Kunnanhallitus, kokous 6.6.2022

Perustelut

Tausta
Tuusula-Seura ry on tehnyt 16.12.2020 rakennussuojeluesityksen Tuusulan kunnantalon suojelemiseksi rakennusperintölain nojalla.

Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että koska kysymyksessä saattaa olla rakennusperinnön suojelemisesta annetussa laissa (498/2010) tarkoitettu rakennus, kieltää Uudenmaan ELY-keskus ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaarantavat rakennuksen ja sen lähiympäristön kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamiskieltopäätöksen liitekartalla merkityllä alueella.
Kielto tulee voimaa, kun se on annettu tiedoksi. Kielto on voimassa, kunnes suojelua koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 6 § 4. mom. mukaan ELY -keskuksen on käsiteltävä suojelua koskeva asia kahden vuoden kuluessa kiellon antamisesta.

Vaarantamiskiellon aikana rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset, eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Purkulupa
Päätöksen kohteena olevalle Tuusulan kunnantalolle on myönnetty jo 15.8.2018 § 274 lainvoiman saanut purkulupa. Päätöksestä ei valitettu koskaan.

Purkulupaa haettaessa purkamisaikomuksesta tiedotettiin MRA 67 §:n mukaisesti ELY -keskusta. ELY -keskus ei antanut asiasta lausuntoa tai ottanut muutenkaan kantaa asiaan. ELY -keskus ei valittanut myönnetystä purkuluvasta. Tämän on katsottava merkitsevän sitä, ettei ELY-keskus nähnyt olevan esteitä myönteiselle purkuluvalle ja siten rakennuksen purkamiselle. Rakennuksen säilyttämistarve on siten jo ratkaisu ja rakennuksen purkaminen tulee mahdollistaa.
Purkuluvan hakemisen yhteydessä esitettiin useita selvityksiä rakennuksen kunnosta. Rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia ja se on toiminnallisesti vanhentunut.

Purkuluvan myöntämisen jälkeen on laadittu lisää rakennuksen kuntoa koskevia selvityksiä. Esim. 11.4.2019 päivätyssä IndoorAid Oy / Tuula Putus raportissa ”RISKINARVIOINTILAUSUNTO TUUSULAN KAUPUNGINTALOSTA” todetaan seuraavasti:
”Rakennus on tyypillinen moniongelmainen kohde, jossa on vaurioita sekä katto-, seinä että lattiarakenteessa. Rakennuksessa on sekä tapahtunut vesivahinkoja ja niiden aiheuttamia mikrobivaurioita ja myös muita, ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Lisäksi kohteessa on rakentamisajankohdalle tyypillisiä riskirakenteita, joiden riskit kosteusvaurion osalta ovat toteutuneet katon, seinien, kellaritilojen sekä paikoin myös henkilöhuoneiden seinä- ja lattiarakenteiden osalta. Rakenteissa on epäjatkuvuuskohtia, rakoja sekä halkeamia, joista sekä vesi että epäpuhtaudet pääsevät eristevillatilaan ja sieltä leviämään rakennuksen sisään. Olosuhteita on pahentanut puutteellisesti toimiva ilmanvaihto ja ilmanvaihtojärjestelmän alipaineisuus, epäpuhtaudet, pölyt ja kuidut. Kokonaisarvio henkilöstöön kohdistuvasta riskistä on ’sietämätön’.”

Sekä kunnantalon saneeraus, että pitkittyvä ylläpito vailla käyttöä tulisivat kalliiksi. Kunnantalon alustavaksi saneerauskustannukseksi on arvioitu 13,6 miljoonaa euroa. Samoin rakennuksen ylläpito vailla käyttötarkoitusta on huomattavan kallista. Esim. vuonna 2020 kustannukset olivat jopa 147 113 euroa.
Purkuluvan hakemisen yhteydessä hakija oli liittänyt hakemukseensa maakuntamuseon näkökannan tiedoksi saatuaan myös selvityksen rakennuksen rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta. Selvityksen oli laatinut Tengbom Oy. Tämä merkitsee sitä, että myös rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen näkökulma on huomioitu purkulupaprosessin yhteydessä.

