Kunnanhallitus, kokous 25.11.2024

Perustelut

Yleistä 

Tuusulan pääkirjaston tarveselvityksen tavoitteena on perustella tilahankinnan tarpeellisuus tai olemassa olevan tilan muutostarve, kuvata alustavasti tarvittavat tilat ja niille asetettavat vaatimukset, tutkia vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet sekä arvioida eri ratkaisujen edullisuus. Tarveselvityksestä edetään hankesuunnitelman laatimiseen. 

Tuusulan pääkirjaston nykyiset tilat toimivat alkuperäisesti käyttötarkoituksiltaan liiketiloiksi suunnitelluissa tiloissa, jotka muutettiin vuonna 2001 pääkirjastoksi. Pääkirjaston laajentunut palveluntarjonta on muuttanut tilatarvetta viime vuosikymmenten aikana. Nykyiset tilat eivät kaikilta osin vastaa tarvetta. Pääkirjaston tilatarpeet on selvitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksiin sekä käyttäjän vaatimusten perusteella nykytilanteeseen ja tulevaisuuden muuttuviin vaatimuksiin peilaten. 

Tilatarpeen muuttumisen ohella nykyiseen kirjastorakennukseen kohdistuu peruskorjaustarvetta. Kuntoarvioon kirjattu pääkirjastorakennuksen peruskorjaus tulisi aloittaa viimeistään vuonna 2026. 

Vanhan peruskorjaus tai uudisrakennus 

Peruskorjausvaihtoehdon ohella on tarveselvitysvaiheessa jo tutkittu alustavasti vaihtoehtona toteuttaa uudet kirjastotoiminnan tarvitsemat tilat. Sijaintivaihtoehtoja on aiemmin selvitetty mm. Koskensillantie-Esikunnanpolku -asemakaavaluonnoksen yhteydessä ja sittemmin tarveselvitystä laadittaessa. Potentiaalisimmat sijainnit voisivat olla ns. hyvinvointikortteli uimahallin itäpuolella tai Hyrrän kortteli. Mikäli uudisrakennusvaihtoehto valitaan, tulee sijainnista tehdä ratkaisu kohtuullisen ripeällä aikataululla, jotta em. hybridihankkeiden toteutusvaihtoedot ovat vielä aikataulullisesti mahdollisia. Hankesuunnitelman tulee valmistua ennen korttelin muiden hankkeiden hankesuunnitelmien valmistumisen aikataulussa - arviolta vuoden 2024 aikana, jotta yhteishanke olisi mahdollinen. 

Kirjastolaki ja palvelustrategia 

Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016, 6§ Yleisen kirjaston tehtävät) määrittää yleisen kirjaston tehtäviksi: 

• tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 

• ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 

• edistää lukemista ja kirjallisuutta; 

• tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 

• tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 

• edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua    
   

Yleisiä kirjastoja tulee kehittää kirjastolain tavoitteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa kirjastopalveluiden maksuttomuutta ja niiden lähipalveluluonteen säilyttämistä. Kirjastolain mukaan kirjastoja tulee kehittää avoimena oppimisen ja harrastamisen, kansalaistoiminnan tarpeita tukevina tiloina sekä digitaalista tasa-arvoa turvaavina toimijoina.  

Tuusulan kunnan tavoitteena on, että kirjasto tukee ja nostaa esille kunnan arvojen mukaista toimintaa. Kunnan seuraavan sukupolven kirjastot ovat muuntojoustavia tiloja, joissa on otettu eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioon. Kirjastojen tulee olla Tuusulan asukkaille matalan kynnyksen osallistumisareenoita, jotka kannustavat aktiiviseen kansalaisuuteen. Kirjasto vahvistaa ja ylläpitää osallisuutta sekä tarjoaa kaikille kansalaisille puitteet osallistua ja rakentaa modernia yhteisöllisyyttä. 

