Perustelut
Sulan työpaikka-alueet I ja II katusuunnitelmaehdotus, piir.no 2103/101-103,106,109,110,113,114,117,118,120-122,124,130,132 on ollut yleisesti nähtävillä 13.1.-26.1.2022.
Lähtökohdat
Katusuunnitelmaehdotukset koskevat Sulan työpaikka-alue I ja Sulan työpaikka-alue II kaava-alueiden katujen rakentamista (Amerinkuja, Amerintie, Korvenrannantie ja Sulankaari)
Alueen kadut rajautuvat Tuusulan itäväylän (mt 11466), Fallbackantie (mt 11589) ja Korvenrannantien rajaamalle alueelle. Korvenrannantie on kunnan katu.
Suunnittelualue on suurimmalta osalta metsää, vesakoitunutta vanhaa maa-ainesten ottoaluetta ja peltoa. Keskellä suunnittelualuetta sijaitsee kauppapuutarha. Suunnittelualueen reunoilla on pienteollisuusrakennuksia ja hotellikäytössä oleva entinen Kekkilän toimitalo. Suunnittelualueeseen rajoittuva maankäyttö on pääosin kauppaa ja teollisuutta. Korvenrannantien ja Amerintien liittymässä on pieni Bostonin asuinalue. Tuusulan itäväylän eteläpuoleiset alueet ovat peltoa ja metsää.
Liikenne- ja katutekniset ratkaisut
Amerinkuja on noin 225 m mittainen tonttikatu ja sen ajoradan leveys on 7,0 m ja länsipuolella on erillinen 3,0 m leveä yhdistetty kevyen liikenteen väylä.
Amerintie on noin 360 m mittainen tonttikatu ja sen ajoradan leveys on 7,0 m ja länsipuolella on erillinen 3,0 m leveä yhdistetty kevyen liikenteen väylä.
Jkpp 3 on noin 280 mittainen tontin läpi kulkeva kevyen liikenteen väylä. Väylän leveys on 3,0 m leveä.
Korvenrannantien oikealle puolella on suunniteltu erillinen 3,0 m leveä yhdistetty kevyen liikenteen väylä. Väylä alkaa Tuusulan itäväylältä ja jatkuu Fallbackantielle asti. Korvenrannantielle on suunniteltu suojatiesaareke noin kevyen liikenteen paalulle 415. Lisäksi Korvenrannantien ja Amerintien risteys on suunniteltu korotettuna. Myös Korvenrannantien ja Sulantien risteys on suunniteltu korotettuna.
Sulankaari on noin 1180 m mittainen pääkatu ja sen ajoradan leveys on 7,5 m ja ajoradan molemmilla puolilla on erilliset 3,0 m leveät yhdistetyt kevyen liikenteen väylät. Sulankaaren ja Korvenrannantien risteykseen on suunniteltu kiertoliittymä, jonka halkaisija on 18,0 m. Myös Sulankaaren ja Sulantien risteykseen on suunniteltu kiertoliittymä, jonka halkaisija on 18,0 m. Sulankaaren varrelle on suunniteltu myös 4 kpl raskaan liikenteen pysäköintipaikkaa.
Kaikille suojateille on suunniteltu sekä madallettu että luiskattu reunakivi. Madalletun reunakiven kohdille on suunniteltu myös huomiokivet.
Alueen kaduilla on 40 km/h aluerajoitus.
Päällysteet ja istutukset
Kaikki ajoradat ja yhdistetyt kevyen liikenteen väylät päällystetään asfaltilla. Katujen välikaistat nurmetetaan ja risteyksien läheisyydessä ja muualla kapeat välikaistat on suunniteltu kivettäväksi betonikivillä.
Korvenrannantien kiertoliittymään on suunniteltu yliajettavalle kiveykselle punaista nupukiveystä. Nupukiveyksen taakse on suunniteltu harmaata Milano-kiveystä.
Kiertoliittymän keskustaan on suunniteltu Pensassembraa ja Seppelvarpua. Kiertoliittymän keskelle on suunniteltu Rautatieomenapuu. Kiertoliittymän keskustaan on myös suunniteltu valopollareita.
Pääkadulle, eli Sulankaarelle on suunniteltu katupuurivejä. Sulankaarelle on suunniteltu puurivit seitsemän puun riveihin. Risteysalueille on suunniteltu myös puita. Puina on suunniteltu käytettäväksi Punakoivua, Pylväskoivua, Pylväshaapaa ja Siperianpihtaa.
