Tekninen lautakunta, kokous 18.8.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 83 Kellokosken keskusta, katusuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen

TUUDno-2020-128

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Suvi Honkanen, suunnitteluinsinööri, suvi.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kellokosken keskustan katusuunnitelmaluonnos, piir.no 1835/1,6-10,15,17,33,37,50-54 on ollut yleisesti nähtävillä  30.1.­­–12.2.2020.

Kellokosken keskustan kaavan myötä alueen katuverkkoa täydennetään uusilla kaduilla (Korjauspajankuja) täydennetään ja perusparannetaan nykyistä katuverkkoa. Vanha valtatie siirtyy katusuunnitelman toteutuksen jälkeen kunnan kaduksi välillä Ruukinkuja-Linjatie, kadunpitopäätös tehdään katusuunnitelmaehdotuksen saatua lainvoiman.

Suunnitelman sisältö:

  • Korjauspajan kujan kunnallistekniikan rakentaminen (uusi katu)
  • Nystenintien rakentaminen välille Roinilan päiväkoti-Vanha valtatie.
  • Vanhan valtatien perusparantaminen välillä Ruukinkuja-Linjatie
  • Vanhan valtatien poikkileikkauksen muuttaminen uudeksi pyöräkaista ratkaisuksi
  • Kiertoliittymä rakentaminen Nystenintie-Toimelantie-Vanha Valtatie liittymään

Katusuunnitelmaluonnoksesta on jätetty nähtävillä olon aikana 6 muistutusta.

Muistutus 1, Telia Finland Oyj:

Telialla tietoliikennekaapeleita suunnitellulla asemakaavan muutosehdotuksen alueella. Kaapeleiden siirto ja suojaus on huomioitava mahdollisten maanrakennustöiden yhteydessä, siirto ja suojaustarpeista on oltava yhteydessä Teliaan osoitteeseen production-desk@teliacompany.com hyvissä ajoin ennen mahdollisten maanrakennustöiden alkua. Siirto ja suojauskustannukset kuuluvat lähtökohtaisesti tilaajan maksettaviksi, ellei toisin ole sovittu (MRL, maankäyttö- ja rakennuslaki). Kaapelikartat ja -näytöt voitte pyytää www.verkkoselvitys.fi kautta

Vastine:

Kaapeleiden siirtotarpeet tarkentuvat seuraavassa suunnitteluvaiheessa (katusuunnitelmaehdotus). Jatkosuunnittelussa selvitetään myös kuinka mahdollisista siirroista aiheutuvat kustannukset jaetaan kunnan ja Telia Finland Oyj:n välillä.

 

Muistutus 2, yksityishenkilö 1

Voisikohan joku tulla paikanpäälle keskustelemaan tonttimme porttiratkaisusta. Pikkuisen hankala osata selittää tilannetta näin kirjallisesti. Jos portti toteutetaan kuten kuvassa on , se lisää entisestäänkin meidän vaikeuksia lumisena talvena. Nythän tilanne on se, että pääsemme ajamaan tontille myös eteläkulmasta, ja haluamme että tontin ajoportti sijoitetaan siihen. Kyseessä on siis huoli siitä että suunnitelman mukaan jalkakäytävä erotetaan korotuksella , mikä ilmeisesti estää tontille ajon muusta kuin portinkohdasta. Muuten meillä ei ole huomautettavaa suunnitelmasta, koska ainakin kuvan perusteella näyttää siltä että (jo nykyiselläänkin ahtaasta) tontistamme ei aiota ottaa lisää katusuunnitelman vuoksi.

Vastine 2:

Suunnittelija kävi maastossa muistutuksen lähettäjän kanssa. Maastossa sovittiin, että ajoliittymän paikka siirretään suunnitelmassa eri kohtaan, jotta tontille kulku helpottuu (suunnitelmasta tehty revisio A).

 