Kirjaston kävijämäärä 

Seuraavien vuosikymmenten aikana Tuusulaan odotetaan merkittävää väestönkasvua. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksessa toimintaan soveltuvaa tilaa tulee olla vähintään 100 m²/1000 asukasta. Pääkirjaston kävijämäärät ovat kasvaneet vuosikymmenten aikana. Vuonna 2023 nähtiin ennätys vuosittaisissa kävijämäärissä, 219 190 asiakasta, mikä tarkoitti yli 10 % kasvua. Väestön- ja kävijämäärien kasvu osoittaa kirjastopalveluiden tarpeen kasvun. 

Tarveselvityksessä tutkitut vaihtoehdot 

Perustelut

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsitteli pääkirjaston tarveselvitystä 21.5.2024. Tämän jälkeen on sijaintivaihtoehtojen vertailun tueksi vielä tehty laskelma, jossa esitetään arvio eri vaihtoehtojen kustannustehokkuudesta. Laskelmassa on tilahankinnan investointikulu jaettu oletulle käyttöajalle. Laskelma osoittaa, että kustannustehokkaimmat vaihtoehdot ovat esitetyillä oletuksilla uudisrakennusvaihtoehdot.

Hyrrän vaihtoehdosta saadaan suunnitelma ja tarkennettu kustannusarvio lähiaikoina, jolloin vaihtoehtovertailua tarkennetaan.

Perustelut

Kokouksessa esitellään pääkirjaston tarveselvitystä ja sen valmistelun tilannekatsausta.

Perustelut

Tarve lyhyesti

Tarve parantaa kirjastotoiminnan tiloja perustuu tarpeeseen kehittää toimintaa ja toisaalta nykyisen rakennuksen kunto. Tilatarpeen muuttumisen ohella nykyiseen kirjastorakennukseen kohdistuu peruskorjaustarvetta. Kuntoarvioon kirjattu pääkirjastorakennuksen peruskorjaus tulisi aloittaa viimeistään vuonna 2026. Kuntoarviota tarkempien tietojen saamiseksi Tilapalvelut on tilannut nykyisen pääkirjastorakennuksen kuntokartoituksen, joka valmistuu 11/2024.

Tuusulan pääkirjaston nykyiset tilat toimivat alkuperäisesti käyttötarkoituksiltaan liiketiloiksi suunnitellussa kiinteistössä, jotka muutettiin vuonna 2001 pääkirjastoksi. Pääkirjaston laajentunut palveluntarjonta on muuttanut tilatarvetta viime vuosikymmenten aikana. Nykyiset tilat eivät kaikilta osin vastaa tarvetta. Pääkirjaston tilatarpeet on selvitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksiin sekä käyttäjän vaatimusten perusteella nykytilanteeseen ja tulevaisuuden muuttuviin vaatimuksiin peilaten. Tuusula ja Hyrylän alue on yksi voimakkaiten kehittyvimpiä alueita Tuusulassa. Kunnan kasvusta noin 80 % sijoittuu Hyrylän suuralueelle. Väestönkasvu nojaa pääasiassa muista kunnista saatuihin muuttovoittoihin Työ- ja eläkeikäisten määrän ennustetaan kasvavan, samoin alle 7-vuotiaiden määrän. 8-15-vuotiaiden määrän elpymisen ennustetaan kohdistuvan eritoten Hyrylään.

Palvelut ovat sisällöltään ja saavutettavuudeltaan asiakaslähtöisiä.  Tämä edellyttää asiakastarpeet huomioivaa palvelumuotoilua sekä helposti löydettävää ja saavutettavaa sijaintia suurten asiakasvirtojen näkökulmasta. Kirjaston tavoitteena on saavuttaa myös uusia tuusulalaisia, joille ei perinteinen kirjasto ehkä ole luonteva  eri toimintojen, opiskelun ja työskentelyn tila. Kirjastosta pyritään luomaan akustisesti ja visuaalisesti miellyttävä kaikenikäisten kohtaamispaikka. 