Valitusoikeuden käyttäminen
Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että kunnantalon rakennushistorialliset ja suojeluarvot on ratkaistu purkuluvassa, jossa on huomioitu asianmukaisesti myös museoviranomaisen lausunto sekä rakennuksen kuntoa ja arvoa koskevat selvitykset. Jo purkuluvassa on selostettu näiden selvitysten sisältöä. Purkulupapäätös on annettu asianmukaisesti tiedoksi ELY -keskukselle, joka ei ole valittanut päätöksestä. Purkulupapäätöksen jälkeen laadittu selvitys vahvistaa aiempaa käsitystä rakennuksesta tyypillisesti moniongelmaisena kohteena. Suojeluasia on jo käsitelty asianmukaisesti, joten tällöin perusteita vaarantamiskiellon pysyttämiselle ei ole.

Keskustassa tyhjillään oleva rakennus on kuntakuvan kannalta ongelmallinen ja ilkivallalle altis. Asian nopea ratkaisu oikeusasteessa ja ELY -keskuksessa on välttämätöntä.

Kaiken edellä esitetyn perusteella on katsottava, että rakennusperintölain 6 §:n mukaiset edellytykset vaarantamiskiellon asettamiselle eivät täyty. Laaditut, myös rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot käsittävät, selvitykset osoittavat lisäksi, että myöskään lain 8 §:n mukaisia suojelun edellytyksiä ei ole voitu osoittaa olevan olemassa.

Tämä vuoksi on tarpeen, että kunta valittamalla ELY -keskuksen päätöksestä käynnistää prosessin vaarantamiskieltoa koskeva päätöksen kumoamiseksi ja poistamiseksi lainvastaisena ja tarpeettomana.

Voidaan todeta lisäksi, että olisi yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää saada nopeasti oikeuskäytäntöä rakennusperintölain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen lainvoimaisen purkamisluvan suhteesta ja siksi on perusteltua, että valittamisen ohella kunta kiirehtii asian käsittelyä hallinto-oikeudessa.

Perustelut

Tuusula-Seura ry on tehnyt 16.12.2020 esityksen Tuusulan entisen kunnantalon suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) säännösten nojalla. Uudenmaan ELY-keskus pyytää Tuusulan kunnan lausuntoa suojeluesityksestä ja Museoviraston lausunnosta. Lausunto tulisi antaa 30.5.2022 mennessä. 

Rakennuksen suojelua koskeva asia tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa vireille sille tehdystä esityksestä tai sen omasta aloitteesta. Rakennuksen suojelusta rakennusperintölain perusteella päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on käsiteltävä suojelua koskeva asia kahden vuoden kuluessa vaarantamiskiellon antamisesta. 

Rakennusten suojelutavat 

Rakennussuojelun yleiset tavoitteet, kohteet ja kriteerit määritellään laissa rakennusperinnön suojelemisesta eli rakennusperintölaissa. Rakennusperintölakia käytetään suojelun keinona asemakaavoitetun tai asemakaavoitettavaksi tarkoitetun alueen ulkopuolella. Asemakaava-alueella pääasiallisesti rakennussuojelukysymykset ratkaistaan MRL:n mukaisesti. Asemakaavoitetulla alueella rakennussuojelu toteutetaan yleensä ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavamääräyksin.  

Rakennus voidaan suojella eri perusteilla. Rakennus- tai kulttuurihistoriallinen merkittävyys arvioidaan seuraavilla perusteilla: 

1. harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus); 
2. historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys); 
3. aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus); 
4. alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys); 
5. merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus); tai 
6. näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus). 

Lakia rakennusperinnön suojelemisestä sovelletaan kuitenkin mm. jos 

1. kohteella on valtakunnallista merkitystä; 
2. kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai 
3. kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. 

Tuusulan kunnan lausunto 

Rakennuksen suojelumahdollisuuksista 

Tuusulan kunta toistaa asian käsittelyssä (kunnanhallitus 1.2.2021 § 44) antamansa kannanoton.  

Tuusulan kunta katsoo, että asian ratkaisemisessa tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen ohella kustannukset, käytettävyys ja erityisesti arvioida riskejä, mitä liittyy pahoin vaurioituneen rakennuksen korjaamisen onnistumiseen. 

Hallintorakennuksen korjausten on todettu maksavan enemmän kuin uudisrakentamisen. Purettavassa hallintorakennuksessa havaittujen laajojen vaurioiden poistaminen rakennuksesta on vaikeaa ja kallista ja lopputuloksen katsotaan olevan epävarmaa. Toimisto- ja kokoontumisrakennuksen muutos muuhun käyttöön ei ole taloudellisesti järkevää. 

