Valtuusto, kokous 7.10.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 126 Arviointikertomus 2018, toimialueiden ja kunnanhallituksen selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista

TUUDno-2018-1441

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Päätös

Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen suunnittelua seuraavissa kokouksissa.

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Perustelut

Kokouksessa suunnitellaan arviointikertomusta vuoden 2018 osalta.

Ehdotus

Päätetään miten edetään arviointikertomustyössä.

Päätös

Päätettiin miten edetään arviointikertomuksen työn kanssa.

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Ehdotus

Päätetään miten edetään arviointikertomustyössä.

Päätös

Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen käsittelyä seuraavassa kokouksessa.

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Perustelut

Kokouksessa tehdään  arviointikertomusta vuoden 2018 osalta.

Ehdotus

Päätetään miten edetään arviointikertomustyössä.

Päätös

Päätettiin jatkaa arviointikertomusta seuraavassa kokouksessa 23.4 kello 18:00.

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Perustelut

Kokouksessa tehdään  arviointikertomusta vuoden 2018 osalta.

Ehdotus

Esittelijä

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Päätetään miten edetään arviointikertomustyössä.

Päätös

Päätettin jatkaa arviointikertomusta seuraavassa kokouksessa.

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Perustelut

Kokouksessa tehdään  arviointikertomusta vuoden 2018 osalta.

Ehdotus

Esittelijä

Tommi Partanen, tommi.partanen@luottamus.tuusula.fi

Päätetään miten edetään arviointikertomustyössä.

Päätös

Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen tekemistä seuraavassa kokouksessa 6.5.2019.

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Ehdotus

Tarkastuslautakunta jatkaa arvointikertomustyötä

Päätös

Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen tekemistä seuraavassa kokouksessa 15.5 kello 18:00.

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Perustelut

Kokouksessa tehdään  arviointikertomusta vuoden 2018 osalta.

Ehdotus

Päätetään miten edetään arviointikertomustyössä.

Päätös

Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen käsittelyä seuraavassa kokouksessa 20.5 kello 17:00.

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Perustelut

Kokouksessa tehdään  arviointikertomusta vuoden 2018 osalta.

Ehdotus

Tarkastuslautakunta päättää

  • jättää arviointikertomuksen vuodelta 2018 valtuuston käsiteltäväksi
  • esittää, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista toimialojen ja hallituksen selvitykset
  • että selvitykset tulee toimittaa niin, että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa
  • että selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.

Päätös

Päätös esityksen mukaisesti.

Valmistelija

Janne Majoinen, tilintarkastaja

Perustelut

                  

 

 

Ehdotus

Päätetään miten edetään arviointikertomustyössä.

Päätös

Päätettiin jatkaa arviointikertomuksen tekemistä seuraavassa kokouksessa 22.5.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä arviointikertomuksen 2018 tiedoksi
  • pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista toimialueiden ja kunnanhallituksen selvitykset
  • että selvitykset tulee toimittaa niin,​ että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa
  • että selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 10.6.2019 § 80 merkinnyt tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2018 tiedokseen ja päättänyt pyytää siinä esitetyistä havainnoista toimialueiden ja kunnanhallituksen selvitykset, jotka tulee toimittaa niin, ​ että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lokakuun valtuustokokous pidetään 7.10. Lisäksi valtuusto pyytää selvitykset toimitettavaksi myös tarkastuslautakunnalle.

Tarkastuslautakunta odottaa arviointikertomuksen mukaan vastauksia ensisijaisesti arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten toteuttamiseen. Lisäksi tarkastuslautakunta rohkaisee toimialoja antamaan palautetta ja kehitysehdotuksia arviointikertomuksesta ja tarkastuslautakunnan toiminnasta.

Arviointikertomus koostuu arviointitekstistä ja sitä tukevasta materiaalista. Vuositavoitteet on esitetty arviointikertomuksessa taulukkomuodossa, jossa oikeanpuolimmaisen sarakkeen (”liikennevalon”) väri kertoo arviointikertomuksen mukaan lautakunnan arvion tavoitteen toteutumisesta. Tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessa, että toimialojen kummit kutsuttaisiin säännöllisesti lautakuntien kokouksiin. Tarkastuslautakunta pitää tätä välttämätöntä oman arviointityönsä kannalta. Tarkastuslautakunnan kummit (Tuija Riola ja Ulla Montell) ovat osallistuneet vuonna 2018 yhteen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan kokoukseen (9.10.2018) sekä tutustuneet 26.4.2019 ympäristökeskuksen toimintaan.

Vuoden 2018 arviointikertomus muodostuu otsikkotasolla seuraavista asiakokonaisuuksista:

  • Tarkastuslautakunnan toiminta
  • Edellisen vuoden arviointikertomuksen vaikutukset
  • Puheenjohtajan terveyhdys
  • Kunnan talouden tila
  • Konsernipalvelut
  • Henkilöstönäkökulma
  • Organisaatio uudistus hallinto- ja tukipalvelut
  • Vanhus- ja vammaispalvelut
  • Sosiaalipalvelut
  • Sairaalapalvelut
  • Terveyspalvelut
  • Kasvatus- ja sivistystoimi
  • Kulttuuripalvelut
  • Vapaa-aikapalvelut
  • Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala
  • Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Tarkastuslautakunta on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa arvioidessaan esittänyt arviointikertomuksessaan ympäristökeskuksen sopijakuntien kuntakohtaiset menot, tulot ja yhteistoimintakorvaukset sekä niiden palautukset ja lisämaksut vuodelta 2018. Lisäksi tarkastuslautakunta on Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan antaman toiminta- ja tilinpäätöskertomuksen mukaisesti nostanut arviointikertomuksessa ympäristökeskuksen osalta esiin eräitä keskeisiä tapahtumia sekä ympäristökeskuksen vuositavoitteiden toteutumisen.

Johtopäätöksinä ympäristökeskuksen vuoden 2018 toiminnasta tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa:

  • Ympäristövalvonnan ja terveysvalvonnan palveluyksiköt tekevät lakisääteisesti suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa, joka voidaan ennakoida. Lisäksi valvottavaksi tulee vireillepanoasioita ja haittailmoituksia, joiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa.
  • Asiakastietojärjestelmän hankinta-asiakirjoja on valmisteltu. Hankinta on keskeytynyt ja tavoitetta ei saavutettu ympäristövalvonnasta riippumattomista syistä.

Lisäksi tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa:

  • Talousarvio ja tilinpäätös on laadittu toisiaan tukeviksi jonka perusteella voidaan tehdä tarkastuskertomus, tämän lisäksi olemme saaneet hyvin vastuksia kysymyksiimme ympäristövirastosta.
  • Ympäristövalvonta tarvitsee lisää henkilökuntaa turvatakseen lakisääteiset lupa- ja valvonta-asioiden viivytyksettömän käsittelyn sekä turvatakseen asianosaisten oikeusturvan.

Vuoden 2018 arviointikertomusa on liitteenä.