Vaihtoehtojen selvittäminen

Kunnanhallitus päätti 26.8.2024 § 267 käsitellessään pääkirjaston tarveselvitystä käynnistää pääkirjaston hankesuunnitelman valmistelun ensisijaisesti vaihtoehdon 1B ja vaihtoehdon 3 (AB) pohjalta. Tarveselvitystä käsiteltäessä ei katsottu olevan tarvetta selvittää vaihtoehtoa, jossa tehtäisiin vain minimikorjaustoimenpiteitä mahdollistamatta kirjastotoiminnan kehittämistä, mikä oli siten hankesuunnitelman laatimisen lähtökohta.Tuusulan pääkirjaston hankesuunnitelman tarkasteluvaihtoehdot ovat:

• Vaihtoehto 1 - nykyisen kiinteistön peruskorjaus ja laajennus. Vaihtoehdossa korjataan nykyinen rakennus ja laajennetaan kirjaston tiloja rakennuksen sisällä ent. sote-toimiston tiloihin. Rakennus asettaa jonkin verran rajoitteita toiminnan kehittämiselle. Kustannusarvio 17,2 M€, käyttöikä peruskorjauksen jälkeen noin 20 vuotta.
• Vaihtoehto 3A - pääkirjasto sote-keskuksen laajennuksena myöhemmässä vaiheessa. Tilat vastaavat hyvin tiedossa olevaa tarvetta ja ovat muuntojoustavat. Tilojen yhdistäminen sote-keskukseen on suunniteltava jo ensivaiheessa. Kustannusarvio 22,7 M€, käyttöikä 100 vuotta edellyttäen n. 25 vuoden välein peruskorjausta.
• Vaihtoehto 3B - pääkirjasto rakennetaan uuden sote-keskuksen toteuttamisen yhteydessä. Tilat vastaavat hyvin tiedossa olevaa tarvetta ja ovat muuntojoustavat. Kustannusarvio 14,8 M€, käyttöikä 100 vuotta edellyttäen n. 25 vuoden välein peruskorjausta.

Vaihtoehtojen elinkaarieroavaisuudet johtuvat eri aikakausien rakenteista ja rakentamistekniikasta. 1980-luvun rakennuksia ei useimmiten suunniteltu tai osattu toteuttaa kestämään 100 vuotta. Toisaalta ainakin talotekniikan käyttöikä lasketaan useimmiten n. 25 vuoden mittaiseksi, joten peruskorjaustarvetta syntyy nykyajankin standardeilla toteutettaviin rakennuksiin, vaikka rakenteellisesti ja rakennusosiltaan rakennus olisi hyvässä kunnossa.

Vaihtoehtojen toiminnallisista eroavaisuuksista

Ve1

Tilaa ei ole nykyisessä kirjastossa riittävästi kaikkiin tarvittaviin toimintoihin (yhteisölliset oleskelutilat, muunneltavat tapahtumatilat, kuntalaisten työskentelytilat, pajatilat jne.) Kirjastotoiminnan laajentaminen rakennuksen koillisosaan (ns. sote-tilat) on siten perusteltua. Hankesuunnitelmassa kuvatussa peruskorjausvaihtoehdossa tilatarpeet vastaavat tilaohjelmaa tilojen laajentumisen myötä. Rakenteista on mahdollista aiheutua rajoitteita tiloihin, jotka selviävät vasta korjattaessa. 

Tästä huolimatta mm. omatoimikirjaston tilarajaus on huomattavasti helpompi tehdä uuteen kirjastoon, kun se voidaan ottaa huomioon suunnittelussa alusta asti. Tämä ei välttämättä onnistu nykyisessä kirjastossa.
Nykyinen kirjastosalissa on runsaasti kantavia pylväitä, jotka tuovat haasteita tilan muuntojoustavuuteen ja toimintojen sijoitteluun.

