Perustelut
Sulan työpaikka-alue III katusuunnitelmaehdotus, piir.no 2103/101,104,105,107,108,111,112,115,116,119,122-132 on ollut yleisesti nähtävillä 13.1.-26.1.2022.
Lähtökohdat
Katusuunnitelmaehdotukset koskevat Sulan työpaikka-alue III kaava-alueiden katujen rakentamista (Fallbackantie, Louhostie, Korvenrannantie plv 750-1400, Sulankaari plv 520-1200, Sulantie, Sulanpolku, Sulanpää).
Alueen kadut rajautuvat Tuusulan itäväylän (mt 11466), Fallbackantie (mt 11589) ja Korvenrannantien rajaamalle alueelle. Korvenrannantie on kunnan katu. Fallbackantie muuttuu kaduksi asemakaavan myötä.
Suunnittelualue on suurimmalta osalta metsää, vesakoitunutta vanhaa maa-ainesten ottoaluetta ja peltoa. Keskellä suunnittelualuetta sijaitsee kauppapuutarha. Suunnittelualueen reunoilla on pienteollisuusrakennuksia ja hotellikäytössä oleva entinen Kekkilän toimitalo. Suunnittelualueeseen rajoittuva maankäyttö on pääosin kauppaa ja teollisuutta. Korvenrannantien ja Amerintien liittymässä on pieni Bostonin asuinalue. Tuusulan itäväylän eteläpuoleiset alueet ovat peltoa ja metsää.
Liikenne- ja katutekniset ratkaisut
Fallbackantien saneerattavan osuuden pituus on noin 350 m ja sen ajoradan leveys vaihtelee 8,0-15,0 metrin välillä. Fallbackantien ja Sulankaaren risteykseen on suunniteltu liikennevalot.
Louhostien tonttikatu on suunniteltu jatkettavaksi Sulankaarella ja tämän jatkeen pituus on noin 120 m. Louhostien leveys on 8,0 m ja se noudattaa nykyisen kadun leveyttä. Kadun Itäpuolella on erillinen 3,0 m leveä yhdistetty kevyen liikenteen väylä.
Korvenrannantien oikealle puolella on suunniteltu erillinen 3,0 m leveä yhdistetty kevyen liikenteen väylä. Väylä alkaa Tuusulan itäväylältä ja jatkuu Fallbackantielle asti. Korvenrannantielle on suunniteltu suojatiesaareke noin kevyen liikenteen paalulle 415. Lisäksi Korvenrannantien ja Amerintien risteys on suunniteltu korotettuna. Myös Korvenrannantien ja Sulantien risteys on suunniteltu korotettuna.
Sulankaari on noin 1180 m mittainen pääkatu ja sen ajoradan leveys on 7,5 m ja ajoradan molemmilla puolilla on erilliset 3,0 m leveät yhdistetyt kevyen liikenteen väylät. Sulankaaren ja Korvenrannantien risteykseen on suunniteltu kiertoliittymä, jonka halkaisija on 18,0 m. Myös Sulankaaren ja Sulantien risteykseen on suunniteltu kiertoliittymä, jonka halkaisija on 18,0 m. Sulankaaren varrelle on suunniteltu myös 4 kpl raskaan liikenteen pysäköintipaikkaa.
Sulanpolku on noin 225 m mittainen tonttikatu ja sen ajoradan leveys on 7,0 m ja eteläpuolella on erillinen 3,0 m leveä yhdistetty kevyen liikenteen väylä.
Sulanpää on noin 160 m mittainen tonttikatu ja sen ajoradan leveys on 7,0 m ja eteläpuolella on korotettu 3,0 m leveä yhdistetty kevyen liikenteen väylä.
Sulantie on noin 800 m mittainen pääkatu ja sen ajoradan leveys on 7,5 m välillä Tuusulan itäväylä – Sulankaari ja leveys on 7,0 m välillä Sulankaari – Korvenrannantie. Ajoradan molemmilla puolilla on pääsääntöisesti erilliset 3,0 m leveät yhdistetyt kevyen liikenteen väylät.
