Valtuusto, kokous 7.10.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 125 Osavuosikatsaus 1.1.–31.8.2019 ja talousarvion 2019 muuttaminen

TUUDno-2019-1892

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian 7.10.2019 pidettävän valtuuston kokouksen  esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 30.9.2019 pidettävässä kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talouden toteutuminen

Vuoden 2019 talousarvion lähtökohtina ovat kuntastrategian mukaiset panostukset kuntalaisten hyvinvointiin sekä kunnan kasvuun. Tuusulan sote-palvelut siirtyivät vuoden 2019 alusta Keusoten tuotettavaksi. Kunta lisää henkilöstöä ennalta ehkäisevään oppilaan tukeen sekä tekee ripeässä tahdissa toimenpiteitä (mm. korjaus- ja uusinvestoinnit sekä väistötilat) kunnan palveluverkon sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Vuoden 2020 asuntomessujen valmisteluihin liittyvät kustannukset painottuvat vuodelle 2019. Kunnalle budjetoitu vuoden 2019 tulos jäi nollatasoon edellä kuvattujen panostusten vuoksi.

Tammi-elokuussa toimintatuotot toteutuivat hieman suunniteltua suurempina. Toimintatuottojen toteumaa selittää vuokratonteista ja tilavuokrista saadut budjetoitua paremmat tuotot. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 4,5 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Käyttöomaisuuden myynnit painottuvat loppuvuoteen. Kasvatus- ja sivistyksen toimialueelle kirjattiin helmikuussaTuusulan kunnan hallinnoimaan 16 kunnan yhteiseen Uutta koulua hankkeeseen saatu valtion erityisavustus 0,95 milj. euroa. Elokuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 74,8 % budjetoidusta.

Tarkastelukauden toimintamenot olivat 2,2 % (3,8 milj. euroa) suuremmat edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenojen kasvua tapahtui sote-palveluissa (0,9 milj, euroa), henkilöstömenoissa (0,9 milj. euroa), rakennus- ja kunnossapitopalveluissa (0,7 milj. euroa), kiinteistöpalveluissa (0,2 milj. euroa) sekä vuokramenoissa (1,1 milj. euroa). Sote-palveluissa maksettiin vuoden alussa erikoissairaanhoidon osalta kalliin hoidon tasausmaksu 1,082 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon lisäksi kuluja kertyi tasaista kertymää enemmän päivystyksessä ja kuntoutuksessa. Viime vuosien investointien kasvu näkyy käyttötaloudessa poistojen kasvuna, mitkä toteutuivat 0,7 milj. euroa suurempina vuoteen 2018 nähden. Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 66,6 % talousarvioon nähden.

Toimintakate toteutui 64,7 % muutettuun talousarvioon nähden (toteuma v. 2018 67,5 %). Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.

Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat alkuvuonna 20,7 milj. euroa. Vuoden 2019 suurin yksittäinen investointikohde kunnallistekniikan rakentamisessa on Kantatie 45 Koskenmäen kiertoliittymän parantaminen ja Maantien 139 parantaminen välillä Vaunukangas-Koskenmäen liittymä, mihin on budjetoitu 6,3 milj. euroa. Hanke on edistynyt arvioitua nopeammin. Rakennusten investointihankkeista on valmistunut Kellokosken koulun alapohjan korjauksen 1. vaihe, uimahallin lähtötelineiden uusiminen, Lepolan koulun lähiliikuntapaikka sekä Kellokosken yläkoulun pihan perusparannus. Myös uudet väistötilat Riihikallion ja Ruotsinkylän kouluille valmistuivat kesän aikana (tilat vuokrattu).
Kunnan korollisen velan määrä oli elokuun lopussa 110,2 milj. euroa. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2018 oli 83,2 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut velkaa raportointikauden lopussa

Ennuste vuositasolla

Tilikauden tulosennusteeseen on muutettu verotulot Kuntaliiton 11.9.2019 ennusteen mukaiseksi. Verotulojen ennustetaan jäävän 8,76 milj. euroa talousarviota pienemmiksi. Kunnallisveron ennakonpidätysten kertymät eivät ole kasvaneet odotetulla tavalla vuonna 2019. Kuntaliiton arvion mukaan ennakoita olisi pitänyt kertyä kunnille elokuun loppuun mennessä merkittävästi toteutunutta enemmän. Suurin osa kertymävajeesta arvioidaan johtuvan verokorttiuudistuksesta sekä Tulorekisteri-ilmoittamisen ongelmista. Kunnallisverojen toteutumiseen loppuvuoden osalta liittyy merkittävää epävarmuutta. 