Rakennuksen purkaminen on tässä tapauksessa perusteltua, vaikka rakennuksella on rakennustaiteellisia arvoja. Rakennus on teknisesti erittäin huonossa kunnossa. Ulkopuolisen asiantuntijan tekemän arvion mukaan rakennuksen käytöstä tulisi pidättäytyä ja rakennuksen kunnon aiheuttama riski henkilöstölle oli "sietämätön". Arvio perustui rakenneteknisiin, kemiallisiin ja mikrobiologisiin analyyseihin. Näiden laajojen vaurioiden poistaminen rakennuksesta on hyvin vaikeaa ja kallista ja lopputuloksen katsotaan olevan kuitenkin epävarmaa. Rakennuksen käytöstä luovuttiin. 

Rakennuksen purkaminen on perusteltua, vaikka sillä on rakennustaiteellisia arvoja. Kaikkien asiassa tehtyjen selvitysten ja lausuntojen perusteella ainoa järkevä johtopäätös on päätyä rakennuksen purkamiseen. Kun otetaan huomioon korjausvaihtoehtoon liittyvät kustannukset ja jäävät riskit, rakennuksen suojelemiselle ei ole riittäviä perusteita. 

Museoviraston antamaa lausuntoa koskeva kommentointi 

Museovirasto on lausunnossaan käsitellyt rakennuksen korjattavuutta, mutta ei käytettävyyttä - ja korjattavuutta ilmeisesti ainoastaan yhteen raportin perustuen (TTL 2015). Museovirasto ei ole epähuomiossa käsitellyt toimitettua riskiarviolausuntoa kunnantalosta vuodelta 2019, jonka on laatinut työterveyshuollon erikoislääkäri, professori Tuula Putus. Raportissaan Putus suosittelee ”rakennuksen käytöstä pidättäytymistä vakavan terveyshaitan vuoksi perustuen rakenneteknisiin, kemiallisiin ja mikrobiologisiin analyyseihin. Oirekyselyn tulokset tukevat tätä johtopäätöstä. Näin laajojen vaurioiden poistaminen rakennuksesta on hyvin vaikeaa ja kallista sekä lopputulos kuitenkin epävarma. Tämän tyyppisiä laajoja vaurioita ei voi korjata ilmanvaihtoa parantamalla tai tiivistyskorjauksia tekemällä. Myös pohjarakenteissa, viemäreissä ja salaojissa on todettu vakavia puutteita”. Kokonaisuuden arvioinnin kannalta on huomioitava laajemmin vaikutusten arvioinnit. Kuitenkin Museovirasto ei ole lausunnossaan riittävästi huomioinut tehtyjä selvityksiä. Museovirasto toteaa lausunnossaan, että "selvitysten perusteella havaitut vauriot ja puutteet ovat tyypillisiä rakentamisajankohdan rakennuksille. Laajoista korjaustoimenpiteistä huolimatta rakennus on selvitysten perusteella korjauskelpoinen.” Siltä osin lausunto voi myös johtaa harhaan, koska vauriot ovat laajoja, eivätkä ole vähäteltävissä. Kalliit korjaustoimenpiteet olisivat epävarmoja. Kustannukset huomioon ottaen riski on kestämätön. Rakennus aiheuttaa tilojen käyttäjilleen vakavan uhkan terveydelle ja korjaus ei perusteellisena ole enää varteenotettava vaihtoehto kokonaisuus huomioiden, kuten seuraavassa todetaan.  

Museovirasto ilmeisesti olettaa 10 vuotta vanhan raportin perusteella, että laajoista korjaustoimenpiteistä huolimatta rakennus on selvitysten perusteella korjauskelpoinen. Rakennus on valmistunut vuonna 1979. Seuraavan 10 vuoden aikana rakennuksen kaikki merkittävät rakenteet ja järjestelmät tulevat teknisen käyttöikänsä päähän, ja korjaamisen kustannukset ovat samaa tasoa kuin vastaavan uudisrakennuksen rakentamisen kustannuksen.   

