Kunnanhallitus, kokous 18.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 200 Metsänhakkuut ja puistometsien hoito 2020, oikaisuvaatimus

TUUDno-2019-1441

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Riitta Kalliokoski, kunnanpuutarhuri, riitta.kalliokoski@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Tuusulan kunnan omistamia talousmetsiä on noin 1100 ha. Puistometsiä kunnan omistuksessa on noin 400 ha. Vuotuinen kasvu on noin 7000 kuutiota. Vuodelle 2020 suunnitellut hakkuut eivät ylitä vuotuisen kasvun määrää. Talousmetsiin kohdistuvia hakkuita vuodelle 2020 on tarkoitus tehdä seuraavasti metsänhoitosuunnitelman mukaisesti:

Hakkuusuunnitelman mukainen kokonaiskertymä vuodelle 2020 on yhteensä noin 5700 kiintokuutiometriä. Kokonaiskertymästä pystykaupan osuus on noin 3240 kiintokuutiometriä ja hankintakaupan osuus noin 2460 kiintokuutiometriä.

Pystykauppaan sisältyvät hakkuukohteet sijaitsevat  Reininkulmalla ja Pekkolassa . Pystykaupan korjuusta vastaa ostaja. Pystykaupan kohteen valinta perustuu kunnan metsä- ja puistometsäsuunnitelmien pohjalta tehdyn metsänhoitoyhdistyksen esitykseen. Pystykauppaan sisältyviä hakkuita ei suoriteta 15.04.–31.07. välisenä aikana, jolloin on lintujen tärkein pesimäaika. Lisäksi korjuun ajoituksessa huomioidaan maaston kantavuus sekä hakkuutapa. Tarvittaville kohteille haetaan maisematyölupa(kuviot 10,13,14,22,23 ja 39).

Hankintakauppaan sisältyvät metsäkohteet sijaitsevat Nuppulinnassa, Purolassa, Rusutjärvellä sekä Korpikylässä. Kohteissa tehdään esiharvennushakkuita ja kasvatushakkuita.

Hankintakauppaan sisältyvät myös vuosittain valittavat puistometsien hoitokohteet sekä rakentamiskohteista poistettava puusto. Kohteet tehdään metsurityönä ja pienillä metsätyökoneilla, puistometsien hoidon ja ulkoilukäytön kannalta tarpeellisina siistimis- ja hoitohakkuina. Puistometsien hakkuukohteisiin haetaan maisematyöluvat. Viheralueet yksikkö tiedottaa toimenpiteistä rajanaapureille ennen hakkuiden aloittamista. Lisäksi tehdään useita pienimuotoisia metsäpuistojen siistimiskohteita eri puolilla Tuusulaa.

Hankintakaupassa puutavaran korjuusta vastaa myyjä. Energiapuut/risut voidaan varastoida kunnan osoittamaan paikkaan kuivumisen ajaksi.

Tuusulan kunta on ostanut hankintapalvelun Metsänhoitoyhdistys Uusimaan kautta, joka tuottaa myös muut kunnan tarvitsemat asiantuntijapalvelut.

Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä rahoittamia ja hallinnoimia yhdistyksiä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta, sekä heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista. Maantieteellisen sijaintinsa puolesta Tuusulan kunta kuuluu Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toimialueeseen. Puolueettomuudeltaan ja kattavuudeltaan vastaavia palveluntuottajia ei markkinoilla ole, joten yhteistyötä on tarkoituksenmukaista jatkaa. Tuusulan kunta on metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä automaattisesti mukana alueellisessa PEFC-metsäsertifioinnissa.

Kunnassa on metsä- ja puistometsäasioiden hoitoa varten perustettu työryhmä. Eri viranomaisista koostuvan työryhmän tarkoituksena on turvata metsänhoitotöihin liittyvä tiedonkulku eri yksiköiden välillä. Lisäksi työryhmätyöskentelyn avulla pyritään turvaamaan monipuolisen kokonaiskuvan muodostuminen. Työryhmässä ovat edustettuina Metsänhoitoyhdistys Uusimaa, viherpalvelut yksikkö, kunnallistekniikan suunnittelu, kaavoitus, rakennusvalvonta ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Työryhmää voidaan tarvittaessa täydentää.

Ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä pyydettiin lausunnot 18.8.2019 mennessä kunnallistekniikan suunnittelusta, kaavoituksesta, maankäytöstä, rakennusvalvonnasta sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Kaavoituksesta 5.7.2019 ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta 15.8.2019 tulleet lausunnot on otettu huomioon hakkuita suunniteltaessa. Lausunnot sekä vastine liitteenä.

Alkuperäisiä suunnitelmia muokattiin vastaamaan tulleita lausuntoja, josta tiedotettiin lausunnon antajia.

Tarjouspyyntö julkaistiin 20.9.2019.

