Valtuusto, kokous 13.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 195 Pakolaisten vastaanottaminen, sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä

TUUDno-2017-1035

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Sosiaali- ja terveysltk § 32,  16.5.2016
Kunnanhallitus § 201,  23.05.2016
Valtuusto   § 71,  13.6.2016
Kunnanhallitus § 310,  12.09.2016
Valtuusto § 89, 10.10.2016

Soteltk§ 32/16.5.2016 
Uudenmaan ELY-keskus on 11.2.2016 päivätyllä kirjeellä pyytänyt, että kaikki Uudenmaan kunnat käsittelisivät kansainvälistä suojelua saavien vastaanoton kuntansa poliittisissa päätöksentekoelimissä 29.4.2016 mennessä.
 
Vuoden 2015 aikana Suomeen saapui 32 476 turvapaikanhakijaa ja arviolta 35 % eli noin 10 000 henkilöä heistä tulee saamaan myönteisen oleskeluluvan. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan oleskelulupia myönnetään enenevässä määrin helmikuun lopusta 2016 alkaen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on linjannut, että ELY-keskusten on sijoitettava myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tasaisesti ympäri Suomea.

ELY-keskuksen mukaan tammikuussa 2016 Uudellamaalla oli 8052 turvapaikanhakijaa ja heistä alaikäisiä 708. Kun arviolta noin 35 % tulijoista tulee saamaan oleskeluluvan, on Uudenmaan osuus kuntiin sijoitettavista oleskeluluvan saaneista 2819 henkeä. Tämä luku on suhteutettu Uudenmaan alueen kuntiin väestöpohjan mukaisesti kuitenkin siten, pääkaupunkiseudun osalta määrää on pienennetty, koska alueella on pula varsinkin pienistä asunnoista ja pitkät jonot viranomaispalveluihin. Tämän lisäksi kotoutumiskoulutuksen jonot tulevat todennäköisesti pitenemään erityisesti pääkaupunkiseudulla. Lisäksi itsenäisen muuton ennakoidaan suuntautuvan erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Jo ennen syksyllä 2015 alkanutta hakijamäärien kasvua sopimusperusteisia kuntapaikkoja on ollut liian vähän ELY-keskuksen käytettävissä. Tämän vuoksi vastaanottokeskukset ovat alkaneet avustaa myönteisen oleskeluluvan saaneiden muuttoa omaehtoisesti paikkakunnille, joista asuinpaikka on vastaanottokeskuksen avustamana löytynyt. Osa myönteisen oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista muuttaa lisäksi itsenäisesti kuntiin ilman vastaanottokeskuksen tukea. Mikäli kuntiin siirtyminen tapahtuu ELY- keskuksen kuntaan osoituksen kautta, voi kunta paremmin varautua tulijoihin sekä resursoida ja suunnitella tarvittavat palvelut.

Koska pääkaupunkiseudun vetovoima on merkittävä, kuntien välisen taakan jakamiseksi muuttoa tulisi ELY-keskuksen mukaan suunnata myös Uudenmaan ympäristökuntiin. Uudenmaan ELY-keskuksen tavoitteena onkin, että myönteisen luvan saaneet asettuisivat samoille ELY- alueille, missä vastaanottokeskukset ja ryhmäkodit sijaitsevat, mutta erityisesti myös muualle kuin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.

Turvapaikkamenettelyssä kansainvälistä suojelua saaneet, samoin kuin kiintiöpakolaisena Suomeen saapuvat, kuuluvat sopimusperusteisen kuntaan osoittamismenettelyn piiriin (KotoL 5. luku). Vastaanottosopimuksen tekeminen on kunnalle vapaaehtoista, mutta valtion kuntakorvausten saamisen edellytyksenä on vastaanottosopimus ja kunnan kotouttamisohjelman laatiminen (KotoL 44§). Turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saavien laskennallinen korvausaika on kolme vuotta, kiintiöpakolaisten osalta neljä vuotta. Laskennallinen korvaus on alle 7-vuotiaan osalta 6845 euroa/vuosi ja yli 7-vuotiaan osalta 2300 euroa/vuosi. Lisäksi valtio korvaa toimeentulotuen menot kolmelta vuodelta, tulkkauksesta aiheutuvat kustannukset, alkukartoituksen tekemisestä 700 euroa/kpl sekä erityiskorvauksia pitkäaikaisista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista 10 vuoden ajalta.

Suomessa vakituisesti asuvalla perusopetusikäisellä (7-17 vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeudet samaan perusopetukseen kuin suomalaisillakin. Ennen perusopetukseen siirtymistä oppilasta voidaan tukea järjestämällä hänelle valmistavaa opetusta. Perusopetuksen valmistavan opetuksen määrä vastaa yhden vuoden oppimäärää. Valmistavan opetuksen oppilaasta kunta saa valtionosuuden, joka on kyseisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhinta kaksinkertaisena. Oppilaan on mahdollista saada suomen kielen opetusta erityisesti maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti (suomi toisena kielenä -opetus) sekä oman äidinkielen opetusta. Näitä varten kunta voi hakea erillistä valtionavustusta 2 opetustuntia viikossa jokaista 4 oppilaan laskennallista ryhmää kohden. Valtionavustuksen määrä on enintään 86 % laskennallisista kustannuksista. Oppilaalla on myös oikeus saada oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä.

Lasten ja nuorten määrästä riippuen maahanmuuttajien määrä voi vaikuttaa nuorisotyön, etenkin etsivän nuorisotyön ja pajatoiminnan asiakasmääriin. Etsivän nuorisotyön osalta maahanmuuttajanuorilla on oikeus samoihin palveluihin kuin suomalaisillakin nuorilla.

Tuusulan maahanmuuttotilanne ja ELY-keskuksen esitys kunnalle

Tuusulan asukasluku oli 31.12.2015 tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 38 451, joista ulkomaan kansalaisia oli 1010 (2,6 %). Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat virolaiset ja venäläiset. Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia on Tuusulassa 1358 (3,5 %). Suurin osa maahanmuuttajista on tullut tänne työn tai avioliiton perusteella. Pieni osa Tuusulan maahanmuuttajista on pakolaisina aikanaan Suomeen tulleita. Kunta on vastaanottanut pakolaisia vuonna 1991 (10 henkeä) ja vuonna 1992 (21 henkeä). Kunnalla on vanha lääninhallituksen kanssa 25.3.1996 allekirjoitettu sopimus, jota ei ole päivitetty. Sopimus on ns. avoin sopimus, jossa ei ole sovittu vuosittaista vastaanotettavien määrää. ELY-keskus ei enää käytännössä hyväksy sopimuksia, joissa ei ole määritelty vastaanoton piiriin kuuluvien henkilöiden määrää.

ELY-keskuksen ehdotus Tuusulan kuntapaikkojen lukumääräksi vuonna 2016 on 91. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt yksin alaikäisenä tulleiden ikärakennetta. Alaikäiset oleskeluluvan saaneet sijoitetaan perheryhmäkoteihin tai tuetun asumisen yksiköihin. Suurin tarve on 16 - 17-vuotiaiden tukiasumismuodoille. Tuusulassa ei ole sopivia perheryhmäkotipalvelutiloja tällä hetkellä eikä ELY-keskus ole esittänyt Tuusulalle erityisesti alaikäisten nuorten vastaanoton järjestämistä.