Asiaa harkittaessa tulisi ottaa huomioon kaikki käytössä olevien selvitysten kaikki näkökulmat huomioiden, suojeluarvojen lisäksi huomioitava rakennuksen käyttökelpoisuus, kustannukset ja riskit. Selvityksien mukaan kyse on monien rakennusosien (mm. ikkunat) kattavasti sekä kaikkien rakenteiden (ulkoseinät, vesikatto, alapohja ja väliseinät) korjaamisesta tai uusimisesta. Riskinarviolausunnossa (IndoorAid Oy, 11.4.2019) mukaan korjauksen tekninen onnistuminen ei ole varmaa. Näin poikkeuksellisen laaja ja kallis korjaus on huomattavan riskialtista, eikä se siksi ole toimintatapana kestävällä pohjalla, eikä siten edes vaihtoehto. Läpikäyvän kattavana rakenteiden uudistustoimenpiteenä sitä on mahdotonta väittää Museoviraston lausunnossa mainituksi rakennussuojeluksi.  

Edellistä varhaisemmassa selvityksessä, RS15-kuntoarvioraportissa (Raksystems, 2012) todetaan rakennusteknisten, lvi- ja sähköjärjestelmien arviointeihin perustuen korjaus- ja uusimistarpeiden koskevan pääosaa rakennusosista ja asennuksista. Hyväkuntoisia osia ei rakennuksessa selvityksen perusteella ole. Selvitys on 10 vuotta vanha ja jo tuolloin todettiin, että rakennukseen olisi pitänyt kohdistaa seuraavien 10 vuoden aikana suurempi peruskorjaus, mitä ei kuitenkaan tehty.  

Toisaalta rakennuksen tilajärjestelyjä voi pitää vanhentuneina. Ne eivät vastaa nykyisiä käsityksiä toimintojen vaatimista tiloista ja niiden välisistä yhteyksistä. Siten rakennuksen käyttökelpoisuus, kiinnostavuus ja tarpeellisuus on kyseenalainen. Voi pitää laajempana uhkana, että erittäin suurin kustannuksin aikaan saataisiin rakennus, jonka päätyminen johonkin käyttöön olisi epätodennäköistä tai enintään vajaakäyttöistä. On kyettävä antamaan arvo myös alueen kehittämiselle yksittäisiä rakennuksia laajemmin, kaikkiin tiedossa oleviin tosiasioihin perustuen. Siksi alueen asemakaavoituksessa on ryhdytty kehittämään alueen käyttöä kuntakeskuksen edellyttämällä tavalla tehokkaammaksi, aktiiviseksi kokonaisuudeksi.   

Entisen kunnantalon arvot ja merkityksen voi todeta kokonaisuus huomioiden rajallisemmaksi kuin vain yhdestä näkökulmasta arvioituna. Museoviraston lausunnossa (18.3.2022) todetaan, että “Niukallakin tiedolla on silti ilmeistä, ettei Tuusulan kunnantalo ole merkitykseltään valtakunnallinen. Kunnan symbolirakennuksena ja keskusta-aluetta määrittävänä maamerkkinä sen paikallinen merkitys on huomattava.” Lisäksi museovirasto toteaa, että kunnantalolla olevan “merkitystä kunnallisen hallinnon symbolina.” Edellisillä arvioilla Museovirasto viitannee, että rakennuksella on enintään paikallista merkitystä, ei laajempaa merkittävyyttä, esimerkiksi maakunnallista saatikka valtakunnallista.  

Rakennushistoriallisessa selvityksessä (Tengbom, 2018) entisen kunnantalon rakennustaiteellisia arvoja on määritelty liittyväksi sen onnistuneeseen sovittamiseen kaupunkirakenteeseen alueella. Samoin paikallisen tason merkitys ja arkkitehtoninen arvo määrittyy myös osana laajempaa kokonaisuutta, yhden rakennuksen sijaan kolmen rakennuksen kokonaisuutena Tuusulan kunnan Kulttuurihistoriallisessa inventoinnissa vuodelta 2016 "Kulttuurimaisema ja rakennuskanta"-Inventoinnissa. Inventoinnissa viitataan kolmen erillisen rakennuksen, entinen kunnantalo, kauppakeskus ja nykyinen terveysasema, julkisivumateriaalien yhtenäisyyteen (punatiili).  

Silti käyttökelpoista ja toimivaa kokonaisuutta sekä riittävän elävää kuntakeskusta ei ole ollut vuosiin olemassa, koska pääosassa rakennuksista ei ole ollut enää toimintaa. Nykyään korttelialueet rakennuksineen, katualueineen ja ulkotiloineen ovat passiivisia ja hiljentyneitä. Siksi alueen sisällöltään vanhentuviin asemakaavojen uudistamiseen on ryhdytty muiden muassa palvelukeskuksen kohdalla. Vanha liikekeskus on tyhjentymässä purkamisesta johtuen. Liikekeskuksen alueelle suunnitellaan uutta palvelukeskusta.  

