Kunnanhallitus, kokous 18.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 205 Vekkox Oy Massaholmin kiviainesalue ja maankaatopaikka YVA selostus, Tuusulan kunnanhallituksen lausunto

TUUDno-2019-1173

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 17.6.2019

Valmistelija

Sakari Eskelinen, rakennuslakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi
Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö
Uudenmaan ELY-keskus pyytää lausuntoa Vekkox Oy:n Massaholmin kiviainesaluetta ja maankaatopaikkaa koskevasta YVA-ohjelmasta 25.6.2019 mennessä. Arviointiohjelma ja kuulutus löytyvät osoitteesta 

www.ymparisto.fi/VekkoxMassaholmYVA

Hankkeen tausta 
Hankealue sijaitsee Vantaalla rajoittuen koillisessa Tuusulan kunnan rajaan. Kulku hankealueelle on Tuusulan puolelta Senkkerin nykyiseltä kiviainesasemalta.

Hanke käsittää kiviainesten ottoa ja murskausta. Hankkeen on suunniteltu käsittävän enimmillään noin 17,6 miljoonan kuutiometrin kiviaineksen oton ja noin 25,6 miljoonan kuutiometrin puhtaan ylijäämämaan läjityksen.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa alueella kiviaineksen ottaminen ja murskaus sekä puhtaiden ylijäämämaiden sijoittaminen. Hankealue palvelee pääkaupunkiseudun rakentamisen tarpeita. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kiviainesten pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ottaminen lähellä käyttökohteita. Lyhyet kuljetusmatkat edistävät rakentamisen kustannusten pysymistä kohtuullisina ja samalla hillitsevät kuljetusten aiheuttamia päästöjä ja tieverkon kulumista.

Hankkeen kuvaus 
YVA-menettelyssä tunnistetaan, arvioidaan ja kuvataan hankkeen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan louhinnan ja murskauksen sekä ylijäämämaan täytön sekä niihin liittyvien toimintojen mm. liikenteen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön.  Tässä hankkeessa todennäköisesti merkittäviksi on tunnistettu seuraavat ympäristövaikutukset, joihin vaikutusten arvioinnissa keskitytään:

-yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
-Maa- ja kallioperä sekä kiviainesvarat 
-kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus
-maisema
-pintavedet
-pohjavedet
-liikenne
-melu
-tärinä
-pöly ja päästöt ilmaan
-ilmasto
-ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys

Lähtökohtaisesti arvioidaan, että hankkeella ei todennäköisesti ole merkittäviä ympäristövaikutuksia väestöön, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön tai luonnonvarojen hyödyntämiseen, joten niitä ei esitetä tutkittavaksi YVA -ohjelman jälkeen enää tarkemmin.

Aikataulun mukaan YVA-ohjelma asetetaan nähtäville toukokuussa 2019. YVA -selostuksen arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2020.

YVA -ohjelmaan on laadittu tarkasteltavaksi viisi toteutusvaihtoehtoa sekä niin kutsuttu nollavaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät louhintasyvyyteen ja täyttökerrosten korkeuteen. Louhinta- ja täyttöalueen laajuus on vaihtoehdoissa sama.

itse hankkeen kuvaus on YVA–ohjelman sivuilla 12-25. Ohessa hankkeen keskeisiä piirteitä:

Hankkeen tavoitteena on laajentaa Senkkerin kiviaseman ottoaluetta sekä rakentamisessa muodostuvaa ylijäämämaan sijoittamiseen sopivaa aluetta. Vantaan yleiskaavassa hankealue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M), jolla sijaitsee määräaikainen maanläjitykseen varattu alue (et) ja lentomeluvyöhyke 3 (LDEN 50-55 dB).

Hankealue sijaitsee lähellä pääkaupunkiseudun rakennuskohteita. Lyhyet kuljetusmatkat edistävät rakentamisen kustannusten pysymistä kohtuullisina ja samalla hillitsevät kuljetusten aiheuttamia päästöjä ja tieverkon kulumista. 