Liittyen kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksiin liittyvään valtionosuuskompensaatioon kunnille, on hallitus päättänyt aikaistaa vuodesta 2020 tälle vuodelle kunnille maksettavan 237 milj. euron kertakorvauksen. Maksatuksen aikaistamisella on tarkoitus helpottaa kuntien haastavaa taloustilannetta, kun osa kuntien tämän vuoden verotulojen maksatuksesta siirtyy vuodelle 2020. Tätä kunnille tulevaa kompensaatiota ei ole otettu huomioon valtionosuusennusteessa.

Tulopuolen muut riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Hidastuva talouskasvu ja laskusuunnassa olevat rakentaminen sekä asuntomarkkina luovat epävarmuutta kunnan tontinmyyntitavoitteiden toteutumiseen.

Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat Keusotessa / sosiaali- ja terveystoimialalla. Keusoten osalta ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä jäsenkunnille ei esitetty tarpeita. HUS:n palvelusuunnitelaman mukainen käyttö on noussut ennakoitua korkeammalle tasolle. Tuusulan erikoissairaanhoidon maksuosuus olisi ylittymässä HUS:n 7/2019 ennusteen mukaan peräti n. 3 milj. eurolla. Ennakoitua palvelusuunnitelman ylitystä selvitetään yhdessä Keusoten ja HUS:n kanssa. Tuusulan OVK2 ennusteessa on otettu huomioon puolet (1,5 milj. euroa) HUS:n ilmoittamasta ennusteesta. Kokonaisuutena Kesuoten toimintamenojen kehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta käynnistysvaiheeseen liittyvien laskutus- sekä seurantietoihin liittyvien haasteiden vuoksi.

Kunnan tilikauden tuloksen ennustetaan olevan 13,2 milj. euroa alijäämäinen (12,1 milj. euroa alijäämäinen kunta ja vesiliikelaitos yhteensä). Talousarvion mukainen alijäämä oli 1,0 milj. euroa (0,2 milj. euroa alijäämäinen, kunta ja vesihuolto yhteensä).

Määrärahamuutokset

Käyttötalous
Verotulojen osalta toteutetaan Kuntaliiton 11.9.2019 tulleen ennusteen mukaisen määrärahamuutos, minkä mukaan verotulot toteutuvat noin -8.760.000 euroa budjetoitua pienempinä. Toinen merkittävä määrärahamuutos on menolisäys -1.500.000 euroa erikoissairaanhoitoon/HUS, Keusote kuntayhtymä

Muilta osin määrärahamuutokset ovat nettona 1 200 000 euroa positiiviset:

  • Yleishallinnon- ja johdon tuen toimialueelle esitetään 170.000 euron toimintakatteen (tuotot +250.000 eur ja -80.000 eur menot) parannusta (+ ylitys/– alitus)
  • Yhteisten palveluiden osalta esitetään -30.000 menovähennystä, mikä parantaa vastaavan määrän toimintakatetta.
  • Sivistyksen toimialueelle ei esitä määrärahoihin muutosta. 
  • Kasvun ja ympäristön toimialueen osalta esitetään yhteensä n. + 1 milj. euron toimintakatteen parannusta (tuotot + 2,1 milj. euroa ja + 1,1 milj. euroa menot). 

 

Investoinnit
Kunnan investointeihin esitetään tehtäväksi yhteensä -3.785.000 euron määrärahanvähennykset (- 4 285 000 euroa sis. kunta ja Vesiliikelaitos). 

  • Merkittävin menovähennysmenovähennys -3.000.000 euroa Etelä-Tuusulan lukio, monitoimirakennus Monio
  • Muihin pitkävaikutteisiin menoihin +1.000.000 euron määrärahanlisäys, KT 145 kehittäminen. Hanke on edennyt ennakoitua nopeammin. Hankkeen kokonaiskustannukset tulisivat olemaan tänä vuonna 7,3 milj. euroa, jolloin lisämäärärahan tarve on 1,0 milj. euroa. Tämä summa vastaavasti vähenee vuoden 2020 investointimenoista.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.–31.8.2019
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2019 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset.

------------------

Avattuaan asiassa keskustelun puheenjohtaja esitti, että pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kunnanhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

 

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

Ehdotus

VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2019 talousarviota ja hyväksyy liitteessä esitetyt määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä jo aikaisemmin ole toimitettu viranomaiselle

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.