Valtuusto, kokous 19.6.2023

§ 102 Joenranta, asemakaava ja asemakaavan muutos, nro 3525 (lisäpykälä)

TUUDno-2019-703

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jenni Aalto

Perustelut

Asiaselostus

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Joenrannan aluetta, joka sijaitsee Kellokosken taajamakeskuksen pohjoispuolella. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinalueen, jolle on suunniteltu pientalovaltaista rakentamista noin 400 asukkaalle. Alue tukeutuu Linjatiehen uudella Jokirinteentiellä, joka on alueellinen kokoojakatu. Rakentamisen sijoittumisessa on otettu huomioon Keravanjoen rantavyöhyke.

Tavoitteena on, että alueelle muodostuu laajaan rantapuistoon tukeutuva pientalovaltainen asuinalue, josta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet Keravanjoen rantapuistoon ja Kellokosken keskustaan. Kaavaratkaisulla on osoitettu uutta asuinkerrosalaa noin 15 000 k-m2. Erillispientalojen tonttikoot vaihtelevat noin 700 ja 1100 m2 välillä. Asuinkortteleiden rakennusoikeus tehokkuusluvuksi muutettuna on e=0,20 ja e=0,25. Kaava sallii rakentamisen kahteen kerrokseen. Ainoastaan Linjatiehen rajautuvilla tonteilla kahteen kerrokseen rakentaminen on määrätty kaavassa, jolloin rakennukset rajaavat katutilaa muodostaen melusuojan kadun ja pihojen väliin. Ulkoiluun ja virkistykseen on osoitettu ulkoilureittien verkosto, rantasaunan rakennusala sekä veneiden säilytys-, leikki- ja puutarhaviljelyn alueita ja niitä palvelevat pysäköintialueet.

Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että se toteuttaa valtuuston valitsemia kärkihankkeita, edistää tuusulalaisten hyvinvointia, arjen sujuvuutta, elämän vireyttä ja elämänlaadun paranemista.

Asemakaavaratkaisu on periaatteiltaan Kellokosken osayleiskaavan mukainen, mutta poikkeaa siitä vähäisessä määrin siten, että asuinalue sijoittuu osayleiskaavassa osoitettua idemmäksi Keravanjoen rannasta, myös erillispientalovaltaisen ja pientalovaltaisen asuntoalueen sijoittelua muutettu.

Suunnittelualue on kooltaan noin 25 hehtaaria. Suunnittelualueella on yksi yksityisomistuksessa oleva kiinteistö. Muilta osin suunnittelualue on kunnan omistuksessa olevaa pääosin rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Kaava-alue on suurelta osin kunnan omistuksessa (n. 85 %). Asemakaava ja asemakaavamuutos on tehty kunnan aloitteesta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 4.4.–6.5.2019 ja siitä esitettiin viranomaisilta kolme lausuntoa ja muilta osallisilta kuusi kirjallista mielipidettä. Joenrannan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli mukana Yleiskaava 2040:n yleisötilaisuudessa 9.4.2019 sekä Kellokosken kuntalaisillassa 7.5.2019.

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavaluonnoksen julkisesti nähtäville MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

 

---

Asiantuntijana kokouksessa Jenni Aalto

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kaavaluonnoksen nähtävilläolo

Kuntakehityslautakunta on käsitellyt asemakaavaluonnosta kokouksessaan 10.3.2021, hyväksyi asemakaavaluonnoksen ja päätti asettaa asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 25.3. – 10.5.2021. Luonnosaineiston nähtävilläolosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä, Tuusulan kunnan nettisivulla ja lehti-ilmoituksella Keski-Uusimaan Viikko -lehdessä. Kaavaluonnosta koskien järjestettiin kaksi asukastilaisuutta Teams-sovelluksen välityksellä 29.3.2021 ja 29.4.2021. Näiden muistiot ovat liitteenä.

Yhteenveto lausunnonantajien kannanotoista

Luonnosaineistoon liittyen lausunnonantajien kannanotot kohdistuivat Linjatien kehittämiseen, hulevesiin, ilmastovaikutuksiin, luontoarvoihin ja sähkönjakeluun. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavatyötä varten on teetetty hulevesisuunnitelma, jonka seurauksena kaavaehdotukseen on tarkennettu hulevesimääräyksiä. Linjatien kehittämistä varten kaavassa on jo luonnosvaiheessa varattu Linjatielle katutilaa mahdollisen kevyen liikenteen väylää varten. Ilmastovaikutuksia ja luontoarvojen lisäselvitystarvetta on tarkasteltu ehdotusvaiheessa. 

Yhteenveto mielipiteistä

Kaavaluonnoksesta saatiin kirjallisia mielipiteitä kolme kappaletta. Mielipiteet kaavaluonnoksesta kohdistuivat pääasiassa maisemallisiin vaikutuksiin, luontoarvojen säilyttämistarpeeseen, liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä rakentamisen määrään. Mielipiteet on otettu huomioon ja osin niiden johdosta tehty tarkistuksia lähivirkistysalueen osa-aluemerkintöihin (puiston virkistys-toiminnot), hulevesirakenteiden sijoitteluun alueella, rantapuuston säilyttämiseen ja kaavaselostuksen liikennetietoihin.

Asemakaava-aineistoon tehdyt muutokset kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen

1.    Kaavaselostusta ja tämän liitteitä on täydennetty
2.    Luonnosvaiheessa kerätty palaute ja laaditut vastineet liitetty selostukseen.
3.    Vaikutusten arviointia on täydennetty
4.    Rakentamistapaohjeet on laadittu ja liitteenä