Muistutus 3, Tuusulan seudun maataloustuottajain yhdistys ry

Katusuunnitelma luonnos estää nykyaikaisen maatalouskoneliikenteen Vanhalla Valtatiellä. Vanhan Valtatien katusuunnitelmaluonnos kaventaa nykyistä tieyhteyttä Kellokosken keskustassa. Nykytilanteessa liikenteen jakajien kohdalla ajoradan leveys on 4,8-5m. Ajoradan ulkoreunassa ei ole kivetystä, joka mahdollistaa leveiden maatalouskoneiden kuljettamisen sadonkorjuu aikana. Katusuunnitelmaluonnoksessa on ajoradan leveys jakajien kohdalla 4.2-4,3m. Liian kapeat jakajat estää maatalouskoneiden kulkemisen tiellä. Ajoradan riittävä leveys on löydyttävä myös katusuunnitelma-alueella. Keskustan bulevardi suunnitelma ei saa kaventaa tieyhteyttä. Suunnitelman pyörätie 1,5m aivan ajoradan vieressä on hengenvaarallinen pyöräilijöille. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon talvihoitoa ja ajoradan lumimassa on kaikki pyörätiellä, joka aiheuttaa vaaratilanteita. Jalkakäytävä 2,5m on liian kapea nykyiselle aurauskalustoille, joilla hoidetaan kunnan katuverkostoa. Liikenneympyrä Nystenin tien liittymässä on turha. Tarvitaan vain normaali perus risteys ja tien rakentaminen loppuun saakka. Nykyinen tien rakenne on turvallinen ja toimiva. Leveä Vanha Valtatie ja erilliset kevyen liikenteen väylät molemmin puolin.

Vastine 3

Vanhan valtatien ajoradan leveys on nykytilanteessa noin 7,5 metriä. Katusuunnitelmaluonnoksessa ajoradan leveydeksi on esitetty 6,5 metriä. Esitetty 6,5 metriä on ohjeistuksen mukainen leveys. Voimassa olevan tieliikenneasetuksen mukaan kaikki ajoneuvot saavat käyttää pyöräkaistaa ryhmittymiseen kääntymistä varten. Pyöräkaistaa saa käyttää myös kiinteistölle, pysäköintipaikalle ja linja-auton pysäkille ajoa varten. Ajoneuvojen on muutoinkin mahdollista poikkeustilanteissa (esimerkiksi leveät kuljetukset ja maatalouskoneet) hyödyntää vapaata pyöräkaistaa hetkellisesti.

Suunnitteluohjeiden mukaan suojatien suositeltu pituus on 4,0 metriä (saarekkeen ja ajoradanreunan välinen etäisyys). Suunnitelmaluonnoksessa on otettu huomioon alueella liikkuvat maatalouskoneet, minkä vuoksi ajoradan leveys Vanhalla valtatiellä on suojatiesaarekkeiden kohdalla on 4,2 metriä. Samaa mitoitusta, jossa on otettu huomioon maatalouskoneiden raideleveys, on käytetty myös Hyrylässä, Nahkelantiellä Koskenmäki-Vaunukangas tiesuunnitelman toteutuksen yhteydessä.

Kiertoliittymän ja erillisten pyöräkaistojen suunnittelun tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta sekä luoda Kellokoskelle keskustamaisempaa ympäristöä. Suunnittelija pyysi kunnossapidolta vastinetta aurausasiaan ja kunnossapitoyksikön mukaan suunnitellun ratkaisun auraus on vaativampaa kuin nykytilanteessa, mutta ei estä kunnossapidon toteuttamista. Keskustamaisessa katuympäristössä, jossa jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus ja sujuvuus ovat ensisijaisia, väylien kunnossapito on teknisesti vaativampaa kuin maantieympäristössä.  

Kiertoliittymä on suunniteltu niin, että normaali ajoneuvoliikenne kulkee liittymässä kiertotilaa käyttäen ja suuret ajoneuvot voivat oikaista kiertotilan lisäksi yliajettavan kiveyksen kautta. Kiertoliittymä on siis mitoitettu myös suurten ajoneuvojen ja maatalousajoneuvojen ajourien perusteella.

Pyöräkaistat on suunniteltu soveltaen Liikenneviraston ohjetta jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelusta sekä Helsingin kaupungin laatimaa pyöräliikenteen suunnitteluohjetta. Pyöräilyn ja jalankulun erottamisella on tavoitteena parantaa liikenneturvallisuutta. Kun jalankulkijat ja pyöräilijät erotetaan eri kaistoille, vähennetään eri nopeuksilla kulkevien liikkujien risteämistilanteita sekä kulkemista samassa väylätilassa. Ratkaisulla pyritään noudattamaan uuden 1.6.2020 voimaan tulevan tieliikennelain tavoitteita, jossa eri kulkumuodot olisivat paremmin eroteltuna toisistaan.

Pyöräilijöiden kannalta pyöräkaista mahdollistaa sujuvamman kulkemisen. Lisäksi pyöräkaistat on suunnitelmassa esitetty rakennettavaksi punaisella asfaltilla ja asfaltin tasoon upotetulla kevyksellä, mikä helpottaa katutilan hahmottamista eri liikkumismuotojen välillä.

