2.2022

§ 16 Tuusulan yleiskaava 2040, kaava nro 1005, ehdotus II, teknisen lautakunnan lausunto

TUUDno-2018-213

Aikaisempi käsittely

Kuntakehityslautakunta, 13.2.2019

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

...

Ehdotus

Esittelijä

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

hyväksyä luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksen MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville
pyytää yleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

----

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun esittelijä muutti päätösehdotuksensa seuraavasti:

muutetaan kaava-asiakirjoihin Mahlamäkeen osoitettu ensimmäisen vaiheen uusi mahdollinen päivittäistavarakaupan kohdemerkintä toisen vaiheen uudeksi mahdolliseksi päivittäistavarakaupan kohdemerkinnäksi. Lisätään Sahankulmaan toisen vaiheen uusi mahdollinen päivittäistavarakaupan kohdemerkintä. Perusteluna valtuuston päätös 19.3.2018 § 25 Kaupallisten palveluiden kehittämisen tavoite.

Liisa Sorri esitti Margita Winqvistin kannattamana, että Pertuntien asuinalue poistetaan.

Kuntakehityslautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat esitteljjän muutettua pohjaehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Sorrin tekemää muutosesitystä, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä (Riitta Nybäck, Klaus Koivunen, Päivö Kuusisto, Ulla Palomäki, Jari Raita, Jouko Riola, Pasi Huuhtanen, Vesa Lundberg, Pirjo Maula, Mika Mäki-Kuhna), 2 ei-ääntä (Liisa Sorri, Margita Winqvist) ja 1 jäsen (Jari Anttalainen) äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutettu pohjaehdotus tuli kuntakehityslautakunnan päätökseksi äänin 10-2-1.

Päätös

Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti, että kaava-asiakirjoihin tehdään seuraavat muutokset

merkintä: Tuusulanjoentien jatke/yhteystarve

Tuusulanjoentien jatkeen tarpeellisuutta arvioidaan siinä vaiheessa, kun Maisalantien kunnostusselvitys on toteutettu ja päätös Kehä IV:n toteuttamisesta tehty ja uudet liikennetarkastelut tehty.

Sikokallio

Sikokallion kohdalla esitettyä TP-aluetta Sikokallion ja Itäisen ohikulkutien välissä kavennetaan 400 metristä 300 metriin Itäisen ohikultien reunasta lukien.

Tallinna-tuneli sivu 85

Lisätään uusi kappale kolmannen kappaleen jälkeen: Helsinki-Tallinna -tunnelin rinnalla on suunnitteilla Finest Bay Area -rautatietunneli, jonka suunniteltu reitti kulkee Tallinnasta Espoon Otaniemen kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle tai Otaniemestä Pasilan kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kummassakin linjauksessa rahtiterminaari sijaitsee Tuusulan kunnan alueella.

Liisa Sorri ja Margita Winqvist ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Yleiskaavatyön aikana mm. kuntakehityslautakunnan ja valtuuston seminaareissa on käsitelty asuinalueiden määrää ja sijoittumista eri kuntataajamiin. Niitä oli tarjolla enemmin kuin suunnitellun väestön kasvun mukainen tarve vaati. Jokelan alueeltakin karsittiin useampia alueita kunnan omistamilta mailta. Yksityisten maanomistajien kaavoituspyyntöihin lautakunnassa on vastattu, että kunnalla on Jokelan alueella riittävästi maata asuntotuotantoa varten ja että maapoliittisessa ohjelmassa on linjaus kaavoittaa ensisijaisesti kunnan omistamalle maalle.

Kuitenkin kaavatyön loppuvaiheessa lisättiin Pertuntien asuinalue, joka sijaitsee yksityisen maanomistajan alueella nykyisen taajaman reunalla kaukana keskustasta. Lisäys ei myöskään perustunut luonnoksesta annettuihin lausuntoihin. Aluetta ei ollut lisätty kaavaselostuksen taulukkoon, jossa oli listattu Jokelaan kaavoitettavat asuinalueet ja niiden asuntomäärät.

Tämän vuoksi esitimme, että alue poistetaan yleiskaavasta. Alueelle ei tässä vaiheessa ole tarvetta. Jokelasta löytyy kunnan mailta parempia alueita, jos tarvitaan lisää omakotitaloalueita. Myöskään maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei tässä tapauksessa toteudu, sillä aiemmin Jokelan alueen maanomistajilta tulleisiin kirjallisiin kaavoituspyyntöihin ei ole suostuttu"

Kokous keskeytettiin neuvottelutauon ajaksi klo 18.55 - 19.25.

Arto Lindberg poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 20.00.

Kunnanhallitus, 25.2.2019

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

Kuntakehityslautakunta käsitteli Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotusta kokouksessaan 13.2.2019. Kokouksen jälkeen kaava-aineistoihin on tehty seuraavat muutokset:

Mahlamäkeen osoitettu ensimmäisen vaiheen uusi mahdollinen päivittäistavarakaupan kohdemerkintä on vaihdettu toisen vaiheen uudeksi mahdolliseksi päivittäistavarakaupan kohdemerkinnäksi.
Sahankulmaan on lisätty toisen vaiheen uusi mahdollinen päivittäistavarakaupan kohdemerkintä.
Tuusulanjoentien jatke/yhteystarve on merkitty omalla kaavamerkinnällään. Merkinnän määräys: Tuusulanjoentien jatkeen tarpeellisuutta arvioidaan siinä vaiheessa, kun Maisalantien kunnostusselvitys on toteutettu, päätös Kehä IV:n toteuttamisesta on tehty ja uudet liikennetarkastelut laadittu.
Sikokallion kohdalla esitettyä työpaikka-aluetta (TP) Sikokallion ja Itäisen ohikulkutien välissä on kavennettu osayleiskaavan mukaisesti noin 400 metristä noin 300 metriin Itäisen ohikultien reunasta lukien.
Yleiskaavaselostukseen on lisätty kappale Finest Bay Area -rautatietunneli -hankkeesta.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja

Kunnanhallitus päättää

hyväksyä luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksen MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville
pyytää yleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Outi Huusko Kari Frimanin kannattamana esitti päätökseen lisättäväksi, että kunnanhallitus edellyttää, että Sikokallion alueen merkintä ja alueen rajaus tutkitaan uudelleen nähtävilläolon jälkeen siten, että alue säilyy retkeily- ja ulkoilualueena (esim. merkinnällä VR) ja alueelta osoitetaan vastaavalla merkinnällä yhteys Urheilukeskukseen.

Jussi Salonen Veikko Seunan kannattamana esitti seuraavaa: "Tuusulanjärvellä ja sen ympäristössä luontoarvot ovat tärkeitä. Samalla tavalla tärkeitä ovat myös Tuusulanjärven alueen virkistyskäytön edistäminen sekä Tuusulanjärven ranta-alueiden jatkuva hoito mm järven näkyvyyden edistämiseksi. Nyt esitetyssä yleiskaavaehdotuksessa Tuusulanjärven eteläosaan on merkitty useita SL- ja sl-merkinnöillä olevia alueita, osa Natura-alueelle. Nähtävilläolon aikana ja sen jälkeen on selvitettävä näiden ehdotettujen SL- ja sl-alueiden vaikutus Tuusulanjärven ja sen rantojen virkistyskäyttöön ja ranta-alueiden hoitoon."

Päätös

Kunnanhallitus päätti

hyväksyä luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksen MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville
pyytää yleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot
edellyttää, että Sikokallion alueen merkintä ja alueen rajaus tutkitaan uudelleen nähtävilläolon jälkeen siten, että alue säilyy retkeily- ja ulkoilualueena (esim. merkinnällä VR) ja alueelta osoitetaan vastaavalla merkinnällä yhteys Urheilukeskukseen
että nähtävilläolon aikana ja sen jälkeen on selvitettävä yleiskaavaehdotuksessa Tuusulanjärven eteläosaan ehdotettujen SL- ja sl-alueiden vaikutus Tuusulanjärven ja sen rantojen virkistyskäyttöön ja ranta-alueiden hoitoon.