Samalla alueella sijaitseva kiviaineksen tuotanto ja ylijäämämaiden vastaanotto muodostavat kustannustehokkaan ja haitallisia ympäristövaikutuksia minimoivan kokonaisuuden. Hanke edistää työmaiden ja Senkkerin kiviaseman välistä liikennöintiä täysillä kuormilla molempiin suuntiin (ylijäämämaiden tuonti ja kiviaineksen vienti).

Hankealueen koko on 39 hehtaaria ja se sijaitsee Vantaalla Tuusulan rajalla noin 3 km lentokentän pohjoispuolella.

Kiviaineksen ottoa on vaihtoehdosta riippuen enintään noin 17,7 miljoonaa kuutiometriä ja puhtaiden ylijäämämaiden sijoittamista tukirakenteet mukaan lukien  enintään noin 25,6 miljoonaa kuutiometriä. Hankealue kytkeytyy Senkkerin nykyiseen kiviasemaan ja kuljetukset hankealueelle hoidetaan Tuusulan puolelta Senkkerin kiviaseman kautta.

Hankesuunnitelma käsittää kiviaineksen ottoa ja sen jälkeen puhtaiden ylijäämämaiden sijoittamista alueelle. Lisäksi tarkastellaan vaihtoehtoa, jossa kiviainesten ottamisen jälkeen alueelle tulee teollisuus- ja logistiikkatoimintoja.

Alueelta louhittavat kiviainekset murskataan hankealueella tai viereisellä Senkkerin kiviasemalla. Alueelle voidaan tuoda murskattavaksi ylijäämälouhetta myös hankealueen ulkopuolelta. Louhetta otetaan vastaan kaikkina päivinä vuorokauden ympäri. Ajoyhteys hankealueelle on viereisen Senkkerin kiviaseman kautta. Kaikki hankkeen toteuttamiseen liittyvä liikenne hoidetaan Senkkerin kiviaseman liikenneyhteyksien kautta. Hanke ei edellytä uusien tieyhteyksien rakentamista hankealueen ulkopuolelle.

YVA-menettelyllä varaudutaan Senkkerin kiviaseman kautta kuljetettavien kiviainesten louhinnan tehostamiseen niin, että hankealueella aloitettaisiin louhinta vuonna 2021. Hankealueella tehtävän louhinnan ajoitus riippuu kiviaineksen kysynnästä ja Senkkerin kiviaseman louhintojen toteutumisesta. Jos ylijäämämaan täyttö toteutetaan laajimman vaihtoehdon mukaisesti, täyttö on valmis arviolta 40-60 vuoden kuluttua hankkeen käynnistymisestä. Täyttö on mahdollista aloittaa matalan oton vaihtoehdossa aikaisintaan noin vuonna 2030. Suunnitelman mukaan ylijäämämaiden vastaanottoa tapahtuu vuorokauden ympäri.

Hankkeesta vastaava on Vekkox Oy, joka louhii, jalostaa ja myy kiviaineksia Uudenmaan alueella.

Vaihtoehdot

Nollavaihtoehto
Vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta, ja hankealue jää metsätalouskäyttöön. Tämä vaihtoehto toimii vertailukohtana, kun arvioidaan muiden vaihtoehtojen vaikutuksia.

Vaihtoehto 1 (syvä otto ja korkea täyttö)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 eli noin 55-70 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 17,6 milj.m3.

Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +120. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 25,6 milj.m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.

Vaihtoehto 2 (syvä otto ja matala täyttö)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 eli noin 55-70 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 17,6 milj.m3.

Ylijäämämaan täyttö toteutetaan matalana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +80. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 14,1 milj.m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.

Vaihtoehto 3 (matala otto ja korkea täyttö)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 eli noin 18-33 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 7,0 milj.m3.

Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +120. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 15,0 milj.m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.

Vaihtoehto 4 (matala otto ja matala täyttö)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 eli noin 18-33 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 7,0 milj.m3.

Ylijäämämaan täyttö toteutetaan matalana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +80. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 10,5 milj.m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.

Vaihtoehto 5 (matala otto ja teollisuusalue)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 eli noin 18-33 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 7,0 milj.m3.

Alueen jälkikäyttönä ovat teollisuus- ja logistiikkatoiminnot. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. 

Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus katsoo, että YVA-ohjelmassa hankkeen varsinaiset toteutusvaihtoehdot on kuvattu riittävän selvästi eikä lähtötiedoissakaan ole havaittavissa vakavia puutteita.

Kunnanhallituksen lausunnossa kiinnitetään kuitenkin huomiota eräisiin liikennekysymyksiin. Tutkittavassa vaihtoehdossa 5 alueen jälkikäytöksi on määritelty teollisuus- ja logistiikkatoiminnot. YVA-ohjelmassa tulisi olla maininta myös siitä, mistä kulkuyhteydet alueelle järjestettäisiin jälkikäytön ollessa lopulta teollisuus- ja logistiikkatoiminta.

Hanke myös sivuaa käytävää, johon laaditaan parhaillaan maantien 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä –osuuden aluevaraussuunnitelmaa. Maantien linjaus ja suunnittelu tulee ottaa huomioon hankkeen YVA-menettelyssä sekä hankkeen suunnittelussa.

YVA -ohjelman mukaan hankkeen tavoitteena on kuljetusten kustannusten kohtuullisuus, kuljetusten aiheuttaminen päästöjen hillintä sekä tieverkon kulumisen hillintä. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti YVA -menettelyssä on suunniteltu selvitettävän hankkeen vaikutuksia kuljetusten suoritteiden ja päästöjen tasoon pääkaupunkiseudulla.

Koska hankkeen tavoitteena on myös tieverkon kulumisen hillintä, kunnanhallitus katsoo, että YVA-menettelyssä tulisi lisäksi tarkastella hankkeen tuottaman liikenteen vaikutusta raskaan liikenteen määriin lähialueen ja pääkaupunkiseudun liikenneverkolla. Hankevaihtoehtojen väylärakenteille aiheutuvaa kuormitusta voisi tarkastella esimerkiksi kuormituskertalukujen arvioinnin avulla. Tuloksia tulisi verrata hankkeelle keskeisten väylien tierakenteiden kunnon tilanteeseen ja kuormituskestävyysmitoitukseen sekä kuvata em. väylien suunnitellut peruskorjaukset sekä väylien ilmeiset peruskorjaustarpeet hankkeen kannalta.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi ympäristövaikutusten arviointiohjelman
  • antaa perusteluosan mukaisen lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle toimitettavaksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.
     

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle 26.6.2019 pidettävään kokoukseen.
Kunnanhallitus, 26.6.2019

Valmistelija

Sakari Eskelinen, rakennuslakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi
Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi ympäristövaikutusten arviointiohjelman
  • antaa perusteluosan mukaisen lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle toimitettavaksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Perustelut

Lausuntopyyntö

Uudenmaan ELY-keskus pyytää lausuntoa Vekkox Oy:n Massaholmin kiviainesaluetta ja maankaatopaikkaa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnot tulee toimittaa viimeistään 20.5.2020.

Hankealue

Hankealue sijaitsee Vantaalla rajoittuen koillisessa Tuusulan kunnan rajaan. Kulku hankealueelle on Tuusulan puolelta Senkkerin nykyiseltä kiviasemalta. Suunnitelman mukaan hanke käsittää enimmillään noin 13,8 miljoonan kuutiometrin kiviaineksen oton sekä noin 22,2 miljoonan kuutiometrin ylijäämämaan läjityksen.

YVA-selostuksessa kuvataan hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ja niiden YVA-menettelyn aikana selvitetyt ympäristövaikutukset. Tarkasteltavana on viisi vaihtoehtoa sekä nollavaihtoehto, jossa hanketta ei toteuteta. Vaihtoehtojen erot liittyvät louhintasyvyyteen ja täyttökerrosten korkeuteen. Louhinta- ja täyttöalueen laajuus on kaikissa vaihtoehdoissa sama.

Kunnan lausunto YVA-ohjelmasta ja sen huomioiminen YVA-selostuksessa

Kunnanhallitus antoi 26.6.2019 lausunnon hankkeen YVA-ohjelmasta, jonka pohjalta YVA-selostus laaditaan.

Kunnanhallitus katsoi, että YVA-ohjelmassa hankkeen varsinaiset toteutusvaihtoehdot oli kuvattu riittävän selvästi eikä lähtötiedoissakaan ollut vakavia puutteita.