Ehdotus

Esittelijä

Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa vuoden 2018 arviointikertomuksesta seuraavan lausunnon:

Ympäristökeskuksen toiminnasta

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ja ympäristökeskus ovat tiedostaneet ympäristövalvonnan puutteellista henkilöstöresursseista johtuvan palvelukyvyn heikkenemisen. Ympäristökeskus esitti keväällä 2018 sopijakuntien etua ympäristökeskuksessa valvovalle ohjausryhmälle Ympäristövalvonnan ja Ympäristönsuojelun palveluyksiköiden henkilöstöresurssien lisäämistä yhteensä yhdellä henkilötyövuodella. Tarkoituksena oli tuolloin perustaa vuoden 2019 alussa yksi uusi ympäristötarkastajan virka ja siirtää puoliksi Ympäristövalvonnan ja puoliksi Ympäristönsuojelun palveluyksiköissä työskentelevä ympäristösuunnittelija työskentelemään kokonaan Ympäristönsuojelun palveluyksikössä. Ohjausryhmän kuntaedustajat eivät kuitenkaan tuolloin pitäneet perusteltuna lisätä ympäristövalvonnan ja ympäristönsuojelun henkilöresursseja yhdellä ympäristötarkastajalla. Ympäristökeskus ja ympäristölautakunta jättivät sopijakuntien tuen puuttuessa tekemättä ympäristökeskuksen vuoden 2019 talousarvioon esityksen ympäristövalvonnan lisäresursseista.

Ympäristökeskus on tehnyt resurssi- ja mitoitusselvityksen Ympäristövalvonnan palveluyksiköstä, minkä lisäksi palveluyksikön resurssitilannetta on käsitelty maaliskuussa 2019 järjestetyssä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan, ympäristökeskuksen ja ympäristökeskuksen ohjausryhmän yhteisessä strategiaseminaarissa sekä ympäristökeskuksen ohjausryhmän maalis- ja toukokuun 2019 kokouksissa. Ympäristölautakunta on kesäkuussa 2019 hyväksymässään ympäristökeskuksen strategisessa tavoiteohjelmassa 2020 – 2023 asettanut suunnitelmakauden tavoitteeksi lyhentää ympäristö- ja maa-aineslupien keskimääräisen käsittelyajan kahdeksaan kuukauteen nykyisetä 16 kuukaudesta sekä kasvattaa ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelman toteutumisaste 90 prosenttiin nykyisestä 70 prosentista. Molempien tavoitteiden toteutuminen edellyttää henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamisen lisäksi myös niiden lisäämistä Ympäristövalvonnan palveluyksikössä. Ympäristökeskuksen vuoden 2020 talousarvioesitykseen sisältyy kahden uuden ympäristötarkastajan viran perustaminen vuoden 2020 alussa. Ympäristövalvonnan palvelukyvyn korottamiseksi ympäristökeskus on lisäksi jo vuoden 2019 osalta ryhtynyt seuraaviin toimenpiteisiin:

  • Ympäristökeskus on hakenut ja saanut täyttöluvan määräaikaiselle ympäristötarkastajalle ajalle 1.2. – 30.9.2019. Määräaikaisen viran henkilöstömenot katetaan henkilöstöbudjettiin kokoaikaisina työntekijöinä budjetoitujen, mutta osa-aikaisesti työskentelevien ympäristövalvonnan ja ympäristönsuojelun työntekijöiden palkkamenoilla.
  • Ympäristökeskus on 19.3.2019 hakenut ja saanut 12.4.2019 täyttöluvan ylimääräiselle ympäristötarkastajalle vuoden 2019 loppuun.
  • Ympäristökeskus muutti huhtikuun alusta alkaen yhden terveysvalvonnan palveluyksikössä työskentelevän terveystarkastajan työnkuvaa elokuun puoliväliin saakka siten, että hän teki 90 % ympäristövalvonnan palveluyksikön valvontatehtäviä ja 10 % terveysvalvonnan palveluyksikön tehtäviä.

Tarkastuslautakunnan toiminnasta ja arviointikertomuksesta

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta esittää tarkastuslautakunnan pyytämänä palautteena arviointikertomuksesta, että sen rakennetta ja itse arviointimenettelyä tulisi selkeyttää. Edellisen valtuustokauden arviointikertomukset noudattivat selkeätä ja jäsentynyttä rakennetta, mikä helpotti erillisten vuosiarviointien vertailua ja toiminnan kehittymisen seurantaa. Sen lisäksi, että vuosien 2017 ja 2018 arviointikertomukset poikkeavat rakenteeltaan edellisen valtuustokauden arviointikertomuksista, ne ovat rakenteeltaan myös keskenään erilaisia.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksissaan käyttämä, värikoodeihin perustuva, arviointimenettely on näennäisesti selkeä ja havainnollinen.  Sitä ei kuitenkaan ole käytetty kattavasti ja johdonmukaisesti, minkä lisäksi tällaiseen liikennevaloarviointiin liittyy asioiden yksinkertaistamisen ja arvioinnin karkeistamisen riski. Toiminnallisten tavoitteiden arvioinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota asetettujen tavoitteiden ja tehtyjen toimenpiteiden merkitykseen toisaalta koko kunnan ja toisaalta arvioitavan yksikön perustehtävän kannalta.

Ympäristölautakunta esittää, että tarkastuslautakunnan kummien osallistumisesta muiden lautakuntien kokouksiin tehtäisiin kunnassa yksi yhtenäinen linjapäätös ja tarvittaessa siihen pohjautuva hallintosäännön muutos niin, ettei eri lautakuntien tarvitse erikseen päättää heidän osallistumisoikeudestaan kokouksiin.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, projektijohtaja, ritva.lappalainen@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 10.6.2019 § 80 merkinnyt tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2018 tiedokseen ja päättänyt pyytää siinä esitetyistä havainnoista toimialueiden ja kunnanhallituksen selvitykset, jotka tulee toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lokakuun valtuustokokous pidetään 7.10.2019. Lisäksi valtuusto pyytää selvitykset toimitettavaksi myös tarkastuslautakunnalle.

Tarkastuslautakunta ei ole raportissaan teknisen lautakunnan osalta nostanut esille erityisiä kysymyksiä tai pyytänyt selvityksiä. Toimintakertomuksesta tarkastuslautakunta on nostanut esille henkilö- ja kunnossapitoresurssit, korjausvelan sekä rakennusten kuntoon liittyvät ongelmat.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin johtopäätökset Yhdyskuntatekniikan palvelualueeseen liittyen:

  • Viheralueisiin on haluttu laittaa huomattavasti panostuksia lähivuosille, resursseja ja henkilökuntaa ei ole kuitenkaan varattu riittävästi.
  • Kunnallistekniikassa on tehty merkittävä määrä investointeja,mikä tulee jatkumaan myös tulevina vuosina.
  • Investointipaine aiheuttaa ongelmia palvelutason ylläpidossa, erityisesti katujen kunnossapidon ja korjaamisen suhteen.
  • Yhdyskuntatekniikan henkilöstössä on ollut paljon vaihtuvuutta, sairaslomia ja niin edelleen. Henkilöstö on ollut kovilla ja monin paikoin mennään ”riskillä” eli joustoa on koko ajan vähemmän. Konsulttipalkkioiden kautta tulee nyt enemmän lisäkustannuksia kuin mitä koituisi yksittäisestä lisähenkilöstä.
     

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Investointien suunnittelussa on huomioitava tarpeellisen palvelutason säilyttäminen, esimerkiksi katujen kunnolla on merkittävää vaikutusta alueen asukkaiden elämään ja tämä ongelma on myös erittäin näkyvä kunnan houkuttelevuuden kannalta. Kunnossapidon määrärahoja tulisi tarkastella ja suhteuttaa tilanteen vaativuuteen.
  • Kunta ei ole kilpailukykyinen, kun hankitaan erityisalojen ammattilaisia, konsulttipalkkioiden aiheuttaessa lisäkustannuksia olisi aiheellista sitouttaa kuntaan ammattitaitoisia osaajia jotka porrastetaan eläkkeelle lähtevien kanssa.
  • Kunnan kehittämishankkeissa sekä niiden aikataulutuksessa on huomioitava henkilökunnan sekä rseurssien todellinen tilanne ja tarvittaessa lisättävä suunnitelmallisuutta, jonka avulla tätä tarvetta tasataan. Lisäresursseja tarvitaan kaikille kehitettäville alueille viherrakentamisesta kiinteistöjohtamiseen ja hankesuunnitteluun.
     