Henna Lindström ja Terhi Wermundsen olivat asiantuntijoina kokouksessa.

Kuntakehityslautakunta, 27.10.2021

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

hyväksyä ensimmäisen Tuusulan yleiskaava 2040 (2019) -ehdotuksen lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksen II MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville
pyytää yleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

---

Esittelijä Anne Olkkola esitti seuraavat korjaukset kaavaselostukseen ja yleiskaavakarttaan:

Kaavaselostuksen kappale 2.3 Kuntastrategia (alkaen sivulta 6) päivitetään valtuuston hyväksymän Tuusulan strategiaperustan vuosille 2021–2025 mukaiseksi.
Yleiskaavakarttaan merkitään reservimerkinnän (res, res-1) alle merkitään kaavakarttaan maa- ja metsätalousaluetta (M).

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutokset tekstiin.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Mika Mäki-Kuhna esitti Antti Seppälän kannattamana alla olevan muutosesityksen kaavakarttaan. Koska oli tehty kannatettu, useita kohtia sisältävä muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen muutosehdotuksen jokaisesta kohdasta erikseen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattavat EI.

Kohta 1. Riihikalliota laajennetaan Ruotsinkylän suuntaan Tuusulanjoentien liikenneympyrän ympäriltä pientaloalueeksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Marianna Simo, Liisa Sorri, Margita Winqvist. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen, Jari Immonen. Tyhjää äänestivät Jari Raita ja Sanna Takala

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8-3 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 2. Lahela laajennetaan Ruotsinkylän suuntaan Tuusulanjoentien ja Lahelantien ympäriltä selvitysalueeksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Marianna Simo ja Liisa Sorri. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Jari Raita, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Sanna Takala, Eemi Vaherlehto, Margita Winqvist, Aki Aaltonen, Jari Immonen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 11-2 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 3. Lahelan laajeneminen Ristikiven suuntaan. M-alue vaihdetaan reserviksi kokonaan. Mika Mäki-Kuhna muutti muutosesityksensä kohtaa 3, Antti Seppälän kannattamana niin, että reservimerkinnän (res) alle merkitään maa- ja metsätalousaluetta (M).

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Jari Raita, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala ja Margita Winqvist. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen ja Jari Immonen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8-5 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 4. Tuusulanjoentien jatko Tuusulanväylälle lisätään parantamaan Lahelan liikenneyhteyksiä.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala ja Margita Winqvist. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Jari Raita, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen ja Jari Immonen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 9-4 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 5. Maanläjitysalueen poisto Ruskelasta.

Suoritetussa äänestyksessä kukaan ei kannattanut esittelijän ehdotusta. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Eemi Vaherlehto, ja Jari Immonen. Tyhjää äänestivät Jari Raita, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Aki Aaltonen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 7-0 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 6. Ridasjärventien kaakkoispuolen muutetaan selvitysalueeksi, Päijännetunnelin länsipuolelta itään/koilliseen pientaloalueeseen saakka.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Marianna Simo, Liisa Sorri ja Margita Winqvist. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Jari Raita, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen , Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen ja Jari Immonen. Sanna Takala äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 9-3 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

---

Puheenjohtajan annettua keskustelun asiasta jatkua, Mika Mäki-Kuhna ehdotti, Antti Seppälän kannattamana, alla olevan muutosesityksen tekstimuutoksista kaavamääräyksiin. Koska oli tehty kannatettu, useita kohtia sisältävä muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen muutosehdotuksen jokaisesta kohdasta erikseen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Kohta 1. Sivu 3, Keskustatoimintojen alue C: “Alueen pysäköintiratkaisut on toteutettava kokonaisvaltaisesti pyrkien keskitettyyn ja vuorottaiskäyttöiseen ratkaisuun.”

a. Poistetaan lause asuntorakentamisen osalta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, ja Margita Winqvist. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen ja Jari Immonen. Tyhjää äänesti Jari Raita.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8-4 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 2. Sivu 3, Omakotivaltainen asuinalue AO & Asuinalue, jolla sallitaan eläinten ylläpito AH: “Alueilla ei sallita uusia rakennuspaikkoja ilman asemakaavaa. Olevia rakennuksia saa laajentaa ja korvata.”
a. Poistetaan lauseet. Pormestariohjelmassa olemme sopineet, että osayleiskaavojen rakennusoikeudet tulee sallia.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Marianna Simo, Liisa Sorri, ja Margita Winqvist. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Eemi Vaherlehto ja Jari Immonen. Tyhjää äänestivät Päivö Kuusisto, Jari Raita, Johanna Sipiläinen, Sanna Takala ja Aki Aaltonen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 5-3 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 3. Sivu 3, Kyläalue AT, RES, RES-1: “Alueella ei sallita uusia rakennuspaikkoja.” a. Poistetaan. Ristiriidassa saman kappaleen ja pormestariohjelman kanssa. b. Oletetun aseman ympäriltä on liian paljon alueita rakennuskiellossa.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Jari Raita, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala ja Margita Winqvist. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Eemi Vaherlehto ja Jari Immonen. Tyhjää äänestivät Päivö Kuusisto, Johanna Sipiläinen, ja Aki Aaltonen.

Äänestyksen mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan kannatettua Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta, totesi hän lautakunnan päättäneen äänin 5-5 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 4. Sivu 5, Maa- ja metsätalousalue M: “Alueella ei sallita uusia rakennuspaikkoja.” a. Poistetaan lause. Pormestariohjelmassa olemme sopineet, että osayleiskaavojen rakennusoikeudet tulee sallia. Mika Mäki-Kuhna muutti ehdotustaan Jari Raidan kannattamana lisäten kohdan b.: Poistetaan kyseisestä kohdasta myös lause "ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus tulee turvata".

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Marianna Simo, Liisa Sorri, Margita Winqvist ja Aki Aaltonen. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Jari Raita, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Sanna Takala, Eemi Vaherlehto ja Jari Immonen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8-5 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 5. Sivu 6, Maisemapelto MA: “Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.”
a. Toimenpiderajoitus pitää poistaa.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Marianna Simo, Liisa Sorri ja Margita Winqvist. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Jari Raita, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Eemi Vaherlehto ja Jari Immonen.Tyhjää äänestivät Sanna Takala ja Aki Aaltonen

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8-3 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 6. Sivu 6, Maa- ja metsätalousvaltainen alue, viljelymaisema MV: “Korvaava rakentaminen ja laajentaminen on sallittua, alueella ei sallita uusia rakennuspaikkoja.” a. Poistetaan lause. Pormestariohjelmassa olemme sopineet, että osayleiskaavojen rakennusoikeudet tulee sallia.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Marianna Simo, Liisa Sorri ja Margita Winqvist. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Jari Raita, Antti Seppälä, Johanna Sipiläinen, Sanna Takala, Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen ja Jari Immonen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 10 - 3 hyväksyä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen.

Kohta 7. Sivu 11, Maisemallisesti arvokas alue: “Avoimet maisema- alueet tulee säilyttää avoimina.” a. Lause tulee poistaa. Tämä estää hiilinielujen (metsien) syntymisen.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Marianna Simo, Johanna Sipiläinen, Liisa Sorri, Sanna Takala. Margita Winqvist ja Aki Aaltonen. Mika Mäki-Kuhnan ehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Jari Raita, Antti Seppälä, Eemi Vaherlehto ja Jari Immonen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen hylätä Mika Mäki-Kuhnan ehdotuksen äänin 7-6.

---

Puheenjohtajan annettua keskustelun asiasta jatkua, Liisa Sorri teki muutosehdotuksen alla olevista muutoksista kaavakarttaan Margita Winqvistin kannattamana. Koska oli tehty kannatettu, useita kohtia sisältävä muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen muutosehdotuksen jokaisesta kohdasta erikseen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Liisa Sorrin muutosehdotusta kannattavat EI.