Ve 3A ja 3B

Uudisrakentamisvaihtoehdoissa tilat vastaavat täysin tilaohjelman tarpeita, mahdollisuus tarjota uusia palveluja. Synergia sote-keskuksen tarjoamien palvelujen kanssa ja mahdollisuus tilahjelmien tehostamiseen (sote ja kirjasto). Yhteistyömahdollisuudet kirjaston, Tuusulan yhteisötilojen ja Keusoten yhteisten tilojen välillä ovat näissä vaihtoehdoissa mahdollisia. Vaihtoehdossa V3B kirjaston ja sote-keskuksen tarjoamien palvelujen (lapsiperheet, ikäihmiset) on todettu täydentävän toisiaan, jolloin on luontevaa, että kirjaston ja sote-keskuksen välisiin sujuviin sisäisiin yhteyksiin kiinnitetään huomiota. Vaihtoehdossa V3A myöhemmin rakennettava kirjasto-osa voi mahdollisesti käsittää muutakin kuin julkishallinnollista tilaa, esimerkiksi asumista tai toimistotiloja. Tässäkin vaihtoehdossa on järjestettävä sisäinen kulkuyhteys pääkirjaston ja sote-keskuksen välille ja em. hyötyjä saavutetaan.

Hyvä saavutettavuus on yksi kirjaston tavoitteista. Linja-autoasema ja paikoitustalo mahdollistavat saavutettavuuden optimaalisimmin ja laajalti, eri kulkuvälineillä.

Kustannukset

Toteutuskustannukset (alv. 0 %) vaihtoehdoittain ovat seuraavat:

Tarveselvitysvaiheessa tutkitun ja ve 3A:han sisältyvän kevyen peruskorjauksen rakennuskustannukset ovat 5,7 M€ ja kevyellä peruskorjauksella saavutettava elinkaari on enintään 15 vuotta. Kevyen peruskorjausvaihtoehdon lisäkuluja ovat: rakentamisen ajan rahoituskulut 490 000 €, h​enkilökunnan autopaikat 385 000 €, p​ääkirjaston ja arkiston väistötilat 2 800 000 € ja k​irjaston muuttokustannukset 100 000 €. ​Näin ollen kevyen peruskorjauksen kulut yhteensä ovat noin 9,0 M€.​

Kun otetaan huomioon lisäksi oletus rakennuksen käyttöiästä, uudisrakennusvaihtoehto 3B on kustannustehokkain.

Rahoitusvaihtoehdot

Vaihtoehdossa V3A ja V3B hyvinvointikorttelin hankkeen eri rahoitusmalleja varten järjestetyssä markkinakartoituksessa kävi ilmi, että kirjastotilojen mahdollista rahoittajaa ei ole löydettävissä. Investoreilla on mielenkiintoa hyvinvointikorttelin palvelutilojen rahoitukseen, mutta vain, mikäli kohteena olisi koko toteutus (sisältäen sote-keskuksen). Koska sote-keskus toteutetaan Keusoten omarahoitteisena, ei kirjastotilojen osalta ole tarjolla sijoittajavaihtoehtoa järkevin kustannuksin.
Vaihtoehdon 1 toteutus tapahtuisi vuosien 2026 – 2028 aikana.

Vaihtoehdossa V3A kirjastotilojen toteuttaminen sote-keskuksen rakentamisen jälkeen voi alkaa esim. 5–15 vuoden kuluttua. Vaiheistamisen tarkoituksena on saada lisääaikaa tasapainottaa kunnan investoinneista syntynyttä ja syntyvää taloustilannetta. Vaiheistaminen tuo teknisiä haasteita, aiheuttaa merkittävää häiriötä samassa rakennuskokonaisuudessa toimivalle sote-keskukselle, hidastaa toteutusta ja nostaa tilojen rakentamiskustannuksia. Kirjastotilojen toteuttaminen hyvinvointikortteliin viiveellä edellyttää kevyttä peruskorjausta nykyiseen kirjastokiinteistöön, mikä tekee tästä vaihtoehdosta epäedullisen.
​​Kevyen peruskorjauksen tarve perustuu rakennusosien ja talotekniikan järjestelmien kuntoarvioon, jonka perusteella on laadittu pakollisten lyhyempiaikaisten toimenpiteiden arvio.