Asemakaavassa ja sen määräyksissä on tehty muutoksia:
5.    Saunan rakennusala poistettu rannasta
6.    Hulevesirakenteiden sijaintia muutettu
7.    Kanoottipolkuun lisätty huoltoajo
8.    Poijupolun tontille ajo sallittu vain tiettyyn rajaan asti. Loppu jatkuu pelkästään kävely- ja pyöräilytienä.
9.    7059/7 AP-32 tonttia suurennettu
10.    Sitovia ja ohjeellisia lähivirkistysalueen osa-aluemerkintöjä on poistettu. Reitistöä on muokattu. Suurelta osin lähivirkistysalueen käyttö määritellään puistosuunnitelmalla.
11.    Lisätty määräys, jonka mukaan AP-kortteleille saa rakentaa myös palveluasumista
12.    Pienille asunnoille suunniteltua ns. minitalotonttia suurennettu -> uusi pinta-ala 2835 m2 
13.    Yhtiömuotoisten asuinrakennusten tonttien rakennusoikeutta on lavennettu siten, että niille saa rakentaa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi sekundaaritiloja määräyksessä osoitettu määrä.
14.    Valkamanpuiston nimi on muutettu Mattilanrannan puistoksi ja Poijupolun nimi muutettu Airopoluksi
15.    Airopolun ja EV-alueen välinen yhteys merkitty ohjeellisena puistopolkuna.
16.    Korttelin 7055 ajoyhteys muutettu niin, että kirvesvarsi jakautuu puoliksi tonttien 1 ja 6 kesken
17.    Liittymäkieltomerkintöjä korjattu ja lisätty Jokirinteentien varteen pohjoisempaan kortteliin ohjaten kulloisenkin neljän omakotitalotontin tonttiliittymät samaan pisteeseen
18.    7060/12 rakennusalaa/tonttiliittymäpaikkaa muokattu
19.    Linjatien vastaisten tonttien rakennusaloja muokattu, rajaan kiinni nuolet poistettu Linjatien puolelta
20.    Kahteen kerrokseen rakentamisen vaatimus poistettu Linjatien varressa olevilta tonteilta
21.    Lisätty toinen harjasuuntamerkintä ja tarkennettu merkintöjen määräyksiä
22.    "Rakenteellinen pysäköinti tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti laadukkaana" poistettu yleisistä määräyksistä.
23.    Rakennusalojen rajoja on väljennetty muutamilla korttelialueilla. Samalla poistettiin muutamien tonttien osalta velvoite rakentaa rakennusalan rajaan kiinni.
24.    Asuinrakentamisen tonttien istutusmääräys on muotoiltu joustavammaksi.
25.    Johtorasitemerkinnät lisätty ns. kirvesvarsitonteille Linjatien viereisessä korttelissa.

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Joenranta -asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotuksen ja saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 § mukaisesti julkisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

---

Puheenjohtajan avattua keskustelun jäsen Antti Seppälä ehdotti asian palauttamista valmisteluun Piia Lakkapää-Hemmin ja Tytti Nikkasen kannattamana. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Lautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun.

Kokouskäsittely

Tekninen tauko asian käsittelyn aikana 18:28- 18:33

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Uusi asemakaavaehdotus on laadittu kuntakehityslautakunnan käsiteltäväksi lautakunnassa edellisellä kerralla käydyn keskustelun pohjalta. Tehtyjä muutoksia:

  • Asuinrakentamisen korttelialueiden käyttötarkoituksia on muutettu siten, että alue toteutuu täysin erillispientalojen korttelialueina. Uusi ehdotus käsittää 77 omakotitalotonttia ja kaksi suurempaa tonttia, joille voi toteuttaa joukon erillispientaloja yhtiömuotoisena toteutuksena.
  • Palvelurakennusten toteuttamismahdollisuus poistettu
  • Suunnittelualueen itäkulmaan on lisätty Joenrinteenkuja-niminen katualue ja laajennettu tämän yhteyteen erillispientalojen korttelialuetta.
  • Korttelin 7062 rajauksia on hieman muutettu maastonmuotoa myötäilevämmäksi ja hieman laajennettu etelään
  • Airokujan varresta on poistettu pysäköintialuevaraus. Rannan pysäköintitarve voidaan kattaa rantaan johtavan ajoyhteyden varressa.
  • Jokirinteentien ja Linjatien välistä on poistettu korttelin 7055 aiemmin halkaissut kapeahko viheryhteys.
  • Vähäisiä tonttikohtaisia rakennusalojen ja tontin rajojen siirtoja

Kaava-aineisto on päivitetty vastaamaan em. muutoksia. Valitettavasti kaavan havainneaineisto on laadittava konsultilla. Työ käynnistyi liian myöhään, eikä työ ole vielä valmis kuntakehityslautakunnan asian käsittelyn aikana 23.11.2022. Havainneaineisto lisätään kaava-aineistoon ennen kaavan käsittelemistä kunnanhallituksessa. Yhdyskuntatekniikan kustannusten laskenta on asialistan valmistelun aikana vielä kesken niin ikään. Tiedot kustannuksista saataneen kuntakehityslautakunnan käsittelyyn mennessä.

 

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • täydentää kaava-aineistoa laadituilla yhdyskuntatekniikan kustannustiedoilla ja havainnekuvilla
  • hyväksyä laaditun Joenranta -asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotuksen ja saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 § mukaisesti julkisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti:

Listatekstin lause: Havainneaineisto lisätään kaava-aineistoon ennen kaavan käsittelemistä kunnanhallituksessa. MUUTETAAN MUOTOON: Havainneaineisto lisätään kaava-aineistoon ennen kaavan nähtävillepanoa.

Lisäksi päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta:

  • asettaa tonttijaon julkisesti nähtäville koskien kortteleita 7053-7062

 

Kuntakehityslaukunta hyväksyi esittelijän muutoksen listatekstiin sekä lisäyksen päätösehdotukseen yksimielisesti.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • täydentää kaava-aineistoa laadituilla yhdyskuntatekniikan kustannustiedoilla ja havainnekuvilla
  • hyväksyä laaditun Joenranta -asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotuksen, saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 § mukaisesti julkisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten
  • asettaa tonttijaon julkisesti nähtäville koskien kortteleita 7053-7062.

 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kaavataloustiedot

Kuntakehityslautakunnan päätöksen jälkeen on kaavaselostukseen päivitetty kaavataloustiedot:

Yhdyskuntatekniikan toteuttamisen kustannusarvion mukaan: katujen, vesihuollon ja yleisten alueiden rakentamine maksaa 4,5 milj. €, Ilman vesihuoltoa yhdyskuntatekniikan kustannukset ovat noin 3,25 milj. €. Keravanjoen ylittävän sillan rakentaminen noin 1,5 milj.€. Kustannukset on ilmoitettu arvonlisäverottomina.

Kunnan omistamalle alueelle sijoittuvien tonttien myyntituloksi arvioidaan 3,7 milj. euroa ja maankäyttösopimuskorvaukseksi arvioidaan noin 0,05 milj. euroa. MRL:n tarkoittama maankäyttösopimus pyritään solmimaan yksityisessä omistuksessa olevan kiinteistön omistajan kanssa.

Kaavatalous on yhteensä ilman vesihuoltoa ja Kariniemensillan kustannuksia +0,5 milj. € ja sillan kanssa -1,0 milj. €.

Havainneaineisto

Kaava-aineistosta puuttuu edelleen havainnemateriaali. Konsultti saanee aineiston valmiiksi 2-3 viikon kuluessa. Havainneaineisto lisätään kaava-aineistoon ennen kaavan nähtävillepanoa.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • täydentää kaava-​aineistoa laadituilla yhdyskuntatekniikan kustannustiedoilla ja havainnekuvilla
  • hyväksyä laaditun Joenranta -​asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotuksen,​ saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 § mukaisesti julkisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten
  • asettaa tonttijaon julkisesti nähtäville koskien kortteleita 7053-​7062.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Kaavoituspäällikkö Anne Olkkola oli asiantuntijana kokouksessa.