1. AO-1 merkintä poistetaan Tuusulanjärven länsirannalta, Paijalan koulun kohdalta olevalta alueelta ja korvataan MA-merkinnällä lukuun ottamatta alueella jo olevia asuinrakennuksia.

Maisemapelto MA: “Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.”

Avoimet maisemat, pitkät näkymät Tuusulanjärven eteläosissa ovat luonteenomaisia näkymiä, joiden säilyttäminen on Tuusulan identiteetin, lähiluonnon ja perinnemaisemien kannalta tärkeitä toimenpiteitä. Maisemapelloilla on säilytettävä MRL:n mukaiset toimenpiderajoitukset. Haluamme vielä varmistuksen siitä, että mainittu toimenpiderajoitus koskee myös metsittämistä, istutuksia.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Marianna Simo, Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen ja Jari Immonen. Liisa Sorrin ehdotusta kannattivat Jari Raita, Johanna Sipiläinen, Liisa Sorri, Sanna Takala ja Margita Winqvist.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen hylätä Liisa Sorrin ehdotuksen äänin 8-5.

2. Yleiskaavaan esitetään osa-aluerajauksella ne kyläalueet, joille tutkitaan MRL 44 §:n mukaisen osayleiskaavan laatiminen.

Tällä merkinnällä ja rajauksella merkitään Rusutjärven, Ruotsinkylän, Nahkelan ja Linjamäen sekä Vanhakylän ja Tuomalan kyläalueet. Tällainen merkintä kyläalueilla mahdollistaa rakentamisen suoraan oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella.

44 § (21.4.2017/230)

Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena

Rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Marianna Simo, Johanna Sipiläinen, Sanna Takala, Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen ja Jari Immonen. Liisa Sorrin ehdotusta kannattivat Jari Raita, Liisa Sorri, ja Margita Winqvist.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen hylätä Liisa Sorrin ehdotuksen äänin 10-3.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

hyväksyä ensimmäisen Tuusulan yleiskaava 2040 (2019) -ehdotuksen lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet, edellä mainituin muutoksin
asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksen II MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville, edellä mainituin muutoksin
pyytää yleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

Eriävän mielipiteen jättivät jäsenet Liisa Sorri, Margita Winqvist ja Marianna Simo.

Eriävä mielipide

Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät alla olevan yhteisen eriävän mielipiteen:

Kuntakehityslautakunta 27.10.2021

§ 88 Tuusulan yleiskaava 2040

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Muutokset kaavakarttaan

Tuusulan kunnan vuonna 2016 laadittu väestöennuste yleiskaavan tavoitevuodelle 2040 on noin 56 000 asukasta. Kaava mahdollistaa noin 60 % suuremman väestönkasvun kuin ennuste vaatii eli kaavaratkaisulla kunnassa voisi olla lähes 68 000 asukasta, mikäli kaikki kaavassa
osoitetut asumisen laajenemisalueet toteutuisivat täysimääräisinä.

Tästä huolimatta kaavaan vielä lisättiin asumiseen suunniteltuja alueita äänestyspäätöksillä Mika Mäki-Kuhnan esityksestä: Riihikalliota laajennetaan Ruotsinkylän suuntaan Tuusulanjoentien liikenneympyrän ympäriltä pientaloalueeksi, Lahelaa lajennetaan Ruotsinkylän suuntaan Tuusulanjoentien ja Lahelantien ympäriltä selvitysalueeksi, Lahelaa laajennetaan Ristikiven suuntaan: M-alue vaihdetaan reserviksi kokonaan. Jokelassa Ridasjärventien kaakkoispuoli muutetaan selvitysalueeksi, Päijännetunnelin länsipuolelta itään/koilliseen pientaloalueeseen saakka.

Jos tarvetta asuinalueiden lisäämiseen olisi, oikea tapa mielestämme olisi ollut antaa viranhaltijoille tehtäväksi selvittää, minne aluevarauksia laitetaan.

Yleiskaavaehdotukseen lisättiin Tuusulanjoentien jatko Tuusulanväylälle. Olimme vastaan tätä lisäystä, sillä mielestämme tie vaarantaisi Metsäntutkimuslaitoksen metsässä olevaa tutkimusta ja alueen virkistyskäyttöä. Virkamiesten selvityksen mukaan tielle ei ole tarvetta, parempi ja halvempi tapa parantaa liikenneyhteyttä on Maisalantien parantaminen.

Tekstimuutokset kaavamääräyksiin

Mielestämme kaavoittajat ovat parhaat asiantuntijat määrittelemään yleiskaavassa käytettävät kaavamääräykset, eikä niitä tulisi lautakunnan muuttaa, ainakaan äänestyspäätöksillä. Kannatimme yleiskaava 2040 kaavakartan kaavamääräyksiä.

Kokouksessa kuitenkin muutettiin Keskustoimintojen alueen pysäköintimääräystä niin, että määräys ”Alueen pysäköintiratkaisut on toteutettava kokonaisvaltaisesti pyrkien keskitettyyn ja vuorottaiskäyttöiseen ratkaisuun” ei koske asuntorakentamista.

Useista kaavamääräyksistä (AH, AT, Res, RES-, M, MA, MV) poistettiin uusien asuinpaikkojen rajoitukset. Tässä on mielestämme vaarana hallitsematon rakentaminen, jota emme kannata.

Kaavamääräys, että maisemallisesti arvokkailla alueilla avoimet maisema-alueet tulee säilyttää avoimina, poistettiin. Tätä poistamista vastustimme, sillä koemme Tuusulan maisemallisesti arvokkaat alueet vetovoima- ja imagotekijänä.

Omat esityksemme:

AO-1 merkinnän poistaminen Tuusulanjärven länsirannalta, Paijalan koulun kohdalta olevalta alueelta ja korvaaminen MA-merkinnällä lukuun ottamatta alueella jo olevia asuinrakennuksia.

Tällainen muutos yleiskaavaan olisi ollut mielestämme parempi kuin alueen nykyinen AO-I merkintä. Avoimet maisemat, pitkät näkymät Tuusulanjärven eteläosissa ovat luonteenomaisia näkymiä, joiden säilyttäminen on Tuusulan identiteetin, lähiluonnon ja perinnemaisemien kannalta tärkeitä toimenpiteitä. Maisemapelloilla on säilytettävä MRL:n mukaiset toimenpiderajoitukset.

Esitimme, että yleiskaavaan esitetään osa-aluerajauksella ne kyläalueet, joille tutkitaan MRL 44 §:n mukaisen osayleiskaavan laatiminen.

Kylien kehittämisestä on puhuttu ja tehty linjauksia jo edellisellä valtuustokaudella, mutta asia ei ole edennyt. Myös nykyisessä pormestariohjelmassa kylien kehittäminen on tavoitteena. Esitimme, että tällä merkinnällä ja rajauksella merkitään Rusutjärven, Ruotsinkylän, Nahkelan ja Linjamäen sekä Vanhakylän ja Tuomalan kyläalueet. Tällainen merkintä kyläalueilla mahdollistaa rakentamisen suoraan oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella. Esityksemme ei mennyt läpi.

Tuusulassa 28.10.2010

Liisa Sorri, Tupu

Margita Winqvist, Tupu

---

Marianna Simo jätti seuraavan alla olevan eriävän mielipiteen:

§ 88 Tuusulan yleiskaava 2040, kaava nro 1005, ehdotus II nähtäville asettaminen

Perustelut:

Yleiskaavaehdotukseen nyt loppumetreillä tuodut yksityiskohtaiset muutokset ovat tarpeettomia. Ne ovat mahdollisilta hyödyiltään vähäisiä mutta mahdollisilta ja todennäköisiltä haitoiltaan merkittäviä. Muutokset ovat tavoitteineen osittain keskenään myös ristiriidassa: niillä pyritään ratkaisemaan ongelmia, joita ehdotukset tosiasiallisesti saattavat pahentaa. Muutokset ovat kestämättömiä niin taloudellisesti kuin ekologisesti.