Tarkastuslautakunnan arvioinnin johtopäätökset Tilapalveluiden palvelualueeseen liittyen:

  • Vuoden 2018 talousarviossa Tilakeskuksen tavoitteena on ollut tarve rekrytoida uutta, ammattitaitoista henkilökuntaa, koska henkilöstön ikäjakauma painottuu tällä hetkellä 51-63 vuoteen.
  • Palveluverkkosuunnitelman mukaan alkuvuosien investoinnit tuottavat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä.
  • Kiinteistöihin ja infraan kohdistuva korjausvelan kasvu on keskeisiä toiminnan kustannuksia nostavia tekijöitä. Vanhenevat kiinteistöt ja ajanmukaisten toimitilojen puute voi olla uhka tuottavalle työnteolle, kuntalaisten ja henkilöstön terveydelle sekä kunnan vetovoimalle ja imagolle.
  • Määrärahat eivät riitä kaikkiin vuosikorjauksiin uudiskohteiden ja sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen korjausten ollessa etusijalla.
  • Pienet peruskorjaus- ja muutoskohteet jatkuvat vuositasolla. Sisäilmaongelmien ennakointi, tutkinta, viestintä ja korjausten suunnittelu sekä toteutuksen järjestäminen lisääntyy edelleen ja työllistää koko tilapalvelua merkittävästi.
     

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Kiinteistöjen hallintaan, hoitoon ja myyntiin on kehitettävä toimiva pitkän tähtäimen suunnitelma. Apolin kehittäminen on vietävä loppuun ja tuotava käytäntöön.
  • Ammattitaitoista, uusien investointien tarpeisiin sopivaa henkilökuntaa on rekrytoitava. Esimerkiksi sisäilma-asioissa on merkittävät investointikohteet, joissa olisi noudatettava asiantuntijoiden ohjeita ja määräyksiä.
  • Resurssit on suhteutettava palvelutason tavoitteeseen tai lain vaatimaan tasoon.Vanhentuneet kiinteistötiedot tulisi saattaa ajan tasalle. Myös sisäilma-asiantuntijaa tarvitaan haasteellisiin kunnassa vireillä oleviin hankkeisiin.
  • Henkilökunnan ja kuntalaisten, kuten koululaisten terveys on tärkein kriteeri kaikissa sisäilma-asioissa. Sairastuminen ja huono korjaaminen ovat merkittävä riski lisäkustannuksille.
  • Koko tekniikan toimialan resurssit ja henkilöstö on asetettava sille tasolle, että kehityshankkeet ja tavoitteet saavutetaan ja kuntalaisille tarpeellinen lainmukainen palvelutaso perusasioissa säilytetään.
     

Yhdyskuntakniikan ja Tilapalveluiden selvitykset:

Vuonna 2018 tehtiin ennätys kunnallistekniikan investointien määrässä ja korkean investointiasteen odotetaan jatkuvan kunnassa. Tämä tulee tarkastuslautakunnan mukaan huomioida riittävillä resursseilla, jottei niistä synny viivästymää hankkeiden toteutukseen, mikä taas voi näkyä budjetin ylityksenä pitkällä tähtäimellä. Korkea investointitaso vaatii resurssointia myös kunnossapitoon käsittäen kadut ja viheralueet. Henkilöstön kuormittuminen on aistittavissa mm. henkilöstön vaihtuvuuden ja sairaspoissaolojen kautta. Henkilöstövajetta on korvattu ostopalveluina, mikä kokonaisuus huomioiden on kalliimpaa kuin omana työnä tehty.

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota yhdyskuntatekniikan kannalta tarkasteltuna tämän hetken oleellisimpiin kohtiin: rakentamisen määrä suhteessa henkilöresursseihin ja kunnossapidon määrärahoihin on ylimitoitettu. Työmäärä kasvaa, mutta uutta henkilöstöä ei saa palkata. Henkilöstöresurssivaje korostuu, kun samanaikaisesti vallitsee laajempi, yleinen pula työntekijöistä. Avoimeen tehtäväänkään ei saada palkattua uutta henkilöä, koska hakijoiden joukossa ei ole tehtävään vaadittavaa riittävän kokemuksen tai soveltuvan koulutuksen omaavia hakijoita.

Toinen merkittävä ongelma, johon tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota, on investointien suhde kunnossapitomäärärahoihin. Tosin on todettava, että vuoden 2020 budjetissa tähän saattaa tulla pieni korjausliike, joskaan ei samassa suhteessa kuin uusia katu- ja puistoalueita otetaan hoitovastuulle. Epäsuhde johtaa vääjäämättä siihen, että kunnossapitokohteita on priorisoitava entistä voimakkaammin tai uudetkin alueet alkavat pikku hiljaa rapistua.

Tilapalveluissa on varsin samansuuntaisia päätelmiä kuin kunnallistekniikan puolella; investointien ja muiden työtehtävien määrä on nousemassa henkilökuntaan suhteutettuna jo lähes kestämättömälle tasolle. Tarkastuslautakunta onkin aivan oikein ilmaissut huolestumisensa investointien ja henkilökunnan epäsuhteesta. Rakennushankkeiden toiminnallinen vaativuusaste on moninkertaistunut uusien oppimis- ja varhaiskasvatuksen suunnitelmien sisällöllisen muuttumisen myötä. Tästä seuraa tiivis yhteistyön tarve ja osallistavan suunnittelun toimintatapojen käyttöönotto sekä isojen uudisrakennusten että myös perusparannushankkeiden ohjelmoinnissa investointipäätöksiä varten, mikä sitoo erityisesti esi-, tarve- ja hankesuunnittelussa resursseja.  Suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintaan liittyvä lainsäädäntö ja kilpailutusvelvoitteet kuormittavat ja työllistävät merkittävästi henkilökuntaa. Resurssivajeeseen liittyy myös Tilapalvelun henkilökunnan korkea keski-ikä (yli 56 vuotta) ja ammatillisen osaamisen päivittämiseen liittyvät haasteet alati ja yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Sisäilmaston laadun takaaminen edellyttää tänä päivänä laaja-alaista ja syvää erikoisosaamista rakennusfysiikasta, koneellisesta ja painovoimaisesta ilmastoinnista, rakennusmateriaalien vanhenemisesta, kemiallisista aineisosista ja niiden yhteisvaikutuksesta, kosteudenhallinnasta ja lämpötiloista, sekä sisäilmaongelmien tutkimusten tilaamisesta ja raporttien tulosten arvioinnista kuten myös korjaustoimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksen valvonnasta. Somekanavat, nettisivustot ja sähköpostiviestintä ovat lisääntyneet lähes räjähdysmäiset sisältäen jatkuvia vaatimuksia nopeasta ja avoimesta viestinnästä, johon rakennusalan osaajilla ei välttämättä ole koulutusta, parasta osaamista tai edes aikaresursseja reagoida. Yhteistyö kasvatuksen ja sivistyksen toimialan kanssa onkin ollut keskeinen onnistumisen edellytys mm. kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien toiminnan kehittämisessä ja kunnan sisäilmasivustojen päivittämisessä onnistuneesti.