Valmistelija

Sara Tallsten

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 28.11.2022 § 426 päättänyt asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus on nähtävillä 19.1. - 17.2.2023.

Pientalovaltainen Joenrannan asuinalue mahdollistaa erillispientalojen, kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen rakentamisen. Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 77 uutta omakotitalotonttia sekä kaksi erillispientalojen yhtiömuotoista tonttia. Asemakaavalla muodostetaan Linjatien länsipuolelle tiiviitä asuinrakennusten korttelialueita, katualuetta sekä lähivirkistysaluetta. Asuinalue liittyy liikenteellisesti Linjatiehen Jokirinteentiellä, joka haarautuu alueen sisällä pienemmäksi Jokihaarantien tonttikaduksi. 

Uudet asuinkorttelit sijoittuvat tonttikatujen molemmin puolin. Erillispientalotontit sijoittuvat Linjatien ja asuinpientalotonttien väliin, asuinpientalojen avautuessa rantapuistoon. Aluetta ympäröi Yleiskaava 2040 ehdotus II:n ja Kellokosken yleiskaavan periaatteiden mukaisesti lähivirkistysalue reitistöineen. Lähivirkistysalueen toteuttamiseksi laaditaan yleisen alueen suunnitelma eli ns. puistosuunnitelma. Laajan rantapuiston alueelle on osoitettu vesistön läheisyyteen veneiden säilytyspaikka. 
Uudelle asuinalueelle on osoitettu 59 erillispientaloille tarkoitettua tonttia. 

Kortteli 7056 on suunniteltu kaavassa rakennettavan pienehköjen asuntojen ns. minitaloyhtiö. Miniomakotitalotontit monipuoleistavat suunnittelualueen asumisen vaihtoehtoja. Miniomakotitaloilla tuetaan esimerkiksi pidempään kotona omakotiasumista, kun yksin asuville kuntalaisille luodaan mahdollisuus muuttaa nykyiset asumisen tarpeet täyttävään pienempään asuntoon ja samalla isommat omakotitalot vapautuvat kiertoon seuraaville tarvitsijoille. 

Kortteleiden 7058, 7059 ja 7060 tonteilla 7-9 saa olla sivuasunto, joka voidaan erottaa tai yhdistää pääasuntoon.

Mattilanrannan puistoksi nimetty lähivirkistysalue ympäröi suunniteltua asuinaluetta. Lähivirkistysalue on tarkoitus säilyttää luonnonmukaisena niiltä osin, minne ei ole osoitettu virkistys-, ulkoilu tai leikkitoimintoja. Toiminnot on tarkoitus keskittää lähelle asutusta mahdollisen leikkipaikan ja lähiliikunta-alueen lähiympäristöön. Rannan tuntumaan on asemakaavassa osoitettu alue veneiden säilytykselle. Ranta-alue on asemakaavassa määrätty säilytettäväksi suurelta osin luonnontilaisena. Lähivirkistysalueelle saa toteuttaa virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lähivirkistysalueelle on osoitettu reittiverkosto kulkemaan alueen sisällä sekä itään Linjatielle kohti Kellokosken keskustan palveluita, länteen Keravanjoen yli osoitetulle kevyen liikenteen siltavaraukselle ja pohjoiseen kertoen kulkuyhteyksien jatkuvuudesta asuinalueen laajentuessa tulevaisuudessa. Viherverkon kehittäminen esitetyllä tavalla perustuu osayleiskaavan viherverkkoon.

Alueen liikennemäärät ovat vähäiset ja valtaosa liikenteestä on työmatkalaisten henkilöautoliikennettä. Suunnittelualueelta pääasialliset yhteydet ovat etelän suuntaan Linjatie, joka yhtyy Kellokosken alueelliseen pääväylään Vanhaan valtatiehen. Linjatien keskimääräinen liikennemäärä on nykyisin noin 400 ajon./vrk. Kevyen liikenteen yhteyksien puuttuminen Linjatieltä aiheuttaa liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön laatuhaitan.

Joukkoliikenneyhteydet Kellokosken alue on HSL:n joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn mukaisesti yhden tähden aluetta, jolla pitäisi pyrkiä alle 700 metrin kävelyetäisyyksiin pysäkeille. Kellokosken aluetta palvelee elokuusta 2019 alkaen linjat 665 Hyrylä-Järvenpää-Kellokoski sekä 967 Jokela-Linjamäki-Kellokoski. Kaava-alueen pohjoisimmasta osasta on noin 1700 metrin kävelymatka lähimmille linjan 665 pysäkeille Linjatien ja Ohkolantien risteyksessä. Etäisyys on liian pitkä houkuttelevan joukkoliikennepalvelun tarjoamiseksi.
Ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä turvalliset koulureitit. 

Suunnittelualueella ei sijaitse palveluita. Kaupalliset palvelut sijoittuvat Kellokosken keskustaan, noin kaksi kilometriä suunnittelualueesta etelään.

Asemakaava-alueella Keravanjoen ranta-alue on esteettömyyden kannalta vaativaa tasoerojen ja vaihtelevan maaston takia. Muilta osin asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta normaalia aluetta.

Alueella ei ole uhanalaisia luontotyyppejä tai luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä luonnontilaisia noroja lukuun ottamat.

Joenranta, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus nro 3525, ikäihmisten neuvoston lausunto

Uuden alueen monipuolisella asuntokannan rakenteella pystytään tarjoamaan valinnanvaraa erilaisille asunnon tarvitsijoille, kuten esimerkiksi lisääntyvälle määrälle ikääntyvien sinkkutalouksia. Miniomakotitalot ja sivuasunnolliset tontit lähellä palveluita ja virkistysaluetta, mahdollistavat yhteisöllisen asumisen, kuten esimerkiksi eri sukupolvien tai ystävien asumisen samalla tontilla. 

Ikäihmisen neuvosto painottaa, että liikenneturvallisuutta asuinalueen ja Kellokoskella sijaisevien palvelujen välillä tulee parantaa ja joukkoliikennepalvelujen saamista lähemmäksi uutta asuinaluetta tulee edistää.

Ikäihmisten neuvoston mielestä on hienoa, että ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä huomioitu lyhytaikaiset pysäköintimahdollisuudet. Ikäihmisten neuvosto painottaa, että lähivirkistysalueen suunnittelussa tulee huomioida turvallinen ja esteetön kulku ja olisi tärkeätä laatia esteetön reitti rantaan. Alueen keskelle sijoittuvat leikki-, oleskelu- ja lähiliikunta-alueet tulisi suunnitella myös ikääntyvien tarpeisiin.

