Perustelut
Lausuntopyyntö
Uudenmaan ELY-keskus pyytää 23.3.2020 päivätyllä kirjeellään (UUDELY/5564/2019) Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoa Vekkox Oy:n Massaholmin kiviainesaluetta ja maankaatopaikkaa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunto pyydetään viimeistään 20.5.2020 mennessä.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasäännön (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.2.2020 § 15) mukaan ympäristönsuojelupäällikkö antaa ympäristölautakunnan sijaan lausunnot ympäristövaikutusten arviointiohjelmista. Lausunnonanto arviointiselostuksesta kuuluu lautakunnalle.
Hankkeen kuvaus
Massaholmin hankealue sijaitsee Pohjois-Vantaalla Kiilan ja Seutulan alueiden läheisyydessä, rajoittuen koillisessa Tuusulan kunnan rajaan. Kulku hankealueelle on suunniteltu Tuusulan puolelta viereisen Seepsula Oy:n Senkkerin toiminnassa olevan maa-ainestenottoalueen kautta, ja sen toiminta linkittyisi muutenkin Senkkerin alueen toimintaan. Hanke käsittää kiviainesten ottoa ja murskausta sekä puhtaiden ylijäämämaiden läjitystä. Kiviaineksia otettaisiin enimmillään noin 13,8 miljoonaa kuutiometriä 46 vuoden aikana ja ylijäämämaita läjitettäisiin enimmillään noin 22,2 miljoonaa kuutiometriä 76 vuoden aikana. Toiminta palvelee arviointiselostuksen mukaan pääkaupunkiseudun rakentamisen tarpeita, ja sen tavoitteena on kiviainesten pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen otto lähellä käyttökohteita. Louhittu kiviaines murskataan hankealueella tai Senkkerin kiviasemalla, Tuusulan kunnan puolella. Alueelle voidaan tuoda murskattavaksi ylijäämälouhetta myös hankealueen ulkopuolelta. Louhetta otetaan vastaan kaikkina päivinä vuorokauden ympäri.
Kaikki hankkeen toteuttamiseen liittyvä liikenne hoidetaan Senkkerin kiviaseman liikenneyhteyksien kautta. Hanke ei edellytä uusien tieyhteyksien rakentamista hankealueen ulkopuolelle.
Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat Kesäkylän alueella noin 400 metriä hankealueesta kaakkoon. Pohjoisessa lähimmät asuintalot ovat noin 600 metrin etäisyydellä. Hankealueen itäpuolella on Senkkerin kiviainesten otto- ja jalostusalue, jossa toimii myös asfalttiasema. Hankealueen kaakkoispuolella on rakenteilla suojavalli Senkkerin alueen ja Kesäkylän asuinalueen väliin.
Vantaan voimassa olevassa yleiskaavassa hankealue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M), jolla on määräaikainen maanläjitykseen varattu alue (et) ja vieressä oleva lentomeluvyöhyke 3 (LDEN 50-55 dB).
Hankevaihtoehdot
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltavana viisi toteutusvaihtoehtoa sekä niin kutsuttu nollavaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät louhintasyvyyteen ja täyttökerrosten korkeuteen. Louhinta- ja täyttöalueen laajuus on vaihtoehdoissa sama.
Vaihtoehto 0
- Nollavaihtoehdossa hanketta ei toteuteta, ja hankealue jää metsätalouskäyttöön.
- Vaihtoehto toimii vertailukohtana, kun arvioidaan muiden vaihtoehtojen vaikutuksia.
Vaihtoehto 1 (syvä otto ja korkea täyttö)
- Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 m eli noin 55-70 metriä nykyisen maanpinnan ala-puolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 13,8 milj. .
- Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +120 m. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on noin 22,2 milj. m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.
Vaihtoehto 2 (syvä otto ja matala täyttö)
- Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 m eli noin 55-70 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 13,8 milj. m3.
- Ylijäämämaan täyttö toteutetaan matalana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +80 m. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia vuodessa. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 16,3 milj. m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.
Vaihtoehto 3 (matala otto ja korkea täyttö)
- Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 m eli noin 18-33 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 6,4 milj. m3.
- Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +120 m. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia vuodessa. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 14,7 milj. m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.
Vaihtoehto 4 (matala otto ja matala täyttö)
- Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 m eli noin 18-33 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 6,4 milj. m3.