Tuusula ei tarvitse yleiskaavaan lisää kaavavarantoa asuin- tai edes omakotirakentamiseen. Yleiskaavan pohjaehdotuksessa olisi ollut riittävästi kaavavarantoa – yli 68 000 asukkaan tarpeisiin vuoteen 2040 mennessä.

Tuusulassa ei ole näin ollen tarvetta varata asuinrakentamiseen ( = omakotitonteiksi) virkistysalueita Riihikalliossa ja Jokelassa ja maisemapeltoja Lahelassa. Asumiseen nyt korvamerkittyjen uusien alueiden merkitys on vähäinen asuntotuotannossa mutta merkittävä siinä tarkoituksessa kuin niiden merkitys on tähän asti tunnistettu: virkistyskäytössä ja miellyttävän maaseutumaisen miljöön luomisessa.

Yleiskaavaehdotuksen pohjaesityksen on laatinut kaavaa pitkään tehnyt maankäytön asiantuntija. Työtä on tehty Tuusulassa pitkään poliittisessa ohjauksessa. Pohjaesitys oli Tuusulan vasta hyväksytyn strategian ja vision mukainen.

Kaavamerkintöjen selityksiin nyt äänestetyt pikkutarkat muutokset antavat virheellisen kuvan merkinnän todellisesta vaikutuksesta alueeseen. Yksittäisten lauseiden poistaminen selityksistä ei poista yhtään rakentamiseen liittyvää byrokratiaa eikä se poista mahdollisia rakentamisen esteitä alueella. Kaavamerkintä estää yhä jatkossakin rakentamisen monilla paikoilla, mutta lauseiden poiston jälkeen tämä ei käy enää avoimesti selville merkinnän selityksestä.

Erityisen haitallisena ja erikoisena pidän Tuusulanjoentien jatkon lisäämistä Tuusulanväylälle. Asiaa on selvitetty jo aiemmin, ja selvitysten mukaan Tuusulanjoentien jatketta ei tarvita. Tie leikkaisi Ruotsinkylän tutkimusmetsää, tuhoaisi useita merkittäviä ja pitkäkestoisia Luonnonvarakeskuksen
kenttäkokeita ja rikkoisi suositun polkureitistön.

Tutkimusmetsän pohjoisosassa on
lähekkäin noin 30 pitkäaikaista
metsäntutkimuksen koetta. Tien alle jäisi mm. kuusen juurikäävän leviämistä
tutkiva koe, metsänjalostuksen
tutkimusaineistoja ja ulkomaisten puulajien kokeita, joissa tutkitaan
puulajien soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin ja ilmastonmuutokseen. Alueella on satavuotiaita koemetsiä. Juurikääpätutkimus ulottuu vuoteen 2080–2090. Juurikääpä on taloudellisesti Suomen metsien pahin lahottajasieni.

En näe mielekkääksi haitata sellaista tutkimustoimintaa, jossa pyritään estämään metsänomistajille koituvia haittoja ja taloudellisia tappioita. Enkä näe mielekkääksi haitata tutkimustoimintaa, joka edistää kykyämme sopeutua ilmastonmuutokseen.

Tuusulanjoentien jatketta vastustavat muun muun muassa Metsähallitus, Luonnonvarakeskus ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Tuusulan-yhdistys. Ja monet tuusulalaiset.

Ruotsinkylän tutkimusmetsä on jo yksinomaan luonto- ja virkistysalueena vertaansa vailla. Tuusulassa tai Etelä-Suomessa ei ole liikaa laajoja metsäalueita, joihin ei kohdistu rakentamispaineita.

Lahelan liikenneyhteyksiä tulee parantaa, mutta siihen on parempia ja halvempia vaihtoehtoja. Nyt ehdotettava tieratkaisu olisi kallis sekä taloudellisesti että luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta.

Kokouskäsittely

Tekninen tauko 1 18:21-18:30

Tekninen tauko 2 19:29-19:35

Kunnanhallitus, 15.11.2021

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

hyväksyä ensimmäisen Tuusulan yleiskaava 2040 (2019) -ehdotuksen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksen II MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville
pyytää yleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

hyväksyä ensimmäisen Tuusulan yleiskaava 2040 (2019) -ehdotuksen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksen II MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville
pyytää yleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot.

Kaavasuunnittelija Henna Lindström selosti asiaa kokouksessa.

Eriävä mielipide

Tuija Reinikainen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

"Kunnanhallituksen esityksessä oli mm. pohjaesityksenä kuntakehityslautakunnassa hyväksytty esitys, että Riihikalliota laajennettaisiin Ruotsinkylän suuntaan. Alueelle on vastikään tehty Pellavamäentien uusi kaava, eikä siinä ole nähty tarpeelliseksi laajentaa aluetta esitetyn mukaisesti. Alueella ei ole kunnan maita. Laajenemissuunta kohdistuisi maakuntakaavassa merkitylle maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle, joka tulee säilyttää avoimena. Tuusulassa riittää rakentamiseen maata, arvokkaita maisemakokonaisuuksia ei pidä vaarantaa.

Kunnanhallituksen esityksessä oli pohjaesityksenä kuntakehityslautakunnassa hyväksytty esitys, että Tuusulanjoentien jatko Tuusulanväylälle pitäisi tehdä, koska se parantaisi Lahelan liikenneyhteyksiä. Sekä Luonnonvarakeskus, että Metsähallitus ovat todenneet, että Tiehanke tuhoaisi useita pitkäaikaisia Luonnonvarakeskuksen kenttäkokeita Metsäntutkimuslaitoksen metsässä. Alueella on parastaikaa menossa 30 pitkäaikaista metsäntutkimuksen koetta ja varauksia on aina vuoteen 2090 asti. Kunnan tilaamissa liikennehankeselvityksissä käy ilmi, että ko. tiehanketta ei tarvita. Tuusulanjoentieltä ei saisi liittymää Tuusulanväylälle, vaan se edellyttäisi joko alikulun tai ylikulun rakentamista ja olisi kuntataloudellisesti erittäin kallis hanke. Metsäntutkimuslaitoksen metsä on arvokas kokonaisuus ja merkittävä tutkimuskohde niin Suomessa kuin kansainvälisesti, sitä ei pidä tuhota kyseisellä tiehankkeella."

Kati Lepojärvi jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

”Esitän kunnanhallituksen päätöksestä eriävän mielipiteeni, perusteluinani muutosesityksessä esittämäni seikat: viranhaltijoiden valmisteluargumentit ja muiden asianosaisten esittämät tielinjauksen vastaiset vahvat perustelut.”

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Tuija Reinikainen teki Raimo Stenvallin kannattamana muutosehdotukset, että kuntakehityslautakunnan 27.10.2021 § 88 Tuusulan yleiskaava 2040, kaava nro 1005, ehdotus II nähtäville asettaminen

päätösehdotustekstistä kohta 1 poistetaan (Riihikalliota laajennetaan Ruotsinkylän suuntaan Tuusulanjoentien liikenneympyrän ympäriltä pientaloalueeksi)
päätösehdotustekstistä kohta 4 (Tuusulanjoentien jatko Tuusulanväylälle lisätään parantamaan Lahelan liikenneyhteyksiä) ja
lautakunnassa tehdyt tekstimuutokset kaavamääräyksiin 1–7 poistetaan.

Kati Lepojärvi teki Raimo Stenvallin kannattamana muutosehdotuksen, että kuntakehityslautakunnan 27.10.2021 § 88 Tuusulan yleiskaava 2040, kaava nro 1005, ehdotus II nähtäville asettaminen päätösehdotustekstistä kohta 4 poistetaan (Tuusulanjoentien jatko Tuusulanväylälle lisätään parantamaan Lahelan liikenneyhteyksiä).

