Kunnanhallitus, kokous 25.11.2024

Perustelut

Laura Vaarnas esitti seuraavan hänen ja muun valtuutetun aloitteen:

Ehdotan, että Tuusulassa otetaan kouluissa käyttöön konkreettinen ohjelma koulukiusaajille. Ohjelmaan  jokainen kiusaaja osallistuu vanhempiensa kanssa, jolloin perheen sitoutuminen edistää tilanteen  ratkaisemista sekä avun ja muutoksen saamista kiusaajan häiriökäyttäytymiseen.   

Idean ”äiti” on Riitta Rönkkö Lempäälästä, joka on tämän ideansa julkaissut sosiaalisessa mediassa  
(Facebook, Riitta Rönkkö 4.4.2024 https://www.facebook.com/riitta.ronkko.5/posts/pfbid02FNq1PVAMkjMsvX45hRKpP8jEp5y8Y7tkgPDAwSB ybmSB2G6Ba7DMbBVpEwTkudFrl )  

Tämän idean pohjalta esitän, että Tuusula sivistyksen kärkikuntana valmistelee tämän vuoden aikana tuusulalaisen mallin ja ottaa käyttöön ohjelman koulukiusaajille. Ohjelmalle varataan rahoitus Tuusulan  kunnan budjetista viimeistään alkaen vuodesta 2025.  

Ohjelma voi sisältää kiusaajalle ja hänen vanhemmilleen esimerkiksi 5-10 kertaa ammattilaisten kanssa käytäviä keskusteluita, psyykkistä kartoitusta kiusaamiseen johtavista syistä ja taustoista, empatian kyvyn  kartoitusta ja opettamista kiusaajalle. Tavoitteena on pureutua siihen ongelmaan, joka saa lapsen  kiusaamaan toisia. Selvitystä toiminnan juurisyistä; onko kyse huomiontarpeesta, pelosta tulla itse  syrjäytetyksi vai jostain muusta. Ja lopulta apua myös kiusaajalle itselleen. Tehdään selväksi kouluissa, että kiusaamisella on seuraukset ja kiusaamisen jatkaminen ei ole hyväksyttävää. Tähän ohjelmaan joutuu jokainen, joka kiusaa toista. Sillä lapsi, joka kiusaa on avun tarpeessa.   

Perustelut

Valtuustoaloitetta on arvioitu eri osa-alueiden kautta.  

Strategiayhteys 

Aloite liittyy kunnan strategisiin päämääriin kuten hyvinvointi sekä turvallisuus. 

Laatu

Kiusaamisen ja oppilaiden ristiriitatilanteiden vähentäminen parantaa oppimisen ja yhteisöllisyyden laatua. 

Tuottavuus- ja talousnäkökulmat  

Aloitteen toteuttaminen kuvatussa muodossa tarkoittaisi kustannusten nousua asiantuntijapalveluissa, mutta voi auttaa kohdentamaan olemassa olevaa resurssia oppimiseen. Yleinen hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy myös muissa kustannuksissa. Aloitteen tavoitteeseen on kuitenkin mahdollista päästä myös ilman merkittävää asiantuntijapalveluiden kustannustason nostoa.  

Vastaus asiasisältöön: 

Aloitteen tekijä on ottanut esille tärkeän asia. Kiusaamiseen tulee puuttua, jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen ja hyvinvointia tukevaan koulupäivään.  Kiusaamisen ehkäisemistä ja suunnitelmallista puuttumista tulee arvioida säännöllisesti. osana koulujen hyvinvointityötä.  

Perusopetuksessa on käytössä lakisääteinen suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Ko. suunnitelmassa on kuntakohtaiset ohjeistukset, jonka lisäksi jokainen koulu kirjaa suunnitelmaan omat koulukohtaiset tarkennukset.  