Ehdotus

Esittelijä

Sara Tallsten

Ikäihmisten neuvosto päättää

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

---

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Käydyn keskustelun perusteella ikäihmisten neuvosto päättää yksimielisesti lausua seuraavasti:

"Uuden alueen monipuolisella asuntokannan rakenteella pystytään tarjoamaan valinnanvaraa erilaisille asunnon tarvitsijoille, kuten esimerkiksi lisääntyvälle määrälle ikääntyvien sinkkutalouksia. Miniomakotitalot ja sivuasunnolliset tontit lähellä palveluita ja virkistysaluetta, mahdollistavat yhteisöllisen asumisen, kuten esimerkiksi eri sukupolvien tai ystävien asumisen samalla tontilla. Osa rakennuksista tulisi voida rakentaa yksikerroksisiksi ja esteettömiksi.

Ikäihmisen neuvosto painottaa, että liikenneturvallisuutta asuinalueen ja Kellokoskella sijaisevien palvelujen välillä tulee parantaa ja joukkoliikennepalvelujen saamista lähemmäksi uutta asuinaluetta on edistettävä.

Ikäihmisten neuvoston mielestä on hienoa, että ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä huomioitu lyhytaikaiset pysäköintimahdollisuudet. Ikäihmisten neuvosto painottaa, että lähivirkistysalueen suunnittelussa tulee huomioida turvallinen ja esteetön kulku ja olisi tärkeätä laatia esteetön reitti rantaan. Alueen keskelle sijoittuvat leikki-, oleskelu- ja lähiliikunta-alueet tulisi suunnitella myös ikääntyvien tarpeisiin."
 

Päätös

Ikäihmisten neuvosto päätti lausua seuraavsti:

Uuden alueen monipuolisella asuntokannan rakenteella pystytään tarjoamaan valinnanvaraa erilaisille asunnon tarvitsijoille, kuten esimerkiksi lisääntyvälle määrälle ikääntyvien sinkkutalouksia. Miniomakotitalot ja sivuasunnolliset tontit lähellä palveluita ja virkistysaluetta, mahdollistavat yhteisöllisen asumisen, kuten esimerkiksi eri sukupolvien tai ystävien asumisen samalla tontilla. Osa rakennuksista tulisi voida rakentaa yksikerroksisiksi ja esteettömiksi.

Ikäihmisen neuvosto painottaa, että liikenneturvallisuutta asuinalueen ja Kellokoskella sijaisevien palvelujen välillä tulee parantaa ja joukkoliikennepalvelujen saamista lähemmäksi uutta asuinaluetta on edistettävä.

Ikäihmisten neuvoston mielestä on hienoa, että ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä huomioitu lyhytaikaiset pysäköintimahdollisuudet. Ikäihmisten neuvosto painottaa, että lähivirkistysalueen suunnittelussa tulee huomioida turvallinen ja esteetön kulku ja olisi tärkeätä laatia esteetön reitti rantaan. Alueen keskelle sijoittuvat leikki-, oleskelu- ja lähiliikunta-alueet tulisi suunnitella myös ikääntyvien tarpeisiin.

Valmistelija

Sara Tallsten

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 28.11.2022 § 426 päättänyt asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus on nähtävillä 19.1. - 17.2.2023.

Pientalovaltainen Joenrannan asuinalue mahdollistaa erillispientalojen, kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen rakentamisen. Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 77 uutta omakotitalotonttia sekä kaksi erillispientalojen yhtiömuotoista tonttia. Asemakaavalla muodostetaan Linjatien länsipuolelle tiiviitä asuinrakennusten korttelialueita, katualuetta sekä lähivirkistysaluetta. Asuinalue liittyy liikenteellisesti Linjatiehen Jokirinteentiellä, joka haarautuu alueen sisällä pienemmäksi Jokihaarantien tonttikaduksi. 

Uudet asuinkorttelit sijoittuvat tonttikatujen molemmin puolin. Erillispientalotontit sijoittuvat Linjatien ja asuinpientalotonttien väliin, asuinpientalojen avautuessa rantapuistoon. Aluetta ympäröi Yleiskaava 2040 ehdotus II:n ja Kellokosken yleiskaavan periaatteiden mukaisesti lähivirkistysalue reitistöineen. Lähivirkistysalueen toteuttamiseksi laaditaan yleisen alueen suunnitelma eli ns. puistosuunnitelma. Laajan rantapuiston alueelle on osoitettu vesistön läheisyyteen veneiden säilytyspaikka. 
Uudelle asuinalueelle on osoitettu 59 erillispientaloille tarkoitettua tonttia. 

Kortteli 7056 on suunniteltu kaavassa rakennettavan pienehköjen asuntojen ns. minitaloyhtiö. Miniomakotitalotontit monipuoleistavat suunnittelualueen asumisen vaihtoehtoja. Miniomakotitaloilla tuetaan esimerkiksi pidempään kotona omakotiasumista, kun yksin asuville kuntalaisille luodaan mahdollisuus muuttaa nykyiset asumisen tarpeet täyttävään pienempään asuntoon ja samalla isommat omakotitalot vapautuvat kiertoon seuraaville tarvitsijoille. 

Kortteleiden 7058, 7059 ja 7060 tonteilla 7-9 saa olla sivuasunto, joka voidaan erottaa tai yhdistää pääasuntoon.

Mattilanrannan puistoksi nimetty lähivirkistysalue ympäröi suunniteltua asuinaluetta. Lähivirkistysalue on tarkoitus säilyttää luonnonmukaisena niiltä osin, minne ei ole osoitettu virkistys-, ulkoilu tai leikkitoimintoja. Toiminnot on tarkoitus keskittää lähelle asutusta mahdollisen leikkipaikan ja lähiliikunta-alueen lähiympäristöön. Rannan tuntumaan on asemakaavassa osoitettu alue veneiden säilytykselle. Ranta-alue on asemakaavassa määrätty säilytettäväksi suurelta osin luonnontilaisena. Lähivirkistysalueelle saa toteuttaa virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lähivirkistysalueelle on osoitettu reittiverkosto kulkemaan alueen sisällä sekä itään Linjatielle kohti Kellokosken keskustan palveluita, länteen Keravanjoen yli osoitetulle kevyen liikenteen siltavaraukselle ja pohjoiseen kertoen kulkuyhteyksien jatkuvuudesta asuinalueen laajentuessa tulevaisuudessa. Viherverkon kehittäminen esitetyllä tavalla perustuu osayleiskaavan viherverkkoon.