Hulevesialtaiden päihin on suunniteltu kasvillisuutta. Luiskiin on suunniteltu leikattavaa maisemanurmea. Pohjalle ja myös luiskiin on suunniteltu viivyttävää kasvualustaa ja sen päälle Koiranheisiä/Taikinamarjaa, Kääpiönpunapaju, Keltakurjenmiekkaa, Rantakukkaa (istutetaan laikkumaisesti puoleen sille varatusta alasta). Muuten hulevesialtaat verhoillaan murskeella tai sepelillä.
Vesihuolto ja kaapelit
Amerinkujalle tulee 110M painejätevesiviemäriä noin 220 m. Hulevesiviemäriä 250 M tulee noin 60 m ja 500 M tulee noin 215 m. Amerintielle hulevesiviemäriä 250 M tulee noin 155 m ja 400 m tulee noin 155 m.
Korvenrannantielle tulee 110 M painejätevesiviemäriä noin 430 mja 250 M jätevesiviemäriä noin 5 m. Hulevesiviemäriä 250 M tulee noin 85 m ja 315 M noin 110 m. Vesijohtoa 160 PEH tulee noin 55 m.
Sulankaarelle tulee 200 M jätevesiviemäriä noin 305 m ja 315M jätevesiviemäriä tulee noin 135 m. Hulevesiviemäriä 250 M tulee noin 265 m, 315 M tulee noin 635 m ja 400 M tulee noin 435 m. Vesijohtoa 110 PEH tulee noin 90 m ja 160 PEH tulee noin 955 m.
Sulankaarella siirretään tai asennetaan maihin nykyinen 20 kV-sähkölinja. Alueelle on teleoperaattorit suunnitelleet omia putkituksia.
Kuivatus
Katujen pintakuivatus toteutetaan pääsääntöisesti hulevesikaivoin, jotka liitetään uusiin hulevesiviemäreihin. Kadun rakenteiden kuivatus toteutetaan salaojilla, jotka liitetään uusiin hulevesikaivoihin. Hulevesiviemärit puretaan lopuksi Tuusulan itäväylän pohjoispuolella sijaitseviin kuuteen hulevesien viivytysaltaisiin. Viivytysaltaiden jälkeen hulevedet ohjataan Tuusulan itäväylän alta sijaitseviin rumpuihin ja sitä kautta nykyisiin ojiin.
Valaistus
Kaduille suunnitellaan led-valaistus.
Katusuunnitelmaehdotuksesta on jätetty 3 muistutusta nähtävillä olon aikana.
Muistutus 1, Keski-Uudenmaan polkijat ry
"Olemme tutustuneet Sulan tp-alueen katusuunnitelmaehdotukseen, ja verranneet valittuja ratkaisuja Väyläviraston ohjeeseen 18/2020: Pyöräliikenteen suunnittelu sekä Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelmaan.
Katusuunnitelmaehdotuksen selostuksen mukaan ajoradan rinnalla on yhdistetty “kevyen liikenteen väylä”. Ehdotuksen karttaosiosta tarkentuu, että ratkaisu on kaksisuuntainen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jossa mopoilua ei ole erikseen sallittu. Kesäkuussa 2020 voimaan tulleessa tieliikennelain uudistuksessa sekä sen jälkeen julkaistussa Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeessa vanhentuneesta “kevyen liikenteen” käsitteestä on luovuttu. Katusuunnitelmaehdotuksissa olisi syytä käyttää nykyisten ohjeiden ja lakien mukaista yksiselitteistä termistöä ehdotuksen luettavuuden parantamiseksi.
Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen “liikennejärjestelyissä tulee näkyä, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on pyöräliikenteen väylä” (kpl 4.5.9,s. 79), joilla ei käytetä reunakiviä. Myös Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelmassa on mainittu parannuskeinona reunakivien poistaminen risteyksistä. Katusuunnitelmaehdotuksen reunakiviratkaisut tulee tarkistaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusia, haitallisia reunakiviä ei tule asentaa.
Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaan pyörätie suunnitellaan suoraksi vähintään 20 m matkalta ennen risteystä pyöräilijän ja autoilijan välisen havaittavuuden parantamiseksi. Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty haitallisia mutkia pyörätiehen ennen risteystä Sulankaaren ja Amerintien risteyksessä sekä Sulankaaren ja Amerinkujan risteyksessä.
Sulankaaren ja Korvenrannantien kiertoliittymässä pyörätie tulee linjata ympyrän muotoisena ajoradan geometriaa mukaillen kuten pyöräliikenteen suunnitteluohje kpl 5.7.3 opastaa. Katusuunnitelmaehdotuksen teräviä mutkia sisältävä pyörätie kiertoliittymässä heikentää tienkäyttäjien ennakoitavuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita.
Tuusulassa voidaan myös huomioida pyöräteiden välinen hierarkia tavoiteltaessa parempaa suunnittelua. Tällöin katusuunnitelmaehdotuksen jkpp3 voisi merkitä päistä väistämisvelvolliseksisuunnaksi.
