Kunnanhallitus, kokous 25.11.2024

Perustelut

Tuusulan kunnan yleisenä tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkko kattaa yhdenvertaisesti tuusulalaisten palvelut ja Tuusulan alueelle kohdistuvat hyvinvointialueen palveluverkkoinvestoinnit tulevat vuosien 2023-2026 investointiohjelmaan. 

Tuusulan kunnan konkreettisina tavoitteina ovat  

1. Hyrylän terveyskeskuksen uudistaminen, periaatelinjaus uudisinvestoinnista ja suunnittelun käynnistäminen 
2. Täyden palvelun perhekeskuksen saaminen Hyrylään (hyvin-vointialueelle kaksi perhekeskusta; Hyvinkää ja Tuusula) 
3. HYPA-korttelin toteutuksen käynnistäminen Rykmentinpuistoon 
4. Lähivastaanottopisteet (terveyskeskukset) varmistaminen kaikissa kuntakeskuksissa 
5. Sujuvat liikenneyhteydet hyvinvointialueen palveluihin

Hyrylän uuden sotekeskuksen valmistelua on tehty yhteistyössä Keusoten kanssa. Kunnassa on laadittu suunnitelmia täyden palvelun perhekeskuksen ja uuden terveysaseman sijoittumisesta Rykmentinpuiston kortteliin. Täyden palvelun perhekeskus tarjoaa lapsiperheille laajat palvelut samassa toimipisteessä. Tähän yhteyteen voi sijoittua mysö Tuusulan kunnan hyvinvoinnin edistämisen palveluita tai siihen liittyviä tiloja. Suunnittelualue on Senaatin-kiinteisäjen omistamana ja alueen suunnittelua tehdään yhteistyössä Senaatin kanssa. Kokouksessa esitellään uuden sotekeskuksen suunnitelmia. 

Perustelut

Hankkeen suunnittelu

Hyrylään tavoitellaan tavoitellaan täyden palvelun perhekeskusta (työnimellä myös Tuusulan sote-keskus). Alla on esimerkkjä ensikäyttöön suunnitelluista, mahdollisista toiminnoista. Toiminnot tarkentuvat suunnittelun edetessä.

• Vastaanottopalvelut, kiirevastaanotto​
• Suun terveydenhuolto​
• Toimintaa tukevat kliiniset ja muut tukipalvelut esim. kuvantaminen, näytteenotto, apuvälinejakelu, välinehuolto​
• Neuvola, perheneuvola sekä muita perheiden palveluja​
• Eri ikäisten kuntoutuspalveluja​
• Sosiaalityötä eri ryhmille​
• Ikääntyvien palveluita esim. ikääntyvin päivätoiminta, geriatrinen keskus​
• Kotihoito​
• Mielenterveys- ja päihdepalveja​
   

Tuusulan sote-keskukseen tulee tiloja Tuusulan kunnalta ja Keusotelta. Keskukseen on mahdollista toteuttaa tiloja lisäksi muille tarvitsijoille. Tässä vaiheessa kiinnostuksensa ovat ilmoittaneet Keuda ja HUS diagnostiikka. Ennen kilpailutusvaiheen käynnistymistä kunkin toimijan tulee määritellä oma tilatarpeensa kohtuullisen tarkasti, jotta kilpailutusvaiheessa hankkeeseen tarjoutuvilla on realistinen kuva laajuudesta, johon tarjouksensa perustavat. Tilasuunnittelun tilanne lyhyesti:

• Keusoten tilatarpeen määrittely on vielä kesken. Alustavat tilatarpeen määrittelyt on tehty, mutta kustannussyihin ja toiminnan kehittämiseen perustuva tarpeen tarkennus tulee vielä tehdä.
• Keuda on alustavasti ilmoittanut olevansa kiinnostuneensa myös hankkeeseen osallistumisesta. Keuda katsoo, että olisi hyödyksi, jos hankkeen myötä toteutettaisiin tiloja myös heidän käyttöön. Tilamäärittely on vasta alkamassa. Yhteistyömahdollisuus tuli esille vasta viime viikkoina.
• HUS diagnostiikan tilatarve pystytään määrittelemään jo huomattavan tarkasti, mutta keskustelu tiloihin tulevista toiminnoista on vielä kesken.
• Kunnan tilatarve on määritelty käytön kannalta. Kunta tarvitsee kokoontumistilaa, joskin laajuus- ja tilan yhteiskäyttöasiat ovat vielä selvittämättä. Nämä asiat tarkentuvat vasta, kun kiinteistön muiden käyttäjien tilatarpeet on saatu määriteltyä.