Alueen liikennemäärät ovat vähäiset ja valtaosa liikenteestä on työmatkalaisten henkilöautoliikennettä. Suunnittelualueelta pääasialliset yhteydet ovat etelän suuntaan Linjatie, joka yhtyy Kellokosken alueelliseen pääväylään Vanhaan valtatiehen. Linjatien keskimääräinen liikennemäärä on nykyisin noin 400 ajon./vrk. Kevyen liikenteen yhteyksien puuttuminen Linjatieltä aiheuttaa liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön laatuhaitan.

Joukkoliikenneyhteydet Kellokosken alue on HSL:n joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn mukaisesti yhden tähden aluetta, jolla pitäisi pyrkiä alle 700 metrin kävelyetäisyyksiin pysäkeille. Kellokosken aluetta palvelee elokuusta 2019 alkaen linjat 665 Hyrylä-Järvenpää-Kellokoski sekä 967 Jokela-Linjamäki-Kellokoski. Kaava-alueen pohjoisimmasta osasta on noin 1700 metrin kävelymatka lähimmille linjan 665 pysäkeille Linjatien ja Ohkolantien risteyksessä. Etäisyys on liian pitkä houkuttelevan joukkoliikennepalvelun tarjoamiseksi.
Ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä turvalliset koulureitit. 

Suunnittelualueella ei sijaitse palveluita. Kaupalliset palvelut sijoittuvat Kellokosken keskustaan, noin kaksi kilometriä suunnittelualueesta etelään.

Asemakaava-alueella Keravanjoen ranta-alue on esteettömyyden kannalta vaativaa tasoerojen ja vaihtelevan maaston takia. Muilta osin asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta normaalia aluetta.

Alueella ei ole uhanalaisia luontotyyppejä tai luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä luonnontilaisia noroja lukuun ottamat.

Joenranta, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus nro 3525, vammaisneuvoston lausunto

Pientalovaltainen Joenrannan asuinalue mahdollistaa erillispientalojen, kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen rakentamisen. Osa rakennuksista tulisi voida rakentaa yksitasoisiksi, mikä mahdollistaisi niissä asumisen myös esteettömyyttä tarvitseville.

Vammaisneuvosto painottaa, että liikenneturvallisuutta asuinalueen ja Kellokoskella sijaisevien palvelujen välillä tulee parantaa ja joukkoliikennepalvelujen saamista lähemmäksi uutta asuinaluetta on edistettävä.

Vammaisneuvoston mielestä on hienoa, että ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä huomioitu lyhytaikaiset pysäköintimahdollisuudet. Vammaisneuvosto painottaa, että lähivirkistysalueen suunnittelussa tulee huomioida turvallinen ja esteetön kulku ja tulee laatia esteetön reitti rantaan. Alueen keskelle sijoittuville leikki-, oleskelu- ja lähiliikunta-alueilla tulee varmistaa esteetön kulku ja myös estettömiä leikki- ja liikuntavälineitä. 

Ehdotus

Esittelijä

Sara Tallsten

Vammaisneuvosto päättää

antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

---

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Käydyn keskustelun pohjalta vammaisneuvosto päättää lausua seuraavasti:

"Pientalovaltainen Joenrannan asuinalue mahdollistaa erillispientalojen, kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen rakentamisen. Osa rakennuksista tulisi voida rakentaa yksitasoisiksi, mikä mahdollistaisi niissä asumisen myös esteettömyyttä tarvitseville.

Vammaisneuvosto painottaa, että liikenneturvallisuutta asuinalueen ja Kellokoskella sijaitsevien palvelujen välillä tulee parantaa ja joukkoliikennepalvelujen saamista lähemmäksi uutta asuinaluetta on edistettävä.

Vammaisneuvoston mielestä on hienoa, että ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä huomioitu lyhytaikaiset pysäköintimahdollisuudet. Vammaisneuvosto painottaa, että lähivirkistysalueen suunnittelussa tulee huomioida turvallinen ja esteetön kulku ja tulee laatia esteetön reitti rantaan. Alueen keskelle sijoittuville leikki-, oleskelu- ja lähiliikunta-alueilla tulee varmistaa esteetön kulku ja myös esteettömiä leikki- ja liikuntavälineitä. Mikäli silta toteutetaan sekin pitää olla esteetön."
 

Päätös

Vammaisneuvosto päätti lausua seuraavasti:

Pientalovaltainen Joenrannan asuinalue mahdollistaa erillispientalojen, kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen rakentamisen. Osa rakennuksista tulisi voida rakentaa yksitasoisiksi, mikä mahdollistaisi niissä asumisen myös esteettömyyttä tarvitseville.

Vammaisneuvosto painottaa, että liikenneturvallisuutta asuinalueen ja Kellokoskella sijaitsevien palvelujen välillä tulee parantaa ja joukkoliikennepalvelujen saamista lähemmäksi uutta asuinaluetta on edistettävä.

Vammaisneuvoston mielestä on hienoa, että ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä huomioitu lyhytaikaiset pysäköintimahdollisuudet. Vammaisneuvosto painottaa, että lähivirkistysalueen suunnittelussa tulee huomioida turvallinen ja esteetön kulku ja tulee laatia esteetön reitti rantaan. Alueen keskelle sijoittuville leikki-, oleskelu- ja lähiliikunta-alueilla tulee varmistaa esteetön kulku ja myös esteettömiä leikki- ja liikuntavälineitä. Mikäli silta toteutetaan sekin pitää olla esteetön.

Valmistelija

Sara Tallsten

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 28.11.2022 § 426 päättänyt asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus on nähtävillä 19.1. - 17.2.2023. 

Pientalovaltainen Joenrannan asuinalue mahdollistaa erillispientalojen, kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen rakentamisen. Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 77 uutta omakotitalotonttia sekä kaksi erillispientalojen yhtiömuotoista tonttia. Asemakaavalla muodostetaan Linjatien länsipuolelle tiiviitä asuinrakennusten korttelialueita, katualuetta sekä lähivirkistysaluetta. Asuinalue liittyy liikenteellisesti Linjatiehen Jokirinteentiellä, joka haarautuu alueen sisällä pienemmäksi Jokihaarantien tonttikaduksi. Uudet asuinkorttelit sijoittuvat tonttikatujen molemmin puolin. Erillispientalotontit sijoittuvat Linjatien ja asuinpientalotonttien väliin, asuinpientalojen avautuessa rantapuistoon. Aluetta ympäröi Yleiskaava 2040 ehdotus II:n ja Kellokosken yleiskaavan periaatteiden mukaisesti lähivirkistysalue reitistöineen. Lähivirkistysalueen toteuttamiseksi laaditaan yleisen alueen suunnitelma eli ns. puistosuunnitelma. Laajan rantapuiston alueelle on osoitettu vesistön läheisyyteen veneiden säilytyspaikka. Uudelle asuinalueelle on osoitettu 59 erillispientaloille tarkoitettua tonttia.  

