Valtuusto, kokous 13.11.2017

Perustelut

Maakuntahallitus on kokouksessaan 25.9.2017 § 136 hyväksynyt Uusimaa-ohjelman 2.0 nähtäville. Lausuntoaika on 27.9.–2.11.2017. Yleisölle varataan mahdollisuus saada tietoja ja esittää mielipiteensä ohjelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Maakuntaohjelma 2018 - 2021 hyväksytään maakuntavaltuustossa joulukuussa 2017.

Uudenmaan liiton aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiseen 14.11.2017 saakka. Lausunnon antaa Tuusulan valtuusto kokouksessaan 13.11.2017.

Taustaa

Maakunnan suunnittelujärjestelmä käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Vuosittain päivitettävä toimeenpanosuunnitelma konkretisoi maakuntaohjelman toteuttamista. Valtuustokausittain laadittavassa maakuntaohjelmassa asetetaan tavoitteet, joilla ohjataan aluekehitystehtävien toteuttamista. Ohjelmassa etsitään aluekehittämisen uusia linjauksia ja pyritään kohti koko maakunnan kattavaa strategiaa, joka ohjaa aluekehittämistä lähivuosina ja luo pohjaa maakuntauudistuksen myötä tuleville muutoksille.

Maakuntaohjelman tarkoituksena on myös parantaa valtion toimenpiteiden kohdentamista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisiin kehittämiskokonaisuuksiin ja hankkeisiin sekä tehostaa valtion ja kuntien määrärahojen käyttöä. Ohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueelliseen kehittämiseen osallistuvien järjestöjen, yhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Maakuntaohjelman rooli vahvistuu aluehallinnon uudistuksen myötä. Valmisteilla olevien lakiluonnosten mukaan maakunta vastaa alueellisista kehittämistehtävistä, elinkeinojen edistämisestä ja alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta.

SOVA-laki (200/2005) asettaa velvoitteet arvioida ohjelman ympäristövaikutukset. Maakuntaohjelmasta vastaava viranomainen selvittää ja arvioi ohjelman sekä sen vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset ja laatii ohjelman ympäristöselostuksen. Selvitettäviä asioita ovat mm. vaikutus ihmisiin, luontoon, rakennettuun ympäristöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Arvioinnin avulla pyritään varmistamaan yhteensopivuus ohjelman ympäristötavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden kanssa.

Uusimaa-ohjelma 2.0:n sisältö

Uusimaa-ohjelma 2.0 on maakuntaohjelma vuosille 2018–2021 sisältäen maakunnan vision vuodelle 2050 sekä ohjelmakauden strategiset painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelman visio on: Euroopan virkein ja viilein maakunta.

Maakuntaohjelman valmistelussa hyödynnetään vuonna 2016 tehtyä kolmen maakunnan ohjelmien vertaisarviointia ja sen suosituksia. Perustana toimii vuonna 2016 toteutettu tulevaisuustarkastelu, jossa rakennettiin viisi skenaariota vuoden 2050 toimintaympäristön kuvaamista varten. Uudenmaan maakunnan tulevaisuuden valottamiseksi laadittiin lisäksi jokaista skenaariota varten varautumissuunnitelmat, joissa erityisen huomion kohteena oli Uudenmaan tilanne kunkin skenaarion toteutuessa.

Skenaarioiden kasvumallit ovat

1. Vahva keskittyvä kasvu: kasvu ohjautuu maakunnan ytimeen pääkaupunkiseudulle

2. Vahva kasvu kaikkiin keskuksiin: kasvu jakautuu tasaisemmin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, KUUMA-keskuksiin ja muihin seutukeskuksiin

3. Kohtalainen keskittyvä kasvu: kasvu on edellisiä vaihtoehtoja hitaampaa ja kasvu painottuu pääkaupunkiseudulle

4. Kohtalainen hajautuva kasvu: kasvu on edellisiä vaihtoehtoja hitaampaa ja kasvu painottuu kasvun pullonkauloista kärsivän pääkaupunkiseudun ulkopuolelle

5. Ei kasvua: kaikki alueet kasvavat hitaasti tai taantuvat

Ohjelmaan on listattu kolme strategista painopistettä ja jokaisella painopisteellä on neljä tavoitetta. Painopisteittäin on määritetty mitattavat ilmiöt ja käytettävät mittarit.  

Strategiset painopisteet 2018 – 2021, tavoitteet ja mitattavat ilmiöt ovat:

Hyvinvoiva ja osaava ihminen

Tavoitteet:

• Tulevaisuuden osaavat ihmiset

• Kansainvälisyydestä vahvuutta

• Parhaat palvelut, aktiiviset asukkaat

• Turvallisuutta solidaarisuudesta

Mitattavat ilmiöt:

• Korkeakoulutuksen saatavuus ja elinikäinen oppiminen

• Toisen asteen koulutuksen suorittaminen

• Valinnan mahdollisuudet

• Suvaitsevuus ja osallistuminen

• Terveys ja hyvinvointi

Menestyvä ja vastuullinen bisnes

• Uusilla teknologioilla kasvua ja vientiä

• Liiketoimintaa kiertotaloudesta

• Kansainvälistä osaamista ja investointeja

• Elinvoimaa startupeista ja pk-yrityksistä

Mitattavat ilmiöt

• Teknologinen valmius

• Liike-elämän kehittyneisyys

• Innovaatiokyky

• Työmarkkinoiden toimivuus

• Alueellinen kilpailukyky

Ilmastoviisas ja monimuotoinen maakunta

• Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta

• Kestävä ja turvallinen Uusimaa

• Elämyksiä ja huolenpitoa luonnosta

• Helposti liikkeelle, varmasti perille

Mitattavat ilmiöt

• Kasvihuonekaasupäästöt

• Joukkoliikenteen mahdollistava asukastiheys

• Luonnon ydinalueet

• Pinta- ja pohjavesien tila

Tuusulan kunnan lausunto

Uusimaa 2.0. –ohjelmassa on nostettu esiin kattavasti tärkeitä tavoitteita maakunnan kehittämisen, asukkaiden hyvinvoinnin ja maakunnan kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Maakuntien ja kuntien tulevaisuuteen vaikuttavat kuntalaisten tarpeita ja käyttäytymistä muuttavat globaalit trendit, kuten älykkään teknologian lisääntyminen, ilmastonmuutos, väestöllinen ja alueellinen erilaistuminen sekä monikulttuuristuminen. Nämä haastavat maakuntien ja kuntien toimintaa ja toimintatapoja. Lisäksi maakuntauudistuksen tehtävien ja vastuiden uusjako vaikuttaa monella eri tavalla rooleihin, tehtävien toteuttamistapoihin, rahoitukseen, johtamiseen, demokratiaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä toimintatapoihin.

Maakunnat ja kunnat vastaavat tulevaisuudessa yhdessä asukkaidensa hyvinvoinnista ja alueen elinvoimasta. Yhtenä maankuntauudistuksen tavoitteista on kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Tulevaisuuden kunnat rakentuvat ennen kaikkea kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiselle ja kehittämiselle sekä asiakaslähtöisille palveluille. Yhteisöllinen välittäminen, turvallisuuden tunne ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat kunnan toiminnan ydintä. Keskeisintä on asukkaiden mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen – oli sitten kyseessä alueen elinvoiman tai asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen. Avoimella vuorovaikutuksella vahvistetaan asukkaan vastuun ottamista itsestään, tiedon hyödyntämistä muissa palveluissa sekä osallistumista.

Kunnat tekevät yhä enemmän töitä osallistaakseen kuntalaisia niin omien palveluidensa kuin elinympäristönsä suunnitteluun. Osallistamisen keinoja ja välineitä kehitetään. Osallisuus -teema voisikin näkyä vahvemmin Uusimaa-ohjelma 2.0:ssa. Aktiiviset asukkaat –tavoitteessa ei mainita kuntalaisten osallistumista asioitaan koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon kuin ainoastaan sote-palveluiden osalta. Turvallisuutta solidaarisuudesta –osiossa mainitaan kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoistyön vahvistuminen ja uudet toimintatavat, mutta osallistumista suhteessa esimerkiksi kunnan lakisääteisiin palveluihin ei painoteta.

Ilmastoviisas ja monimuotoinen maakunta –kohdassa painotetaan etenkin vahvaan raidejoukkoliikenteeseen tukeutuvien taajamien kehittämistä. Kaavoituksella on tuettava yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja tiivistymistä siten, että kestävät kulkumuodot: kävely, pyöräily ja joukkoliikenne muodostuvat ensisijaisiksi kulkumuotovalinnoiksi. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja kehittämisessä on painotettava olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joukkoliikenteen runkoyhteyksiin (raide ja linja-autoliikenne) tukeutuvia taajamia.

Lisäksi liikennejärjestelmän kehittämisessä on painotettava henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuutta, toimivuutta, varmuutta sekä olemassa olevien väyläresurssien maksimaalista hyödyntämistä Uudenmaan saavutettavuuden varmistamiseksi tulevaisuudessa. Saavutettavuudessa on huomioitava sekä sisäinen että ulkoinen näkökulma, jossa on lisäksi erotettava kansallinen ja kansainvälinen ulottuvuus. Joukkoliikenteen osalta on varauduttava uusiin liikkumisen palveluihin ja niiden liiketoimintamalleihin, joissa kannattavaa ja kestävää liikkumista tukeva joukkoliikenne voi olla mahdollista ulottaa myös perinteisen joukkoliikenteen kannalta alhaisen asukastiheyden alueille.  

Elämyksiä ja huolenpitoa luonnosta -osiossa olisi hyvä kertoa konkreettisemmin, kuinka luonnon arvojen ja luonnon tuottamien hyötyjen tunnistamista edistetään ja toisaalta, mihin rahoitusta tavoitellaan ohjattavan. Voisiko tavoitteena olla esimerkiksi entistä kattavamman ja helposti päivitettävän luontotietokannan perustaminen? Toimenpiteissä mainitaan pääkaupunkiseutua ympäröivät metsäiset vyöhykkeet ja saaristo, jotka muodostavat asukkaita, matkailijoita ja yrittäjiä palvelevan kokonaisuuden, joka tunnetaan ja jonka käyttö on kestävää. Pääkaupunkia ympäröi metsien ja saariston lisäksi arvokkaat kulttuurimaisemat ja maaseudun peltoaukeat. Nämä osa-alueet tulisi liittää toimenpiteiden kolmanteen kohtaan. Lisäksi yhtenäisten seudullisten ulkoilureittien ja katkeamattomien viheryhteyksien painottaminen on maakunnan strategiatasolla tärkeää.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Heidi Hagman p. 040 314 3052, kaavasuunnittelija Katja Gräsbeck p. 040 314 3064 , suunnitteluinsinööri Heikki Väänänen p. 040 314 3522 ja yleiskaavasuunnittelija Henna Lindström p. 040 314 3513