Perustelut
Lausuntopyyntö
Vaasan hallinto-oikeus pyytää 22.10.2021 saapuneella kirjeellä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa AA:n tekemästä valituksesta, joka koskee Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöstä 13.04.2021 § 42, jossa asianosaiselle on annettu ympäristönsuojelulain 180 §:n mukainen yksittäinen määräys. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiseen 17.12.2021 asti.
Asian diaarinumero 20598/2021.
Valituksenalainen päätös
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksellään 13.04.2021 § 42 antanut asianosaiselle ympäristönsuojelulain 180 §:n nojalla yksittäisen määräyksen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Asianosaisen omistamalla kiinteistöllä varastoidaan erikuntoisia autoja. Kyseinen kiinteistö sijaitsee Salmelan tärkeällä 1-luokan pohjavesialueella. Kiinteistöllä varastoitujen autojen kunto vaihtelee, kyseessä on erilaisia korjattavia/entisöitäviä ja kolaroituja/vaurioituneita autoja, jotka säilytetään pelkällä maapohjalla.
Lisätiedot: ympäristötarkastaja Katja Koli p. 040 314 4874.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa valituksen johdosta Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että AA:n valitus tulee hylätä. Lautakunta viittaa hylkäämisperusteina lautakunnan päätöksessä 13.04.2021 § 42 esitettyihin asioihin ja esittää lisäksi seuraavaa:
Salmelan 1-luokan pohjavesialue
Salmelan pohjavesialue on osa pitkää luode-kaakko-suuntaista pitkittäisharjua, joka sijoittuu Hanhisuon ja Patamäen välille. Alueeseen kuuluu myös laajentuma, joka ulottuu Nummelanojan suuntaisesti lounaaseen noin 2,5 km matkalla. Laajentuman alueella maa-aines on pinnassa 8–17 m syvyyteen savea ja silttiä, jonka alla on vaihtelevan paksuisesti kerrostuneena hiekkaa ja soraa. Pohjalla on ohut moreenikerros kallion päällä. Alavilla maastonkohdilla on pohjavesi hienosedimenttien alla paineellista. Korkeimmat kohdat ovat yli +100 m mpy korkeustasolla Huissanmäellä kaakossa sekä Keinulukon liepeillä. Pohjavesi virtaa alueella luoteesta Pentinsuonmäeltä sekä kaakosta Ristinummesta Keinulukon suuntaan. Pohjavettä purkautuu alueen läpi etelään kulkevaan Nummelanojaan, joka laskee +78 m mpy tasossa olevalta Järvilammilta lounaaseen. Patamäen itäpuolelta pohjavesi virtaa kaakkoon, josta kalliokynnyksen ohjaamana purkautuu Haapasuolle. Salmelan pohjavesialueella pohjaveden pinta on yleisesti tasolla +77-+84 m mpy.
Pohjavesialueen luokitus ja rajaukset on tarkistettu 3/2018. Salmelan pohjavesialue on luokiteltu vesienhoidossa hyvässä tilassa olevaksi riskipohjavesialueeksi.
Alueen geologisessa rakenneselvityksessä (GTK 14.12.2016) todetaan, että Keinulukon alueella suoritettu koepumppaus ja havaintoputkissa tehty pohjavedenpinnan muutoksen seuranta osoittaa alueen mahdollisen potentiaalin pohjavedenottoon.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätös 13.04.2021 § 42
Ensimmäinen tarkastus kiinteistöllä suoritettiin 21.10.2016. Ympäristötarkastaja on silloisen tarkastuksen perusteella antanut kiinteistön omistajalle kehotuksen vaarallisten jätteiden varastoinnista kiinteistöllä.
Seuraava tarkastus suoritettiin vuonna 2020. Ympäristötarkastaja on 22.10.2020 suorittamansa tarkastuksen perusteella arvioinut, että kiinteistöllä varastoitavat autot ovat romuajoneuvoja ja ne tulisi siten säilyttää kuten ns. Romuajoneuvoasetuksen (Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa, 123/2015) liitteessä 2 säädetään. Toiminnanharjoittajalle on annettu seuraava ympäristönsuojelulain mukainen kehotus autojen varastoimisesta kiinteistöllä; Romuajoneuvojen esikäsittelyä edeltävässä varastointipaikassa on oltava vähintään: l) asianmukainen nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyjen ja rasvojen erottimilla ja 2) asianmukainen jäte- ja valumavesien käsittelylaitteista.
Toiminnanharjoittaja on 19.11.2020 toimittanut vastineen, jossa hän mm. on ilmoittanut, että hänen omistamallaan kiinteistöllään varastoitavat autot eivät ole romuajoneuvoasetuksen mukaisia ajoneuvoja. Eli asetusta ei voida soveltaa kiinteistöllä harjoitettavaan toimintaan.
Ympäristötarkastaja on vastineen perusteella arvioinut, että kiinteistöllä varastoitavat autot eivät ole ns. romuajoneuvoasetuksen tarkoittamia romuajoneuvoja. Ympäristötarkastajan näkemys siitä, että kiinteistöllä varastoitavista ajoneuvoista saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei ole muuttunut ja toiminnanharjoittajaa on siten kuultu ympäristönsuojelulain 185 §:n ja hallintolain 34 §:n mukaisesti, ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaisen yksittäisen määräyksen antamisesta. Toiminnanharjoittajan vastine romuajoneuvoasetuksen tulkinnasta on siten otettu huomioon velvoittavaa päätöstä annettaessa. Hallintopakkopäätös ei koske romuajoneuvojen varastointia 1-luokan pohjavesialueella. YSL 180 §:n mukainen yksittäisen määräyksen antaminen ei edellytä, että lakia taikka sen nojalla annettuja asetuksia olisi rikottu tai laiminlyöty.