Kortteli 7056 on suunniteltu kaavassa rakennettavan pienehköjen asuntojen ns. minitaloyhtiö. Miniomakotitalotontit monipuoleistavat suunnittelualueen asumisen vaihtoehtoja. Miniomakotitaloilla tuetaan esimerkiksi pidempään kotona omakotiasumista, kun yksin asuville kuntalaisille luodaan mahdollisuus muuttaa nykyiset asumisen tarpeet täyttävään pienempään asuntoon ja samalla isommat omakotitalot vapautuvat kiertoon seuraaville tarvitsijoille. Kortteleiden 7058, 7059 ja 7060 tonteilla 7-9 saa olla sivuasunto, joka voidaan erottaa tai yhdistää pääasuntoon.
 
Mattilanrannan puistoksi nimetty lähivirkistysalue ympäröi suunniteltua asuinaluetta. Lähivirkistysalue on tarkoitus säilyttää luonnonmukaisena niiltä osin, minne ei ole osoitettu virkistys-, ulkoilu tai leikkitoimintoja. Toiminnot on tarkoitus keskittää lähelle asutusta mahdollisen leikkipaikan ja lähiliikunta-alueen lähiympäristöön. Rannan tuntumaan on asemakaavassa osoitettu alue veneiden säilytykselle. Ranta-alue on asemakaavassa määrätty säilytettäväksi suurelta osin luonnontilaisena. Lähivirkistysalueelle saa toteuttaa virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lähivirkistysalueelle on osoitettu reittiverkosto kulkemaan alueen sisällä sekä itään Linjatielle kohti Kellokosken keskustan palveluita, länteen Keravanjoen yli osoitetulle kevyen liikenteen siltavaraukselle ja pohjoiseen kertoen kulkuyhteyksien jatkuvuudesta asuinalueen laajentuessa tulevaisuudessa. Viherverkon kehittäminen esitetyllä tavalla perustuu osayleiskaavan viherverkkoon.

Alueen liikennemäärät ovat vähäiset ja valtaosa liikenteestä on työmatkalaisten henkilöautoliikennettä. Suunnittelualueelta pääasialliset yhteydet ovat etelän suuntaan Linjatie, joka yhtyy Kellokosken alueelliseen pääväylään Vanhaan valtatiehen. Linjatien keskimääräinen liikennemäärä on nykyisin noin 400 ajon./vrk. Kevyen liikenteen yhteyksien puuttuminen Linjatieltä aiheuttaa liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön laatuhaitan.

Joukkoliikenneyhteydet Kellokosken alue on HSL:n joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn mukaisesti yhden tähden aluetta, jolla pitäisi pyrkiä alle 700 metrin kävelyetäisyyksiin pysäkeille. Kellokosken aluetta palvelee elokuusta 2019 alkaen linjat 665 Hyrylä-Järvenpää-Kellokoski sekä 967 Jokela-Linjamäki-Kellokoski. Kaava-alueen pohjoisimmasta osasta on noin 1700 metrin kävelymatka lähimmille linjan 665 pysäkeille Linjatien ja Ohkolantien risteyksessä. Etäisyys on liian pitkä houkuttelevan joukkoliikennepalvelun tarjoamiseksi.
 
Ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä turvalliset koulureitit. Suunnittelualueella ei sijaitse palveluita. Kaupalliset palvelut sijoittuvat Kellokosken keskustaan, noin kaksi kilometriä suunnittelualueesta etelään. Asemakaava-alueella Keravanjoen ranta-alue on esteettömyyden kannalta vaativaa tasoerojen ja vaihtelevan maaston takia. Muilta osin asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta normaalia aluetta. Alueella ei ole uhanalaisia luontotyyppejä tai luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä luonnontilaisia noroja lukuun ottamat.

Joenranta, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus nro 3525, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Uuden alueen monipuolisella asuntokannan rakenteella pystytään tarjoamaan valinnanvaraa erilaisille asunnon tarvitsijoille. Miniomakotitalot ja sivuasunnolliset tontit lähellä palveluita ja virkistysaluetta, mahdollistavat yhteisöllisen asumisen, kuten esimerkiksi eri sukupolvien tai ystävien asumisen samalla tontilla. Osa rakennuksista tulisi voida rakentaa yksikerroksisiksi ja esteettömiksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta painottaa, että liikenneturvallisuutta asuinalueen ja Kellokoskella sijaisevien palvelujen välillä tulee parantaa ja joukkoliikennepalvelujen saamista lähemmäksi uutta asuinaluetta tulee edistää. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä on hienoa, että ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä huomioitu lyhytaikaiset pysäköintimahdollisuudet. Lähivirkistysalueen suunnittelussa tulee huomioida turvallinen ja esteetön kulku ja olisi tärkeätä laatia esteetön reitti rantaan. Alueen keskelle sijoittuvat leikki-, oleskelu- ja lähiliikunta-alueet tulisi suunnitella kaikenikäisten tarpeisiin. 

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta

  • päättää antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti

  • antaa seuraavan lausunnon:
     

Joenranta, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus nro 3525, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Uuden alueen monipuolisella asuntokannan rakenteella pystytään tarjoamaan valinnanvaraa erilaisille asunnon tarvitsijoille. Miniomakotitalot ja sivuasunnolliset tontit lähellä virkistysaluetta, mahdollistavat yhteisöllisen asumisen, kuten esimerkiksi eri sukupolvien tai ystävien asumisen samalla tontilla. Lautakunta pyytää kiinnittämään erityistä huomiota asuinympäristön esteettömyyteen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta painottaa, että liikenneturvallisuutta asuinalueen ja Kellokoskella sijaisevien palvelujen välillä tulee parantaa ja joukkoliikennepalvelujen saamista lähemmäksi uutta asuinaluetta tulee edistää yhdessä HSL:n kanssa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä on hienoa, että ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä huomioitu lyhytaikaiset pysäköintimahdollisuudet. Lähivirkistysalueen suunnittelussa tulee huomioida turvallinen ja esteetön kulku ja olisi tärkeätä laatia esteetön reitti rantaan. Alueen keskelle sijoittuvat leikki-, oleskelu- ja lähiliikunta-alueet tulisi suunnitella kaikenikäisten tarpeisiin.

Valmistelija

Sara Tallsten

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 28.11.2022 § 426 päättänyt asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus on nähtävillä 19.1. - 17.2.2023. 