Tilakeskus on vuosina 2017 ja 2018 esittänyt seuraavan vuoden henkilöstöbudjettiin määräaikaisen sisäilmakoordinaattorin rekrytointia kuntaan, siten että ko.tehtävä olisi organisatorisesti HR:n alaisuudessa. Resurssia ei ole myönnetty. Samoin on esitetty uuden hankesuunnittelijan rekrytointia esi-, tarve- ja hankesuunnitteluun sekä kaavoituksen kanssa tehtävään yhteistyöhön investointiohjelman toteuttamiseksi edellytetyssä aikataulussa. Resurssia ei ole myönnetty. Kiinteistöjen lähtötietojen tarkistus, päivitys ja arkistoinnin organisointi olisivat edellytys systemaattiselle kiinteistöjohtamiselle sekä mm. luottamushenkilöille toimitettavien raporttien lähtötietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja kunnalle tulevan kiinteistöveron määrittelemiksi ajan tasalla olevien lähtötietojen pohjalta. Tilakeskus on esittänyt määräaikaisen projektiassistentin rekrytointia, mutta resurssia ei ole myönnetty.

Kunnassa 2018 hyväksytty kasvatuksen ja sivistyksen palveluverkkosuunnitelma sisältää keskeiset tavoitteet ja lähtökohdat tarkastuslautakunnan esittämälle pitkän tähtäimen suunnittelulle. Palveluverkkosuunnitelma sisältää karkealla tasolla aikataulullisen ja kustannusarvion noin 8-10 vuoden investointiohjelmasta, jota tullaan tarkentamaan jatkuvasti mm. tilapalveluiden laatimilla kiinteistöjen strategisilla kehittämissuunnitelmilla (Hyökkälän, Kirkonkylän, Riihikallion, Hyrylän ja Jokelan koulukampukset sekä Halosenniemi). Apoli tulee täydentämään ja ohjaamaan ylätason strategiana mm. historiallisesti arvokkaiden kiinteistöjen kehittämistä ja käytettävyyden arviointia, kuten myös realisointiin esitettävien kiinteistöjen ja rakennusten päätöksentekoa.

Vuosikorjauksiin on saatu kiitettävästi määrärahoja, mutta niiden käyttöä on hidastanut henkilöresurssien riittävyys, eli kaikkea mitä olisi pitänyt tehdä, ei ole ehditty suunnitella, hakea rakennuslupia, kilpailuttaa ja valvoa siinä määrin kuin kunnan tilojen käyttäjät olisivat toivoneet.

Ehdotus

Esittelijä

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, projektijohtaja, ritva.lappalainen@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE yllä olevan selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2018 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi
Johanna Aho, johtava rakennustarkastaja, johanna.aho@tuusula.fi

Perustelut

Tarkastuslautakunta odottaa vastauksia ensisijaisesti arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten toteuttamiseen. Tarkastuslautakunta suosittaa arviointikertomuksen sivulla 53:

  1. Tulosalueiden tavoitteita on vaikea arvioida. Koska asetetuille tavoitteille ei ole
    mittaristoa eikä asetettua tavoitetila.
  2. Kunnallistekniikan tulevat rakennushankkeet tulee huomioida riittävillä resursseilla,
    jottei niistä synny viivästymää hankkeiden toteutukseen, mikä taas voi näkyä budjetin
    ylityksenä pitkällä tähtäimellä.
  3. Maankäytön, myynnin ja vuokraamisen tulee olla avointa ja noudattaa asetettua
    budjettia. Ylityksistä on hyvä tehdä selvitys.
     

Kuntasuunnittelun antamat vastaukset:

  1. Kuntakehityslautakunnan alaisten tulosalueiden tavoitteiden asettelu on ollut vaihtelevaa. Kullekin tulosalueelle on määritelty omat tavoitteet ja niiden saavuttamisesta on raportoitu toimintakertomuksessa. Kuntasuunnittelun päätavoitteisiin pääsemistä on arvioitavissa mm. maanmyyntitulotavoitteeseen pääsemisen, kaavoituksen työohjelman aikataulussa pysymisen ja paikkatietojärjestelmien kehittymisen osalta.
  2. Kunnallistekniikan resursointi on tärkeää myös tontinmyynnin kannalta. Tonttikauppa käytännössä käy vasta, kun alueen infran toteutusaikataulu on tiedossa ja usein työt käynnissä.
  3. Maanmyynti- ja vuokrauspäätökset ovat julkisia. Budjetissa pysymistä tulojen osalta seurataan niin ikään osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Viime vuoden budjetissa pysymisestä on kerrottu toimintakertomuksessa seuraavasti:

    ”Maanmyynti tavoitteeseen ei päästy noin 5,2 M€ myynnillä, johtuen osittain tont-tien vuokrauksen suosion lisääntymisestä. Myös asuntomessualueen tonttien luo-vutukset pääosin ajoittuvat vasta vuoteen 2019. Asuntotonteista kertomusvuonna saatiin yhteensä noin 3,7 M€ (josta Puustellinmetsä noin 1,2 M€). Yritystontti-myynnistä saatiin kertomusvuonna yhteensä noin 1,5 M€. Kunnallistekniikan vah-van rakentamisen myötä maankäyttösopimustuotot kuitenkin paikkasivat myyntiä noin 3,1 M€:n tuloutuksella. Kokonaismaanmyynti- ja sopimustuottotavoitteesta jäätiin siten noin 2,5 M€. ”

Rakennusvalvontajaoksen osalta

Tarkastuslautakunta suosittaa rakennusvalvonnan toiminnan osalta sivulla 59 seuraavaa:

  1. Lupakäytäntöjen oltava toimivia, jotta rakentaminen Tuusulaan houkuttelee. Rekrytointeja suunniteltava etukäteen, jotta palvelutaso ei vaarannu.
  2. Rakennusvalvonnan ajantasaisuus ja ripeys on osa kunnan houkuttelevuutta. Huolehdittava, että asiat tapahtuvat kohtuullisessa ajassa.
  3. Digitalisaatiohankkeen eteneminen tehokkaasti tulee turvata riittävillä resursseille.

Rakennusvalvonta toteaa suosituksiin seuraavaa:

  1. Tarkastuslautakunnan huomio rekrytointien suunnittelusta on oikea. Rakennusvalvonnan eläköitymisien osalta pyrittiin ennakointiin, mutta rekrytointipäätösten viivästymisen vuoksi tilanne muuttui vaikeaksi.
  2. Rakennuslupien käsittelyaikoihin vaikuttaa myös oman prosessin osalta lausuntojen saamiseen menevä aika. Ruuhkan purkaminen ja uuden rakennustarkastajan sisäänajo vievät aikansa. Henkilöstöä rohkaistaan osallistumaan koulutuksiin ja toimintatapoja järkeistetään ja tehostetaan.
  3. Digitoinnin osalta turvaudutaan niin paljon kuin mahdollista ostopalveluihin. Tämä ei kuitenkaan poista rakennusvalvonnan oman työn osuutta hankkeessa. Luvat tulee seuloa ennen lähettämistä digitoitavaksi. Riittävä rahoitus digitoinnin ostamiseen tulee turvata. Myös sisäisien prosessien muuttamista sähköiselle alustalle sopivammiksi jatketaan.