- Ylijäämämaan täyttö toteutetaan matalana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +80 m. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia vuodessa. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 8,8 milj. m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.
Vaihtoehto 5 (matala otto ja teollisuusalue)
- Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 m eli noin 18-33 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 6,4 milj. m3.
- Alueen jälkikäyttönä ovat teollisuus- ja logistiikkatoiminnot noin tasolla +42 m. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia vuodessa.
Asiaan liittyvät muut hankkeet, suunnitelmat ja ohjelmat
Hanke liittyy viereisellä kiinteistöllä, Tuusulan kunnan puolella, sijaitsevan Senkkerin kiviaseman toimintaan. Kulku hankealueelle tapahtuu kyseisen kiinteistön kautta. Hankkeessa hyödynnetään Senkkerin kiviaseman kalustoa ja tuotevarastoja.
Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla vuonna 2006 laaditussa ns. POSKI-projektin loppuraportissa (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuolloin yhteensovittaminen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan loppuraportti) hankealue on luokiteltu kallioperän kiviainesten osalta maa-ainesten ottoon soveltuvaksi alueeksi.
Maantie 152 linjaus Tuusulanväylältä Hämeenlinnanväylälle on suunniteltu sivuamaan hankealueen luoteisreunaa. Linjaus on esitetty Vantaan yleiskaava 2020 -luonnoksessa ja Uusimaa 2050 -kaavan Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa.
Hankealueen lähellä sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva Vantaanjoki sekä Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Hankkeessa on sovellettu IMPERIA-hankkeen mukaista arviointimenetelmää, jossa vaikutuksen laajuuden ja arviointikohteen arvottamisen kautta määritellään vaikutuksen merkittävyys. Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat kohteen herkkyys ja muutoksen suuruus. Merkittävyyden arviointimenetelmän tavoitteena on yhtenäistää eri osa-alueiden vaikutusten arviointia ja kertoa merkittävyyteen vaikuttavat tekijät.
Hanke aiheuttaa arviointiselostuksen mukaan lähinnä vähäisiä kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdentuvat pohja- ja pintaveteen, ilmanlaatuun, tärinään ja meluun, maisemaan, liikenteeseen, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä lähialueiden toimintojen yhteisvaikutuksiin. Vaikutukset ilmastoon olisivat arviointiselostuksen mukaan myönteisiä suhteellisen lyhyiden kuljetusmatkojen vuoksi.
Hankkeella olisi kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia maa- ja kallioperään, koska ottomäärä on suuri ja muutos kallioperässä pysyvä. Hankkeen vaihtoehto 5 tuottaa runsaasti työpaikkoja ja liikennettä, joten se aiheuttaa kohtalaisen kielteisen liikenteellisen vaikutuksen, jos maantietä 152 ei ole toteutettu. Hankkeen korkean täytön vaihtoehdoilla on kohtalainen kielteinen vaikutus maisemaan. Louhintavaiheen aikana maisemarakenteen ja maisemakuvan muutos on havaittavissa pääasiassa lähialueen korkeimmilta lakialueilta. Maastonmuodot ja kasvillisuus peittävät näkymät alavammilta alueilta ja kaukomaisemasta tarkasteltuna. Hankkeen loppuvaiheessa vaikutusten merkittävyys maisemakuvaan kasvaa, mitä korkeammaksi täyttömäki rakennetaan. Selvästi puurajan ja vallitsevien maastonmuotojen yläpuolelle kohoava täyttömäki (+120 m) näkyy erityisesti hankealuetta ympäröiviltä peltoaukeilta ja muilta avoimilta alueilta tarkasteltuna. Maisemakuvaa hallitseva täyttömäki voi muuttaa pienipiirteisen maalaismaiseman luonnetta ja kulttuuriympäristön arvoja.
Selvityksen perusteella hankkeesta vastaava pitää parhaana toiminnan kehittämistä vaihtoehdon 1 pohjalta.
Asiakirjat ovat osoitteessa: www.ymparisto.fi/VekkoxMassaholmYVA.