Pientalovaltainen Joenrannan asuinalue mahdollistaa erillispientalojen, kytkettyjen pientalojen sekä rivitalojen rakentamisen. Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 77 uutta omakotitalotonttia sekä kaksi erillispientalojen yhtiömuotoista tonttia. Asemakaavalla muodostetaan Linjatien länsipuolelle tiiviitä asuinrakennusten korttelialueita, katualuetta sekä lähivirkistysaluetta. Asuinalue liittyy liikenteellisesti Linjatiehen Jokirinteentiellä, joka haarautuu alueen sisällä pienemmäksi Jokihaarantien tonttikaduksi. Uudet asuinkorttelit sijoittuvat tonttikatujen molemmin puolin. Erillispientalotontit sijoittuvat Linjatien ja asuinpientalotonttien väliin, asuinpientalojen avautuessa rantapuistoon. Aluetta ympäröi Yleiskaava 2040 ehdotus II:n ja Kellokosken yleiskaavan periaatteiden mukaisesti lähivirkistysalue reitistöineen. Lähivirkistysalueen toteuttamiseksi laaditaan yleisen alueen suunnitelma eli ns. puistosuunnitelma. Laajan rantapuiston alueelle on osoitettu vesistön läheisyyteen veneiden säilytyspaikka. Uudelle asuinalueelle on osoitettu 59 erillispientaloille tarkoitettua tonttia.  

Kortteli 7056 on suunniteltu kaavassa rakennettavan pienehköjen asuntojen ns. minitaloyhtiö. Miniomakotitalotontit monipuoleistavat suunnittelualueen asumisen vaihtoehtoja. Miniomakotitaloilla tuetaan esimerkiksi pidempään kotona omakotiasumista, kun yksin asuville kuntalaisille luodaan mahdollisuus muuttaa nykyiset asumisen tarpeet täyttävään pienempään asuntoon ja samalla isommat omakotitalot vapautuvat kiertoon seuraaville tarvitsijoille.  
Kortteleiden 7058, 7059 ja 7060 tonteilla 7-9 saa olla sivuasunto, joka voidaan erottaa tai yhdistää pääasuntoon.
 
Mattilanrannan puistoksi nimetty lähivirkistysalue ympäröi suunniteltua asuinaluetta. Lähivirkistysalue on tarkoitus säilyttää luonnonmukaisena niiltä osin, minne ei ole osoitettu virkistys-, ulkoilu tai leikkitoimintoja. Toiminnot on tarkoitus keskittää lähelle asutusta mahdollisen leikkipaikan ja lähiliikunta-alueen lähiympäristöön. Rannan tuntumaan on asemakaavassa osoitettu alue veneiden säilytykselle. Ranta-alue on asemakaavassa määrätty säilytettäväksi suurelta osin luonnontilaisena. Lähivirkistysalueelle saa toteuttaa virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lähivirkistysalueelle on osoitettu reittiverkosto kulkemaan alueen sisällä sekä itään Linjatielle kohti Kellokosken keskustan palveluita, länteen Keravanjoen yli osoitetulle kevyen liikenteen siltavaraukselle ja pohjoiseen kertoen kulkuyhteyksien jatkuvuudesta asuinalueen laajentuessa tulevaisuudessa. Viherverkon kehittäminen esitetyllä tavalla perustuu osayleiskaavan viherverkkoon.

Alueen liikennemäärät ovat vähäiset ja valtaosa liikenteestä on työmatkalaisten henkilöautoliikennettä. Suunnittelualueelta pääasialliset yhteydet ovat etelän suuntaan Linjatie, joka yhtyy Kellokosken alueelliseen pääväylään Vanhaan valtatiehen. Linjatien keskimääräinen liikennemäärä on nykyisin noin 400 ajon./vrk. Kevyen liikenteen yhteyksien puuttuminen Linjatieltä aiheuttaa liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön laatuhaitan.

Joukkoliikenneyhteydet Kellokosken alue on HSL:n joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn mukaisesti yhden tähden aluetta, jolla pitäisi pyrkiä alle 700 metrin kävelyetäisyyksiin pysäkeille. Kellokosken aluetta palvelee elokuusta 2019 alkaen linjat 665 Hyrylä-Järvenpää-Kellokoski sekä 967 Jokela-Linjamäki-Kellokoski. Kaava-alueen pohjoisimmasta osasta on noin 1700 metrin kävelymatka lähimmille linjan 665 pysäkeille Linjatien ja Ohkolantien risteyksessä. Etäisyys on liian pitkä houkuttelevan joukkoliikennepalvelun tarjoamiseksi.
 
Ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä turvalliset koulureitit. Suunnittelualueella ei sijaitse palveluita. Kaupalliset palvelut sijoittuvat Kellokosken keskustaan, noin kaksi kilometriä suunnittelualueesta etelään. Asemakaava-alueella Keravanjoen ranta-alue on esteettömyyden kannalta vaativaa tasoerojen ja vaihtelevan maaston takia. Muilta osin asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta normaalia aluetta. Alueella ei ole uhanalaisia luontotyyppejä tai luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä luonnontilaisia noroja lukuun ottamat.

Joenranta, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus nro 3525, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Uuden alueen monipuolisella asuntokannan rakenteella pystytään tarjoamaan valinnanvaraa erilaisille asunnon tarvitsijoille. Miniomakotitalot ja sivuasunnolliset tontit lähellä palveluita ja virkistysaluetta, mahdollistavat yhteisöllisen asumisen, kuten esimerkiksi eri sukupolvien tai ystävien asumisen samalla tontilla. Osa rakennuksista tulisi voida rakentaa yksikerroksisiksi ja esteettömiksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta painottaa, että liikenneturvallisuutta asuinalueen ja Kellokoskella sijaisevien palvelujen välillä tulee parantaa ja joukkoliikennepalvelujen saamista lähemmäksi uutta asuinaluetta tulee edistää. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä on hienoa, että ulkoilureittien suunnittelussa on huomioitu niin alueen sisäinen virkistyminen kuin laajempikin ulkoilureitistö sekä huomioitu lyhytaikaiset pysäköintimahdollisuudet. Lähivirkistysalueen suunnittelussa tulee huomioida turvallinen ja esteetön kulku ja olisi tärkeätä laatia esteetön reitti rantaan. Alueen keskelle sijoittuvat leikki-, oleskelu- ja lähiliikunta-alueet tulisi suunnitella kaikenikäisten tarpeisiin. 

Ehdotus

Esittelijä

Sara Tallsten

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päättää

  • yhtyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausuntoon.