Lisätietokysymysten määräaika oli 10.10.2019, lisäkysymyksiä ei tullut.

Määräaikaan 15.10.2019 saatiin 1 tarjous, joka on yhteistarjous 

  • Versowood Oy/ L&T Biowatti Oy       

Metsäkaupat laitettiin uudelleen auki 15.10.2019 vähäisen tarjousmäärän vuoksi.

Lisätietokysymysten määräaika oli 18.10.2019, lisätietokysymyksiä ei tullut.

Määräaikaan 24.10.2019 mennessä tuli 1 tarjous lisää. Molemmat tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaiset.

  • UPM OYJ METSÄ

 

Versowood Oy/ L&T Biowatti Oy:n yhteistarjous on pysty- ja hankintakaupan osalta yhteensä 203 326,08 euroa. UPM OYJ METSÄ tarjosi Pysty- ja hankintakauppaa hintaan 191 403,50euroa.Tarjotut hinnat on annettu arvonlisäverottomina. Kunta on puunmyynnin osalta ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi, joten yhtiö maksaa tarjoamansa hinnan korotettuna arvonlisäverolla +24%.

Lisätiedot: kunnanpuutarhuri Riitta Kalliokoski, p. 040 314 4091

Ehdotus

Esittelijä

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että

KUNNANHALLITUS päättää

  • hyväksyä Versowood Oy/ L&T Biowatti Oy tekemän tarjouksen 203 326,08 € hakkuukauden 2020 pysty- ja hankintakauppaerien osalta, yhteensä noin 5 700 kiintokuutiometriä. 

  • oikeuttaa kuntakehitysjohtajan tekemään metsänhakkuusopimukset sekä Versowood Oy:n, että L&T Biowatti Oy:n kanssa.

  • oikeuttaa kunnanpuutarhurin tekemään pieniä muutoksia vuoden 2020 hakkuu- ja metsäkohteisiin, jos se on sää- tai keliolosuhteiden, myrskyvahinkojen ja niiden torjunnan, tuhohyönteisten torjunnan tai muun vastaavan perustellun syyn vuoksi tarpeen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Riitta Kalliokoski, kunnanpuutarhuri, riitta.kalliokoski@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä Versowood Oy/ L&T Biowatti Oy tekemän tarjouksen 203 326,08 € hakkuukauden 2020 pysty- ja hankintakauppaerien osalta, yhteensä noin 5 700 kiintokuutiometriä. 
  • oikeuttaa kuntakehitysjohtajan tekemään metsänhakkuusopimukset sekä Versowood Oy:n, että L&T Biowatti Oy:n kanssa.
  • oikeuttaa kunnanpuutarhurin tekemään pieniä muutoksia vuoden 2020 hakkuu- ja metsäkohteisiin, jos se on sää- tai keliolosuhteiden, myrskyvahinkojen ja niiden torjunnan, tuhohyönteisten torjunnan tai muun vastaavan perustellun syyn vuoksi tarpeen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Riitta Kalliokoski, kunnanpuutarhuri, riitta.kalliokoski@tuusula.fi
  • Sakari Eskelinen, rakennuslakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi
  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Perustelut

Asia

Tuusulan kunnanhallitus teki 18.11.2019 päätöksen § 454 metsänhakkuista ja puistometsien hoidosta 2020. Valituksi tuli Versowood Oy / L&T Biowatti Oy:n tekemä tarjous 203 326,08 euroa hakkuukauden 2020 pysty- ja hankintakauppaerien osalta, yhteensä noin 5700 kiintokuutiometriä.

Päätöksessä oli mukana myös Tuomalan metsäalueita kiinteistöillä 858-415-6-55,858-415-6-42, 858-415-6-43, sekä osa kiinteistönumerosta 858-405-11-461 (kuvionumerot 346, 363-368, 370-372, 374-380) joiden osalta sopimusten yhteishinta oli 103 000€.

Kunnanhallituksen päätöksen sekä hakkuusopimusten solmimisen jälkeen ilmeni, että osalla Tuomalan metsäaluetta on löydöksiä lahiokaviosammalrihmastosta.

Uudenmaan ELY-keskus on tutustunut kohteeseen ja tehnyt rajausehdotuksen, jossa lahokaviosammaleen esiintymisalueet jätettäisiin metsänhakkuun ulkopuolelle. Tällöin noin 20 hehtaarin metsäalueesta jätettäisiin hakkuun ulkopuolelle noin puolet 10 hehtaaria. 

Kunnanhallituksen pöytäkirja on ollut nähtävillä kunnan verkkosivuilla 20.11.2019 lukien, mutta em. asiasta on julkaistu vain otsikko. Ko. virhe on tullut tietoon vasta 14.4.2020, jolloin verkkosivuille on julkaistu koko päätös julkisine liitteineen.