Kaikille suojateille on suunniteltu sekä madallettu että luiskattu reunakivi. Madalletun reunakiven kohdille on suunniteltu myös huomiokivet.
Alueen kaduilla on Fallbackantietä lukuun ottamatta 40 km/h aluerajoitus. Fallbackantiellä on 50 km/h nopeusrajoitus.
Päällysteet ja istutukset
Kaikki ajoradat ja yhdistetyt kevyen liikenteen väylät päällystetään asfaltilla. Katujen välikaistat nurmetetaan ja risteyksien läheisyydessä ja muualla kapeat välikaistat on suunniteltu kivettäväksi betonikivillä.
Sulankaaren kiertoliittymään on suunniteltu yliajettavalle kiveykselle punaista nupukiveystä. Nupukiveyksen taakse on suunniteltu harmaata Milano-kiveystä.
Kiertoliittymän keskustaan on suunniteltu Kääpiövuorimäntyä ja keskelle Rautatie-omenapuu. Kiertoliittymän keskustaan on myös suunniteltu valopollareita.
Korvenrannantien kiertoliittymään on suunniteltu yliajettavalle kiveykselle punaista nupukiveystä. Nupukiveyksen taakse on suunniteltu harmaata Milano-kiveystä.
Kiertoliittymän keskustaan on suunniteltu Pensassembraa ja Seppelvarpua. Kiertoliittymän keskelle on suunniteltu Rautatieomenapuu. Kiertoliittymän keskustaan on myös suunniteltu valopollareita.
Pääkaduille, eli Sulankaarelle ja Sulantielle on suunniteltu katupuurivejä. Sulankaarelle on suunniteltu puurivit seitsemän puun riveihin ja Sulantielle viiden puun riveihin. Risteysalueille on suunniteltu myös puita. Puina on suunniteltu käytettäväksi Punakoivua, Pylväskoivua, Pylväshaapaa ja Siperianpihtaa.
Hulevesialtaiden päihin on suunniteltu kasvillisuutta. Luiskiin on suunniteltu leikattavaa maisemanurmea. Pohjalle ja myös luiskiin on suunniteltu viivyttävää kasvualustaa ja sen päälle Koiranheisiä/Taikinamarjaa, Kääpiönpunapaju, Keltakurjenmiekkaa, Rantakukkaa (istutetaan laikkumaisesti puoleen sille varatusta alasta). Muuten hulevesialtaat verhoillaan murskeella tai sepelillä.
Vesihuolto ja kaapelit
Fallbackantielle tulee 560 M jätevesiviemäriä tulee noin 1050 m (Tuusulan pääjätevesiviemäri laskettu kadun määriin). Hulevesiviemäriä 1000 M tulee noin 35 m.
Louhostielle tulee hulevesiviemäriä 250 M noin 20 m ja 315M tulee noin 105 m. Vesijohtoa 160 PEH tulee noin 105 m.
Korvenrannantielle tulee 110 M painejätevesiviemäriä noin 430 m ja 250 M jätevesiviemäriä noin 5 m. Hulevesiviemäriä 250 M tulee noin 85 m ja 315 M noin 110 m. Vesijohtoa 160 PEH tulee noin 55 m.
Sulankaarelle tulee 200 M jätevesiviemäriä noin 305 m ja 315M jätevesiviemäriä tulee noin 135 m. Hulevesiviemäriä 250 M tulee noin 265 m, 315 M tulee noin 635 m ja 400 M tulee noin 435 m. Vesijohtoa 110 PEH tulee noin 90 m ja 160 PEH tulee noin 955 m.