Tuusulassa on yleisesti käytetty jalkakäytävien ja kevytväylien leveytenä 2,5 metriä. Liikenneviraston "Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu" ohjeen mukaan 2,5 metrin leveys on jalkakäytävälle käyttökelpoinen leveys jalankulkijoiden vuorokausimäärän ollessa tasolla 500-1500 kulkijaa, mutta myös kunnossapidon kannalta.

 

Muistutus 4, yksityishenkilö 2

Kellokoski keskustan katusuunnitelmaluonnos Vanhan Valtatien katusuunnitelmaluonnos kaventaa nykyistä tieyhteyttä Kellokosken keskustassa. Nykytilanteessa liikenteen jakajien kohdalla ajoradan leveys on 4,8-5m. Ajoradan ulkoreunassa ei ole kivetystä, joka mahdollistaa leveiden maatalouskoneiden kuljettamisen sadonkorjuu aikana. Katusuunnitelmaluonnoksessa on ajoradan leveys jakajien kohdalla 4.2-4,3m. Liian kapeat jakajat estää maatalouskoneiden kulkemisen tiellä. Ajoradan riittävä leveys on löydyttävä myös katusuunnitelma-alueella. Keskustan bulevardi ei saa kaventaa tieyhteyttä. Suunnitelman pyörätie 1,5m aivan ajoradan vieressä on hengenvaarallinen pyöräilijöille. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon talvihoitoa ja ajoradan lumimassa on kaikki pyörätiellä, joka aiheuttaa vaaratilanteita. Jalkakäytävä 2,5m on liian kapea nykyiselle aurauskalustoille, joilla hoidetaan kunnan katuverkostoa. Liikenneympyrä Nystenin tien liittymässä on turha. Tarvitaan vain normaali perus risteys ja tien rakentaminen loppuun saakka. Nykyinen tien rakenne on turvallinen ja toimiva. Leveä Vanha Valtatie ja erilliset kevyen liikenteen väylät molemmin puolin

Vastine 4

Vastineen sisältö on sama kuin vastineessa 3.

 

Muistutus 5, Asunto Oy Kotilehto

Katusuunnitelma luonnos tekee Vanhasta Valtatiestä vaarallisen väylän pyöräilijöille Vanhan Valtatien katusuunnitelmaluonnos kaventaa nykyistä tieyhteyttä Kellokosken keskustassa. Ajoradan viereen suunnitellut pyöräilijöiden väylät ovat kapeita ja vaarallisia pyöräilijöille. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon tien talvihoitoa ja lumitilaa. Hidaste töyssyt lisäävät liikenteen melua ja aiheuttaa haittaa taloyhtiön asukkaille. Suunnitelman pyörätie 1,5m aivan ajoradan vieressä on hengenvaarallinen pyöräilijöille. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon talvihoitoa ja ajoradan lumimassa on kaikki pyörätiellä, joka aiheuttaa vaaratilanteita. Jalkakäytävä 2,5m on liian kapea nykyiselle aurauskalustoille, joilla hoidetaan kunnan katuverkostoa. Liikenneympyrä Nystenin tien liittymässä on turha. Tarvitaan vain normaali perus risteys ja tien rakentaminen loppuun saakka. On tärkeä saada Nystenintie rakennettua loppuun jotta Roinilan päiväkodin liikenne saataisiin kulkemaan sille suunniteltuja reittejä. ( Osa autoliikenteestä kulkee vanhan Roinilantien kautta nykytilanteessa.) Nykyinen tien rakenne on turvallinen ja toimiva. Leveä Vanha Valtatie ja erilliset kevyen liikenteen väylät molemmin puolin. Katusuunnitelma ei saa pienentää kiinteistön pysäköintialuetta Vanhan valtatien varressa.

Vastine 5

Vastineen sisältö on pääosin sama kuin vastineessa 3.

Pohjakartan ja maastomittausten perusteella kiinteistön pysäköintialue sijoittuu kokonaan ko. tontin puolelle. Katusuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät ulotu katualueen ulkopuolelle, eli suunnitelmalla ei ole vaikutusta tontin pysäköintialueeseen.

 

Muistutus 6, yksityishenkilö 3

Pyytäisin lautakuntaa ottamaan kantaa tontin Vierumäki 858-404-3-494 ongelmaan. Tontti rajoittuu Vanhaan valtatiehen, johon siinä on ollut pihaliittymä tontin perustamisesta 40 luvulta. Nyt uudessa katusuunnitelmassa tämä liittymä suljetaan. Uusi liittymä on piirretty tontin vasempaan yläkulmaan. Mäkitien kautta. Tästä uudesta liittymästä olen samaa mieltä, että sitä kautta se on paras ja turvallisin kulku tontille.