Kati Lepojärven perustelut muutosehdotukselle: "Esitän Tuusulanjoentien jatkeen poistamista yleiskaavaehdotuksesta seuraavin perusteluin:

Kaavaselostuksessa todetaan: ”Maisalantien parantaminen on kustannustehokas ratkaisu pääkaupunkiseudun suuntaan verrattuna kaavaluonnoksessa esitetyn uuden väylän, Tuusulanjoentien jatkeen rakentamiseen verrattuna.

Tuusulanjoentien jatke ja sen mahdollinen liittymä Tuusulanväylälle ei ole yleiskaavan mukaisen maankäytön perusteella liikenneverkon toimivuuden ja turvallisuuden kannalta tarpeellista ja sen merkitys olisi lähinnä paikallista maankäyttöä palveleva. Linjaus kulkisi maakuntakaavassa virkistysalueeksi merkityn alueen sekä luonto- ja virkistysarvojen kannalta merkittävien alueiden kautta, mikä rajoittaisi uuden maankäytön osoittamista tieyhteyden vaikutusalueelle eikä hanke täten ole taloudellisesti kannattava. Tuusulanjoentien jatkeelle voi olla tarvetta, jos Kehä IV tai FOCUS-alueen rinnakkaiskatu eivät toteudu. Yhteystarve osoitetaan yleiskaavaan."

Tuusulanjoentien jatke nostaisi yleiskaavan valmisteluaineistossa kunnan toimeksiantamien liikennemääräarvioiden mukaan Lahelan läpi kulkevaa liikennettä, mukaan lukien raskas liikenne, merkittävästi.

Tuusulanjoentien jatke ohjaisi liikennettä lyhyemmälle reitille Hämeentieltä Lahelan läpi Tuusulanväylälle ja samoin toiseen suuntaan - reitille, jolla ei ole myöskään useita liikennevaloja tai kameravalvontaa, kuten Hämeentieltä Hyrylän ohitse Tuusulanväylää ajaessa ja vastakkaiseen suuntaan. Lahelan alueen liikenneturvallisuus ei ole tälläkään hetkellä vahvoissa kantimissa ja alueen tiestö ei viranhaltijavalmistelujen mukaan salli alikulkuja, töyssyjä, tai muita liikenneturvallisuutta parantavia tekijöitä. Lisäksi alueen tiestön suorat tielinjaukset ovat jo nyt aiheuttaneet jatkuvasti ylinopeuksia, jotka vaarantavat eritoten alueen lasten turvallista liikkumista.

Ruotsinkylän tutkimusmetsään suunnitellun tielinjauksen sijainti on maakuntakaavan virkistysalue- ja viherkäytäväalueella. Metsä on tärkeässä virkistyskäytössä alueen asukkaille ja sinne tullaan kauempaakin. Suunniteltu tielinjaus rikkoisi yhteyden Riihikallion alueeseen, koulun ja päiväkodin retkeilyalueelle ja katkaisisi linjauksen alle jäävän Riihikallion rotkon luontopolun vasta rakennettuine portaikkoineen.

Tutkimusmetsää on esitetty Tuusulassa monen eri tahon koordinoimaksi virkistysmetsähankekohteeksi, Sarvikallion hankkeen tapaan.

Tielinjaus menisi metsän merkittävien luontokohteiden, kuten Riihikallion lähteen ja noron ja muiden suojeltujen luontoarvojen yli, kuten lahokaviosammalesiintymien.

Tielinjaus menisi Metsäntutkimuslaitoksen mailla alueella jopa vuoteen 2090 asti jatkuvan tutkimustoiminnan alueiden läpi. Metsähallitus vastustaa tielinjausta.

Tielinjausta ei voi Elyn mukaan viedä liittymänä Tuusulanväylälle, joten liittymä pitäisi toteuttaa Vanhalle Tuusulantielle ilmasiltana tai alikulkuna. Tällaisen toteutus kasvattaa hankekustannuksia huomattavasti.

Hankkeen kustannusarvioita ei ole huomioitu kunnan taloussuunnittelussa. Aiemmassa valmistelussa on todettu kustannusten olevan kohtuuttoman suuret, jotta tiehanketta kannattaisi toteuttaa.

Kuten viranhaltijaesityksessä on todettu, liikenneyhteydet alueelle saadaan hoidettua kaikin puolin järkevämmin, kustannustehokkaasti, tärkeitä strategisia ja pormestariohjelmamme mukaisia luonto- ja virkistysarvojamme suojaten ja kuntalaisten hyväksi toimien mm. Maisalantietä parantamalla ja toteuttamalla Kehä IV-hankkeen, joka on kunnan kärkihanke. "

Äänestykset

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty useita kannatettuja muutosehdotuksia, asiat ratkaistaan äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen.

Ensin äänestettiin Tuija Reinikainen tekemästä Raimo Stenvallin kannattamasta muutosehdotuksesta, että kuntakehityslautakunnan 27.10.2021 § 88 Tuusulan yleiskaava 2040, kaava nro 1005, ehdotus II nähtäville asettaminen päätösehdotustekstistä kohta 1 poistetaan (Riihikalliota laajennetaan Ruotsinkylän suuntaan Tuusulanjoentien liikenneympyrän ympäriltä pientaloalueeksi).

Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tuija Reinikaisen tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä ja 3 ei-ääntä. Jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Ulla Rosenqvist, Kalle Ikkelä, Karita Mäensivu, Lilli Salmi, Jari Immonen, Ari Koponen, Riitta Sedig, Ari Nyman, Kati Lepojärvi ja ei-äänen Tuija Reinikainen, Outi Huusko, Raimo Stenvall. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen äänin 10-3 hyväksyä pohjaehdotuksen.

Seuraavaksi äänestettiin Tuija reinikaisen ja Kati Lepojärven tekemästä Raimo Stenvallin kannattamasta muutosehdotuksesta, että kuntakehityslautakunnan 27.10.2021 § 88 Tuusulan yleiskaava 2040, kaava nro 1005, ehdotus II nähtäville asettaminen päätösehdotustekstistä kohta 4 poistetaan (Tuusulanjoentien jatko Tuusulanväylälle lisätään parantamaan Lahelan liikenneyhteyksiä).

Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tuija reinikaisen ja Kati Lepojärven tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä. Jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Kalle Ikkelä, Riitta Sedig, Ulla Rosenqvist, Jari Immonen, Karita Mäensivu, Lilli Salmi, Ari Koponen ja ei-äänen Outi Huusko, Kati Lepojärvi, Tuija Reinikainen, Ari Nyman, Raimo Stenvall. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen äänin 8-5 hyväksyä pohjaehdotuksen.

Seuraavaksi äänestettiin Tuija Reinikaisen tekemästä Raimo Stenvallin kannattamasta muutosesityksestä, että kuntakehityslautakunnan 27.10.2021 § 88 Tuusulan yleiskaava 2040, kaava nro 1005, ehdotus II nähtäville asettaminen poistetaan lautakunnassa tehdyt tekstimuutokset kaavamääräyksiin 1–7 .

Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tuija Reinikaisen tekemää muutosehdotusta äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä, 3 ei-ääntä ja yksi tyhjä. Jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Lilli Salmi, Ulla Rosenqvist, Kalle Ikkelä, Karita Mäensivu, Riitta Sedig, Jari Immonen, Ari Koponen, Ari Nyman, ei-äänen Tuija Reinikainen, Kati Lepojärvi, Raimo Stenvall ja tyhjää äänesti Outi Huusko. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen äänin 9-3, 1 tyhjä, hyväksyä pohjaehdotuksen.

Valmistelija

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on asettanut Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksen nähtäville ja pyytää yleiskaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot. Nähtävillä olo päättyy 31.1.2022. Tekniselle lautakunnalle on myönnetty lisäaikaa antaa lausunto 8.2.2022 pidettävässä kokouksessa. Yleiskaava-arkkitehti Henna Lindström esitteli kaavaehdotuksen tekniselle lautakunnalle 14.12.2021 pidetyssä kokouksessa. Yleiskaavaluonnoksesta tekninen lautakunta on antanut lausunnon lokakuussa 2014.