Vaihtoehdossa 3B alustavan aikataulun mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely toteutetaan vuoden 2025 syksyyn mennessä ja sopimus kehitysvaiheesta allekirjoitetaan loppuvuodesta 2025. Urakkavaiheen tilaus allekirjoitetaan keväällä 2026. Rakentamisen on tarkoitus alkaa viimeistään vuoden 2026 kesällä siten, että rakennuksen tulee valmistua alustavasti kesällä 2028.​​​​​​

​Päätearkisto

Jos pääkirjaston osalta valitaan muu kuin peruskorjausvaihtoehto ja nykyinen rakennus puretaan, tulee löytää uusi sijainti myös päätearkistolle. Kaikissa kirjaston osalta tutkituissa vaihtoehdoissa on tarkasteltu tilannetta, jossa pääkirjaston tiloihin sijoittuisi myös kunnan päätearkisto. Pääkirjaston hankesuunnitelmassa on myös esitetty nykyisellään pääkirjaston kellarissa sijaitsevan päätearkiston vaihtoinen sijoituspaikka suunnitteilla olevan kunnan varikon yhteyteen.

Päätearkiston toiminta ei ole siten kunnan muiden toimintojan kanssa linkissä, että niiden tulisi sijoittua ehdottomasti jonkin tietyn toiminnan yhteyteen. Päätearkiston sijaintia valittaessa kysymys on enemmänkin teknistaloudellinen.

Toteutettaessa päätearkiston ve 3A tai 3B:n mukaisesti niiden kustannusarvio 670 000 € sisältyy ed. kirjaston kustannusarvioihin. Mikäli halutaan toteuttaa päätearkisto esim. uuden varikon yhteyteen, on kustannusarvio 825 000 - 875 000 €. Kirjaston peruskorjausvaihtoehdon ve 1​ osalta on toettava, että harmillisesti arkiston väistötilakustannukset ovat noin 875 000 € (24 kk) eli käytännössä uusien tilojen toteuttamiskustannukset, koska arkistotilalle on asetettu mm. tiukat sisäilma- ja palosuojausvaatimukset. Ratkaisua, jossa päätearkisto jouduttaisiin siirtämään väistötiloihin kannattaa välttää.

Perustelut

Tarve lyhyesti

Tarve parantaa kirjastotoiminnan tiloja perustuu tarpeeseen kehittää toimintaa ja toisaalta nykyisen rakennuksen kunto. Tilatarpeen muuttumisen ohella nykyiseen kirjastorakennukseen kohdistuu peruskorjaustarvetta. Kuntoarvioon kirjattu pääkirjastorakennuksen peruskorjaus tulisi aloittaa viimeistään vuonna 2026. Kuntoarviota tarkempien tietojen saamiseksi Tilapalvelut on tilannut nykyisen pääkirjastorakennuksen kuntokartoituksen, joka valmistuu 11/2024.