Ainoa murhe on siitä, että virkaihmisten mukaan liittymän joudun kustantamaan minä tai kuitenkin tontin omistaja. Uusi liittymä ei ole varmaankaan hinnan kiroissa, mutta mitä muita kustannuksia siihen liittyy? Minulle kerrottiin kunnan omistavan tiealueen, mutta itse tiet ovat yksityisiä. Mäkitie on kapea vanha tie.Vähän kapeampi kuin koulujen kohdalla kurvit. Kun tontti rakennetaan, miten sinne tuodaan ontelot tms. elementit ja muut rakennustarpeet, sorat ja muut. Niistä kaikista kuitenkin varmaankin selvitään.

Nyt pyytäisin lautakuntaa antamaan sellaisen lausunnon, että kunta ottaisi ja rakentaisi tämän liittymän Mäkitieltä tontilleni. Tontin rakentaja vastaisi Mäkitielle tulevista vaurioista. Vaikka mitenpäin asiaa ajattelen, tuntuu suurelta "vääryydeltä" se että suljetaan vanha liittymä, piirretään uusi ja kaikki maksatetaan tontin omistajalla. Kaava johon tonttini kuuluu on jotenkin erikoinen teitten kohdalta. Tontilleni on aina ollut kulku Vanhan valtatien kautta. On kaava ollut millainen tahansa. Minä en ole ollut sen kanssa tekemisissä.

Sitten vielä vähän epävirallista.

Jos jokainen lautakunnan jäsen ajattelisi asian omalle kohdalleen. Miltä se tuntuisi, mitä tekisitte omalla kohdallanne?

Vastine 6

Kiinteistön kohdalla on voimassa olevan asemakaavan mukaan liittymäkielto Vanhalle valtatielle. Kiinteistölle on osoitettu kulku Mäkitien kautta. Katusuunnitelmaluonnoksessa esitetty ratkaisu noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa.

Mäkitie on  kiinteistön kohdalla yksityistie, jonka maapohjan kunta omistaa. Kunnossapidosta vastaa tienhoitokunta. Puuttuvan tieosuuden (20 m) rakentaminen kuuluu kiinteistön omistajalle. Suurten taloelementtien yms. poikkeuksellisten kuljetusten järjestäminen tontille Vanhan valtatien kautta väliaikaisella liittymällä on mahdollista, kun siihen hakee etukäteen suostumusta kunnalta.

Ehdotus

Esittelijä

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää 

  • hyväksyä Kellokosken keskustan katusuunnitelmaluonnoksen , piir.no 1835/1,6-10,15,17,33,37,50-54

---

Puheenjohtajan avattua keskustelun Lassi Lemmelä esitti muutosehdotuksen asian pöydälle jättämiseksi. Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin
 

Valmistelija

  • Anja Anttila, suunnitteluinsinööri, anja.anttila@tuusula.fi

Perustelut

Kellokosken keskustan katusuunnitelmaehdotus, piir.no 1835/1,4,8-14 on ollut yleisesti nähtävillä  23.7.-5.8.2020.

Kellokosken keskustan kaavan myötä alueen katuverkkoa täydennetään uusilla kaduilla Korjauspajankuja, Kellotori, Puuverstaanpolku, Nystenintien jatko ja perusparannetaan nykyistä katuverkkoa. Yhdyskuntatekniikan päällikkö on tehnyt kadunpitopäätöksen 11.6.2020, tehdyllä päätöksellä Vanha valtatie muutetaan kaduksi välillä Kellotori-Linjatie.

Suunnitelman sisältö:

  • Korjauspajankujan, Kellotorin ja Puuverstaanpolun kunnallistekniikan rakentaminen (uusi katu)
  • Nystenintien rakentaminen välille Roinilan päiväkoti-Vanha valtatie.
  • Vanhan valtatien perusparantaminen välillä Kellotori-Linjatie
  • Vanhan valtatien poikkileikkauksen muuttaminen uudeksi pyöräkaista ratkaisuksi
  • Kiertoliittymä rakentaminen Nystenintie-Toimelantie-Vanha Valtatie liittymään

Katusuunnitelmaehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia nähtävillä olon aikana.

Ehdotus

Esittelijä

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä Kellokosken keskustan katusuunnitelmaehdotuksen, piir.nro 1835/1,4,8-14

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Maankäyttö, kiinteistön omistajat ja haltijat, Anja Anttila, Tomi Hurme, Petri Juhola, Jyrki Sjöblom, Asko Honkanen, Heikki Lonka, Jukka Sahlakari

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.