Liitteenä on yleiskaavaehdotus kaavamerkintöineen ja –määräyksineen sekä kaavaselostus. Lausuntopyyntöjen mukainen aineisto on kokonaisuudessaan nähtävillä Tuusulan kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.tuusula.fi > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus ja maankäyttö > Kaavoitus > Tuusulan yleiskaava 2040.

Yleiskaava 2040 -ehdotus

Tuusulan yleiskaava 2040 on koko kuntaa koskeva yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen eri toimintoja. Yleiskaavassa varataan alueet asumiseen, elinkeinotoimintaan, virkistykseen, suojeluun, liikenteeseen, palveluille ja muille yleisille toiminnoille yleispiirteisellä tasolla ja pitkällä aikavälillä.

Yleiskaavasuunnittelun keskeisimmät tavoitteet ovat:

vahvistaa Tuusulan asemaa osana Helsingin seutua, metropolialueen kilpailukyky,
luoda kestävä yhdyskuntarakennemalli,
tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta,
kehittää liikenneverkon toimivuutta,
vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä,
turvata kulttuuri- ja luonnonarvot sekä osoittaa viheryhteydet.

Yleiskaava on luonteeltaan yhdyskuntarakennetta tiivistävä. Uusia, olemassa olevista taajamista irrallisia asuinalueita ei muodosteta. Keskustoja kehitetään jalankulkuun ja pyöräilyyn keskittyvinä laadukkaina ympäristöinä, ja siten, että keskustat ovat elinvoimaisia ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta houkuttelevia.

Asuminen

Vuoden 2014 luonnoksessa lähtökohtana yleiskaavassa oli 2 %:n vuotuinen väestönkasvu vuoteen 2040 asti. Tämä tarkoittaisi 30 000 uutta asukasta. Vuoden 2016 väestöennusteen mukaan kasvu olisi keskimäärin 1,5 % vuodessa tarkoittaen noin 17 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Uudempien väestöennusteiden mukaan kasvu hidastuisi entisestään.

Yleiskaavaehdotuksessa mahdollistetaan kuitenkin väestöennusteita suurempi asukasmäärän kasvu. Yleiskaavaehdotuksessa mahdollistetaan asuntoja edelleen noin 30 000 uudelle asukkaalle, jolloin vuonna 2040 kunnassa olisi 68 000 asukasta keskimääräisen vuosikasvun ollessa tällöin noin 2,3 %. Kasvusta 80 % (21 500 as) ohjataan Hyrylään, 16 % (4800 as) Jokelaan ja 12 % (3000 as) Kellokoskelle. Haja-asutusalueen asukasmäärän arvioidaan pysyvän vuoden 2016 tilanteen tasolla. Haja-astusalueella tapahtuu kuitenkin pientä väestönkasvua vuoteen 2040 mennessä, koska väestömäärä ensin laskee ja lähtee taas nousuun vuoden 2030 jälkeen. Uusia taajamia haja-astutusalueelle ei annettaisi muodostua. Uudisrakentaminen ratkaistaan haja-asutusalueella pääosin suunnittelutarveratkaisuin. Maisemallisesti aroilla alueilla rakentamista tulisi välttää. Uusista asunnoista (14 400 kpl) omakotitalojen osuus koko kunnassa olisi 20 %, rivitalojen 30 % ja kerrostalojen 50 %.

Tiivein taajamarakenne osoitetaan nykyisten taajamien ytimiin, joita kiertää pientalovaltaisempi asuminen. Hyrylässä kerrostalovaltainen keskusta laajenee Järvenpääntien itäpuolelle, jonka lisäksi Riihikallioon muodostuu alakeskuksenomainen pienempi keskus. Myös keskustatoimintojen lähiympäristöt sekä suurimpiin liikenneväyliin rajoittuvat alueet varataan kerrostaloasumiselle. Jokelassa taajaman ytimen muodostaa aseman yhteyteen, sen etelä- ja länsipuolelle sijoittuva keskusta-alue. Kellokoskella taajaman ydin on nauhamainen Vanhan valtatien varrelle sijoittuva keskusta.

Asumiseen osoitetut alueet on kaavaehdotuksessa luokiteltu kolmeen kehittämisluokkaan: vaihe I, vaihe II ja reservialueet. Alueet kaavoitetaan siten, että seuraavan vaiheen alueita ryhdytään kehittämään vasta, kun edellisen vaiheen alueet on pääosin kaavoitettu ja otettu kaavan mukaiseen käyttöön. Vaiheen I kehitettävät alueet kattavat noin 80 % kaavaehdotuksen asunto- ja asukasreservistä ja vaiheen II kehitettävät alueet loput noin 20 %. Reservialueiden mahdollistamia asunto- ja asukasmääriä kaavaehdotuksessa ei ole laskettu. Reservialueita ei ole tarkoitus ottaa käyttöön ennen vuotta 2040.

Palvelut ja työpaikat

Erikoistavara- ja päivittäistavarakauppa sijoitetaan pääosin keskustatoimintojen alueelle. Keskustatoiminnoille varatut alueet mahdollistavat myös vähittäiskaupan suuryksiön sijoittumisen samoin kuin julkisten palveluiden ja toimistojen sijoittumisen. Seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille on osoitettu lisäksi alueet Focus-alueelta, Sulasta mukaan lukien Sahankulma ja Järvenpään eteläisestä liittymästä, mikä sijoittuu osittain Järvenpään puolelle.

Etelä-Tuusulassa uudet työpaikka-alueet keskittyvät lentokentän pohjoispuoliselle alueelle (Focus-alue ja Kehä IV-alue) sekä Tuusulan itäväylän varteen sen molemmin puolin (Sulan ja Rykmentinpuiston tp-alueet). Uudetkin alueet on suurilta osin osoitettu jo aiemmissa osayleis- ja asemakaavoissa. Poikkeuksen tekevät Tuusulan Itäväylän itäpuolella olevat työpaikka-alueet. Alueet ovat lentomelualuetta eikä niille voi ohjata asutusta. Focus-aluetta on kaavassa varauduttu laajentamaan pohjoiseen laajenemissuunta -merkinnällä.

Jokelan merkittävät työpaikka-alueet sijoittuvat pääradan varrelle ja taajaman länsiosaan. Länsiosan työpaikka-alueen on suunniteltu laajentuvan länteen ja pohjoiseen. Pertuntien varteen on osoitettu selvitysaluetta, jota voidaan tutkia mm. työpaikkatoiminnoille. Kellokosken työpaikka-alue keskittyy laajenemisalueineen pääosin Rajalinnaan.

Liikenne

Yleiskaavan yhtenä tavoitteena on vähentää henkilöautoriippuvuutta ja parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kävelyn ja pyöräilyn osuutta sekä liikenneturvallisuutta. Tähän päästään mm. tiivistämällä maankäyttöä sekä luomalla edellytykset toteuttaa joukkoliikennettä kustannustehokkaasti.

Kaavaehdotuksessa on esitetty seudullinen, pääosin ely-keskuksen hallinnoimaan kanta- ja maantieverkkoon perustuva päätieverkko. Lisäksi ehdotuksessa on esitetty tehokkaamman maankäytön kannalta merkittävä keskeinen kunnan pää- ja kokoojakatuverkko. Kaavaluonnokseen verrattuna kaavaehdotuksessa ei ole enää esitetty Lahelanortta lukuun ottamatta uusien väylien vaihtoehtoisia tielinjauksia eikä kaavan tavoitevuoden jälkeen mahdollisesti toteutettavia uusia väyliä.

Joukkoliikenteen ja pyöräilyn pääverkko, ns. laatukäytävät, esitetään kaavaehdotuksessa. Laatukäytävillä pyritään panostaa joukkoliikenteen ja pyöräilyn sujuvuuteen ja nopeuteen, ja näin nostaa näiden kulkumuotojen kilpailukykyä henkilöautoiluun nähden. Joukkoliikenteen laatukäytäviä olisivat mm. Tuusulanväylä, Lahelantie ja Tuusulantie. Pyöräliikenteen laatukäytävä olisi yhteys Lahelasta Rykmentinpuistoon ja edelleen Keravalle.