Muuta

Tarkastuslautakunta rohkaisee toimialoja myös antamaan palautetta ja kehitysehdotuksia arviointikertomuksesta ja tarkastuslautakunnan toiminnasta. Arviointikertomuksen rakenne on muuttunut aikaisemmista vuosista. Tarkastuslautakunta toivoo lukijalta ja toimialoilta palautetta uudesta rakenteesta. Mikä toimii ja mikä ei, miten kertomusta voisi vielä kehittää. Lisäksi tarkastuslautakunnalle voi esittää ehdotuksia tarkastuskohteista, joihin toimiala toivoo kiinnitettävän erityistä huomiota ja mistä syystä.

Kommentit:

  • Ytimekäs arviointikertomus on lukijaystävällinen. On hyvä, että kustakin tulosalueesta on keskitytty olennaisiin asioihin.
  • Kuntakehityslautakunnan alaista Kuntakehitystä koskevassa arviointikertomuksen osuudessa kerrotaan palveluverkon sekä yhdyskuntatekniikan investointikohteista, vaikka nämä kuuluisivat Teknisen lautakunnan otsikon alle.

Ehdotus

Esittelijä

Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja, marko.harkonen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä kuntakehityksen ja kuntasuunnittelun tulosalueiden selvityksen arviointikertomuksen johdosta.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 10.6.2019 § 80 merkinnyt tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2018 tiedokseen ja päättänyt pyytää siinä esitetyistä havainnoista toimialueiden ja kunnanhallituksen selvitykset, jotka tulee toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lokakuun valtuustokokous pidetään 7.10.2019. Lisäksi valtuusto pyytää selvitykset toimitettavaksi myös tarkastuslautakunnalle.
 

Tarkastuslautakunnan arvioinnin johtopäätökset kulttuuripalveluiden palvelualueeseen liittyen:

  • Kulttuuripalvelut ovat tulleet kuntalaisten lähelle.
  • Jokaisella on mahdollisuus tutustua kulttuurihistoriaan, taiteeseen ja kirjallisuuteen.
  • Paljon on tarjolla erilaisia kulttuuritapahtumia. Yleisötyö on kasvanut kirjastoissa ja museoissa.
     

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Jatketaan arvokasta työtä lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksessa. Luodaan heille hyvät muistot ja arvostus kotikunnan kulttuuriaarteita kohtaan.
  • Pidetään huolta vanhoista rakennuksista ja puutarhoista, kuten on jo käynnistetty työtä Halosenniemessä.
  • Suunnitellaan toimintaa siten, että museot ja muut kohteet ovat helposti matkailijoiden saavutettavissa
     

Tarkastuslautakunnan arvioinnin johtopäätökset vapaa-aikapalveluiden palvelualueeseen liittyen:

  • Vapaa-ajanlautakunnan työskentely on ollut laadukasta ja kaikenikäiset huomioon ottavaa yli kuntarajojen tämän toimintakauden aikana.
  • Asiakastyytyväisyyskyselyissä korostui tyytyväisyys vapaa-ajan palveluiden monipuoliseen saatavuuteen.
     

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Vapaa-ajanlautakunnan toiminnan tulee olla myös jatkossa hyvinvointiin ja liikuntaan kannustavaa. 
  • Nuorten palveluiden kasvava suosio tulee huomioida ja niiden saatavuutta tulee jatkossa lisätä.
     

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden selvitykset:

Kiitämme arviointilautakuntaa hyvistä havainnoista. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että kulttuurin tapahtumia on tehty ja markkinoitu yhdessä sekä vapaa-aikapalveluiden että kirjastopalveluiden kanssa ja tämä on tuonut ne paremmin saavutettaviksi. Yhteistyötä kehitetään edelleen. Varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatustyön suunnittelu aloitettiin syksyllä 2018 ja se otetaan käyttöön toimintakauden 2019-2020 alussa. Samalla kulttuurikasvatussuunnitelman luominen toisen asteen opiskelijoille jatkuu. On tärkeää, että lapset ja nuoret saavat vahvan kulttuuriperinnön ja kosketuksia paikkakunnan historiaan ja arvoihin. Lautakunta näkee tärkeänä sekä Halosenniemen että kaikkien museokohteidemme kehittämisen ja rakennusten laadukkaan kunnossapidon. Halosenniemen kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuodesta ja rakennusta sekä sitä ympäröiviä alueita kuten pysäköintiä on kehitettävä, Kunnan tavoitteena on nostaa Tuusulan imagoa kulttuurikuntana. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminta tuovat kunnalle positiivista näkyvyyttä ja vahvistavat myönteistä kuvaa Tuusulasta. Tarkastuslautakunta muistuttaa, että merkittäviä vaikutuksia saadaan kohtuullisella taloudellisella panostuksella. 

Vapaa-aikapalvelut on yhdessä opetustoimen kanssa ollut laatimassa moniammatillista koulunuorisotyön toimintamallia, jota otetaan parhaillaan käyttöön. Lautakunta näkee hyvänä, että nuorisotyön henkilöstöresurssia tarkastellaan seuraavien talousarviokausien aikana ja yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä vakituista henkilökuntaa nuorisotaloissa ja toiminnoissa. Lautakunta toteaa, että vapaa-aikapalvelut valmistelee terveysliikuntaohjelmaa yhdessä muiden toimialueiden ja kolmannen sektorin kanssa. Myös yksilöneuvontaa ja terveysviestintää kuntalaisille lisätään. Ulko- ja luontoliikunnan sekä Tuusulanjärven ympäristön kehittäminen kuntalaisten ja matkailijoiden tarpeisiin jatkuu myös tulevaisuudessa. Nämä toimet lisäävät osaltaan monipuolisia liikkumista ja terveyttä edistäviä palveluita. 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE yllä olevan selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2018 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Helena Palola, kasvun ja oppimisen tuen päällikkö, helena.palola@tuusula.fi
Tiina Simons, kehittämispäällikkö, tiina.simons@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 10.6.2019 § 80 merkinnyt tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2018 tiedokseen ja päättänyt pyytää siinä esitetyistä havainnoista toimialueiden ja kunnanhallituksen selvitykset, jotka tulee toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lokakuun valtuustokokous pidetään 7.10.2019. Lisäksi valtuusto pyytää selvitykset toimitettavaksi myös tarkastuslautakunnalle.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin johtopäätökset kasvun ja oppimisen palveluiden palvelualueeseen liittyen:

  • Koululaisten ja opiskelijoiden tukipalveluissa ja diagnosoinnissa on vajetta toisella toimialalla, mikä näkyy koulutuspalveluissa paineena ja erityistarpeiden kasvuna, mikä voi vaikuttaa myös oppilaskohtaisiin kustannuksiin.
     
  • Sisäilma-asioiden hoidon resursointi ei vastaa tarvetta, joten prosessiin tulee ongelmia eikä asioita pystytä tekemään ajoissa tai riittävän tehokkaasti. Myös viestinnässä on edelleen kehitettävää.
     
  • Ensimmäisen luokan aloittavien oppilaiden määrä laskee Tuusulassa ja on valtakunnallista keskiarvoa alempi. Tukea vaativien oppilaiden määrä sen sijaan on edelleen nousussa.
     
  • Uusista moderneista opetuskäytännöistä ja tilankäytöstä on Tuusulassa nyt saatu käytännön kokemuksia. Modernisoituva opetus ja palveluverkon uusiminen tapahtuvat yhtä aikaa, mikä antaa paljon mahdollisuuksia uusien palvelukokonaisuuksien suunnittelussa.
     