Kuuma- johtokunta 9.3.2016  § 24 suosittelee, että KUUMA- kunnat noudattavat ELY- keskuksen esittämiä määriä oleskeluluvan saaneiden pakolaisten sijoittamisesta KUUMA- kuntiin.

Tuusulan valmiudet vastaanottaa kansainvälistä suojelua saavia vuonna 2016

Kunnalla on velvollisuus järjestää asukkailleen lakien edellyttämät palvelut. Itsenäisesti kuntaan muuttavia oleskeluluvan saaneet henkilöt ovat kuntalaisia täältä asunnon löydettyään. Toistaiseksi kuntaan ei ole muuttanut oleskeluluvan saaneita suoraan vastaanottokeskuksista, vaikka lähikunnissa heitä jo on. Ilman ELY-keskuksen kanssa tehtyä sopimusta kunta ei ole oikeutettu laskennallisiin korvauksiin eikä toimeentulotuen, tulkkauksen eikä erityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten korvauksiin.

Kunta on päivittänyt maahanmuuttajien kotouttamisohjelman 2016 -2019 ja sen mukaan maahanmuuttajien palvelut pyritään järjestämään osana peruspalveluja kuten muillekin kuntalaisille. Pakolaisten erityistarpeet tulee kuitenkin huomioida. Lähinnä kotoutumisen alkuvaiheessa tarvitaan kohdennettuja palveluita, joiden tuottamiseen kunnan on varauduttava riittävällä henkilöstöresurssilla. 

Kotouttamisohjelman valmistelussa kartoitettiin seurakunnan ja alueella toimivien yhdistysten resursseja ja halukkuutta toimia kotouttamisyhteistyössä kunnan kanssa. Valmiutta löytyy, mutta verkoston kokoaminen ja tehokas toiminta edellyttää kunnalta koordinaatioresurssia.

Kiireellisin ratkaistava asia oleskeluluvan saaneiden siirtymisessä kuntiin on henkilöiden asuttaminen. On huomattava, että yksilön kannalta muut kotouttamistoimenpiteet eivät tule kyseeseen ennen kuin asuntokysymys on tyydyttävällä tavalla ratkaistu. Ympäristöministeriön asuntotarjontatyöryhmä tarkasteli turvapaikanhakijoiden asuntokysymystä osana asunnottomuutta ja vuokra -asuntojen lisätarvetta (toimenpide -ehdotus 3.12.2015). Alueellisia ratkaisuvaihtoehtoja on työstetty myös laajennetussa Kuuma asuntotarjontatyöryhmässä 16.2.2016.

Kiintiöpakolaisten asuttaminen perustuu sopimukseen ELY-keskuksen kanssa.  ELY:n kanssa sovitaan etukäteen suoraan pakolaisleireiltä maahan saapuvien kuntaan tulon ajankohta.  Kunta saa etukäteen tiedon kiintiöpakolaisten perhekoosta, terveydentilasta, koulutus- ja työtaustasta, joten kunnalla on aikaa varautua asuntojen ja kiireellisten palvelujen järjestämiseen perhekoon mukaisesti. Suoraan vastaanottokeskuksista tulevat jättävät henkilökunnan avustamana asuntohakemukset kuntaan tai muille yleishyödyllisille tahoille. Asuntoja voidaan hankkia yhteistyössä Y-Säätiön, VVO:n ja Nuorisosäätiön kanssa. Myös yksityisten vuokranantajien kanssa voidaan sopia asuntojen järjestämisestä oleskeluluvan saaneille. Yli vuoden mittaisen oleskeluluvan saaneet ovat valtion tukeman vuokra-asunnon hakijoina yhtäläisessä asemassa kuin muut asumisen kiireellisyystarpeen suhteen samanlaisessa tilanteessa olevat hakijat. Asuntoratkaisuissa kunnan omaa vuokra-asuntokantaa voidaan hyödyntää erityisesti niiden asuntojen osalta, joihin kohdistuu vähäisin kysyntä esimerkiksi suuremmat perheasunnot, joita vapautuu säännöllisesti. Asuttamisessa on huomioitava, että sen tulee tapahtua etukäteen suunnitellusti, jotta sopivat asunnot ehditään hankkia. Useampia yksin tulevia voidaan asuttaa samaan perheasuntoon.  Vuosittain vapautuu vuokrattavaksi noin 400 asuntoa, joista jotakuinkin puolet on kunnan omistaman yhtiön asuntoja.

Pakolaisten vastaanoton aloittaminen edellyttää eri toimijoiden sekä kunnan henkilöstön perehdytystä, vaikka maahanmuuttajia onkin jonkin verran varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä nykyiselläänkin.

Ehdotetuista 91 kuntapaikasta noin puolet olisi perusteltua kohdentaa lapsiperheisiin ja toinen puoli voidaan kohdentaa yksinäisiin aikuisiin. 91 henkilön vastaanottaminen vuoden 2016 aikana, käytännössä alle puolessa vuodessa on kunnan palvelujärjestelmälle erittäin haasteellinen. Toisaalta kovin pieni vastaanotettavien määrä ei taas tue tarpeeksi ryhmän kotoutumisen onnistumista. Tämän vuoksi vastaanotto olisi järkevää jakaa kahdelle vuodelle, vuosille 2016 ja 2017. Vuosittaisella vastaanotolla kunta voi turvata vastaanottopalveluiden rahoituksen pidemmälle ajalle ja näin varmistaa kotoutumisen tukiresurssit.

Jotta vastaanotto ja alkuvaiheen kotouttamistyö olisi tehokasta, edellyttää se vastaanoton konkreettista suunnitelmaa ja riittäviä henkilöstöresursseja. Kunnalla ei ole kotouttamiseen kohdennettuja resursseja. Vuoden 2016 aikana tarvitaan vastaanoton koordinaattori/asiantuntija (1htv), lisäksi henkilöstöä tarvitaan asiakaskohtaiseen kotouttamistyöhön: pakolaisohjaaja (1htv), sosiaalisohjaaja/etuuskäsittelijä/laskentasihteeri(1htv), sosiaalityöntekijä (0,25 htv), terveydenhoitaja (0,25 htv) yhteensä 3,5 henkilötyövuoden resurssivaraus. Opetuspalveluiden järjestämiseksi tarvitaan valmistavan opetuksen opettaja n. 10 maahanmuuttajalasta kohden. Koulunkäynninohjaajien määrään vaikuttaa oppilaan saavuttama kielitaidon taso sekä muut oppimisen edellytykset. Perusopetusikäisten määrä vaikuttaa myös suomi toisena kielenä -opetuksen sekä oman äidinkielen ja uskonnon opetuksen määrään ja sitä kautta se voi kasvattaa henkilöstötarvetta. Varhaiskasvatuspalveluissa tarvitaan suomi toisena kielenä opettaja sekä tarvittava lakisääteinen henkilöstölisäys päivähoidossa olevien lasten määrän kasvaessa.

Opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden lisäksi merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa on myös muilla kasvatus- ja sivistystoimen tulosyksiköillä. Nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden rooli on erityisen merkittävä maahanmuuttajien ohjaamisessa jo olemassa olevien palveluiden pariin. He koordinoivat myös yhteistyötä eri seurojen ja yhdistysten kanssa maahanmuuttajien ohjaamiseksi mukaan toimintaan.