Keskeisimmät uudet väylät ovat Tuusulan itäväylän jatke Kulloontieltä Järvenpääntielle. Myös itäväylän nykyisen osuuden palvelutason nostoon varaudutaan: itäväylä muuttuu kaksiajorataiseksi ja liittymät eritasoliittymiksi Tuusulanväylän ja Kulloontien väliseltä osuudelta. Jatke toteutetaan katumaisena. Maisalantietä kehitetään Hyrylän länsipuolisten alueiden työmatkaliikennettä silmällä pitäen. Tuusulanjoentien jatkamiseksi Tuusulanväylälle on ehdotuksessa esitetty yhteystarve. Merkittävä kunnan sisäinen uusi pääväyläyhteys on Lahelasta Hyrylän keskustaan tai Sahankulmaan rakennettava Lahelanorsi. Etelässä itä-länsisuuntaista liikennetarvetta varten rakennetaan ensi vaiheessa kunnan sisäinen katuyhteys Tuusulanväylältä Myllykyläntielle. Myöhemmin rakennettava Kehä IV Hämeenlinnaväylälle palvelee laajemmin seudullista ja osittain myös valtakunnallista poikittaisliikennettä. Toinen merkittävä itä-länsi -suuntainen yhteys on Järvenpään ja kantatien 45 yhdistävä Vähänummentien jatke.

Raideliiketeestä Etelä-Tuusulaa halkoisi kaksi reittiä: lentorata ja Tallinna-tunneli. Tallinna-tunnelin terminaalialue sijoittuu mahdollisesti Tuusulaan. Lentorataa varten kaavaehdotuksessa on osoitettu asemavaraukset Ristikytöön ja Hyrylään. Pääradalle Nuppulinnan on esitetty niin ikään asemavaraus. Tuusulanväylän joukkoliikenteen laatukäytävää on mahdollista kehittää pikaraitiotienä.

Luonnonvarat, luonnonsuojelu, ympäristöhäiriöt ja yhdyskuntateknisen huollon alueet

Luonnonvaroista on otettu huomioon maa-ainesten ottoalueet sekä pohjavesialueet ml. Päijänne-tunneli. Maa-ainesten otto keskittyy jatkossakin Senkkerin alueelle. Pohjavesialueita Tuusulassa on 15, ja näillä alueilla maankäyttöä on rajoitettava siten, että pohjaveden laatu ja määrä eivät vaarannu. Pohjavesialueille osoitetut uudet asuinalueet voivat vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin Hyrylän, Lahelan, Mätäkiven, Rusutjärven ja Takojan alueilla.

Luontokohteet on arvotettu kaavassa neljään luokkaan: kansainvälisesti, kansallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaan kohteet. Luonnonsuojelualueita Tuusulassa on 28 kpl, ja niiden pinta-ala on yhteensä 210,6 ha. Näistä 10 on kooltaan alle yhden hehtaarin. Uusia luonnonsuojelualueita ehdotetaan perustettavan 23 kpl, yhteensä 153 ha. Paikallisesti arvokkaita kohteita on 63 kpl pinta-alaltaan yhteensä 241,5 ha

Ympäristöhäiriötä aiheuttavana toimintona on kaavaan merkitty Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan mukaiset lentomelukäyrät. Nämä rajoittavat Etelä-Tuusulan kaakkois- ja lounaisosien maankäyttöä.

Yhdyskuntateknisen huollon alueita on kaavaehdotuksessa merkitty Kiilan alueelle Senkkerinmäelle sekä kohdemerkintänä Senkkerin maa-ainesten ottoalueen pohjoisosaan Raatinpellolle. Senkkerin aluetta on tarkoitus kehittää kiviainesten ottotoiminnan ohella kiertotalous- ja maa-ainesten läjitystoimintaan. Raatinpeltoa on kaavailtu Tuusulan kunnan käyttöön rakentamistoiminnassa muodostuvien ylijäämämaiden käsittely- ja varastoalueena.

Edellä mainittujen maankäyttömuotojen lisäksi yleiskaavaluonnoksessa on tarkasteltu maankäyttöä mm. virkistyksen, maa- ja metsätalouden ja kulttuurimaiseman suhteen.

Lausunto

Tuusulan kunnan yleiskaavan 2040 laadinta käynnistyi kunnassa vuonna 2009. Ajanjaksoon mahtuu neljä valtuustokautta ja kuntastrategiaa, kaksi pormestariohjelmaa ja useita muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin. Yleiskaavan 13 vuotta kestänyt valmistelu on tuonut omat haasteensa sen eri käsittelyvaiheissa ja aiheuttanut ylimäärästä työtä jo yksistään vanhojen tietojen päivitysten kautta niin virkamies- kuin luottamuselintasoilla. On hyvä, että Tuusulan kunta on saamassa yleiskaavaprosessin päätökseen. Yleiskaava on yksi keskeisimmistä kunnassa laadittavista strategisista suunnitelmista. Sen sitovuus on useamman vaalikauden mittainen ja se luo raamit kehittää kuntaa pitkäjänteisesti.

Verrattuna kunnan väestöennusteeseen kaavaehdotus mahdollistaa 60 % suuremman väestönkasvu. Jos kaavaehdotuksessa varauduttu asukasmäärä toteutuisi, tulisi kunnassa rakentaa uusille asukkaille keskimäärin 600 asuntoa vuodessa. Määrä on suuri, vaikka otetaan huomioon se, että yleiskaavassa on oltava aina tiettyä väljyyttä yli tarkasteluajanjakson. Vaarana asuinalueiden ylimitoituksessa on, että syntyy houkutus lähteä kaavoittamaan asuinalueita kuntarakenteen kannalta epäsuotuisalla tavalla jo olemassa olevan infrarakenteen ulkokehältä. Tällaisessa tapauksessa yleiskaavan keskeisimmät tavoitteet, kestävä, tiivis ja ehjä joukkoliikennettä tukeva yhdyskuntarakenne, vaarantuisivat täysin. Asumiseen kaavassa osoitetut reservialueet ja niiden käyttöönotto ennen I- ja II-vaiheen asuinalueiden käyttöönottoa lisäävät em. riskiä. Vähintään asumisen reservialueet on syytä poistaa yleiskaavasta ja korvata ne esim. nuolimerkinnöin, jolla osoitetaan, minne asutusta tullaan laajentamaan vuoden 2040 jälkeen. Nuolimerkintä loisi yhtenäisen merkintätavan työpaikka-alueen laajenemissuunnan kanssa. Samoin AO-2 merkintöjä tulee poistaa ja korvata nuolimerkinnällä niiltä osin, kun ne tarkoittavat käytännössä, että yhdyskuntarakenne laajenee, koska se on kaavan tavoitteiden vastaista. Olemassa olevan infran hyödyntäminen nykyisten latva-alueiden ulkopuolisille uusille asuinalueille ei välttämättä onnistu, koska lava-alueiden viemäreillä ja vesijohdoilla ei yleensä ole kapasiteettia ottaa vastaa suuria määriä uusia kuluttajia, ellei tähän ole osattu varautua ennakkoon.

Uusia työpaikka-alueita yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu niukalti, kun otetaan huomioon, että lähes kaikki kaavassa esitetyt työpaikka-alueet on jo rakennettu tai niiden suunnittelu on hyvin pitkällä. On perusteltua varautua riittävällä kaavareservillä Tietullimaksujen käyttöönottoon pääkaupunkiseudulla. Tällöin syntyy tullialueen sisäpuolisilta alueilta paineita siirtyä tullialueen ulkopuolelle varsinkin yrityksillä, joilla pääosa asiakkaista ja liikenteestä tulee tullialueen ulkopuolelta. Pertuntien varteen osoitettu selvitysalue on hyvä esimerkki varautumisesta Vähänummentien jatkeen tuomiin mahdollisuuksiin. Kun yleiskaava 2040 on vahvistettu, on kunnassa ryhdyttävä valmistelemaan yleiskaavan vaihekaavaa elinkeinojen, logistiikan ja työpaikka-alueiden osalta niitä palvelevine liikenneyhteyksineen.