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Oppilaiden erityiseen tukeen tarvitaan tulevaisuudessa lisäpanostuksia ja yhteistyötä toimijoiden välillä on parannettava. Pienryhmättömyys ja tukitoimintojen puute on kestämätön yhdistelmä. Vähenevät oppilasmäärät mahdollistavat tuettavien oppilaiden paremman huomioinnin, mikä pitää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
     
  • Oppilasmäärien väheneminen ei välttämättä tarkoita palveluverkon tai kustannusten karsimista, erityisesti jos oppilaiden erityistarpeet lisääntyvät. Oppilasmäärien vähenemisen johdosta ei tule ryhtyä tekemään johtopäätöksiä kevyin perustein.
     
  • Toimialalle siirrettyjen tukitoimintojen, eli kuraattori- ja psykologipalveluiden tulee panostaa oppilaiden ongelmien jatkoselvitykseen ja varmistaa diagnosoinnin ja hoitopolkujen alkuun saattaminen niiltä osin kuin se on mahdollista.
     
  • Sisäilmaongelmaisista kouluista ja päiväkodeista on pyrittävä siirtämään lapset, oppilaat sekä työntekijät mahdollisimman nopeasti terveisiin tiloihin tai esimerkiksi parakkeihin. Vanhempia on tiedotettava mahdollisimman nopeasti ja totuudenmukaisesti sisäilmaongelmista.
     
  • Sisäilmaongelmien ja merkittävien investointien kompensoimiseksi on kehitettävä palveluverkkoa määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Palveluverkkosuunnitelman kehittämisen resurssit on turvattava.
     
  • Palveluverkon kehittämisessä on huomioitava Tuusulan eri alueiden erityispiirteet ja turvattava Tuusulan kilpailukykyä lisäävä ruotsinkielinen koulu.
     
  • Varhaiskasvatuksen yksityisten toimijoiden tasoa ja tosiasiallisia lapsimäärä per aikuinen suhteita on seurattava tarkemmin, kun lasten määrä yksityisissä palveluissa edelleen nousee. Pitäisi kehittää raportointityökaluja myös näiden yksiköiden henkilöstölle.

 

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan kommentit strategian toteuttamisen taulukkoon:

Sivistyksen toimialueella esimiehet kokoontuvat säännöllisesti vuoden aikana ja palveluverkon etenemisestä on informoitu kaikkien esimiehiä yhteisesti ja erillisillä infoilla yksikkökohtaisesti. Palveluverkon etenemisestä on pidetty vuonna 2018 neljä asukasiltaa kuntalaisille

Järjestämme johtoryhmävalmennuksen niiden koulujen johtoryhmille, joiden osalta on paljon muutoksia palveluverkossa.

Monikulttuurisuuden kohtaamiseen on opetussuunnitelmassa normitasoinen ohjaus. Opetussuunnitelma määrittää jokaisen opettajan työtä.

Sisäilma-asioiden johtaminen on kehittynyt hyvin ja yksikkökohtaisia ratkaisuja on voitu toteuttaa yhteistyössä Tuusulan Tilapalveluiden kanssa. Väistötilat hankinnat etenivät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Kasvatus- ja sivistyslautakunta on käsitellyt Tuusulan lukiota koskevan IB-selvityksen 23.10.2018. Lautakunta merkitsi selvityksen tiedoksi.

 

Kommentit tarkastuslautakunnan suosituksiin:

Oppilasmäärien muuttuessa palveluverkkosuunnitelma on tärkeää toteuttaa ja varautua myös pienempien yksiköiden karsimiseen oppilasmäärien laskiessa etenkin haja-asutusalueilla.

Erityisen tuen oppilaiden määrä on pysynyt lähes vuoden 2014 tasolla eikä siinä ole ollut suurta muutosta. Tehostetun tuen oppilaiden määrä on noussut, osittain siksi, että lakimuutoksen alussa tehostetun tuen oppilaita ei tunnistettu riittävän hyvin. Oppilaiden tuen määrä kouluissa on noussut ja se näkyy koulujen arjessa.

Erityisen tuen pienluokkapaikkojen tarvetta seurataan ja arvioidaan niin oppilaspaikka kuin tuentarpeen syiden tasolla. Lukuvuoden 2019 alkaessa lisätty alueellisten erityisluokkien määrää yläkouluissa.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden jatko-ohjaus tapahtuu KeuSoten kautta, mikä näkynyt tuusulalaisille oppilaille heikentyneinä palveluina jatko-ohjausten osalta. Tiivistetään ja selkiytetään toimintamalleja yhteistyössä KeuSoten kanssa.

Sisäilma-asioita hoidetaan ja johdetaan monialaisessa yhteistyössä kunnan sisäilmatyöryhmästä käsin. Sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien kohdalla tehdään tarvittavat selvitys- ja korjaustyöt. Tarvittaessa otetaan käyttöön korvaavia tiloja. Viestinnän osalta uudet sisäilmasivut toimivat avoimena tiedotuskanavana, josta löytyy kaikki kohdekohtaiset tiedot sekä kuntakohtaiset toimintaohjeet. Huoltajia ja henkilöstöä tiedotetaan lisäksi kohdekohtaisilla keskustelutilaisuuksilla sekä tiedotteilla. Viestintää ja toimintaprosesseja kehitetään edelleen.

Palveluverkkoa kehitetään määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti huomioiden toimintaympäristöstä tulevat muutokset ja kehittämistarpeet.

Varhaiskasvatus, yksityisten valvonta: Kunnalla on vastuu valvonnan toimimisesta lain mukaisesti. Kunta ohjaa, valvoo ja neuvoo yksityisiä palveluntuottajia ja palvelua. Toiminnan tuottaja valvoo omaa toimintaansa, että se on lain ja asetuksen mukaista. Kuuma-kuntien kanssa yhteistyössä on valmistunut yhteinen yksityisten palveluntuottajien valvontakäsikirja, jota myös Tuusulassa käytetään.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE yllä olevan selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2018 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Perustelut

Tarkastuslautakunta on vuoden 2018 toiminnasta antamassaan arviointikertomuksessaan todennut, että odottaa vastauksia ensisijaisesti arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten toteuttamiseen. Tarkastuslautakunta myös rohkaisee toimialoja antamaan palautetta ja kehitysehdotuksia arviointikertomuksesta ja tarkastuslautakunnan toiminnasta.

Tarkastuslautakunnan suositukset

Kunnan talouden tila

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Lainan kasvun hillitsemiseksi tuli käyttää myös muita keinoja kuin suoraa lainaa.
  • Väestön kasvu ja investoinnit tulisi sopeuttaa toisiinsa

Vastaus:
Tuusulan kunnan velkaantuminen jatkuu lähivuosina nopeana. Kunnan lainamäärä nousee vuonna 2024 arviolta 250 milj. euroon. Nopea velkaantuminen johtuu keskeisesti tulorahoituksen riittämättömyydestä suunnitteilla oleviin mittaviin investointeihin nähden. Kunnan kestävän kasvun turvaamiseksi on tärkeää saattaa kunnan käyttötalouden ja investointien mitoitus pitkällä tähtäimellä vastaamaan tulorahoituspohjan kantokykyä.
Kunnassa työstetään syksyn 2019 aikana toimenpiteitä ja laskelmia, joilla tähdätään tulorahoituksen vahvistamiseen ja velkaantumisen hidastamiseen sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämiseen. Työskentelyn tuotoksena muodostuu Kasvun ja talouden hallintaohjelma kunnan toiminnan ja talouden ohjauksen tueksi sekä talouden tasapainottamiseksi. Ohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyyn samanaikaisesti talousarvion 2020 kanssa.
Kunnan perustoimintaan liittyvät investoinnin (esim. koulut ja päiväkodit) on taloudellisinta ja tehokkainta rahoittaa lainarahalla suoraan kunnan taseeseen. Muun omaisuuden hankinnoissa (kuten hallinnon toimistotilat, irtain omaisuus) käytetään mahdollisuuksien muita rahoitusmuotoja.