Kahdelle rakennukselle kolmesta on saatu purkulupa. Entisellä kunnantalolla on purkulupa 1.9.2023 saakka (LP-858-2017-01388), koska kunnantalon toiminnoille on tarve siirtää purettavaksi tavoitellun kauppakeskus-/toimitilarakennuksen tilalle, palvelukeskuksen kaavaehdotuksen mukaiseen sijaintiin. Siksi myös entisellä kauppakeskuksella on purkulupa 28.12.2024 saakka (LP-858-2021-02314). Edellisen perusteella on todettavissa, että Tuusulan kunnan Kulttuurihistoriallisen inventoinnin kolmen rakennuksen kokonaisuus ei ole ollut pitkää aikaan minkäänlaisia säilymisen edellytyksiä. Edellisillä perusteilla paikallisen merkityksen voi todeta poistuneen, koska inventoinnissa määritelty yksittäistä rakennusta laajempaa, kolmen rakennuksen kokonaisuutta ei ole, kun käyttötarkoituksen puuttuessa.  

Purettavan hallintorakennuksen käyttökelpoisuudesta 

Rakennuksen toimistotilakerrosten pohjaratkaisu perustuu kaksikäytävämalliin, jossa kokous-, sosiaali-, varasto- yms. sekundaaritilat on sijoitettu rungon keskelle. Näiden tilojen vierellä on käytävät. Käytävien ja ulkoseinien väli on varattu eri kokoisiksi toimistotyötiloiksi. Pohjaratkaisu ei vastaa nykyistä tarvetta toimistotyötilojen ja erityisesti niiden tehokkuuden osalta.  

Käytöstä luopumisen yhteydessä on käyty keskustelua siitä, voidaanko rakennus myydä eteenpäin jollekin muulle tarvitsijalle, mutta tuolloinkin rakennuksen kunto ja korjaamiseen liittyvät riskit muodostuvat ongelmaksi. Ei ole todennäköistä, että kunnan käyttöön rakennetun, pahoin sisäilmaongelmaisen toimisto- ja kokoontumisrakennuksen muutos muuhun käyttöön olisi taloudellisesti järkevää, jos sen korjaaminen entiseen käyttöönsäkään ei ole. 

Tuusulan kunta on tästä johtuen tehnyt omat johtopäätöksensä ja päättänyt luopua näistä tiloista. Katsottiin, että huomattavan korjausvelan ja vakavien sisäilmaongelmien vuoksi rakennuksen saneeraus tulisi olemaan parhaimmillaankin huono vaihtoehto, joka ei palvele kuntalaisia, eikä ole veroeurojen tehokasta käyttöä. Tuusulan kunta onkin käynnistänyt kilpailullisen neuvottelumenettelyn uusien toimisto- ja kokoontumistilojen hankkimiseksi. Uusia tiloja on suunniteltu Hyrylän keskustaan toteutettavaan palvelukeskukseen. Hankintapäätös on palvelukeskuksesta tehty 18.6.2021, hankesopimus on allekirjoitettu ja hanke on kehittämisvaiheessa. 

Asian ratkaisemisen nopeuden tärkeydestä 

Rakennusperintölain mukaisen suojeluesityksen tutkiminen on kestänyt melko kauan. Tuusulan kunta on joutunut asetetusta vaarantamiskiellosta johtuen ylläpitämään rakennusta, vaikka rakennuksesta oli jo päätetty luopua. Jätetyn suojeluesityksen johdosta on aiheutunut kunnalle ylimääräisiä lämmitys- ja muita vuosittaisia ylläpitokuluja. Vuonna 2020 kustannukset olivat 147 113 euroa. 

Lopuksi 

Ripeys on tarpeen myös siksi, että Hyrylän keskustan suunnittelun yhtenä lähtökohtana on tämän korttelin suojelukysymyksen ratkaisu. Tuusulan kunta katsoo, että asia on jo ratkaistu, kun kunnanvaltuusto on yksimielisesti päättänyt 29.5.2017 § 88 valtuuttaa kunnan tilakeskuksen hakemaan kunnantalon purkulupaa ja MRL:n mukaisesti myönnetty purkulupa on lainvoimainen. Asian uudelleen käsittely eri lain nojalla ei muuta tilannetta.