Kaikkien toimijoiden tarkoituksena on siirtyä vuokralle tuleviin tiloihin. Toimijoiden tilatarpeiden kattamiseksi tulee hanke kilpailuttaa. Tämän valmistelutyön eteenpäin saaminen edellyttää lisäresursseja hankkeen suunnittelu- ja hankinnan valmistelutyöhön. Tulevaisuuden sote-keskuksen hankinta edellyttää hankinta-, juridiikka-, perusterveydenhuollon tilojen suunnitteluosaamista omaavan työryhmän hankkimista. Tarvitaan konsulttiryhmä, joka valmistelee hankintalain mukaiset asiakirjat ja varmistaa, että niiden avulla saadaan tilaajien tarvetta vastaavat tilat. Tämän konsulttiryhmän hankkimiseksi on valmisteltu kilpailutusasiakirjat ja aloitettu markkinavuoropuhelu.

Neuvottelu maanomistajan kanssa 

Senaatti kiinteistöt omistaa suurimman osa korttelista, johon keskus on tarkoitus toteuttaa. Maanomistajan kanssa kunta kävi neuvottelun, jossa selvitettiin eri etenemismallit. Maanomistaja katsoo, että kunnan tulisi hankkia koko korttelialue omistukseensa. Hankkeen etenemistä helpottaa, mikäli osapuolia on vähemmän. Valmisteltava keskus ei tarvitse toteutuakseen koko korttelia. Mikäli keskeisen keskustakortteli hankitaan kokonaisuudessaan kunnan omistukseen, kunta saa mahdollisuuden ohjata myös korttelin loppuosan toteutumista. Korttelin suunnittelua jatketaan sote-osuuden suunnittelun yhteydessä.

Hankkeen eteneminen kunnan päätöksenteossa

1. Hankintarenkaan muodostaminen. Sovitaan yhteishankinnan pelisäännöistä muiden tilojen tarvitsevien kanssa. Sopimus tästä valmistellaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Sopimuksessa sovitaan osapuolten vastuista ja kustannusjaosta.

2. Kiinteistökaupan hyväksyminen. Tarvittavan kiinteistön ostaminen Senaatilta eteenpäin hankkeen toteuttajalle myytäväksi

3. Hankinta-asiakirjojen hyväksyminen. Määritellään tavoitteet, hankesopimusluonnos, kiinteistökaupan esisopimus, vuokrasopimusluonnos yms. kilpailuttamista varten.

4. Hankintapäätös. Kilpailutuksen lopuksi arvioidaan tarjoukset ja tehdään päätös hankinnasta.

5. Toteutusvaiheeseen siirtymispäätös. Hankintapäätöksen jälkeen hanketta kehitetään yhteistyössä. Kehittämisvaiheen päätteeksi siirrytään toteutusvaiheeseen.

6. Vuokrasopimuksen hyväksyminen. Kehittämisvaiheessa tehtyjen tarkennusten mukaisin muokkauksin hyväksytään tilojen vuokrasopimus.

7. Kiinteistökauppa. Myydään tontti toteutettavaksi.

Keusoten päätöksenteko

Päätöksenteko etenee Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkostosuunnitelman päätöksenteon mukaisesti.

Perustelut

Tuusulan kuntastrategian  vaikuttaminen ja yhteistyö -ohjelmaan on kirjattu yhtenä keskeisenä tavoitteena hyvinvointialueen edunvalvonnassa saada uusi sotekeskus Hyrylään. Keusote on päättänyt aiemmin palvelujen verkostosuunnitelmassa täyden palvelun perhekeskuksen sijoittumisesta Hyrylään. Hyrylän terveysasema on remontoitu eri vuosikymmeninä, mutta korjausvelkaa on kerääntynyt huomattavasti. Aseman tilaohjelma on vanhentunut, eikä tilojen saneerauksella saavuteta modernia tilaohjelmaa​ sekä terveysasema kärsii kunto- ja sisäilmaongelmista. Kokonaistilanne huomioiden on tarkoituksenmukaista yhdistää Hyrylän sotepalvelut ja täyden palvelun perhekeskus ja viedä eteenpäin tulevaisuuden palvelutarpeet huomioivaa sotekeskusta.  Uusi tuleva sotekeskus hyväksyttiin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan ja keskus on nimetty vuoden 2023 alussa hyvinvointikeskukseksi