Esitetyn 91 kuntapaikan vaikutuksista kunnan talouteen on tehty arvio, joka esitellään kokouksessa. Yksittäisen kuntalaisen palvelutarvetta ei ennakkoon voida tietää ja siten kustannusten laskeminen luotettavasti on mahdotonta. Valtakunnallista ohjeistusta ei ole saatavilla.  Valtion laskennallisella korvauksella on tarkoitus korvata alkuvaiheen kotouttamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia.  Kunnalle jää edelleen ne kustannukset, joita keskimäärin kuntalaisten palvelujen järjestämisestä aiheutuu. On huomioitava, että pakolaisista saaduilla valtionkorvauksilla voidaan ylläpitää kaikkia maahanmuuttajia tukevia kotoutumispalveluja ja henkilöstön osaamista, missä tällä hetkellä kunnassa on puutteita. Alkuvaiheeseen panostamisella voidaan uusi kuntalainen kotouttaa tehokkaammin ja saada hänet mahdollisimman pian työelämään.

Asiaa on valmisteltu kunnanjohtajan johdolla työryhmässä: opetuspäällikkö Markus Torvinen, asuntotoimenpäällikkö Outi Hämäläinen, tiedottaja Riikka Uusikulku, työllisyysasiamies Laura Smolander ja sosiaalipalvelujen päällikkö Marja-Liisa Palosaari

Työryhmä lähettää oheisen valmistelun tiedoksi kasvatus- ja koulutuslautakunnalle sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja pyytää lautakuntien lausuntoja Ely-keskuksen ehdotuksesta niiden toimialan palvelujen osalta. Esitys kuntapaikoista tulee Kunnanhallituksen käsittelyyn 23.5.2016 ja Valtuuston päätettäväksi 6.6.2016, jonka jälkeen kunnanjohtaja allekirjoittaa Ely-keskuksen ja kunnan välisen vastaanottosopimuksen.

Liitteet:
Uudenmaan ELY-keskuksen pyyntö 11.2.2016
Uudenmaan ELY-keskuksen esitys kuntapaikkojen jakamisesta
Sopimusluonnos
Laskelma vastaanoton kustannuksista
Tuusulan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2016- 2019

Lisätiedot: Hannu Joensivu p.040 3143001

Ehdotus / Stj 
Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE, että

- Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

- kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 50 kiintiöpakolaista ja vuoden 2017 aikana 41 turvapaikan saanutta henkilöä.

- sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä.

- Kotouttamistyössä on tärkeää panostaa alkuvaiheen tehokkaaseen kotouttamiseen, joka on kunnan kaikkien toimialojen yhteinen asia. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan seurakunta sekä kaikki paikalliset toimijat

- toimeenpanoon tulee sisällyttää esitykseen kirjatut henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin
___

Eetu Niemelä teki muutosesityksen:
"Esitän, että Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE, että

- Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa kielteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä.
- kuntaan voidaan vastaanottaa vuonna 2016 ja 2017 enintään10 kiintiöpakolaista vuosittain
- kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin
- sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä.
- ennen jatkosopimusneuvottelujen aloittamista järjestetään pakolaisten ja turvapaikan saaneiden kuntaan vastaanottamisesta kuntalaisäänestys
- kotouttamistyössä on tärkeää panostaa alkuvaiheen tehokkaaseen kotouttamiseen, joka on kunnan kaikkien toimialojen yhteinen asia. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan seurakunta sekä kaikki paikalliset toimijat.

Mirka Kovalainen kannatti esitystä

Paavo Juntunen teki muutos esityksen

Poistetaan "toimeenpanoon tulee sisällyttää esitykseen kirjatut henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin" Pyritään löytämään resurssit tehtävien hoitamiseen ensisijaisesti nykyisestä henkilökunnasta tai käytetään ostopalveluita.

Paavo Juntunen teki muutosesityksen

VALTUUSTO sitoutuu hakemaan sopeuttamistoimet kuntapaikoista aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuoden 2017 budjetissa, koska kyseessä ei ole lakisääteiseen palvelutarpeen muutokseen liittyvä menolisäys

Eetu Niemelä teki muutosesityksen
Esitän, että sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
- Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin
- kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 20 kiintiöpakolaista ja vuoden 2017 aikana 20 kiintiöpakolaista
- sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä. Ennen jatkosopimusneuvottelujen aloittamista järjestetään pakolaisten ja turvapaikan saaneiden kuntaan vastaanottamisesta kansalaisäänestys
- kotouttamistyössä on tärkeää panostaa alkuvaiheen tehokkaaseen kotouttamiseen joka on kunnan kaikkien toimialojen yhteinen asia. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan seurakunta sekä kaikki paikalliset toimijat

Eetu Niemelä teki kaksi muutosesitystä, jossa toisessa sitoudutaan ottamaan 20 pakolaista vuosina 2016 ja 20 vuonna 2017. ja toisessa 10 pakolaista vuonna 2016 ja 10 vuonna 2017 Mirka Kovalainen kannatti esityksiä. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan 20 pakolaisen muutosesitystä kannattavat äänestävät "jaa" ja jos "ei" voittaa, 10 pakolaisen esitys on tullut sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseksi.

Suoritetussa äänestyksessä 20 pakolaisen ehdotusta kannattivat jäsenet Grundström, Keränen, Kiuru, Juntunen, Ruotsalainen ja Rosenqvist ja 10 pakolaisen esitystä jäsenet Kovalainen ja Niemelä. Mäensivu äänesti tyhjää
 
Puheenjohtaja totesi sosiaali- ja terveyslautakunnan päättäneen äänin 6 - 2, 1 tyhjä hyväksyä asiassa Niemelän toisen esityksen 20 pakolaisen vastaanotosta.

Eetu Niemelän kannatettu esitys äänestetään pohjaesitystä vastaan. Puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja jos "ei" voittaa, Niemelän esitys on tullut sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Grundström, Keränen, Kiuru, Juntunen, Ruotsalainen ja Rosenqvist ja Niemelän esitystä jäsenet Kovalainen ja Niemelä Mäensivu äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi sosiaali- ja terveyslautakunnan päättäneen äänin 6 - 2, 1 tyhjä, hyväksyä asiassa esittelijän ehdotuksen.

Paavo Juntusen muutosesitys
VALTUUSTO sitoutuu hakemaan sopeuttamistoimet kuntapaikoista aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuoden 2017 budjetissa, koska kyseessä ei ole lakisääteiseen palvelutarpeen muutokseen liittyvä menolisäys. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja jos "ei" voittaa, Juntusen esitys on tullut sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Kiuru ja Niemelä ja Juntusen esitystä Keränen, Juntunen, Ruotsalainen ja Rosenqvist Grundström, Kovalainen ja Mäensivu äänestivät tyhjää

Puheenjohtaja totesi sosiaali- ja terveyslautakunnan päättäneen äänin 4-2, 3 tyhjää hyväksyä asiassa Juntusen ehdotuksen.

Paavo Juntunen esitti että ehdotuksen viimeinen kappale "toimeenpanoon tulee sisällyttää esitykseen kirjatut henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin" poistetaan

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja jos "ei" voittaa, Juntusen esitys on tullut sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseksi. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Grundström, Kiuru, Mäensivu ja Niemelä ja Juntusen esitystä Keränen, Juntunen, Ruotsalainen ja Rosenqvist., Kovalainen äänesti tyhjää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, ja lautakunta päätti hyväksyä asiassa esittelijän ehdotuksen.

Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE, että

- Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

- kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 50 kiintiöpakolaista ja vuoden 2017 aikana 41 turvapaikan saanutta henkilöä.

- sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä.

- Kotouttamistyössä on tärkeää panostaa alkuvaiheen tehokkaaseen kotouttamiseen, joka on kunnan kaikkien toimialojen yhteinen asia. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan seurakunta sekä kaikki paikalliset toimijat

- toimeenpanoon tulee sisällyttää esitykseen kirjatut henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin

- VALTUUSTO sitoutuu hakemaan sopeuttamistoimet kuntapaikoista aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuoden 2017 budjetissa, koska kyseessä ei ole lakisääteiseen palvelutarpeen muutokseen liittyvä menolisäys.

Eetu Niemelä ja Mirka Kovalainen jättivät asiassa eriävän mielipiteen.

Paavo Juntunen jätti ponnen

Vastaanotto olisi järkevää jakaa kahdelle vuodelle, vuosille 2016 ja 2017. Vastaanoton järjestäminen yksistään vuoden 2016 aikana, käytännössä alle puolessa vuodessa on kunnan palvelujärjestelmälle erittäin haasteellinen. Vuosittaisella vastaanotolla kunta voi turvata vastaanottopalveluiden rahoituksen pidemmälle ajalle ja näin varmistaa kotoutumisen tukiresurssit.

_________

Khall § 201/23.5.2016 
Kunnalle esitetyn 91 kuntapaikan vaikutuksista kunnan talouteen on tehty arvio, joka esitellään kokouksessa. Tehtyyn arvioon tulee suhtautua varauksin, sillä yksittäisen kuntalaisen palvelutarvetta ei ennakkoon voida tietää ja siten kustannusten laskeminen luotettavasti on mahdotonta. Valtakunnallista ohjeistusta ei ole saatavilla.  Valtion laskennallisella korvauksella on tarkoitus korvata alkuvaiheen kotouttamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia.  Kunnalle jäävät edelleen ne kustannukset, joita kuntalaisten palvelujen järjestämisestä keskimäärin aiheutuu. On huomioitava, että pakolaisista saaduilla valtionkorvauksilla voidaan ylläpitää muidenkin maahanmuuttajien kotoutumispalveluja ja henkilöstön osaamista, missä tällä hetkellä kunnassa on puutteita. Alkuvaiheen kotoutukseen panostamisella mm. riittävä henkilöstöresurssi huomioiden, voidaan uusi kuntalainen kotouttaa tehokkaammin ja saada hänet mahdollisimman pian työelämään sekä näin vähentää mahdollisia tulevia kustannuksia. Tehdyn arvion mukaan kuntapaikan myöntäminen 91 henkilölle arvioidaan aiheuttavan kunnalle nettokustannuksia neljän vuoden aikana, vuosina 2016 -2019, yhteensä noin 700.000 euroa. Vuoden 2016 kustannukset katettaisiin valtion laskennallisella korvauksella ja tämän jälkeen vuonna 2017 nettokustannukset olisivat noin 140.000 euroa ja vuosina 2018 -2019 noin 300.000 euroa/vuosi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on päättänyt 17.5.2016 § 32 ja kulttuurilautakunta on päättänyt 18.5.2016 § 32

- ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Tuusulan kunta suhtautuu myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

- kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 50 kiintiöpakolaista ja vuoden 2017 aikana 41 turvapaikan saanutta henkilöä.

- kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin

- sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä.

- kotouttamistyössä on tärkeää panostaa alkuvaiheen tehokkaaseen kotouttamiseen, joka on kunnan kaikkien toimialojen yhteinen asia. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan seurakunta sekä kaikki paikalliset toimijat

- kasvatus- ja sivistystoimessa opetus- ja varhaiskasvatuksen tarjoamien palveluiden lisäksi nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla on merkittävänä tehtävänä ohjata maahanmuuttajia eri yhdistysten ja seurojen toiminnan pariin 

- toimeenpanon jatkovalmisteluun tulee sisällyttää esitykseen kirjatut henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin.

Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta on päättänyt, että opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden osalta seurataan lapsi- ja oppilasmääriä ja ne vaikuttavat mm. valmistavan opetuksen ryhmien määrään. Kulttuurilautakunta on lisäksi päättänyt, että kulttuuripalveluiden osalta pyritään vastaamaan ennakoiden syntyvään palvelutarpeeseen ja tukemaan yhdistyksiä ja seuroja kotouttamistyössä.

Nuorisolautakunta käsittelee asiaa 19.5. ja liikuntalautakunta 26.5.

Lisätiedot: Hannu Joensivu, 040 314 3001

Ehdotus /  Kj  
Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää,

- että Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

-  että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 50 kiintiöpakolaista ja vuoden 2017 aikana 41 turvapaikan saanutta henkilöä

-  kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin

-  sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä

-  toimeenpanon jatkovalmisteluun sisällytetään riittävät henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin

-  oikeuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan vastaanottosopimuksen.

---

Nuorisolautakunta on 19.5.2016 § 11 antanut asiassa kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunnon mukaisen lausunnon.

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pasi Huuhtanen Ilmari Sjöblomin kannattamana teki seuraavan muutosesityksen:

"Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

-  että Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa kielteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

-  että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 0 kiintiöpakolaista ja vuoden 2017 aikana 0 turvapaikan saanutta henkilöä."

Ari Nyman Sanna Kervisen kannattamana teki seuraavan muutosesityksen:

"Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää,

-  että Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

-  että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 20 kiintiöpakolaista ja vuoden 2017 aikana 20 turvapaikan saanutta henkilöä

-  kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin

-  sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä

-  toimeenpanon jatkovalmisteluun sisällytetään riittävät henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin

-  oikeuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan vastaanottosopimuksen."

Tuija Reinikainen Sari Heiskasen, Aila Koivusen ja Päivö Kuusiston kannattamana teki seuraavan muutosesityksen:

"Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää,

-  että Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

-  että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 25 kiintiöpakolaista ja kevään 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista ja syksyn 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista

-  kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin

- sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä

- toimeenpanon jatkovalmisteluun sisällytetään riittävät henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin

-  oikeuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan vastaanottosopimuksen."

Koska oli tehty kannatetut muutosesitykset, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestykset.

Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat Nymanin tekemää muutosesitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Huuhtasen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Heinänen, Nyman ja Kervinen), 2 ei-ääntä (Huuhtanen ja Sjöblom) ja 6 tyhjää (Friman, Heiskanen, Koivunen, Kuusisto, Reinikainen ja Seppälä).

Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti nimenhuutoäänestystä Reinikaisen tekemän muutosesityksen ja 1. äänestyksessä voittaneen Nymanin tekemän muutosesityksen välillä. Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat Reinikaisen tekemää muutosesitystä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Nymanin tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Friman, Heiskanen, Koivunen, Kuusisto, Reinikainen ja Seppälä) ja 5 ei-ääntä (Heinänen, Huuhtanen, Nyman, Sjöblom ja Kervinen).

Kukaan ei kannattanut pohjaehdotusta, joten Reinikaisen tekemä muutosesitys tuli äänin 6-5 kunnanhallituksen päätökseksi.