Lausunnossa kiinnitettiin kuitenkin huomiota eräisiin liikennekysymyksiin. Tutkittavassa vaihtoehdossa 5 alueen jälkikäytöksi oli määritelty teollisuus- ja logistiikkatoiminnot, jolloin YVA-ohjelmassa pitäisi olla maininta myös siitä, mistä kulkuyhteydet alueelle järjestettäisiin jälkikäytön ollessa lopulta teollisuus- ja logistiikkatoiminta.

YVA-selostuksen s.104 ja 107 ottavat kantaa tähän kysymykseen. Vaihtoehdossa 5 alueen jälkikäyttönä on teollisuus- ja logistiikkatoimintoja. Alueen liikennetuotosta arvioitaessa on käytetty selvitystä Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (YM 2008) sekä vastaavan alueen (Mäntsälän Kapuli) toteutuneita ja tulevia liikennetuotoksia. Koko alueen liikennetuotos henkilö- ja pakettiautojen osalta arvioidaan olevan 1200 ajo./vrk ja kuorma-autolla 340 ajon./vrk. Teollisuus- ja logistiikkatoimintojen liikennemäärän (KVL) arvioidaan olevan 3100 ajon,/vrk.

Edelleen YVA-selostuksen s.107 mukaan vaihtoehdossa 5 alueen jälkikäyttönä olevat teollisuus- ja logistiikkatoiminnot aiheuttavat niin paljon liikennettä, että vaihtoehto edellyttää maantien 152 rakentamista. Siksi tällä vaihtoehdolla on merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Jos maantie 152 rakennetaan, vaihtoehdon 5 mukainen maankäyttö mahtuu hyvin liikenneverkolle, eikä uusi maankäyttö aiheuta haitallisia vaikutuksia liikenteeseen.

Kunnanhallituksen lausunnossa todettiin, että hanke myös sivuaa käytävää, johon laaditaan parhaillaan maantien 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä -osuuden aluevaraussuunnitelmaa. Maantien linjaus ja suunnittelu tuli ottaa huomioon hankkeen YVA-menettelyssä sekä hankkeen suunnittelussa.

YVA-selostuksen s.102 kohdasta 5.7.2 (Liikenneverkkoon suunnitteilla olevat muutokset) alkaen ilmenee, että maantien 152 aluevaraussuunnitelma, jonka YVA -menettely on käynnissä, on huomioitu YVA-selostuksessa. Vaikutusten arvioinnissa on oletettu, että maantie 152 on rakennettu vuoteen 2050 mennessä. Senkkerin kiviaseman kuljetukset eivät kuitenkaan edellytä maantien rakentamista.

Kunnanhallitus totesi, että YVA -ohjelman mukaan hankkeen tavoitteena on kuljetusten kustannusten kohtuullisuus, kuljetusten aiheuttaminen päästöjen hillintä sekä tieverkon kulumisen hillintä. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti YVA -menettelyssä on suunniteltu selvitettävän hankkeen vaikutuksia kuljetusten suoritteiden ja päästöjen tasoon pääkaupunkiseudulla.

YVA-selostuksen s.102 mukaan hanke hyödyntää Senkkerin kiviaseman nykyisiä kulkuyhteyksiä. Hanke ei lisää kiviaseman vuotuista liikennemäärää, vaan se lisää kiviaseman toimintavuosia ja varmistaa, että ympäristöluvan mukainen tuotannon taso ja siihen sidottu liikennemäärä säilyy. Edelleen YVA-selostuksen s.107 mukaan hanke ei lisää nykyistä keskivuorokausiliikennettä. Kiviainestehtaan nykyiset liikennejärjestelyt ovat toimivat.