---

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Käydyn keskustelun perusteella neuvosto päättää lisäksi lausua seuraavasti:
"On huolehdittava turvallisesta kulkureitistä kouluille ympäri vuoden, jotta lasten omatoiminen liikkuminen kouluun on mahdollista ja saattoliikenne vähenee."

Päätös

Lapsi- ja perheasiainneuvosto päättää

  • yhtyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausuntoon
  • lisäksi lape-neuvosto lausuu seuraavasti: On huolehdittava turvallisesta kulkureitistä kouluille ympäri vuoden, jotta lasten omatoiminen liikkuminen kouluun on mahdollista ja saattoliikenne vähenee.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kuntakehityslautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 7.6.2023 ja kunnanhallituksen on määrä käsitellä asiaa kokouksessaan 12.6.2023. Kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen asiaa täydennetään valtuuston esityslistalle. 

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa valtuuston kokouksen 19.6.2023 esityslistalle Joenrannan asemakaavan hyväksymisasian ja antaa ehdotuksensa valtuustolle kokouksessaan 12.6.2023
  • että valtuuston esityslistaa tämän asian osalta täydennetään kunnanhallituksen kokouksessa 12.6.2023.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) oli 19.1. – 17.2.2023, jona aikana oli mahdollista jättää muistutuksia ja lausuntoja kaavaehdotuksesta. Liitteessä 5c on esitetty kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.  

Yhteenveto muistutuksista ja lausunnoista

Kaavaehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Toisessa muistutuksessa otettiin erityisesti kantaa maisemaan kohdistuviin vaikutuksiin. Tämän johdosta kaavaselostusta täydennettiin ja kaavakarttaan tehtiin vähäinen muutosvenevalkaman alueen osalta. Toisessa muistutuksessa otettiin kantaa Raiviotien asuinkiinteistöjen läheisyyteen suunniteltuun virkistysalueen jalankulun ja pyöräilyn reitin sijaintiin, minkä johdosta ohjeellista reittiä hieman siirrettiin luoteeseen.

Kaavaehdotuksesta saatiin lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat erityisesti näihin:

  1. sl-3 -alueen kaavamääräyksen tarkentaminen siten, että mainitaan myös metsälain erityisen tärkeä elinympäristö ja että määräys varmistaa alueen arvojen säilymisen. Tämä varmistettiin.
  2. Linjatien katualueen tilavarauksen riittävyys jalankulun ja pyöräilyn erotettua väylää ja linja-autopysäkkejä varten. Alue riittää.
  3. Muuntamovaraus VL-alueelle, mikä lisättiin kaavakarttaan ohjeellisena.
  4. Esteettömyys ja turvallinen liikenneympäristö huoletti, mutta ei esitetty varsinaisia ongelmakohtia. Merkittiin tiedoksi tältä osin.
  5. Alueen vähähiilisyys ja liikenneyhteyksien laatu, minkä osalta todettiin kaavaratkaisun olevan hyvin vähähiilinen ottaen huomioon sijainnin.


Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Ehdotusvaiheen julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyt vähäiset muutokset kaavakarttaan ja -määräyksiin:

  1. Alueen itälaidassa ohjeellista puiston reittiä on siirretty hieman etäämmäs olevista Raiviotien asuinkiinteistöistä.
  2. sl-3 -osa-alueen määräystä on täsmennetty muotoon: "Alueen osa, jolla sijaitsee vesilain mukaisia luonnontilaisia noroja ja metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Alueen luontoarvoja ei saa vaarantaa. Alueen suunnittelussa tulee varmistaa, että norojen vesitasapaino tai näihin johdettavan veden laatu ei merkittävästi muutu rakentamisesta johtuen."
  3. Yleisten määräysten VL-määräys on täydennetty muotoon: "Vesialueeseen rajautuva osuus VL-korttelialueesta tulee säilyttää luonnonmukaisena 25 m leveältä vyöhykkeeltä rantaluonnon monimuotoisuuden ja maiseman säilyttämiseksi. Tästä poikkeuksena ovat asemakaavakarttaan merkityt kulkuväylät ja veneiden säilytyspaikan osa-alue ja kunnallistekniikan toteuttamisen kannalta välttämättömien toimenpiteiden edellyttämät muutokset."
  4. Ohjeellisen puistoreitin määräyksestä on poistettu maininta yhteyden sitovuudesta. Puistoreittien suunnittelu jää puistosuunnitelmassa päätettäväksi, kaavakarttaan merkityt reitit ovat ohjeellisia.
  5. Veneiden säilytysalueen rajausta on lyhennetty pohjoispäästään hieman, jotta maisemallinen vaikutus olisi vähäisempi Kariniemen länsipuolelle.
  6. Maanalaisen johdon 8 m leveä rasite on merkitty kortteliin 7054 tonttien 4-5 välille.
  7. Linjatien ja virkistysalueen puistoreitin kulmaan alueen pohjoispäähän merkittiin puistomuuntamon ohjeellinen sijainti.

Aineistoon tehdyt täydennykset:

  1. Kaavaselostukseen on lisätty maiseman lähtötilannetta koskevia tietoja ja vaikutuksia maisemaan
  2. Kaavaselostusta on täydennetty suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden osalta
  3. Kaavaselostukseen on lisätty kuvaus rasitejärjestelyistä
  4. Rakentamistapaohjetta on täydennetty
    • hulevesien käsittelyn osalta ohjeita lisätty
    • poistettu ohjeet koskien sallittuja kattokulmia ja julkisivujen väritystä
    • lisätty maininta: kunnan toteuttaman maanalaisen johdon päälle ei tule toteuttaa rakennelmia, aitaa eikä syvään juurtuvaa kasvillisuutta
    • täsmennetty asemakaavassa mainitun talousrakennusten ja lasikatteisen tilan tulkintaa
    • määritelty istutettavaksi määrättyjen puiden lajia siten, että nämä kasvavat vähintään kolmimetrisiksi

 

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Joenrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 3525 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 7053-7062
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää 

  • hyväksyä Joenrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 3525 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 7053-7062.

 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanhallitus on kokouksessaan 5.6.2023 päättänyt ottaa valtuuston kokouksen 19.6.2023 esityslistalle Joenrannan asemakaavan hyväksymisasian ja antaa ehdotuksensa valtuustolle kokouksessaan 12.6.2023 sekä todennut, että valtuuston esityslistaa tämän asian osalta täydennetään kunnanhallituksen kokouksessa 12.6.2023. Kuntakehityslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 7.6.2023. 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Joenrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 3525 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 7053-7062
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että


VALTUUSTO päättää 

  • hyväksyä Joenrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 3525 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 7053-7062.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

  • Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää 

  • hyväksyä Joenrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 3525 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 7053-7062.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Liitteet


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.