Konsernipalvelut

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Konsernin arvioimisen helpottamiseksi konsernihallinto ja konserniyhtiöt voisi
  • selkeämmin arvioida erikseen konsernihallinnon tulostavoitteiden asettamisessa ja
  • niiden toteutumisessa.
  • Nykyisellä kirjaamistavalla tieto on pirstaloitunut useaan eri kohtaan niin talousarviokuin
  • tilinpäätöskirjaa, jolloin kokonaiskäsityksen muodostaminen on työlästä ja
  • hankalaa.

Vastaus:

Konserniyhtiöiden tavoitteiden asetantaa ja seurantaa kehitetään yhteistyössä konserniyhtiöiden kanssa, huomiota kiinnitetään erityisesti suurimpiin tytäryhtiöihin. 

Talousarvio- ja tilinpäätöskirjan rakennetaan luettavuutta kehitetään edelleen, kehittämisen yhtenä osa-alueena on konserniyhtiöiden osuuden selkeyttäminen.

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Tuusulan valtuusto hyväksyi 31.3.2014 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joka sisältää periaatteet kunnanhallituksen velvollisuudesta ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimeenpanosta.
  • Tarkastuslautakunta esittää, että konsernihallinto antaisi valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmasta arvioinnin lautakunnalle konserniyhtiöiden toimintavuodelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta verrattuna tilinpäätökseen tehtyihin yhtiökohtaisiin kirjauksiin.

Vastaus:
Konserniyhtiöiden toimintaa ja taloutta on arvioitu vuosittain konsernijaostolle esitettävässä katsauksessa. Talouden ohjaus tuo jatkossa vuosittain tarkastuslautakunnan käsittelyyn arvioinnin konserniyhtiöiden toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Henkilöstönäkökulma

Muutosten vuosi

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Vuosi 2018 oli Tuusulan kasvun edellytysten luomisen vuosi. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ovat työllistäneet omaa henkilöstöä erityisen paljon. Työtä riittää myös tulevina vuosina, siksi tekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on panostettava. Kunnat kilpailevat osaavasta henkilöstöstä, joten työnantajamielikuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vastaus:
Tarkastuslautakunnalla on tärkeä näkökulma ja kyseiset toimenpiteet näkyvätkin mm. vuoden 2019 strategisina tavoitteina ja toimenpiteinä. Työnantajakuvan kehittäminen on tärkeää, jotta saavutetaan onnistuneita rekrytointeja ja siten kuntaan saadaan osaavaa työvoimaa. Työnantajakuvaa kehitetään yhdessä ja osana kunnan markkinointisuunnitelmaa. Henkilöstöpalveluihin on yksikön uudelleen organisoinnin myötä rekrytoitu työsuojelupäällikkö, jonka vastuualueena on työhyvinvointi.

Henkilöstömäärän kehitys ja henkilöstömenot

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Tulevien muutosten läpivienti kaipaa sekä kokonaispanostuksen arviointia, että toteutunutta resursointia, jotta vaikuttavuutta voidaan arvioida. Pääasiassa muutoksen toteuttaminen koostuu henkilötyöpanoksesta ja konsultointiosuudesta sekä mahdollisista toteutuskustannuksista.
  • Kokonaiskuvan saamiseksi lautakunta esittää muutoksen hankkeistamista siten, että muutoksen tekemiseen kohdistunut oman henkilöstön työaika kohdennetaan hankkeelle, jolloin se voidaan yhdistää konsultointiin ja muihin toteutuskustannuksiin.

Vastaus: 
Kokonaispanostuksen arviointi, sekä niin tarvittavan resurssin kuin toteutuneen resurssin arviointi, tullaan tekemään tulevaisuudessa kunnan kehittämissalkussa. Kaikki kunnan projektit ja tavoitteet viedään salkkuun, jotta kehittämispanosten jakautumista voidaan seurata. Samoin kokonaiskustannukset ja resurssit määritellään salkussa jokaiselle projektille. Salkku tulee tukemaan juuri niin kokonaiskuvan hahmottamista kuin jokaisen projektin/hankkeen suunnittelua. Kunnan kehittämissalkun käyttöönotto tehdään vielä loppuvuodesta 2019.

Henkilöstön hyvinvointi ja sairauspoissaolot

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Verrattaessa esim. sairauspäivien suhteellista osuutta muihin seutualueen kuntiin, tilinpäätöskirjassa tai henkilöstökertomuksessa on hyvä esittää ne luvut, joihin verrataan. Lisäksi Kuntaliitosta saa todennäköisesti kuntasektorin keskimääräisiä lukuja, jolloin syntyneitä suhde- tai absoluuttisia lukuja voi verrata omaan toimintaan.
    Lisäksi voisi henkilöstökertomuksessa olla erittely sairauspoissaolojen määristä pääluokissa ja sitä yhdistelmää voisi verrata kuntakentän vastaavaan. Toinen näkökulma on, että kun valtuustossa tehdään toimintaan linjauspäätöksiä tai koulutetaan esimiehiä, voidaanko jälkikäteen arvioida miten henkilöstö reagoi kulloiseenkin isompaan päätökseen tai panostukseen, vai onko niillä yleensäkään mitään vaikutusta palvelutuotannon toteutukseen (työskentelyolosuhteet, työkuorma jne.).

Vastaus:
Tuusulan kunnassa tehdään henkilöstökertomus muita naapurikuntia aiemmin, jotta se saadaan vielä tarkastuslautakunnan käyttöön ja siten tarkkoja sairaspoissaolopäiviä ei saada muista kunnista henkilöstökertomukseen tai arviointikertomuksen tueksi. Tästä syystä pystymme peilaamaan aiempiin vuosiin sekä asiantuntijoiden näkemykseen, joka syntyy mm. alueellisissa tapaamisissa. Työsuojelu seuraa tilannetta ympäri vuoden.

Isommat päätökset ja panostukset riippuvat pitkälti mihin ne liittyvät. Valtuustossa hyväksytään henkilöstösuunnitelma ja virat/tehtävät ja nämä vaikuttavat suoraan yksiköiden resursointiin. Palvelutuotannon toteutus ja johtaminen kuuluvat johdolle ja esimiehille. Johtamisella voidaan pitkälti vaikuttaa asiaan. Kaikki päätökset, jotka liittyvät henkilöstöasioihin vaikuttavat henkilöstöön ja siten päätöksenteolla voi olla merkittäviäkin vaikutuksia. Arviointi päätösten suorasta vaikuttavuudesta palvelutuotannon toteutukseen on erittäin vaikeaa tehdä liittyen työhyvinvointiin (työkuorma jne.).

Organisaatiouudistus

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Työntekijöiden hyvinvointiin, jaksamiseen ja työstä innostumiseen vaikuttaa suuresti mahdollisuus osallistua tehtävien suunnitteluun heti alkuvaiheessa.
  • Todellista osallistamista työpaikoilla voitaisiin tarkastella henkilöstön hyvinvointikyselyissä. Näin näkisimme, kuinka hyvin koulutuksen tuomat opit ovat hyödyntäneet työn suorittajia.