Kuntalain 140.3 §:n mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Näin ollen kuntalaisten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon vasta 21.4.2020.

Oikaisuvaatimus

Kunnanhallituksen päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus, jossa vaaditaan Tuomalan metsäaluetta koskevan hakkuuhankkeen täytäntöönpanon ja jo käynnissä olevan altaraivauksen keskeyttämistä. Oikaisuvaatimuksen mukaan Tuomalan metsä on monimuotoinen, yhtenäinen metsäalue, josta osa on luonnonsuojelualuetta. Alue on tärkeä virkistys- ja ulkoilualue keskisen Uudenmaan asukkaille, koululaisille, seuroille ja järjestöille. Oikaisuvaatimuksen mukaan alueelta on löytynyt lahokaviosammalta, joka on Suomessa luokiteltu erityisen suojeltavaksi. Sen lähiympäristö ja kasvupaikat tulee jättää hakkuiden ja pienilmastoon vaikuttavien metsänhoitotoimien ulkopuolelle.

Oikaisuvaatimuksen tarkka sisältö ilmenee liitteestä. 

Uudenmaan ELY-keskuksen kannanotto

Uudenmaan ELY-keskukselta on pyydetty näkemystä rajausehdotuksen sitovuudesta kunnan päätöksentekoon oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä. Ylitarkastaja Janne Sormunen on kommentoinut kysymystä sähköpostitse seuraavasti:

”Keskiviikkona 29.4.2020 lähetetty ehdotus luonnonsuojelualueen rajauksesta koskee Tuusulan Mansikkamäen alueelta löydettyä lahokaviosammalesiintymää. Lahokaviosammal on luonnonsuojelulain (LSL) 42 §:n nojalla rauhoitettu laji, 47 §:n mukainen erityisesti suojeltava laji sekä luontodirektiivin laji (liite II). Erityisesti suojeltavan lajin ja luontodirektiivin lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Lakiin kirjattu heikentämiskielto astuu voimaan, kun ELY-keskus on määrittänyt lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille. Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Mansikkamäen alue ei kuitenkaan ole lajin säilymisen kannalta niin tärkeä esiintymispaikka, että LSL 47 §:n mukaista rajausta tehtäisiin.

Alueella ei siis ole voimassaolevaa suojelupäätöstä eikä toimenpidekieltoa, jotka estäisivät hakkuut alueella.  LSL 48 §:n mukaisesti lahokaviosammalen rauhoitus ei myöskään estä alueen käyttämistä metsätalouteen, mutta tällöin on vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Jotta lajin suotuisa suojelutaso säilyisi, Uudenmaan ELY-keskus kuitenkin suosittelee, että alueelle perustettaisiin sen luontoarvot turvaava luonnonsuojelualue METSO-ohjelmassa (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma) 29.4.2020 lähetetyn ehdotuksen mukaisesti.” 

Asian ratkaisu

Oikaisuvaatimuksessa ei tarkemmin rajata aluetta, jonka hakkuusta tulisi luopua, joten sen on katsottava kohdistuvan koko Tuomalan metsäalueen pinta-alaan 25ha hehtaaria. Oikaisuvaatimuksessa nimetään suojelua vaativaksi lajiksi lahokaviosammal.

ELY-keskuksen kannanotosta ilmenee, että 29.4.2020 lähetetty rajausehdotus luonnonsuojelualueen rajauksesta koskee Tuusulan Mansikkamäen alueelta löydettyä lahokaviosammalesiintymää. Lahokaviosammal on luonnonsuojelulain (LSL) 42 §:n nojalla rauhoitettu laji, 47 §:n mukainen erityisesti suojeltava laji sekä luontodirektiivin laji (liite II). Erityisesti suojeltavan lajin ja luontodirektiivin lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Lakiin kirjattu heikentämiskielto astuu voimaan, kun ELY-keskus on määrittänyt lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille. Alueella ei siis ole vielä voimassa rajauspäätöstä, eikä sellaista ole tulossa, koska Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Mansikkamäen alue ei kuitenkaan ole lajin säilymisen kannalta niin tärkeä esiintymispaikka, että LSL 47 §:n mukaista rajausta tehtäisiin.