Koska hankkeen tavoitteena on myös tieverkon kulumisen hillintä, kunnanhallitus katsoi, että YVA-menettelyssä tulisi lisäksi tarkastella hankkeen tuottaman liikenteen vaikutusta raskaan liikenteen määriin lähialueen ja pääkaupunkiseudun liikenneverkolla. Hankevaihtoehtojen väylärakenteille aiheutuvaa kuormitusta voisi tarkastella esimerkiksi kuormituskertalukujen arvioinnin avulla. Tuloksia tulisi verrata hankkeelle keskeisten väylien tierakenteiden kunnon tilanteeseen ja kuormituskestävyysmitoitukseen sekä kuvata em. väylien suunnitellut peruskorjaukset sekä väylien ilmeiset peruskorjaustarpeet hankkeen

Kunnanhallituksen lausunto

Kunnanhallitus toteaa, että YVA -selostuksessa on osittain otettu huomioon kunnanhallituksen YVA-ohjelmasta esittämiä täydennystarpeita. Kunnanhallitus antaa seuraavan lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta:

  • Tuusulan kunnan yleiskaava 2040 ei tule kumoamaan Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavaa. Yleiskaava on tarkoitus asettaa ehdotuksena uudelleen nähtäville. Tulevassa Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksessa on tarkoitus esittää Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavan alueelle kuitenkin arvokkaat luontokohteet, uusimmat lentokonemeluvyöhykkeet ja Tallinna-tunnelin yhteystarve.
  • Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavassa on osoitettu tieliikenteen yhteystarve Tuusulan puolelta Vantaalle hankealueen kohdalta. Tieto puuttuu arviointiselostuksesta eikä yhteystarvetta ole huomioitu suunnitelmissa.
  • Maankäytön liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa ei ole selkeästi kuvattu vaikutusten arviointialueen muiden hankkeiden vaikutusta alueen väylästön liikennekuormitukseen.
  • Liikennevaikutuksia käsittelevä selostuksen luvusta 5.7 ei käy selkeästi ilmi mikä vaikutus mt 152 jatkeella olisi arviointialueen muun liikenneverkon kuormittumiseen.
  • Liikennearvioissa tulisi esittää myös maankäyttövaihtoehtojen vaikutus Myllykyläntien liikennemäärään (kokonaisliikennemäärä, raskaan liikenteen määrä).  
  • Tarkastelussa oleva maankäyttö synnyttää liikennettä, joka ohjautuu osin nykyiselle tai tulevalle katuverkolle mm. Lahelantiellä sekä Vaunukankaan alueella. Liikennemäärien muutokset väylästöllä synnyttävät väistämättä muutoksia liikenteestä aiheutuviin haittoihin sekä liikenneturvallisuuteen. Arvioinnissa oleva hanke yhdessä tarkastelualueen muiden hankkeiden kanssa vaikuttaa tarkasteltavana olevan väylästön liikennekuormitukseen siten, että erityisesti katuverkon osalta myös kunnan toteuttamat liikennettä rajoittavat toimet voivat tulla tarkasteluajanjaksolla kyseeseen liikenteestä aiheutuvien haittoja lieventämiskeinona. Kunnan kannalta on tärkeää, että hankkeen valmistelun jatkuessa kiinnitetään huomiota siihen, että liikenteen haitat minimoidaan, niiden vähentämiseksi esitetään ja toteutetaan toimenpiteitä ja erityisesti seudullinen raskas liikenne ohjautuu katuverkon sijasta seudullisen liikenteen väylille.
  • Tieverkon kulumisen hillintä on yksi hankkeen tavoitteista. Erityisesti raskas liikenne vaikuttaa tieliikenteen väylästön kuntoon ja kunnossapitotarpeeseen. Vaikka asia on nostettu hankkeen tavoitteeksi, sitä ei arvioinnissa ole mainittavasti käsitelty tai analysoitu. 
  • Lisäksi kunnanhallitus katsoo, että mt 152 jatkeen (Kehä IV) toteuttaminen Hämeenlinnanväylälle asti on maankäyttövaihtoehdon 5 (jälkikäyttönä teollisuus- ja logistiikkatoiminnot) toteuttamisen edellytyksenä ja alueen liikennöinti on järjestettävä uuden väylän kautta.

Kunnanhallituksella ei ole muuta huomautettavaa YVA -selostuksesta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi YVA -selostuksen
  • antaa perusteluosan mukaisenlausunnon ELY-keskukselle toimitettavaksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Uudenmaan ELY-keskus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.