Tuusulan pääkirjaston nykyiset tilat toimivat alkuperäisesti käyttötarkoituksiltaan liiketiloiksi suunnitellussa kiinteistössä, jotka muutettiin vuonna 2001 pääkirjastoksi. Pääkirjaston laajentunut palveluntarjonta on muuttanut tilatarvetta viime vuosikymmenten aikana. Nykyiset tilat eivät kaikilta osin vastaa tarvetta. Pääkirjaston tilatarpeet on selvitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksiin sekä käyttäjän vaatimusten perusteella nykytilanteeseen ja tulevaisuuden muuttuviin vaatimuksiin peilaten. Tuusula ja Hyrylän alue on yksi voimakkaiten kehittyvimpiä alueita Tuusulassa. Kunnan kasvusta noin 80 % sijoittuu Hyrylän suuralueelle. Väestönkasvu nojaa pääasiassa muista kunnista saatuihin muuttovoittoihin Työ- ja eläkeikäisten määrän ennustetaan kasvavan, samoin alle 7-vuotiaiden määrän. 8-15-vuotiaiden määrän elpymisen ennustetaan kohdistuvan eritoten Hyrylään.

Palvelut ovat sisällöltään ja saavutettavuudeltaan asiakaslähtöisiä.  Tämä edellyttää asiakastarpeet huomioivaa palvelumuotoilua sekä helposti löydettävää ja saavutettavaa sijaintia suurten asiakasvirtojen näkökulmasta. Kirjaston tavoitteena on saavuttaa myös uusia tuusulalaisia, joille ei perinteinen kirjasto ehkä ole luonteva  eri toimintojen, opiskelun ja työskentelyn tila. Kirjastosta pyritään luomaan akustisesti ja visuaalisesti miellyttävä kaikenikäisten kohtaamispaikka. 

Vaihtoehtojen selvittäminen

Kunnanhallitus päätti 26.8.2024 § 267 käsitellessään pääkirjaston tarveselvitystä käynnistää pääkirjaston hankesuunnitelman valmistelun ensisijaisesti vaihtoehdon 1B ja vaihtoehdon 3 (AB) pohjalta. Tarveselvitystä käsiteltäessä ei katsottu olevan tarvetta selvittää vaihtoehtoa, jossa tehtäisiin vain minimikorjaustoimenpiteitä mahdollistamatta kirjastotoiminnan kehittämistä, mikä oli siten hankesuunnitelman laatimisen lähtökohta.Tuusulan pääkirjaston hankesuunnitelman tarkasteluvaihtoehdot ovat:

• Vaihtoehto 1 - nykyisen kiinteistön peruskorjaus ja laajennus. Vaihtoehdossa korjataan nykyinen rakennus ja laajennetaan kirjaston tiloja rakennuksen sisällä ent. sote-toimiston tiloihin. Rakennus asettaa jonkin verran rajoitteita toiminnan kehittämiselle. Kustannusarvio 17,2 M€, käyttöikä peruskorjauksen jälkeen noin 20 vuotta.
• Vaihtoehto 3A - pääkirjasto sote-keskuksen laajennuksena myöhemmässä vaiheessa. Tilat vastaavat hyvin tiedossa olevaa tarvetta ja ovat muuntojoustavat. Tilojen yhdistäminen sote-keskukseen on suunniteltava jo ensivaiheessa. Kustannusarvio 22,7 M€, käyttöikä 100 vuotta edellyttäen n. 25 vuoden välein peruskorjausta.
• Vaihtoehto 3B - pääkirjasto rakennetaan uuden sote-keskuksen toteuttamisen yhteydessä. Tilat vastaavat hyvin tiedossa olevaa tarvetta ja ovat muuntojoustavat. Kustannusarvio 14,8 M€, käyttöikä 100 vuotta edellyttäen n. 25 vuoden välein peruskorjausta.

Vaihtoehtojen elinkaarieroavaisuudet johtuvat eri aikakausien rakenteista ja rakentamistekniikasta. 1980-luvun rakennuksia ei useimmiten suunniteltu tai osattu toteuttaa kestämään 100 vuotta. Toisaalta ainakin talotekniikan käyttöikä lasketaan useimmiten n. 25 vuoden mittaiseksi, joten peruskorjaustarvetta syntyy nykyajankin standardeilla toteutettaviin rakennuksiin, vaikka rakenteellisesti ja rakennusosiltaan rakennus olisi hyvässä kunnossa.