Sulanpolulle tulee 315 M jätevesiviemäriä noin 230 m. Hulevesiviemäriä 250 M tulee noin 95 m, 315 M tulee noin 200 m ja 400 M tulee noin 15 m. Vesijohtoa 110 PEH tulee noin 225 m.
Sulanpäälle tulee hulevesiviemäriä 250 M tulee noin 40 m ja 315.M noin 140 m. Vesijohtoa 90 PEH tulee noin 115 m. Sulantielle tulee 200 M jätevesiviemäri noin 250 m ja 250 M noin 535 m. Hulevesiviemäriä 250 M tulee noin 250 m, 315 M tulee noin 325 m ja 680 M hulevesiviemäriä tulee noin 485 m. Vesijohtoa 110 PEH tulee noin 570 m.
Sulankaarella siirretään tai asennetaan maihin nykyinen 20 kV-sähkölinja. Alueelle on teleoperaattorit suunnitelleet omia putkituksia.
Kuivatus
Katujen pintakuivatus toteutetaan pääsääntöisesti hulevesikaivoin, jotka liitetään uusiin hulevesiviemäreihin. Kadun rakenteiden kuivatus toteutetaan salaojilla, jotka liitetään uusiin hulevesikaivoihin. Hulevesiviemärit puretaan lopuksi Tuusulan itäväylän pohjoispuolella sijaitseviin kuuteen hulevesien viivytysaltaisiin. Viivytysaltaiden jälkeen hulevedet ohjataan Tuusulan itäväylän alta sijaitseviin rumpuihin ja sitä kautta nykyisiin ojiin.
Valaistus
Kaduille suunnitellaan led-valaistus.
Katusuunnitelmaehdotuksesta on jätetty 2 muistutusta nähtävillä olon aikana.
Muistutus 1, Alueen maanomistajat
"Esitämme seuraavan muistutuksen ko. katusuunnitelmaehdotuksesta:
- asemakaavan hyväksymiskäsittelyn liitteissä on kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja sen mukaan Sulantie on merkitty pääväyläksi ja Korvenrannantie on väistävä väylä (tämä pohjautuu siihen, että Sulankaaresta on tarkoitus tehdä ensisijainen läpiajettava väylä Fallbackantielle ja näin Korvenrannantien varrella sijaitsevat asuinrakennukset rauhoittuvat ylimääräisestä ohikulkuliikenteestä. Vastaavasti Sulankaaren (silloin Majavantien) ja Sulantien ajoradan leveydeksi oli merkitty 8,0 metriä ja nyt nähtävässä suunnitelmassa 7,0 - 7,5 metriä. Sulantien ja Sulankaaren ajoradan leveydeksi pitää merkitä 8,0 metriä.
- Korvenrannantien pohjoispuolinen osa Sulantiestä pitäisi vähän laajentaa itään niin, että Sulantien jatko etelään on suora eikä siinä ole noin metrin pykälää. Vaihtoehtoisesti Korvenrannantien eteläpuolinen osa Sulantiestä siirretään metrin länteen ja kiinteistön 858-401-2-272 rajalle tehdään mahdollisesti tukimuuri.
- Sulantien hidasteet Korvenrannantien liittymän läheisyydessä pitää poistaa.
- Kukkatalon sisäänajolle Sulantieltä pitää suunnitella Itäväylän suunnalta tulevalle liikenteelle oma liittymäkaista.
- kunnan pitää varautua toteuttamaan Fallbackantieltä Itäväylän etelään päin suuntautuvalle liikenteelle uusi asemakaavan mukainen ramppi. Tämä rauhoittaisi raskaan liikenteen läpiajoliikennettä Sulan alueella."