Päätös Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

-  että Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

-  että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 25 kiintiöpakolaista ja kevään 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista ja syksyn 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista

- kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin

- sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä

- toimeenpanon jatkovalmisteluun sisällytetään riittävät henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin

- oikeuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan vastaanottosopimuksen.

Pasi Huuhtanen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"En pidä järkevänä pakolaisten ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden vastaanottamista kuntaan seuraavista syistä:

Edellä mainittujen vastaanottaminen kuntaa on omiaan lisäämään kuntalaisten turvattomuuden tunnetta. Kunnan tulisi päinvastoin, lisätä kunnan asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia.

Kunnalla ei ole resursseja näin suuren joukon vastaanottamiseen kerralla. Kunta on vastikään myynyt omistamansa vuokrataloyhtiön Kellokoskella ja myymässä noin sataa vuokra-asuntoa Haukkamäestä. Miten turvataan asuntojonossa ja asunnottomina kunnassamme olevien työssäkäyvien veronmaksajien oikeudet saada inhimillisessä ajassa asunto, kun päätös eittämättä hidastaa jo jonossa olevien ei kiireellisten asunnontarvitsijoiden asunnonsaantia?

Koska pakolaisten ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden vastaanottaminen kuntaan lisää kunnan menoja huomattavasti ja aiheuttaa kunnan talouteen pitkäaikaisen rasitteen, on vastaanottaminen kuntastrategian vastaista. Strategiassa yhtenä tavoitteena on talouden tasapaino. Talouttamme hoidetaan niin, että talous on kestävällä pohjalla. Verotustaso ja velkaantuminen ovat hallitusti suunniteltuja. Nyt tehdyllä päätöksellä lisäämme valmiiksi tappiollisen tilinpäätöksen lukemia vielä murheellisemmiksi. Lisäämme kunnan velkaantumista entisestään joka vuoden 2016 lopussa ennusteiden mukaan on jo 77 miljoonaa. Esitettyjen laskelmien mukaan vuosittainen tappio valtion maksamien tukien jälkeen on 150.000e-1.200.000e vuosittain.

Ylimääräiset menoerät haittaavat myös strategian muiden tavoitteiden, kuten asiakaslähtöisten palveluiden ja liikennejärjestelmän kehittämistä.

Huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa myös painetta korottaa verotusta ja asiakasmaksuja, jotka kurittavat pahiten kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kuten sairaita ja pienituloisia."

Marja-Liisa Palosaari oli asiantuntijana kokouksessa.

_________

Valt § 71/13.6.2016  

Ehdotus 
Valtuusto päättää

-  että Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

-  että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 25 kiintiöpakolaista ja kevään 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista ja syksyn 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista

- kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin

- sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä

- toimeenpanon jatkovalmisteluun sisällytetään riittävät henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin

- oikeuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan vastaanottosopimuksen.

---

Liikuntalautakunta on 26.5.2016 § 11 antanut muutoin saman sisältöisen lausunnon kuin kasvatus- ja sivistyslautakunta ja nuorisolautakunta, mutta on todennut lausunnossaan lisäksi seuraavaa:

"Liikuntapalveluiden osalta eri-ikäisille suunnattujen palveluiden tarve vaikuttaa niiden tuottamistapaan, jonka suunnittelu ja mahdollistaminen tapahtuu yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa käyttäjien ja kolmannen sektorin kanssa."

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Eetu Niemelä teki seuraavan muutosesityksen:

"Valtuusto päättää

-   että Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

-   että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 20 kiintiöpakolaista ja vuoden 2017 aikana 20 kiintiöpakolaista.

-   sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä.

-   Kotouttamistyössä on tärkeää panostaa alkuvaiheen tehokkaaseen kotouttamiseen, joka on kunnan kaikkien toimialojen yhteinen asia. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan seurakunta sekä kaikki paikalliset toimijat.

-   oikeuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan vastaanottosopimuksen."

Niemelän tekemä muutosesitys raukesi kannattamattomana.

Paavo Juntunen Sari Vilenin kannattamana esitti pohjaehdotusta muutettavaksi siten, että siitä poistetaan "kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin" ja kohta " että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 25 kiintiöpakolaista ja kevään 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista ja syksyn 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista" muutetaan muotoon "että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 20 pakolaista ja vuoden 2017 aikana 20 pakolaista."

Jukka Ahlgren esitti Karita Mäensivun ja Jarno Ruusalan kannattamana, että Tuusulan kunta ottaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita 0 kappaletta.

Ulla Rosenqvist esitti Mika Mäki-Kuhnan kannattamana pohjaehdotusta muutettavaksi siten, että siitä poistetaan "kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin".

Koska oli tehty kolme kannatettua muutosesitystä, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestykset. Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat Rosenqvistin tekemää muutosesitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Juntusen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 16 jaa-ääntä, 10 ei-ääntä, 24 tyhjää ja 1 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että Rosenqvistin esitys voitti tässä äänestyksessä.

Äänestysluettelo liitteenä

Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat Rosenqvistin tekemää muutosesitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ahlgrenin tekemää muutosesitystä eli pohjaehdotuksen hylkäämistä tarkoittavaa esitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 19 jaa-ääntä, 10 ei-ääntä, 21 tyhjää ja 1 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että Rosenqvistin esitys voitti myös tässä äänestyksessä.

Äänestysluettelo liitteenä

Edellä esitetyn äänestyksen jälkeen puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat Rosenqvistin tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä, 4 tyhjää ja 1 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus tuli valtuuston päätökseksi.

Äänestysluettelo liitteenä

Päätös 
Valtuusto päätti

-   että Tuusulan kunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä vuonna 2016 seuraavin edellytyksin:

-   että kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 25 kiintiöpakolaista ja kevään 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista ja syksyn 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista

-   kuntapaikoista kohdennetaan 50 % lapsiperheisiin

-   sopimus on määräaikainen vuoden 2017 loppuun asti ja edellyttää jatkosopimuksen osalta ELY-keskuksen ja kunnan neuvotteluja 30.6.2017 mennessä

-   toimeenpanon jatkovalmisteluun sisällytetään riittävät henkilöresurssivaraukset alkuvaiheen kotouttamispalveluihin

-   oikeuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan vastaanottosopimuksen.

Jukka Ahlgren, Karita Mäensivu, Eetu Niemelä, Jarno Ruusala ja Veijo Viiru ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Esitämme eriävän mielipiteen koskien valtuustossa käsiteltävää § 71 pakolaisten vastaanottamisesta Tuusulan kuntaan. Emme hyväksy kiintiöpakolaisten vastaanottamista lainkaan, koska
-   pakolainen asettuu kantaväestön ohi asuntojonossa
-   taloutemme ei kestä tätä koska muutenkin joudumme leikkaamaan kuluista
-   pakolainen saattaa viedä asunnon työssä käyvältä joka joutuisi asettumaan toisaalle ja siten menettäisimme veronmaksajan
-   turvallisuudentunne heikentyisi
-   monet kuntalaiset toivovat etteivät heitä sijoiteta kuntaamme."

Ritva Hyypijev poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 20.45, ja hänen tilalleen tuli Sosialidemokraattien 4. varavaltuutettu Jere Pulska. Erja Sarenius-Salmenkivi ja Ilmari Sjöblom poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 21.45. Sjöblomin tilalle tuli Kokoomuksen 5. varavaltuutettu Arto Nätkynmäki. Tuija Reinikainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 22.35.