Vaihtoehtojen toiminnallisista eroavaisuuksista

Ve1

Tilaa ei ole nykyisessä kirjastossa riittävästi kaikkiin tarvittaviin toimintoihin (yhteisölliset oleskelutilat, muunneltavat tapahtumatilat, kuntalaisten työskentelytilat, pajatilat jne.) Kirjastotoiminnan laajentaminen rakennuksen koillisosaan (ns. sote-tilat) on siten perusteltua. Hankesuunnitelmassa kuvatussa peruskorjausvaihtoehdossa tilatarpeet vastaavat tilaohjelmaa tilojen laajentumisen myötä. Rakenteista on mahdollista aiheutua rajoitteita tiloihin, jotka selviävät vasta korjattaessa. 

Tästä huolimatta mm. omatoimikirjaston tilarajaus on huomattavasti helpompi tehdä uuteen kirjastoon, kun se voidaan ottaa huomioon suunnittelussa alusta asti. Tämä ei välttämättä onnistu nykyisessä kirjastossa.
Nykyinen kirjastosalissa on runsaasti kantavia pylväitä, jotka tuovat haasteita tilan muuntojoustavuuteen ja toimintojen sijoitteluun.

Ve 3A ja 3B

Uudisrakentamisvaihtoehdoissa tilat vastaavat täysin tilaohjelman tarpeita, mahdollisuus tarjota uusia palveluja. Synergia sote-keskuksen tarjoamien palvelujen kanssa ja mahdollisuus tilahjelmien tehostamiseen (sote ja kirjasto). Yhteistyömahdollisuudet kirjaston, Tuusulan yhteisötilojen ja Keusoten yhteisten tilojen välillä ovat näissä vaihtoehdoissa mahdollisia. Vaihtoehdossa V3B kirjaston ja sote-keskuksen tarjoamien palvelujen (lapsiperheet, ikäihmiset) on todettu täydentävän toisiaan, jolloin on luontevaa, että kirjaston ja sote-keskuksen välisiin sujuviin sisäisiin yhteyksiin kiinnitetään huomiota. Vaihtoehdossa V3A myöhemmin rakennettava kirjasto-osa voi mahdollisesti käsittää muutakin kuin julkishallinnollista tilaa, esimerkiksi asumista tai toimistotiloja. Tässäkin vaihtoehdossa on järjestettävä sisäinen kulkuyhteys pääkirjaston ja sote-keskuksen välille ja em. hyötyjä saavutetaan.

Hyvä saavutettavuus on yksi kirjaston tavoitteista. Linja-autoasema ja paikoitustalo mahdollistavat saavutettavuuden optimaalisimmin ja laajalti, eri kulkuvälineillä.

Kustannukset

Toteutuskustannukset (alv. 0 %) vaihtoehdoittain ovat seuraavat:

Tarveselvitysvaiheessa tutkitun ja ve 3A:han sisältyvän kevyen peruskorjauksen rakennuskustannukset ovat 5,7 M€ ja kevyellä peruskorjauksella saavutettava elinkaari on enintään 15 vuotta. Kevyen peruskorjausvaihtoehdon lisäkuluja ovat: rakentamisen ajan rahoituskulut 490 000 €, h​enkilökunnan autopaikat 385 000 €, p​ääkirjaston ja arkiston väistötilat 2 800 000 € ja k​irjaston muuttokustannukset 100 000 €. ​Näin ollen kevyen peruskorjauksen kulut yhteensä ovat noin 9,0 M€.​

Kun otetaan huomioon lisäksi oletus rakennuksen käyttöiästä, uudisrakennusvaihtoehto 3B on kustannustehokkain.