Opetuksen järjestäjä ja koulut tekevät säännöllisesti oppilaiden hyvinvointia kartoittavia kyselyjä niin koulukohtaisella kuin kuntatasolla. Tämän lisäksi käytössä on valtakunnalliset kyselyt ja niiden tulokset esim. kouluterveyskysely. Arvioinnin pohjalta voidaan kehittää tai ottaa käyttöön uusia toimintamalleja 

Hyvinvoinnin ja turvallisen koulupäivän tukeminen tapahtuu osana koulun normaalia toimintaa. Tuusulan kaikissa kouluissa on käytössä Prokoulu- toimintamalli, joka vahvistaa osaltaan koulun yhteisöllisyyttä ja oppilaiden hyvää käyttäytymistä. Tämän lisäksi kouluissa on käytössä toimintamalleja, joilla tuetaan hyvää ja turvallista arkea. Mahdollisesti esiin tuleviin kiusaamistapauksiin suhtaudutaan vakavasti. Asian selvittämiseksi käytössä on mm. KIVA- koulu toimintamalli.  Toimintamallin tavoitteena on ennaltaehkäistä kiusaamista ja kiusaamistapauksissa tarjota selkeä toimintamalli kiusaamiseen puuttumisesta. Sekä Prokoulu- että KIVA- koulu ovat tutkimustietoon pohjautuvia toimintamalleja. Edellä mainittujen toimintamallien lisäksi kouluilla on käytössä esim. tunnetaitoja tukevia toimintamalleja.  

Valtakunnallisella ja myös Tuusulassa tehtyjen havaintojen perusteella kiusaaminen on lisääntynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti tämä näkyy myös koulun arjessa. Somemaailmassa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisemiseksi ja avun antamiseksi on kehitetty valtakunnallisesti erilaisia toimintamalleja tai digitaalisia palveluita. 

On tärkeää, että kiusaamiseen puututaan matalalla kynnyksellä ja kiusaamisen ehkäiseminen on osa koulun arkityötä. Opiskeluhuollon palvelut tukevat osaltaan koko yhteisöä tai yksittäistä oppilasta. Koulun yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä käsitellään koko kouluyhteisöä koskevia ilmiöitä koko koulun tasolla. Opiskeluhuollon henkilöstö osallistuu tarvittaessa myös luokkakohtaiseen työskentelyyn esim. tukemaan luokan ryhmäytymistä. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa oppilaalla on käytössä kuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhuollon palvelut. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu oppilaan hänen huoltajansa suostumukseen.  

Opetushenkilöstön lisäksi kouluilla on opetusvelvollisuuteen sitomatonta henkilöstöä, alakouluilla koulujen perheohjaajat. Kiusaamistapauksissa koulujen perheohjaajat voivat työskennellä niin kiusaajan, kiusatun kuin perheiden kanssa. Palvelu on matalan kynnyksen palvelua ja palveluiden piiriin voi oppilas tai hänen huoltajansa hakeutua itse tai hakeutuminen voidaan tehdä yhdessä koulun henkilöstön kanssa. 

Yläkouluilla kouluvalmentajat työskentelevät nuorten kanssa ja tätä kautta tukevat nuoria esim. keskustelujen kautta. Kouluvalmentajat osallistuvat koulun yhteisölliseen työhön ja tukevat yksittäisen oppilaan koulunkäyntiä ja kouluun kiinnittymistä.  

Edellä mainituilla henkilöstöryhmillä on valmiuksia käsitellä kiusaamista niin kiusaajan kuin kiusatun ja hänen perheensä kanssa. On kuitenkin huomioitava, että voimme ohjata oppilasta/perhettä palveluiden piiriin, mutta viime kädessä päätöksen palvelun vastaanottamisesta tekee oppilas tai hänen huoltajansa. 

Opetustoimessa aloitteen tekijän ehdottamaa toimintamallia voidaan kehittää opetustoimen tarjoamana varhaisena ja ennaltaehkäisevänä työnä. Mikäli aloitteen tekijän tarkoittamat asiantuntijat ovat opiskeluhuollon- terveys- tai sosiaalihuollon ammattilaisia tulee toimintamallin suunnittelu käynnistää ja tehdä yhteistyössä Hyvinvointialueen kanssa.