Kiinteistöllä varastoitujen autojen kunto vaihtelee, kyseessä on erilaisia korjattavia/entisöitäviä ja kolaroituja/vaurioituneita autoja, jotka säilytetään pelkällä maapohjalla. Autoista voi päästä öljyjä ja muita nesteitä maaperään ja pohjaveteen ja näin ollen toiminnasta aiheutuu pohjaveden pilaantumisen vaaraa tärkeällä 1-luokan pohjavesialueella. Toiminnanharjoittaja on vastineessaan ilmoittanut, että joidenkin autojen tekniikka on siirretty sisätiloihin. Näin ei kuitenkaan ole toimittu jokaisen auton kohdalla, eikä toimenpide ole riittävä poistamaan autojen säilyttämisestä aiheutuvaa pilaantumisen vaaraa kokonaan. Vertaamalla ympäristökeskuksen ottamia kuvia tarkastuksilta 21.10.2016 ja 22.10.2020 huomataan, että jotkut huonokuntoiset autot ovat seisseet kiinteistöllä samassa paikassa jo vuonna 2016.
Asianosaiselle on kuulemiskirjeessä 14.1.2021 kerrottu, että yksittäinen määräys on tarpeen tärkeän pohjavesialueen suojelemiseksi ja mahdollinen määräys tulisi koskemaan autojen välivarastointia kyseisellä kiinteistöllä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksellään 13.04.2021 § 42 antanut asianosaiselle ympäristönsuojelulain 180 §:n nojalla yksittäisen määräyksen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys kuuluu seuraavasti: ”Autojen varastointipaikassa on oltava vähintään asianmukainen tiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyjen ja rasvojen erottimilla, sekä asianmukainen jäte- ja valumavesien käsittelylaitteisto.”
Määräys koskee ainoastaan niitä alueita, joilla varastoidaan autoja, ei koko kiinteistöä. Määräyksen toteuttamistapa on jätetty asianosaisen päätettäväksi. Edellytyksenä on, että autoja säilytetään asianmukaisella tiiviillä alueella, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyjen ja rasvojen erottimilla, sekä asianmukainen jäte- ja valumavesien käsittelylaitteisto. Määräyksillä on pyritty ehkäisemään mahdollinen maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja turvaamaan pohjavesialueen hyvä vedenlaatu.
Asian käsittely
Asianosaisen kuuleminen
AA esittää valituksessaan, että asiassa olisi tapahtunut käsittelyvirhe, koska hänelle ei kuulemisvaiheessa ole esitetty lautakunnalle ehdotettavia määräyksiä.
Asianosaisen kuulemisesta säädetään sekä ympäristönsuojeluissa että hallintolaissa. Ympäristönsuojelulain 185 §:n mukaisesti viranomaisen on ennen määräyksen antamista varattava sille, jota määräys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi asiassa siten kuin hallintolaissa säädetään. Hallintolain 34 §:n mukaisesti asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Asianosaiselle on ympäristönsuojelulain ja hallintolain mukaisesti varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan kuulemisvirhettä ei ole tapahtunut. Asianosaiselle on kuulemiskirjeessä ilmoitettu, että mahdollinen määräys tulisi koskemaan autojen välivarastointia kiinteistöllä. Annetun päävelvoitteen sisältö (alueen pinnoittaminen) ei ole muuttunut valvonta-asian käsittelyn aikana.
Hyvän hallinnon periaatteet
AA:n mielestä asian käsittelyssä ei ole noudatettu hyvän hallinnon periaatteita.
Valvontaviranomaisten toimintaa sitovat lain säännösten ohella myös hallinnon yleiset periaatteet. Näistä tarkastusoikeuden ja muiden valvontatoimien kannalta keskeisiä ovat tarkoitussidonnaisuus ja suhteellisuus. Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaan viranomaisen harkintavalta toimivaltuuksien käytössä on sidottu siihen tarkoitukseen, jonka toteuttamiseksi toimivalta on lainsäädännöllä perustettu. Suhteellisuusperiaatteen mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään ja toimen voimakkuus on suhteutettava sen tarkoitukseen siten, että yksityisen oikeuksia rajoitetaan mahdollisimman vähän. Kaiken valvonnan tulee perustua lakiin (laillisuusperiaate).
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan hyvän hallinnon periaatteita on noudatettu. Mitkä hallinnolliset toimenpiteet kulloinkin valitaan, päätetään tilanteen vakavuuden, syiden ja seurausten perusteella. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan annetut määräykset ovat kohtuullisia suhteessa pilaantumisen vaaraan. Toiminnanharjoittajalta ei ole kohtuutonta edellyttää, että hän järjestää vuokralaisilleen tiiviin esim. asfaltilla pinnoitetun alueen, jossa autoja voidaan säilyttää turvallisesti pohjavesialueella. Alueella on useita eri vuokralaisia ja heidän toimintansa asianmukaisuuden varmistaminen ei ole mahdollista ilman pohjavettä suojaavia rakenteita.
Ympäristönsuojelulain yleiset periaatteet
Ympäristönsuojelulaissa on lisäksi säädetty toiminnanharjoittajaa sitovista yleisistä periaatteista. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa periaatteina pidetään ennaltaehkäisyn ja haittojen minimointia, varovaista ja huolellista menettelyä, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä, ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista sekä toiminnanharjoittajan vastuuta vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta. Toiminnanharjoittajan vastuulle kuuluvat lisäksi selvilläolovelvollisuus sekä pilaantumisen torjuntavelvollisuus.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta tarkastaa ja hyväksyy pöytäkirjan tämän pykälän osalta välittömästi kokouksessa.