Katusuunnitelmasta tulee korjata
1. reunakivet pois pyöräteiden risteyksistä
2. pyörätiet tulee linjata suoraksi risteyksissä havaittavuuden parantamiseksi
3. kiertoliittymässä pyörätien geometria korjataan ympyrän muotoiseksi"
Vastine 1
Suunnitelmassa esitetyt kevyen liikenteen väylät ovat yhdistettyjä pyörätie ja jalkakäytäviä. Tuusulassa katuympäristöä suunnitellaan siis pyöräilyn lisäksi myös jalankulkijoille ja monen muun näkökulman kannalta, kuten esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Suojateiden yhteyteen on suunniteltu reunakivilinjoja suojateiden esteettömyysohjeistuksen mukaisesti. Eli toinen puoli suojatien reunakivilinjasta on osoitettu jalankulkijoille ja toinen pyöräilijöille. Pyöräilijöiden puolella reunakivi on asennettu samaan tasoon asfaltin kanssa.
Kevyen liikenteen väylät on suunniteltu katualueelle tilankäytön, katukalusteiden, näkemien ja liikenneturvallisuuden mukaan. Esimerkiksi suojatiet on sijoitettu ulommas liittymäalueesta, jotta suojatien ylitysmatka olisi mahdollisimman lyhyt. Liittymän geometrian muutosten avulla kevyen liikenteen käyttäjien havaittavuus paranee ajonopeuksien laskiessa.
Kiertoliittymissä symmetristen muotojen saaminen kevyen liikenteen väylille ei ole aina mahdollista, johtuen risteysalueiden geometrisista säteistä ja teknisistä mitoituksista.
Muistutus 2, As Oy Tuusulan Korkinkulma
"Korvenrannantien katusuunnitelmasta puuttuvat puuistutukset (suojapuusto asutuksen suuntaan). Puustoa on lisättävä asutuksen kohdalle vastaavanlaisesti kuin Sulankaarelle ja Sulantielle on sitä esitetty teollisuustonttien suuntaan. Jalankulku- ja pyörätien linjausta ja tasausta Korvenrannantien etelälaidalla on tarvittaessa muokattava siten, että puille jää riittävästi kasvutilaa katualueella. Katusuunnitelmassa on erittäin tärkeää huomioida teollisuusalueen laajentuminen nykyisen rakennetun ympäristön (asutuksen) läheisyyteen ja pyrkiä minimoimaan visuaaliset ja esteettiset muutokset asuinkiinteistöjen suuntaan. Kookas puusto sitoo osaltaan myös pölyä liikenneväylän ja teollisuusalueen läheisyydessä. Hyvällä suunnittelulla asuinalueella on miellyttävä asua myös Sulan teollisuusalueen rakennuttua."
Vastine 2
Katusuunnitelmaehdotuksessa ei ole esitetty puita Korvennanrantien reuna-alueelle tilanpuutteen vuoksi. Pääosin puiden istuttamisen katualueen reuna-alueille estää tilantarve kuivatukselle avo-ojin, nykyinen vesihuolto sekä maanpinnan muodot. Kaavassa on merkitty istutettavat alueen osat Korvenrannantien varrella oleville kiinteistöille.
Muistutus 3, A1 Arkkitehdit Oy
"Huomiona katusuunitelmaehdotukseen liittyen piakkoin alkavaan uudisrakentamiseen tontilla 401-2-119 esittäisimme katukorkojen uudelleen tarkastelua osoitteen Amerintie 50 kohdalla."
Vastine 3
Kiinteistöltä 401-2-119 saadun maankäyttösuunnitelmaluonnoksen mukaan kiinteistölle on tulossa kaksi ajoliittymää. Tontin pituus on Amerintien suuntaisesti 100 metriä. Maanpinnan korkotaso vaihtelee katualueella nykyisessä maanpinnassa välillä +56,00...+53,80. Maankäyttösuunnitelmaluonnoksen mukaan tonttia ollaan suunnittelemassa yhteen tasoon +55,00.
Katusuunnitelmaehdotuksessa pohjoisemman ajoliittymän kohdalla kadun korkoa on suunniteltu nostettavan +25 cm tasoon +55,53. Tontin eteläisemmän ajoliittymän kohdalla kadun korkoa on suunniteltu nostettavan +10 cm tasoon +53,69.
Tontin suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäröivän maaston korkotasot. Katusuunnitelmaehdotus ei poista yhteen tasoon suunniteltavan tontin korko-ongelmia. Tontille on joka tapauksessa suunniteltava jonkinlaista korkoeroja tasoittavaa luiskausta tai rakennetta.