Vastaus:
Esimiesten tapaa osallistaa ja esimiesten johtamista kehitetään jatkuvasti ja tähän panostetaan tulevina vuosina koulutuksin, valmennuksin ja muilla osaamisen kehittämisen menetelmillä. Esimiesten johtamistavalla on merkitystä työntekijöiden mahdollisuuksina osallistua tehtävien suunnitteluun.

Hyvinvointikysely tehdään kunnassa joka toinen vuosi. Seuraava kysely toteutetaan alkusyksystä 2019 ja toteutetaan aiempien kyselyiden mukaan. Kysely ottaa kantaa esimiestyöhön ja omaan kokemukseen vaikuttaa työtehtäviin. Tulevina vuosina osallistaminen on hyvä ottaa kysymyksiin vieläkin paremmin huomioon.

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymään 1.1.2019 siirtyneiden palveluiden osalta Tarkastuslautakunta on tehnyt seuraavat suositukset:  

Vanhus- ja vammaispalvelut

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Tarkastuslautakunta pitää onnistuneena kotikuntoutusmallin kehittymistä kunnassa ja suosittaa että työtä jatketaan vahvasti myös Keusotessa.
  • Omaishoitajien terveystarkastukset ja kuntoutusjaksot ovat sekä inhimillisesti, että taloudellisesti kärkiasioiden joukossa ja lautakunta suosittaa niiden jatkamista myös kuntayhtymässä.
  • Lautakunta suosittaa erilaisten ikäihmisten asumismuotojen kehittämistä vahvasti kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen välimaastoon.

Vastaus:
Kunta ottaa huomioon kunnan kaavoituksessa ja maankäytössä monimuotoisten asumismuotojen kehittämisen. Muilta osin kunta ottaa tarkastuslautakunnan suositukset huomioon omistajaohjauksessaan.

Sosiaalipalvelut

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Tuusulan tulee olla aktiivinen toimija Keusotessa palvelujen turvaamisessa kuntamme alueella.
  • Matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta on helpotettava tulevaisuudessa yhä enemmän.

Vastaus:
Tarkastuslautakunnan suosituksen keskeinen sisältö on kunnan vuoden 2019 vuositavoitteissa ja sitä edistetään omistajaohjauksessa.

Sairaalapalvelut

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatrian osastotoiminta siirtyi Helsinkiin syksyllä2018. Nuorten intensiivinen avohoidon yksikkö jäi kuitenkin lukuvuodeksi 2018-2019Kellokoskelle. 1.1.2019 alkaen kuntayhtymä osoittaa tarvearvioperusteisesti lääkäri jaterveydenhoitajaresurssit. Tähän tulisi kiinnittää huomiota.
  • Tarkastuslautakunta suosittaa huomioimaan väestön ikääntymisen. Ensihoidon osaltakorreloi siihen, että tehtävämäärät lisääntyvät ja resurssin tarve lisääntyy. Tähäntulee kiinnittää huomioita.
  • Kiljavan sairaalan roolin vahvistamista kuntayhtymän alueella ja myös tehokkuuden jakäyttöasteen arvioimista tulevaisuudessa.

Vastaus:
Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 9.9.2019 hyväksyä Kiljavan Sairaala Oy:n hallituksen esityksen, jonka mukaan ◦Kiljavan Sairaala Oy jatkaa toimintaansa ja että yhtiö vuokraa kaikki sairaalan nykyisen palvelutuotannon käytössä olevat toimitilat pitkäaikaisella sopimuksella (5 - 10 vuotta) Keusotelle. Keusote  päättää joko palvelutuotannon siirtämisestä nykyisessä laajuudessaan kuntayhtymän omaksi toiminnaksi tai kilpailuttaa sairaalan palvelutuotannon. Lisäksi kunnanhallitus esitti Keusotelle, että kuntayhtymä riittävässä määrin varautuu myymään sairaalassa tuotettavia kuntoutuspalveluja ja vuokraamaan sairaalan tiloja myös toimialueen ulkopuolisille toimijoille. Palvelutuotannon järjestäminen tapahtuu Keusoten ja HUS:in välisellä yhteistoimintasopimuksella.

Muilta osin kunta ottaa tarkastuslautakunnan suositukset huomioon omistajaohjauksessaan.

Terveyspalvelut

Tarkastuslautakunta suosittaa:

  • Lapsia ohjautuu aktiivisemmin terapioihin ennaltaehkäisevistä palveluista, kasvatus- ja perheneuvolasta sekä lastenpsykiatrin ja – neurologin toimesta. Oikein kohdennetun lasten ja nuorten kuntoutuksen avulla vähennetään hoitamattomiin neuropsykologisiin oirekuviin usein liittyviä käytöshäiriöitä ja tunne-elämän pulmia, jotka saattavat johtaa lastensuojelullisiin ratkaisuihin. Kuitenkaan nämä lapset ja nuoret eivät ole Tuusulassa päässeet palveluiden piiriin, vaan perheet, päiväkodit ja koulut jätetään selviytymään näistä ongelmista keskenään. KEU-Sotessa tulee kiinnittää tähän ongelmaan huomiota ja varmistaa riittävä hoitoon pääsy Tuusulalaisille lapsille ja nuorille.
  • Lääkäriaikojen jonotusaikojen lyheneminen on merkittävä palvelun laadun paraneminen, tarkastuslautakunta kiittää onnistumisesta. Kuntalaisilta on kuitenkin tullut ajoittain viestiä vaikeuksista päästä palveluiden piiriin.
  • Kehittämiskohteena on terveyspalveluissa edelleen ajanvaraustoiminta sekä palveluiden saatavuus, näitä asioita kehitettiin merkittävästi vuonna 2018. Jatkokehittäminen Sote-kuntayhtymän kontekstissa pitäisi pyrkiä turvaamaan kuten muukin paikallinen palvelutaso.
  • Sijaistuksiin on käytetty lisävaroja 2018, myös KU-sotekuntayhtymässä pitäisi varmistaa riittävä sijaistustoiminta.
  • Palvelu- ja asiakasrakenteen muutoksiin tulee varautua ajoissa ja ne tulee huomioida myös kustannusarvioissa.

 

Vastaus:
Kunta ottaa tarkastuslautakunnan suositukset huomioon omistajaohjauksessaan.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaa valtuustolle tiedoksi selostusosassa annetut vastaukset v. 2018 arviointikertomukseen
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi v. 2018 arviointikertomukseen annetut vastaukset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 10.6.2019 § 80 merkinnyt tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2018 tiedokseen ja päättänyt pyytää siinä esitetyistä havainnoista toimialueiden ja kunnanhallituksen selvitykset, jotka tulee toimittaa niin, ​että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lokakuun valtuustokokous pidetään 7.10.2019. Lisäksi valtuusto pyytää selvitykset toimitettavaksi myös tarkastuslautakunnalle.

Tarkastuslautakunta ei ollut huomautettavaa vesihuoltoliikelaitoksen toiminnasta.

 

Ehdotus

Esittelijä

Jukka Sahlakari, liikelaitoksen johtaja, jukka.sahlakari@tuusula.fi

Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta päättää

  • merkitä arvointikertomuksen tiedokseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi v. 2018 arviointikertomukseen annetut vastaukset.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Tiedoksi

lautakunnat

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.