Vastine 1
Muistutuksessa tehtyihin esityksiin on vastattu alle:
-
Korvenrannantien ja Sulantien liittymän pääväylän säilyttäminen Korvenrannantien suuntaisena johtuu pääosin liikennemäärä-ennusteista ja liikenneturvallisuudesta. Viimeisimmän liikennemääräennusteen mukaan liikennemäärät ovat jatkossakin suuremmat Korvenrannantien suuntaisesti kuin Sulantien suuntaisesti. Lisäksi liittymän näkemät puoltavat pääväylän säilyttämistä Korvenrannantiellä. Näkemät johtuvat katutilan ahtaudesta ja liittymän teknisistä mitoituksista, jonka vuoksi väistämisvelvollisuus on järkevä säilyttää Sulantiellä molemmista suunnista Korvenrannantien-Sulantien liittymässä. Suunniteltu ratkaisu yhdessä korotetun liittymän kanssa rauhoittaa ja parantaa liittymän kokonaisturvallisuutta liikennemäärien kasvaessakin hidastamalla ajonopeuksia Sulantiellä sekä Korvenrannantiellä.
Ajoradan leveys Sulantiellä ja Sulankaarella perustuu pääosin kaavan mukaisen katutilan ahtauteen. Esimerkiksi maanpinnan korkoerot vaikuttavat suoraan kadun ulkoluiskien pituuteen ja niiden pysymiseen katualueella. Lähtökohtaisesti yleissuunnitelmassa esitetään vain alustavia ratkaisuja, joita suunnittelun edetessä tarkennetaan yksityiskohtaisempiin suunnitelmiin, kuten katu- ja rakennussuunnitelmiin. Koska vanhalla kaava-alueella Sulantie on nykyisin 7,5 metriä leveä, muutetaan myös tuleva Sulantie uudelle kaava-alueelle 7,5 m leveäksi välillä Sulankaari-Korvenrannatie kaventamalla itäistä välikaistaa 3,25 m:iin. Lisäksi Sulankaari välillä Sulantie-Fallbackantie muutetaan myös 7,5 m leveäksi kaventamalla välikaistoja. Tämän leveämmäksi katua ei kannata muuttaa, jotta katualueella säilyy myös riittävät lumitilat kadun kunnossapitoa varten.
-
Sulantien suuntainen ajoradan pykällys poistetaan suunnitelmista, mutta samalla täytyy poistaa länsipuolen kevyen liikenteen väylä ensimmäisen ajoliittymän väliltä, jotta pykällyksen poistolle on tilaa. Noin 60 metrisen kevyen liikenteen väylän poistaminen ei vaikuta olennaisesti kevyen liikenteen reitteihin, kun toisen puolen kevyen liikenteen väylä säilyy. Suunnitelmamuutoksesta tehdään revisiopiirustus.
-
Sulantien hidasteet Korvenrannantien liittymässä perustuvat aiempien kohtien vastauksiin. Hidasteilla pyritään rauhoittamaan ajonopeuksia ja siten parantamaan kys. liittymän liikenneturvallisuutta myös kevyen liikenteen näkökulmasta.
-
Sulantielle, etelästä Itäväylän suunnasta tulevalle liikenteelle, Kukkatalon sisäänajoon perustettava kääntymiskaistaehdotus otetaan huomioon suunnitelmassa. Kääntymiskaista on kuitenkin tarkoitus suunnitella ns. väistötilana. Ajoliittymän kääntösäteiden mitoitukset estävät keskisaarekkeiden tekemisen. Näin myös Sulantiehen ei tule ylimääräistä sivusiirtoa. Väistötilalla mahdollistetaan sujuva liikenne Sulantiellä pohjoissuuntaan, jolloin ruuhkautumista ei pääse syntymään kääntyvien ajoneuvojen takia. Katusuunnitelmiin tehdään revisiomuutos väistötilan lisäämiseksi.
-
Asemakaavan mukaisen Fallbackantien Itäväylän etelään suuntautuvan eritasoliittymän rampin toteuttamiseen on varauduttu Tuusulan Itäväylän vuoden 2010 aluevaraussuunnitelmassa. Kyseinen ramppi huomioidaan myös aluevaraussuunnitelman päivityksessä tänä vuonna.