ELY-keskuksen mukaan alueella ei ole voimassa olevaa suojelupäätöstä eikä toimenpidekieltoa, jotka estäisivät hakkuut alueella.  Alueen käyttäminen metsätalouteen on mahdollista, sillä LSL 48 §:n mukaisesti lahokaviosammalen rauhoitus ei myöskään estä alueen käyttämistä metsätalouteen, mutta tällöin on vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Alueelta saatavat metsätulot yhteensä, jos suojellaan koko hakkuualue 20ha,  tulon menetys on 103000€ .Jos Sormusen esityksen mukaan puolet, niin tulon menetys on 51 500 euroa.Metsätulot ovat tärkeitä kunnan kannalta. Toisaalta Mansikkamäen alue ei ole lajin säilymisen kannalta niin tärkeä esiintymispaikka, että ELY-keskus ryhtyisi LSL 47 §:n mukaisiin rajaustoimiin alueen osalta. Oikaisuvaatimukset ovat kohdistuneet koko Tuomalan metsäalueeseen, eikä niissä ole tarkemmin rajattu metsänhakkuun ulkopuolelle jätettävää aluetta. Tuomaalan metsä rajoittuu kunnan omistamaan ja jo aiemmin suojeltuun Tuomaalansuon alueeseen (22,1ha). Tuomaalansuo on suojeltu luonnonmonimuotoisuuden säilyttämiseksi, sen tarkoituksena on suoalueen, kangasmetsän ja lehdon suojeleminen.

Jotta lajin suotuisa suojelutaso säilyisi, Uudenmaan ELY-keskus kuitenkin suosittelee, että alueelle perustettaisiin sen luontoarvot turvaava luonnonsuojelualue METSO-ohjelmassa (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma) 29.4.2020 lähetetyn ehdotuksen mukaisesti.

Vaikka ELY-keskuksen kannanoton mukaan alueen käyttäminen metsätalouteen olisi mahdollista tietyin rajoituksin, luonnonsuojelulliset näkökohdat ja vahva kansalaisvastustaminen puoltaa oikaisuvaatimuksen hyväksymistä siten, että hakkuista luovutaan ELY-keskuksen rajausehdotuksen mukaiselta alueelta.

Oikaisuvaatimuksen hyväksymisen myötä kiistanalaisesta kohteesta luovutaan ja tilalle pyritään löytämään korvaava puumäärä. Puuston arvo on 103 000 e. Puunostajan kanssa käydään läpi vaihtoetoiset alueet, ja mikäli sellaista ei löydy, saattavat realisoitua mahdolliset sopimussanktiot. Kunnassa valmistuu syksyllä viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa otetaan kantaa myös siihen, kuinka virkistyskäyttöön soveltuvia metsäalueita hoidetaan jatkossa niin, että ristiriitaa alueiden virkistyskäytön ja metsien hoidon suhteen ei muodostu.  

Edellä esitetyistä syistä oikaisuvaatimus voidaan hyväksyä.

Oikaisuvaatimuksen tekijän vaikutuskeinot

Mikäli oikaisuvaatimuksen tekijä on tyytymätön kunnan oikaisuvaatimuksen johdosta tekemään ratkaisuun, hän voi valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Lisäksi on mahdollista tehdä vireillepano Uudenmaan ELY-keskukseen ja vaatia alueen asettamista toimenpidekieltoon. Vireillepanon johdosta tehtävään ELY-keskuksen päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeudesta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Ehdotus

Esittelijä

  • Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää 

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen
  • merkitä tiedoksi Uudenmaan ELY-keskuksen kannanoton asiassa
  • hyväksyä oikaisuvaatimuksen perusteluosan kohdassa asian ratkaisu mukaisin perustein siten, että hakkuista luovutaan kunnes kuntaan on valmistunut suunnitelma, jossa on sovitettu yhteen metsien virkistyskäyttö ja metsien hoidon vaatimat toimenpiteet
  • todeta, että kunnanpuutarhurin tulee käydä puunostajan kanssa läpi vaihtoehtoiset alueet ja tilalle pyritään löytämään korvaava puumäärä
  • valtuuttaa kuntakehitysjohtajan sopimaan uusista, korvaavista hakkuualueista hankintatahon kanssa.

Päätös

Kunnanhallitus päätti 

  • merkitä tiedoksi oikaisuvaatimuksen
  • merkitä tiedoksi Uudenmaan ELY-keskuksen kannanoton asiassa
  • hyväksyä oikaisuvaatimuksen perusteluosan kohdassa asian ratkaisu mukaisin perustein siten, että hakkuista luovutaan Tuomalan metsäalueilla kiinteistöillä 858-415-6-55,858-415-6-42, 858-415-6-43, sekä osalla kiinteistönumerosta 858-405-11-461 (kuvionumerot 346, 363-368, 370-372, 374-380)  kunnes kuntaan on valmistunut suunnitelma, jossa on sovitettu yhteen metsien virkistyskäyttö ja metsien hoidon vaatimat toimenpiteet
  • todeta, että kunnanpuutarhurin tulee käydä puunostajan kanssa läpi vaihtoehtoiset alueet ja tilalle pyritään löytämään korvaava puumäärä
  • valtuuttaa kuntakehitysjohtajan sopimaan uusista, korvaavista hakkuualueista hankintatahon kanssa.

Tiedoksi

oikaisuvaatimuksen tekijä, metsänhakkuusopimusten osapuolet (Versowood ja L&T Biowatti), Riitta Kalliokoski, Petri Juhola  

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.