Yleiskaavaehdotuksen tavoite vähentää henkilöautoriippuvuutta ja parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, lisätä kävelyn ja pyöräilyn osuutta sekä liikenneturvallisuutta on hyvin paljon riippuvainen siitä, kuinka kunta onnistuu kasvaa ja kehittyä nykyisen rakennetun infran sisäpuolella. Liikkuminen kävellen ja pyöräilen vaatii lyhyitä tai lyhyehköjä kulkumatkoja, joukkoliikenne edellyttää riittävän tiheää asukaspohjaa kulkureittien varrelle, jotta kysyntä toisi tarjontaa ja palvelun tarjonta olisi taloudellisesti kestävällä pohjalla. Tiivistyvä, kerrostalovaltainen Hyrylän keskusta on edellytys yleiskaavan tavoitteille. Jokelassa ja Kellokoskella on vastaava tilanne, mutta pienemmässä mittakaavassa. Nuppulinnaan esitetty varaus uudelle junaseisakkeelle ei toteudu, ellei kunta ota erittäin voimasta rahoitusvastuuta seisakkeen rakentamiseksi ja junien operoimiseksi seisakilta. Lentoradalle osoitettu toinen varaus uudelle seisakkeelle voi periaatteessa olla realistinen, ja toteutuessaan kaavan osoittamassa kohdassa se sijoittuisi lähelle Hyrylän uutta matkakeskusta. Hyvänä vaihtoehtona tälle on pikaraitiotiemahdollisuus Tuusulanväylää etelään. Tikkurila tuskin muodostuu pikaraitiotielle houkuttelevaksi suunnaksi johtuen Tikkurilan pään linjausongelmista, mutta Aviapolis ja suora yhteys edelleen Helsinkiin on varteenotettavampi. Tämä edellyttää, että Helsingin yleiskaavassa (Helsinki 2040) esitetty raideyhteys lentokentälle toteutuu.

Pääliikenneverkko esitetyssä muodossaan on hyvä. Kehä IV on hankkeena kallis, koska etupainotteisesti rakennettuna kustannuksista olisi ensisijaisesti vastannut Tuusula yksin ja mahdollisesti vasta myöhemmin kunta olisi saanut korvauksia valtiolta. Focus- ja Kehä IV-alueiden maankäytön selkeytyessä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi Kehä IV -maantielle on nostettu rinnakkaiskatuyhteys Focus- ja Kehä IV-alueiden läpi yhdistämään Tuusulanväylä ja Myllykyläntie. Tämä yhteys palvelee Tuusulan omaa sisäistä poikittaista liikennetarvetta hyvin. Kun vertaa kaavaehdotuksen muita paikallisen liikenteen yhteystarvemerkintöjä, niin yhtenäisyyden vuoksi myös tämä rinnakkaiskatuyhteys voisi olla merkittynä kaavaan. Se korostaisi hankkeen ja yhteyden merkittävyyttä. Tuusulanjoentien jatke ja erityisesti sen liittyminen Tuusulanväylään on kaavaluonnoksen ajalta, ja aika on siitä ajanut ohitse ainakin siltä osin, että liittymä Tuusulanväylään ei enää tule onnistumaan. Tieviranomaisen tavoitteena on päinvastoin vähentää liittymien määrää Tuusulanväylällä, ja mm. Vanhan Tuusulantien liittymä todennäköisesti poistunee nykyiseltä paikaltaan ja siirtyy Firanlähteentien kautta Korvenrannatien tuntumaan siinä yhteydessä, kun Tuusulanväylän ja Tuusulan itäväylän liittymää ryhdytään saneeraamaan.

Suojeltavia luontokohteita on kiitettävästi. Huomion arvoista on kuitenkin, että pinta-alaltaan luonnonsuojelualueet ovat suurimmaksi varsin pieniä, jolloin niiden elinkelpoisuus tulee kyseenalaiseksi. Olemassa olevien luonnonsuojelua-alueiden pinta-ala on keskimäärin 7,5 ha ja mediaani on 2,3 ha. Uusilla esitetyillä luonnonsuojelualueilla tilanne ei ole kovinkaan paljon parempi: keskikoko 6,7 ha ja mediaani 3,2 ha. Paikallisesti arvokkaat alueet ovat pinta-alallisesti vieläkin pienempiä.

Tuusulan kunnassa on tällä hetkellä käytössä yksi maankaatopaikka, Nuppulinna. Nykyisin sinne voidaan ottaa vastaan puhtaita ylijäämämaita enää vain kunnan omilta työmailta. Alueella on sallittu vain maa-aineksen loppusijoitus, jolloin hyvälaatuisetkin maa-ainekset on jouduttu sijoittamaan täyttömäkeen, ellei niille ole voinut osoittaa hyötykäyttökohdetta välittömästi maasta kaivun yhteydessä. Yleiskaavaa varten kunnasta etsittiin aluetta uudelle, nykyaikaisemmalle maa-ainesten vastaanotto- ja käsittelyalueelle vuonna 2014. Selvityksessä löydettiin seitsemän potentiaalista kohdetta, joista kolme sijoittui kunnan omistamille maille. Kaavoitusprosessin aikana kolmesta kunnan omistama alueesta enää yksi, Ruskela, on kunnan omistama. Se muodostuu kolmesta tilasta, pinta-alaltaan yhteensä noin 51 ha. Alue on aikoinaan ostettu kunnalle Terrisuon kaatopaikan korvaavaksi yhdyskuntajätteen kaatopaikaksi, mutta tähän tarkoitukseen sitä ei ole koskaan otettu. Alue on nykyisin pääosin metsätalouskäytössä ja sitä käytetään jonkin verran virkistykseen. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa Ruskeala oli yksi vaihtoehto maa-ainesten käsittelyalueeksi. Nyt nähtävillä olevassa ehdotuksessa jäljellä on kunnalle vuokralle tarjottu Raatinpellon alue. Ruskealan merkintä on syytä palauttaa yleiskaavaan, koska käytännössä se on edelleen yksi vaihtoehto perustaa maa-ainesten käsittelyalue Raatinpellon ohessa. Raatinpellon soveltuvuus kunnan tarpeisiin riippuu pitkälti vuokralle saatavan maa-alueen koosta, tarvittavista esirakennustoimenpiteistä, laajennettavuudesta sekä vuokrasopimuksen ehdoista ja hinnoista. Kuljetusmatka Hyrylän keskustasta Ruskealaan ja Raatinpellolle on likimain sama, Pohjois-Tuusulasta Raatinpellolle on luonnollisesti pitempi ajomatka, noin 15…20 km/suunta. Maa-ainesten käsittelytoiminta ei ole kunnalle lakisääteinen velvoite, mutta tätä palvelua kuntaan tulevat rakentajat kysyvät usein. Se on yksi kunnan elinkeinotoimintaa tukeva palvelumuoto. Riittävät käsittely- ja varastoalueet edesauttavat uudelleen käytettävissä olevien maamassojen kierrätystä säästäen neitseellisten kiviainesmateriaalien käyttöä. Nykyisin yksityiset ylijäämämaiden käsittelypaikkaa tarvitsevat rakentajat ohjataan Mäntsälään ja Hyvinkäälle.

Lisätiedot yhdyskuntatekniikan päällikkö Petri Juhola, p. 040 314 3566, sp. petri.juhola@tuusula.fi

Liitteet: Yleiskaava 2040 -ehdotus, kaavamääräykset, kaavaselostus, teknisen lautakunnan lausunto vuodelta 2014

Lisätietoja Tuusulan kunnan verkkosivuilla: Etusivu › Asuminen ja ympäristö › Kaavoitus ja maankäyttö › Kaavoitus › Tuusulan yleiskaava 2040 › Ehdotusvaihe