Hyvinvointikeskus tulisi sijoittumaan keskeiselle sijainnille​ Hyrylän keskustaan osana Rykmentinpuiston aluetta kortteliin 5729:  Lähietäisyydellä sijaitsevat palvelut mahdollistavat asiakkaille erityyppisten asioiden hoitoa samalla käynnillä​ ja hyvinvointikeskus muodostaa yhdessä muiden lähietäisyydellä olevien toimintojen kanssa elävää keskusta-aluetta​. Hyvinvointikeskuksen saavutettavuus on hyvä ja sen viereen sijoittuu mm. linja-autoasema. Alueella on hyvinvointikeskukselle lainvoimainen ja hankkeelle soveltuva asemakaava​.

Hyvinvointikeskukseen sijoittuvat mm. Hyrylän terveysaseman palvelut, täyden palvelun perhekeskus ja ikäihmisten toimintaan tulevat tilat. Kumppaneiksi toivotaan lisäksi sekä ammatillista koulutusta (Keuda) että korkeakoulutusta. Hyvän sijainnin huomioon ottaen olisi toivottavaa saada samaan kortteliin muitakin palveluntarjoajia kuin em. todetut julkiset. Kortteliin saataneen myös asuinrakentamista. Keusoten tavoittelema ikäihmisten asumisyksikkö voi sijoittua tähän tai lähialueen kortteleihin. Hyvinvointikeskuksen kortteliin sijoittuvat, täydentävät toiminnot valikoidaan yhteistyössä hankkeeseen osallituvien osapuolien kanssa.

Hyvinvointikeskuksen ohjantaan on perustettu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Tuusulan kunnan yhteinen ohjausryhmä. Käynnistämme parhaillaan hankkeen valmistelevan ja hankinnan kilpailuttavan tiimin kilpailutusta, valmistelemme tilaohjelmaa ja kokoavaa projektisuunnitelmaa.

Ikäihmisten määrä kasvaa Tuusulassa ja hyvinvointikeskus tulee tarjoamaan ikäihmisten hyvinvointia edistävään toimintaan soveltuvat, esteettömät tilat.

Kansliapäällikkö Virpi Sailas antaa kokouksessa tilannekatsauksen hyvinvointikeskuksen etenemisestä.

Perustelut

Valtuustoasiain valmistelutoimikunnalle esitellään Hyrylän sote-keskuksen tilannekatsaus ja asian eteneminen. Lisäksi esitellään myös muiden hankkeiden tarveselvityksiä, jotka linkittyvät sote-keskukseen. 

Perustelut

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue ja Tuusulan kunta valmistelevat Hyrylän taajamaan hyvinvointikorttelin toteuttamista. Kortteliin tavoitellaan toteutettavaksi Hyrylän sote-keskusta, pysäköintilaitosta, asuinrakentamista ja mahdollisesti Tuusulan kunnan kirjastoa varten tiloja. Hyrylän sote-keskuksen yhteyteen on todettu Keusoten tarvitsemien tilojen lisäksi tarve sijoittaa HUS Diagnostiikkakeskuksen käyttöön tiloja, yhteisötila (monikäyttöinen kokoontumistila) sekä mahdollisuus sijoittaa liiketilaa esimerkiksi terveyspalveluja tarjoavien yritysten käyttöön. Hyvinvointikortteliin voi sijoittua myös Tuusulan kirjaston tiloja.

Yhteisötilaan, liiketilaan ja HUSin käyttöön suunniteltuihin tiloihin viitataan termillä ”pienemmät tilat”.

Hankkeen rahoitusvaihtoehtoehtoja selvitettäessä markkinakartoituksen yhteydessä on todettu, että mikäli Keusote toteuttaa sote-keskuksen omarahoitteisena eikä Tuusulan kirjastotilaa toteuteta Hyrylän sote-keskushankkeen toteutuksen yhteydessä, on erittäin haastavaa löytää ulkopuolista pienempien tilojen rahoittajaa. Lisäksi on todettu, että Keusote ei voi toimia näiden tilojen rahoittajana Keusoten lainanottovaltuuden ollessa rajallisia tämän hankkeen osalta.