Lisätietoja: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, puh. 040 3144727
Ehdotus
Esittelijä
-
Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa Vekkox Oy:n Massaholmin kiviainesaluetta ja maankaatopaikkaa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Ympäristölautakunta kiinnittää huomiota hankkeen poikkeuksellisen pitkään kestoon ja maa-aineksen läjityksen korkeuteen. Vaihtoehdossa 1 ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +120 metriä. Täyttömäen näkyvyys ja merkitys ympäristön maisemassa tulisi olemaan iso, ja se vaikuttaisi tärkeisiin maisema-alueisiin. Poikkeuksellinen korkeus on myös omiaan lisäämään pölystä ja melusta aiheutuvia haittavaikutuksia. Pölypäästöt vaikuttavat säädettyjen ympäristönormien alapuolellakin ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen, minkä vuoksi haittojen torjuntaan tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää huomiota.
Vekkox Oy:n hanke hyödyntäisi Senkkerin maa-ainesten käsittelyalueen nykyistä kulkuyhteyttä, Senkkerin metsätietä, jonka kautta kuljetaan itään Myllykyläntielle ja etelään Katriinantielle. Arviointiselostuksen mukaan hanke ei lisää Senkkerin kiviainestehtaan vuotuisia tai vuorokautisia liikennemääriä nykyisestä, mutta se varmistaa, että nykyinen tuotanto ja sen mukainen liikennemäärä säilyvät. Nykyinen liikenneverkko riittää arviointiselostuksen mukaan hyvin hankeen liikenteellisiin tarpeisiin. Ympäristölautakunta huomauttaa, että pidemmällä aikavälillä hankkeen liikennevaikutukset kuitenkin kaksinkertaistaisivat raskaan liikenteen vuorokausiliikenteen määrän (hanke-alue ja Senkkerin liikenne) yhteensä 800:aan ajoneuvoon/vrk. Tämä koskee tilannetta, jolloin ylijäämämaan ajo alueelle on jo alkanut. Hankealuetta myöhemmin sivuavan kehä IV (Mt 152) vaikutusta liikenteeseen on arviointiselostuksessa tarkasteltu lähinnä vaihtoehdossa 5, jossa alueelle rakentuu myöhemmin kyseiselle tielle liityntäyhteyden tarvitseva teollisuusalue. Liikenteen jakautumiseen eri reiteille tulisi kuitenkin arvioida myös muissa hankevaihtoehdoissa (1-4).
Hankkeen pintavesivaikutuksia verrataan selostuksessa Senkkerin kiviaseman ympäristöluvan tarkkailusta saatuihin tuloksiin. Viereiseltä Senkkerin kiviainesalueelta Koivistonojaan ja Krapuojaan purkautuvien hulevesien laatu on ollut pääosin hyvä. Senkkerin alueella ei kuitenkaan ole nykytilanteessa maanläjitystä. Lisäksi pintamaiden poistoa isompi vesistövaikutus on hankealueen maanläjityksellä, sillä maanläjitystoiminnan kesto on ajallisesti merkittävästi pidempi ja hienojakoinen saviaines vaatii pitkäkestoisen laskeutuksen. Myös olettamus maanläjityksessä alueen huokoisuudesta on virheellinen ja on oletettavaa, että hulevesien määrä alueella lisääntyy nykytilanteeseen verrattuna. Selostuksessa ei ole myöskään riittävästi esitetty, miten maanläjityksen hulevesien hallinta voidaan toteuttaa hankealueen sisällä. Veden laadun seurannan osalta ympäristölautakunta viittaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemään selvitykseen (Maanläjitysalueet Vantaanjoen valuma-alueella ja niiden vaikutukset vesiin sekä haittoja ehkäisevät kalataloudelliset kunnostukset -hanke), jossa maankaatopaikkojen pinta- ja pohjavesissä on todettu mm. kohonneita rauta-, mangaani-, sinkki- ja alumiinipitoisuuksia. Myös taustapitoisuudesta poikkeavia kloridipitoisuuksia ja kokonaistyppipitoisuuksia on havaittu. Lisäksi läjitettävistä maa-aineksista voi liueta orgaanista ainesta, typpiyhdisteitä sekä raskasmetalleja. Tehty arviointi vaikuttaa