Rahoitusvaihtoehdot

Vaihtoehdossa V3A ja V3B hyvinvointikorttelin hankkeen eri rahoitusmalleja varten järjestetyssä markkinakartoituksessa kävi ilmi, että kirjastotilojen mahdollista rahoittajaa ei ole löydettävissä. Investoreilla on mielenkiintoa hyvinvointikorttelin palvelutilojen rahoitukseen, mutta vain, mikäli kohteena olisi koko toteutus (sisältäen sote-keskuksen). Koska sote-keskus toteutetaan Keusoten omarahoitteisena, ei kirjastotilojen osalta ole tarjolla sijoittajavaihtoehtoa järkevin kustannuksin.
Vaihtoehdon 1 toteutus tapahtuisi vuosien 2026 – 2028 aikana.

Vaihtoehdossa V3A kirjastotilojen toteuttaminen sote-keskuksen rakentamisen jälkeen voi alkaa esim. 5–15 vuoden kuluttua. Vaiheistamisen tarkoituksena on saada lisääaikaa tasapainottaa kunnan investoinneista syntynyttä ja syntyvää taloustilannetta. Vaiheistaminen tuo teknisiä haasteita, aiheuttaa merkittävää häiriötä samassa rakennuskokonaisuudessa toimivalle sote-keskukselle, hidastaa toteutusta ja nostaa tilojen rakentamiskustannuksia. Kirjastotilojen toteuttaminen hyvinvointikortteliin viiveellä edellyttää kevyttä peruskorjausta nykyiseen kirjastokiinteistöön, mikä tekee tästä vaihtoehdosta epäedullisen.
​​Kevyen peruskorjauksen tarve perustuu rakennusosien ja talotekniikan järjestelmien kuntoarvioon, jonka perusteella on laadittu pakollisten lyhyempiaikaisten toimenpiteiden arvio.

Vaihtoehdossa 3B alustavan aikataulun mukaan kilpailullinen neuvottelumenettely toteutetaan vuoden 2025 syksyyn mennessä ja sopimus kehitysvaiheesta allekirjoitetaan loppuvuodesta 2025. Urakkavaiheen tilaus allekirjoitetaan keväällä 2026. Rakentamisen on tarkoitus alkaa viimeistään vuoden 2026 kesällä siten, että rakennuksen tulee valmistua alustavasti kesällä 2028.​​​​​​

​Päätearkisto

Jos pääkirjaston osalta valitaan muu kuin peruskorjausvaihtoehto ja nykyinen rakennus puretaan, tulee löytää uusi sijainti myös päätearkistolle. Kaikissa kirjaston osalta tutkituissa vaihtoehdoissa on tarkasteltu tilannetta, jossa pääkirjaston tiloihin sijoittuisi myös kunnan päätearkisto. Pääkirjaston hankesuunnitelmassa on myös esitetty nykyisellään pääkirjaston kellarissa sijaitsevan päätearkiston vaihtoinen sijoituspaikka suunnitteilla olevan kunnan varikon yhteyteen.

Päätearkiston toiminta ei ole siten kunnan muiden toimintojan kanssa linkissä, että niiden tulisi sijoittua ehdottomasti jonkin tietyn toiminnan yhteyteen. Päätearkiston sijaintia valittaessa kysymys on enemmänkin teknistaloudellinen.

Toteutettaessa päätearkiston ve 3A tai 3B:n mukaisesti niiden kustannusarvio 670 000 € sisältyy ed. kirjaston kustannusarvioihin. Mikäli halutaan toteuttaa päätearkisto esim. uuden varikon yhteyteen, on kustannusarvio 825 000 - 875 000 €. Kirjaston peruskorjausvaihtoehdon ve 1​ osalta on toettava, että harmillisesti arkiston väistötilakustannukset ovat noin 875 000 € (24 kk) eli käytännössä uusien tilojen toteuttamiskustannukset, koska arkistotilalle on asetettu mm. tiukat sisäilma- ja palosuojausvaatimukset. Ratkaisua, jossa päätearkisto jouduttaisiin siirtämään väistötiloihin kannattaa välttää.