Tilanteessa Keusoten rahoituksen ulkopuolelle jäävien pienempien tilojen rahoittajaksi voi Tuusulan kunta sitoutua. Tuusulan kunta voi näin toimiessaan jäädä tilojen omistajaksi suoraan tai perustettavan yhtiön kautta. Kunta voi näin edettäessä myöhemmässä vaiheessa myös myydä tilat eteenpäin ja harkita tilojen vuokraamista omiin tarkoituksiinsa esim. yhteisötilan osalta.

Perustelut

Kokouksessa esitellään Hyrylän sote-keskuksen etenemistä ja sen valmistelun tilannekatsausta.

Perustelut

Valmistelu

​​​​​​Hankesuunnitelmaa on työstetty yhteistyössä kunnan, Keusoten ja konsulttien kesken. Konsulttitoimisto WSP on ollut mukana työssä tarveselvitysvaiheesta alkaen. Hankesuunnitelma toimii pohjana kilpailutusvaiheessa tehtäville toiminnallisille ja teknisille vaatimuksille. Laadittuun hankesuunnitelmaan on määritelty hankkeen tavoitteita liittyen laajuuteen, toimivuuteen, laatuun, kustannuksiin ja aikatauluun. Turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Hyrylän sote-keskuksen ja tähän liittyvien hankkeiden hankesuunnitelmat on saatu valmisteltua hyväksyntäkierroksella.

Hankesuunnitelmat

Hyrylään sijoittuvaan Hyvinvointikortteliin suunnitellaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Hyrylän sosiaali- ja terveyskeskusta (sote-keskus), joka korvaa Hyrylän sosiaali- ja terveysasemalla olevia palveluita ja muutamia muita hyvinvointialueen alueen palveluita. Sote-keskus sijoittuu ns. Hyvinvointikortteliin välittömästi uimahallin itäpuolelle. Hyvinvointikorttelin kokonaisuuteen on suunniteltu Hyrylän sote-keskuksen, sisältäen yksityisen terveyspalveluiden ja HUS diagnostiikan tarvitsemien tilojen sekä Tuusulan kunnan tarvitsemien yhteisötilojen, pysäköintilaitoksen, ja mahdollisesti kirjaston projekteja. Näistä toteuttamiseen liittyviä vaihtoehtoja on kuvattu hankesuunnitelmissa. Kortteliin sijoittunee lisäksi asuinrakentamista, minkä osalta on käynnistetty markkinakartoitus mahdollisten toteuttajien löytämiseksi.

Sote-keskuksen osuus on pääosin hankesuunnitelmassa esitetyllä tavalla Keusoten käyttöön ja kustannettavaksi tulevia tiloja. Hankesuunnittelun yhteydessä on selvitetty tilatarpeita. Hyrylän uuteen sote-keskukseen integroidaan monipuolisesti nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluita koko Keusoten alueelta. Sote-keskushankkeessa on mahdollisuus kehittää palveluja ja vähentää tilatarvetta. Hankesuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset suunnitella kustannustehokas ja kestävä uudisrakennus, joka samaan aikaan on saavutettava, selkeä ja viihtyisä kaikille käyttäjilleen.

Koska hanke sisältää myös kunnan käyttöön tai ainakin rahoittamia tiloja, tulee sote-keskuksen hankesuunnitelma käsitellä myös kunnassa. Hyvinvointikorttelin eri hankkeiden osalta on valmisteltu hankesuunnitelmat siten, että sote-keskuksen hankesuunnitelma sisältää yksityisen palveluntarjoajan, HUS diagnostiikan ja kunnan yhteisötilan. Näiden rahoitusratkaisusta on tehty ehdollinen päätös 10.6.2024 (§ 231 Hyrylän sote-keskus, pienempien tilojen rahoituksen esisopimus). Sote-keskushankkeeseen on sisällytetty myös kunnan käyttöön tarkoitettu yhteisötila. Nykyistä parempi yhteisötila mahdollistaa osin nyt käytössä olevien yhteisötilojen käytöstä luopumista, mutta tässä vaiheessa mahdollisista tiloista luopumisesta ei ole välttämättä päätettävä. Yhteisötiloihin liittyen on valmisteltu liitteenä oleva hankeselvitys. Kunta tarvitsee sekä tähän kortteliin rahoittamiensa tilojen lisäksi muista tarpeista johtuen runsaasti pysäköintipaikkoja, joiden toteuttaminen tämän hankkeen yhteydessä on mielekästä riittävän tehokkaan pysäköintiratkaisun toteuttamiseksi. Tämän osalta on laadittu koko korttelin kattava pysäköintiratkaisun hankesuunnitelma, joka on liitteenä.