Muistutus 2, Keski-Uudenmaan polkijat ry
”Olemme tutustuneet Sulan tp-alueen III katusuunnitelmaehdotukseen, ja verranneet valittuja ratkaisuja Väyläviraston ohjeeseen 18/2020: Pyöräliikenteen suunnittelu sekä Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelmaan.
Suunnitelmaehdotuksen korotetut risteysalueet ovat hyvä, liikenneturvallisuutta parantava ratkaisu. Korotetuissa risteyksissä niiltä risteyksen haaroilta, joilla ei ole kärkikolmiota, suosittelemme harkitsemaan tieliikennelain mukaisen B7 Pyöräilijän ylityspaikka -liikennemerkin lisäämistä suojatiemerkin yhteyteen.
Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen “liikennejärjestelyissä tulee näkyä, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on pyöräliikenteen väylä” (kpl 4.5.9, s. 79), joilla ei käytetä reunakiviä. Myös Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelmassa on mainittu parannuskeinona reunakivien poistaminen risteyksistä. Katusuunnitelmaehdotuksen reunakiviratkaisut tulee tarkistaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Edes luiskattu reunakivi ei kuulu pyörätien risteykseen, ja ehdotamme näiden poistamista, ja korvaamista tasaisella asfaltoinnilla.
Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaan pyörätie suunnitellaan suoraksi vähintään 20 m matkalta ennen risteystä pyöräilijän ja autoilijan välisen havaittavuuden parantamiseksi. Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty mutkia pyörätiehen ennen risteystä Sulankaarella useiden poikkikatujen kohdalla sekä erityisen outona Sulantien ja Sulanpään risteys. Ehdotamme näissä pyörätien suoristamista risteystä lähestyttäessä, joko vetämällä pyörätie kauemmas ajoradasta jo ajoissa, tai linjaamalla risteyksen myös pyörätien osalta suoraan, jotta polkupyörän kuljettajan ajolinjat eivät tule muille tienkäyttäjille yllätyksenä.
Kiertoliittymässä pyörätie tulee linjata ympyrän muotoisena ajoradan geometriaa mukaillen kuten pyöräliikenteen suunnitteluohje kpl 5.7.3 opastaa. Katusuunnitelmaehdotuksen teräviä mutkia sisältävät pyörätiet kiertoliittymissä heikentää tienkäyttäjien ennakoitavuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita.”
Vastine 2
Katusuunnitelma ei sisällä sellaisia pyörätien suojateitä, joissa olisi tarkoituksenmukaista käyttää liikennemerkkiä ”B7: Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa”.
Suunnitelmassa esitetyt kevyen liikenteen väylät ovat yhdistettyjä pyörätie ja jalkakäytäviä. Tuusulassa katuympäristöä suunnitellaan siis pyöräilyn lisäksi myös jalankulkijoille ja monen muun näkökulman kannalta, kuten esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Suojateiden yhteyteen on suunniteltu reunakivilinjoja suojateiden esteettömyysohjeistuksen mukaisesti. Eli toinen puoli suojatien reunakivilinjasta on osoitettu jalankulkijoille ja toinen pyöräilijöille. Pyöräilijöiden puolella reunakivi on asennettu samaan tasoon asfaltin kanssa.
Kevyen liikenteen väylät on suunniteltu katualueelle tilankäytön, katukalusteiden, näkemien ja liikenneturvallisuuden mukaan. Esimerkiksi suojatiet on sijoitettu ulommas liittymäalueesta, jotta suojatien ylitysmatka olisi mahdollisimman lyhyt. Liittymän geometrian muutosten avulla kevyen liikenteen käyttäjien havaittavuus paranee ajonopeuksien laskiessa.
Kiertoliittymissä symmetristen muotojen saaminen kevyen liikenteen väylille ei ole aina mahdollista, johtuen risteysalueiden geometrisista säteistä ja teknisistä mitoituksista.