läjitettävien maa-ainesten osalta riittämättömältä, ja sitä tulisi täydentää erityisesti suhteessa alapuolisen vesistön luontoarvoihin. On myös kyseenalaista riittävätkö perinteiset allasratkaisut turvaamaan riittävää puhdistustulosta vastaanottavissa herkissä vesistöissä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta painottaa erityisesti Krapuojan merkitystä taimenen lisääntymiselle. Puroon on tehty useita kalataloudellisia kunnostuksia Virtavesien hoitoyhdistyksen sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta, viimeksi vuonna 2016. Vuonna 2019 vesiensuojeluyhdistyksen toteuttamassa koekalastuksessa purosta saatiin saaliiksi mm. taimenia, sekä kesänvanhoja että vanhempia. Kalaindeksin mukaan Krapuojan koeala on erinomaisessa tilassa. Krapuojaan hankealueelta laskeva Koivistonoja vaikuttaa karttatarkastelun perusteella luonnontilaiselta, vesilain 2 luvun 11 §:n nojalla suojellulta norolta. Koivistonojan sijainti ja uoman morfologia huomioon ottaen sillä saattaa olla merkitystä myös taimenen lisääntymisalueena. Noron soveltuvuudesta toimia lohikalojen lisääntymisalueena ja muista luontoarvoista ei tällä hetkellä ole tarkempaa tietoa. Hankkeen vaikutuksia Koivistonojaan tulee täydentää selvittämällä sen luonto- ja kalastoarvot. Koivistonojan osalta tulee arvioida, onko uoma vesilain 2 luvun 11 §:n suojelema noro. Arvioinnissa tulee huomioida, että vesilaki suojelee myös aikanaan perattuja uomia, mikäli niiden luonnontila on palautunut. Lisäksi tulee arvioida hankkeen vaikutuksia vesitaseen muuttumiseen sekä kuormituksen lisääntymiseen suhteessa Koivistonojan luonto- ja kalastoarvoihin. Koivistonojassa tulee lisäksi toteuttaa lohikalojen elinympäristöinventointi sekä tarvittaessa sähkökoekalastus.
Tuusulanjoki on taimenen ja vuollejokisimpukan elin- ja lisääntymisaluetta. Tuusulanjoen virta- ja koskipaikkoihin on kunnostettu vaelluskalojen lisääntymisalueita viimeksi vuonna 2019 Hyrylän Koskipuiston alueella. Taimenia on tavattu koekalastussaaliissa joen keskivaiheilla eli Myllykylänkosken yläpuolisella koskiosuudella, Myllykylänkoskessa ja Myllykylän alapuolisella koskiosuudella. Taimenen kesänvanhoja poikasia on todettu Myllykylänkoskessa ja sen alapuolisella osuudella vuonna 2008 ja 2019. Hankkeen YVA-selostusta tulee täydentää tuoreimmilla, viime vuosina Krapuojassa ja Tuusulanjoessa tehdyillä sähkökoekalastustuloksilla ja vaelluskalojen elinympäristöinventoinneilla.
Vekkox Oy:n hankealueesta koilliseen sijaitsee 1 km:n vaikutusalueella Tuusulan puolella haja-asutusta (Raatinniittu), joka alueella vallitsevilla lounaistuulilla voi häiriytyä toiminnasta aiheutuvasta pölystä ja melusta. Hanke ei arviointiselostuksen mukaan vaikuta asuinalueisiin kohdistuvaan meluun, pölyyn tai tärinään. Senkkerin alueella viime aikoina tehdyissä ilmanpaineiskujen ja tärinän seurannassa on todettu vaikutusten jäävän alle ohjearvotasojen. Näin on arvioitu tapahtuvan myös Vekkox Oy:n hankealueella. Ihmisten herkkyys tärinälle ja ilmanpaineiskuille voi kuitenkin aiheuttaa viihtyvyyshaittaa, joka on syytä ottaa tarkemmin huomioon toiminnan suunnittelussa.
Lähimmät kaivot sijaitsevat Tuusulan puolella Raatinniitun ja Metsäkylän alueella eivätkä ole hankkeen välittömässä läheisyydessä. Arvioinnissa ei todettu sellaisia ruhjeita ja hyvin vettä johtavaa maaperää joilla olisi vaikutusta näihin kaivoihin. Hankkeen vaikutus kaivojen vesimääriin ja vedenlaatuun arvioidaan vähäiseksi. Lähikaivojen vedenlaatua ja määrää on kuitenkin syytä tarkkailla jatkossakin.