Sote-keskushankkeeseen voidaan niin päätettäessä liittää kunnan pääkirjaston uusien tilojen toteuttaminen. Pääkirjaston osalta on valmisteltu erillinen hankesuunnitelma, jota käsitellään eri asiakohdassa..

Toteutustapa ja organisoituminen

Esityksenä on, että kokonaisuuden toteuttamiseksi perustetaan keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö (kkoy), jonka osakekannan omistavat Keusote ja Tuusulan kunta. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö vie hankkeen kilpailuttamisen, kehittämisen ja toteutuksen päätökseen, minkä jälkeen kkoy jatkaa kiinteistön ylläpidon järjestäjänä.

Toteutusmalliksi esitetään kehitysvaiheen ja suunnittelun sisältävänä yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka. Tämä tarkoittaa, että perustettava kiinteistöosakeyhtiö ja hankkeen toteuttajaksi kilpailutettava pääsuunnittelu-urakoitsijaryhmä suunnittelee hankkeen toteutusvaiheeseen asti yhteistyöllä. Kiinteistöosakeyhtiön yhteistyö Keusoten ja kunnan palvelualueiden kesken järjestetään sisäisten ohjausryhmien kautta.

Kustannukset ja rahoittaminen

Yhtiön toiminnan rahoittamiseksi Keusote ja kunta pääomittavat keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä summalla, joka kattaa hankkeen toteuttamisen.

Hankesuunnittelun aikana tehdyn tavoitearvion mukaisesti sote-keskuksen ja siihen liittyvän pysäköinnin investointikustannus Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle on 52,8 M€. Sote-keskus on saanut valtiontakauksen 2023–2028 toteutettavana vuokrahankkeena, valtiontakauksen määrä on 60 M€. 

Tuusulan kunnan rakentamisen rahoitusosuus riippuu hankkeeseen sisällytettävistä tilakokonaisuuksista: pääkirjasto, ulosvuokrattavat liike- ja toimitilat ja yhteisötila sekä tarvittavat pysäköintilaitoksen laajuudesta. ​​Kunnan kustannusosuus on esitetty hankesuunnitelman sivulla 52 alkaen. Tavoitehintalaskelman mukaan kustannukset vaihtelevat välillä 16,2 M€ - 41,8 M€. Em. luvuissa ei ole otettu huomioon ns. tonttituottoa eli kunnan saamaa tuloa tontinmyynnistä kirjaston sijainnin valintaan liittyen, kun toisen sijainnin tontti voidaan myydä.

Päätöksenteon aikataulusta

Hankkeen ohjausryhmä 28.10.2024, hankesuunnitelmat hyväksytty vietäväksi luottamuselintein käsiteltäväksi. Arvioitu käsittelyaikataulu:

• Tekninen lautakunta 19.11.2024
• Kunnanhallitus 25.11.
• Kunnanvaltuusto 9.12.2024
• Keusotessa hankesuunnitelmista päättää Aluehallitus arviolta 3.12.2024.

Hankesuunnitelmien hyväksymisen jälkeen edetään kilpailutusvaiheeseen, joka päättyy hankintapäätökseen arviolta Q4/2025. Hankintailmoitus hankkeesta kiinnostuneiden kartoittamiseksi julkaistaan aikataulussa pysymiseksi jo marraskuussa, mutta hankinta luonnollisesti keskeytetään, mikäli hankesuunnitelmia ei hyväksytä. Hankintapäätöksen jälkeen hankkeen kehittämis- ja jatkosuunnitteluvaihe päättyy toteutusvaiheen käynnistämiseen. Tavoitteena on, että rakennus valmistuu vuoden 2028 puolivälissä, minkä jälkeen kalustamis- ja käyttöönottovaiheen päätyttyä avajaiset ovat Q3/2028.