Marja-Liisa Palosaari selosti asiaa kokouksessa.

Kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 22.15-22.20.

_________

Khall § 310/12.9.2016 
Valtuusto päätti 13.6.2016 § 71, että Tuusulan kunnalla on valmius vastaanottaa vuonna 2016 enintään 25 kiintiöpakolaista ja kevään 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista sekä syksyn 2017 aikana 33 kiintiöpakolaista. Päätöksen mukaisesti kuntapaikoista 50 % kohdennetaan lapsiperheisiin.

Vastaanottoasiaa valtuuston päätettäväksi valmisteltaessa kohderyhmästä keskusteltiin Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa, ja se piti vastaanoton kohdentamista kiintiöpakolaisiin erityisen hyvänä asiana, koska kiintiöpakolaisille osoitettavia kuntapaikkoja oli tarjolla liian vähän.

Valtuuston 13.6.2016 tekemän päätöksen tultua lainvoimaiseksi voitiin aloittaa vastaanoton kannalta keskeisen henkilöstöresurssin maahanmuuttokoordinaattorin ja pakolaisohjaajan rekrytointi.  Samalla selvitettiin mahdollisia vastaanottoon sopivia vapautuvia perheasuntoja. Ely-keskuksen kanssa neuvoteltiin heinäkuun alussa vastaanoton käynnistämisen tarkemmasta ajankohdasta, ja kunta arvioi sen olevan lokakuussa. Kun vastaanoton mahdollinen käynnistäminen lokakuussa voitiin varmistaa Ely-keskukselle 26.8.2016, saatiin tietää, että kiintiöpakolaisten kuntapaikkatilanne oli ratkaisevasti muuttunut ja lähes kaikille valituille oli jo voitu osoittaa kuntapaikka. Ely-keskus kertoi, että maahanmuuttovirasto tekee valintapäätökset seuraavista kiintiöpakolaisista marras-joulukuun vaihteessa ja saapumiset Suomeen alkavat aikaisintaan vuoden 2017 alussa.

Muuttuneessa tilanteessa Ely-keskus ehdotti Tuusulan kunnalle 26.8.2016, että kunta vastaanottaisi vuoden 2016 aikana jo valitun kahden perheen, yhteensä 10 henkilöä, lisäksi turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneita (15), jotta valtuuston vahvistama 25 vastaanotettavan pakolaisen määrä täyttyisi.

Koska kiintiöpakolaisten vastaanottotilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, olisi kunnan vastaanottovalmiuden tehokkuuden ja joustavuuden kannalta perusteltua jättää vastaanoton kohdentaminen avoimeksi. Kunta voisi reagoida joustavammin ja nopeammin muuttuneisiin tilanteisiin ja kohdentaa vastaanottoa esimerkiksi sen mukaisesti kuin sopivia asuntoja on saatavissa.  Samoin voitaisiin paremmin huomioida esimerkiksi mahdollisuudet lasten valmistavan opetuksen järjestämisessä.

Laskennallisia korvauksia pakolaisten vastaanotosta maksetaan kiintiöpakolaisista heidän maahantulopäivästä lähtien ja turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneista ensimmäisestä kuntaa rekisteröitymispäivästä lähtien. Kunnalle alkaa kertyä henkilöstökustannuksia, kun maahanmuuttokoordinaattori aloittaa tehtävässä 12.9.2016 alkaen. Laskennalliset korvaukset on tarkoitettu kattamaan kotouttamisesta aiheutuvia kunnan kustannuksia. Laskennallinen korvaus on alle 7-vuotiaan osalta 6845 euroa/vuosi ja yli 7-vuotiaan osalta 2300 euroa/vuosi. Turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saavien laskennallinen korvausaika on kolme vuotta, kiintiöpakolaisten osalta neljä vuotta. Lisäksi valtio korvaa toimeentulotuen menot kolmelta vuodelta, tulkkauksesta aiheutuvat kustannukset, alkukartoituksen tekemisestä 700 euroa/kpl sekä erityiskorvauksia pitkäaikaisista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista 10 vuoden ajalta.

Lisätiedot: Marja-Liisa Palosaari p. 040 3143325

Ehdotus / Kj 
Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

- muuttaa 13.6.2016 § 71 tehtyä pakolaisten vastaanottopäätöstä siten, että

- vuoden 2016 aikana kunta vastaanottaa 10 kiintiöpakolaisen lisäksi 15 turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saanutta

- vuoden 2017 vastaanotto kohdennetaan ensisijaisesti kiintiöpakolaisiin ja puolet vastaanotosta kohdennetaan ensisijaisesti lapsiperheisiin

- oikeuttaa kunnanjohtajan tarkentamaan Ely-keskuksen kanssa allekirjoitettua vastaanottosopimusta tältä osin.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pasi Huuhtanen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Esitys raukesi kannattamattomana.

Salla Heinänen Aila Koivusen kannattamana esitti pohjaehdotukseen lisättäväksi, että valtuusto päättää valtuuttaa kunnanhallituksen jatkotarkennuksiin lukumääristä poikkeamatta.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen.

Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Heinäsen tekemää muutosesitystä äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 ei-ääntä (Friman, Heinänen, Heiskanen, Koivunen, Kuusisto, Nyman, Sorri, Seppälä, Mäki-Kuhna ja Kervinen). Huuhtanen äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että Heinäsen tekemä muutosesitys oli tullut kunnanhallituksen päätökseksi äänin 10 puolesta, 1 tyhjä.

Päätös 
Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

-  muuttaa 13.6.2016 § 71 tehtyä pakolaisten vastaanottopäätöstä siten, että

-  vuoden 2016 aikana kunta vastaanottaa 10 kiintiöpakolaisen lisäksi 15 turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saanutta

-  vuoden 2017 vastaanotto kohdennetaan ensisijaisesti kiintiöpakolaisiin ja puolet vastaanotosta kohdennetaan ensisijaisesti lapsiperheisiin

-  oikeuttaa kunnanjohtajan tarkentamaan Ely-keskuksen kanssa allekirjoitettua vastaanottosopimusta tältä osin

-  valtuuttaa kunnanhallituksen jatkotarkennuksiin lukumääristä poikkeamatta.

Pasi Huuhtanen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Marja-Liisa Palosaari oli asiantuntijana kokouksessa.

_________

Valt § 89/10.10.2016
Ehdotus 
Valtuusto päättää

-  muuttaa 13.6.2016 § 71 tehtyä pakolaisten vastaanottopäätöstä siten, että

-  vuoden 2016 aikana kunta vastaanottaa 10 kiintiöpakolaisen lisäksi 15 turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saanutta

-  vuoden 2017 vastaanotto kohdennetaan ensisijaisesti kiintiöpakolaisiin ja puolet vastaanotosta kohdennetaan ensisijaisesti lapsiperheisiin

-  oikeuttaa kunnanjohtajan tarkentamaan Ely-keskuksen kanssa allekirjoitettua vastaanottosopimusta tältä osin

-  valtuuttaa kunnanhallituksen jatkotarkennuksiin lukumääristä poikkeamatta.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pasi Huuhtanen Eetu Niemelän ja Jarno Ruusalan kannattamana esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 43 jaa-ääntä, 7 ei-ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Äänestysluettelo liitteenä

Tämän jälkeen Eetu Niemelä Pasi Huuhtasen kannattamana esitti, että valtuusto päättää olla muuttamatta aikaisempaa päätöstään.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Niemelän tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 jaa-ääntä, 8 ei-ääntä ja 1 tyhjä. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus oli tullut valtuuston päätökseksi äänin 42-8, 1 tyhjä.

Äänestysluettelo liitteenä

Päätös 
Valtuusto päätti

-  muuttaa 13.6.2016 § 71 tehtyä pakolaisten vastaanottopäätöstä siten, että

-  vuoden 2016 aikana kunta vastaanottaa 10 kiintiöpakolaisen lisäksi 15 turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saanutta

-  vuoden 2017 vastaanotto kohdennetaan ensisijaisesti kiintiöpakolaisiin ja puolet vastaanotosta kohdennetaan ensisijaisesti lapsiperheisiin

-  oikeuttaa kunnanjohtajan tarkentamaan Ely-keskuksen kanssa allekirjoitettua vastaanottosopimusta tältä osin

-  valtuuttaa kunnanhallituksen jatkotarkennuksiin lukumääristä poikkeamatta.

Pasi Huuhtanen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

_________

Khall 30.10.2017
Uudenmaan Ely-keskus ja Tuusulan kunta ovat 8.8.2016 solmineet määräaikaisen sopimuksen kansainvälistä suojelua saavien kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Tuusulan kunta on sopimuksessa sitoutunut vastaanottamaan 91 kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä vuosien 2016 ja 2017 aikana. Sopimuksessa sovittiin, että jatkosopimuksesta neuvotellaan kesän 2017 aikana. Kunnan ja Ely-keskuksen neuvottelu järjestettiin 24.8.2017. Neuvottelussa käytiin läpi kunnan vastaanoton tilanne ja kuultiin Ely-keskuksen ehdotus kunnan sopimuksen jatkamiseksi.

Uudenmaan Ely-keskus lähetti 30.8.2017 virallisen pyynnön, jossa se esittää Tuusulan kunnalle toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta ja 20 - 30 henkilön vuosittaista vastaanottokiintiötä.  Uudenmaan Ely-keskus toivoo, että henkilökiintiön kohdentamisesta kiintiöpakolaisiin tai oleskeluluvan saaneisiin turvapaikanhakijoihin sovittaisiin vuosittain vallitsevan tilanteen ja tarpeen mukaisesti Ely-keskuksen ja kunnan välillä.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus turvaa kunnalle kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä maksettavien korvausten sekä kunnassa tapahtuvan kotouttamistyön jatkuvuuden.

Uudenmaan Ely-keskus pyytää Tuusulan kuntaa käsittelemään sopimuksen uusimisen kunnan päätöksenteossa syksyn 2017 aikana. Nykyinen sopimus on voimassa 31.12.2017 saakka.

Pakolaisten vastaanoton tilanne 20.10.2017

Tuusula on vastaanottanut vuosille 2016 -2017 vahvistetusta 91 vastaanotettavien määrästä 64, lisäksi kymmenen henkilön vastaanotosta on sovittu ja heidän kuntaan tulonsa odotetaan tapahtuvan vuoden loppuun mennessä. Kuntapaikkoja on edelleen täyttämättä tämän jälkeen 17, joiden osalta vastaanotto siirtynee ensi vuodelle.
Vastaanotetuista 34 on kiintiöpakolaisia ja 30 kansainvälisen suojelupäätöksen saaneita, vastaanottokeskuksen kautta tulleita. Pääosa on lapsiperheitä, lapsia yhteensä 35, aikuisia 29. Kunnasta poismuuttaneita on 7 henkilöä.

Asuminen on jakautunut jokaiseen kuntakeskukseen, Hyrylä 26 henkilöä, Jokela 28 ja Kellokoski 10. Sopivan asunnon löytyminen ratkaisee käytännössä sijoittumisen. Asuntoja on voitu järjestää tarpeen mukaisesti, Tuusulan kunnan kiinteistöt oy:n, VVO:n ja Y-säätiön toimesta.

Kotoutuminen on käynnistynyt vastaanotettujen kohdalla henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman mukaisesti. Aikuiset ovat päässeet terveystarkastusten jälkeen kotoutumiskoulutukseen eri oppilaitoksiin. Seitsemän lasta on varhaiskasvatuspalvelujen piirissä. Valmistavan opetuksen piirissä on 15 pakolaistaustaista lasta ja työperäisen maahanmuuton/ muiden syiden kautta tulleita vieraskielisiä lapsia yhteensä 16.

Pakolaisten vastaanottotyötä ohjaa ja suunnittelee maahanmuuttokoordinaattori. Pakolaistyön tiimiin kuuluu lisäksi pakolaisohjaaja ja sosiaaliohjaaja, jotka vastaavat käytännön kotouttamistyöstä. Pakolaisohjaajan työpanos kohdentuu asuntojen valmisteluun ennen asukkaan muuttoa, asumisen opastamiseen ja eri palveluihin sekä kuntaan perehdyttämiseen. Sosiaaliohjaaja vastaa alkukartoituksista, kotoutumissuunnitelmista ja aikuissosiaalityön tehtävistä mukaan lukien toimeentulotuen päätökset. Maahanmuuttokoordinaattori toimii aktiivisesti yhteistyössä kunnan kotouttamisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa sekä yhteyshenkilöinä ELY-keskukseen ja Maahanmuuttovirastoon. Tiimin työote on asiakasta aktivoiva, omatoimisuuteen kannustava ja työskentely tapahtuu usein asiakkaan kotona ja lähiympäristössä. Liikkuva ja jalkautuva työmuoto on koettu tehokkaaksi keinona tukea kuntaan muuttaneita uusia pakolaisia.

Kotouttaminen on koko kunnan yhteinen asia. Kotoutumispalveluita tuotetaan tiiviisti yhdessä eri toimialojen kanssa. Yhteistyö myös Tuusulan seurakunnan, SPR:n, MLL:n sekä yksityisten vapaaehtoisen kanssa on ollut merkittävä tuki vastaanottotiimille.  Eri toimijoiden työpanosta on saatu asuntojen kalustamiseen ja uusille kuntalaisille on järjestynyt heidän avullaan suomalaisia ystäviä ja kerhotoimintaa mm. suomenkielen kielikerhoja, mikä vahvistaa kotoutumista.

Vastaanotosta aiheutuneet kustannukset

Tuusulan kunnan vastaanoton kuluja arvioidaan kertyvän vuonna 2017 euroa 462.000 sisältäen 3 työntekijän palkkamenot, tulkkauskulut, vastaanotettaville varattujen asuntojen vuokrat, toimeentulotuen sekä erityiset sosiaali- terveydenhuollon kulut. Korvauksia saadaan samaan arvioon perustuen valtiolta vuonna 2017 yhteensä 474.500 euroa.

Turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saavien laskennallinen korvausaika on kolme vuotta, kiintiöpakolaisten osalta neljä vuotta. Laskennallinen korvaus on alle 7-vuotiaan osalta 6845 euroa/vuosi ja yli 7-vuotiaan osalta 2300 euroa/vuosi. Lisäksi valtio korvaa toimeentulotuen menot täysimääräisesti kolmelta tai neljältä vuodelta riippuen henkilön turvapaikkastatuksesta, tulkkauksesta aiheutuvat kustannukset ilman aikarajoitusta, alkukartoituksen tekemisestä 700 euroa/kpl sekä erityiskorvauksina pitkäaikaiset sosiaali-ja terveydenhuollon kustannukset hakemukseen perustuen 10 vuoden ajalta. Lisäksi kunnille korvataan pakolaisasuntojen odotusajan vuokrat kohtuulliselta ajalta (noin 2-3 kk) sekä pidempäänkin, mikäli pakolaisten tulo viivästyy kunnasta riippumattomista syistä.

Arvio vastaanoton tulevasta järjestämisestä

Kunnan palvelujen järjestämisen ja käytännön vastaanottotyön kannalta on järkevää toteuttaa vastaanottoa jatkuvana ja määrältään riittävänä, jolla voidaan taata myös valtion korvausten jatkuvuus. Tuusulan tilanteessa 15 -20 pakolaisen vuosittainen vastaanottomäärä olisi optimaalinen. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus tukee kotouttamistyön suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta sekä varmistaa tasaisen kustannusten korvauksen. Vastaanotossa on kunnan kannalta hyvä painottaa edelleen lapsiperheitä, joiden kotouttamiseen kunnalla on parhaat edellytykset.

Asiaa on valmisteltu vastaanottotyöryhmässä: opetuspäällikkö
Markus Torvinen, asuntotoimenpäällikkö Outi Hämäläinen, elinkeinopäällikkö Marko Kauppinen, työllisyysasiamies Laura Smolander, johtajaylilääkäri Susanna Pitkänen, sosiaalipalvelujen päällikkö Marja-Liisa Palosaari ja maahanmuuttokoordinaattori Kristiina Illikainen.

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Uudenmaan Ely-keskuksen ja Tuusulan kunnan välisen sopimuksen kansainvälistä suojelua saavien kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä
  • että kunta vastaanottaa vuodesta 2018 lähtien 15 -20 pakolaista vuosittain
  • että vastaanotto kohdennetaan ensisijaisesti kiintiöpakolaisiin ja etusijalle asetetaan lapsiperheet
  • että vastaanoton kohdentamisesta päätetään vuosittain kunnan ja Uudenmaan Ely-keskuksen välisessä neuvottelussa
  • oikeuttaa pormestarin allekirjoittamaan sopimuksen.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pasi Huuhtanen teki seuraavan muutosesityksen:

"Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • olla hyväksymättä Uudenmaan Ely-keskuksen ja Tuusulan kunnan välistä sopimusta
  • että kunta ei vastaanota pakolaisia vuonna 2018."

Esitys raukesi kannattamattomana.

 

Päätös

Pohjaehdotus hyväksyttiin.

Pasi Huuhtanen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Marja-Liisa Palosaari ja Kristiina Illikainen olivat asiantuntijoina kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Uudenmaan Ely-keskuksen ja Tuusulan kunnan välisen sopimuksen kansainvälistä suojelua saavien kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä
  • että kunta vastaanottaa vuodesta 2018 lähtien 15 -20 pakolaista vuosittain
  • että vastaanotto kohdennetaan ensisijaisesti kiintiöpakolaisiin ja etusijalle asetetaan lapsiperheet
  • että vastaanoton kohdentamisesta päätetään vuosittain kunnan ja Uudenmaan Ely-keskuksen välisessä neuvottelussa
  • oikeuttaa pormestarin allekirjoittamaan sopimuksen.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pasi Huuhtanen Eetu Niemelän ja Matti Alangon kannattamana esitti, että valtuusto hylkää Uudenmaan Ely-keskuksen ja Tuusulan välisen sopimuksen kansainvälistä suojelua saavien kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Huuhtasen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetyssa äänestyksessa

  • jaa-äänen antoivat Lea Ahonen, Jerry Airikka, Monica Avellan, Kari Friman, Satu Heikkilä, Pekka V. Heikkinen, Sari Heiskanen, Aarno Järvinen, Antti Kaikkonen, Sanna Kervinen, Taina Ketvel, Kari Kinnunen, Kim Kiuru, Päivö Kuusisto, Henri Koskela, Merja Kuusisto, Elisa Laitila, Arto Lindberg, Janne Mellin, Mika Mäki-Kuhna, Eeva-Liisa Nieminen, Seppo Noro, Ari Nyman, Ulla T Palomäki, Liisa Palvas, Jani Peltonen, Jere Pulska, Jouko Riola, Ulla Rosenqvist, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Emmi Sirniö, Petra Kela, Satu Taiveaho, Sami Tamminen, Ilona Toivanen, Sanna Tuhkunen, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Anu Åberg, Laura Åvall, Ruut Sjöblom
  • ei-äänen antoivat Jukka Ahlgren, Matti Alanko Pasi Huuhtanen, Karita Mäensivu, Eetu Niemelä, Johanna Sipiläinen
  • tyhjän äänen antoivat Kati Lepojärvi, Ilmari Sjöblom ja Raimo Stenvall.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 jaa-ääntä, 6 ei-ääntä ja 3 äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Anu Åberg Taina Ketvelin, Monica Avellanin ja Antti Kaikkosen kannattamana teki seuraavan toimenpidealoitteen: "Kunta tarkastelee uudelleen kotoutettavien tapaamistiheyttä kotiutumisen edistymisen mittaamiseksi."

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä Uudenmaan Ely-keskuksen ja Tuusulan kunnan välisen sopimuksen kansainvälistä suojelua saavien kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä
  • että kunta vastaanottaa vuodesta 2018 lähtien 15 -20 pakolaista vuosittain
  • että vastaanotto kohdennetaan ensisijaisesti kiintiöpakolaisiin ja etusijalle asetetaan lapsiperheet
  • että vastaanoton kohdentamisesta päätetään vuosittain kunnan ja Uudenmaan Ely-keskuksen välisessä neuvottelussa
  • oikeuttaa pormestarin allekirjoittamaan sopimuksen.

Lisäksi valtuusto päätti

  • hyväksyä seuraavan toimenpidealoitteen: "Kunta tarkastelee uudelleen kotoutettavien tapaamistiheyttä kotiutumisen edistymisen mittaamiseksi."

Eetu Niemelä, Johanna Sipiläinen, Pasi Huuhtanen ja Matti Alanko ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: "Kuten äänestyskäyttäytymisestämme saattaa päätellä olemme erimieltä valtuuston päätöksestä 13.11.2017 / § 195

Pakolaisten vastaanottaminen ei ole kunnan ydintoimintaa, eikä nykyisen tai tulevan kuntastrategian mukaista. Esitetyt vastaanottomäärät ovat myöskin sellaisia, että niillä ei ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta. Näiden määrien takia ei myöskään ole tarkoituksenmukaista pitää yllä erikseen valmiutta vastaanottotoimintaan. Jos kuntaan haluaa joku sijoittua, se onnistuu normaalejakin teitä pitkin ja nämä tapaukset ovat hoidettavissa samoilla resursseilla ja palveluilla kuin muutkin kuntalaiset. Tämä tarkoittaa, että sopimusta ely-keskuksen kanssa ei asiassa tarvita."

Jukka Ahlgren poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen ja hänen tilalleen tuli Kokoomuksen 1. varavaltuutettu Arto Nätkynmäki.

Tiedoksi

Uudenmaan ELY-keskus, sosiaali-j a terveyslautakunta

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.