Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 14.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 137 Valitus Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksestä, lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle

TUUDno-2020-2513

Aikaisempi käsittely

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, 13.4.2021

Valmistelija

Katja Koli, ympäristötarkastaja, katja.koli@tuusula.fi

Perustelut

ASIAN VIREILLETULO

ASIAN KÄSITTELY

Asian selvittäminen

Kiinteistöllä on suoritettu kaksi tarkastusta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta; 21.10.2016 ja 22.10.2020.

Tarkastukset

21.10.2016

Ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja on havainnut, että kiinteistöllä varastoidaan runsaasti autoja ja päättänyt tehdä tarkastuksen. Hallirakennus on vanha sikala, joka on muutettu useammaksi huoltohalliksi vuonna 2007. Hallitilat vuokrataan eri toimijoille. Vuokaraiset ovat lähinnä autoharrastajia, jotka ovat vain satunnaisesti paikalla päivällä. Hallirakennuksen ympäristössä oli tarkastushetkellä vähän yli 30 autoa. Autoista noin kolmasosassa oli rekisterikilvet. Maaperässä oli havaittavissa öljyläikkiä, jotka olivat merkki siitä, että pihalla säilytettävistä autoista osa on jossain vaiheessa vuotanut tai niistä saattaa yhä valua öljyä. Huoltohallissa oli lattiakaivot, jotka oli tukittu. Tarkastuksella huomattiin, että vaarallisten jätteiden varastoinnissa oli puutteita ja toiminnanharjoittajalle annettiin kehotukset vaarallisten jätteiden varastoinnista.

22.10.2020

Tarkastuksella todettiin, että ympäristötarkastajan vuonna 2016 annettuja kehotuksia oli noudatettu. Hallirakennuksen ympäristössä oli n. 30 autoa. Autojen määrä on siten pysynyt lähes samana sitten 2016. Ympäristötarkastajan näkemyksen mukaan kiinteistöllä varastoitavat autot ovat riski pohjavedelle. Tarkastaja on katsonut, että kiinteistöllä varastoitavat autot ovat romuajoneuvoja ja ne tulisi siten säilyttää kuten romuajoneuvoasetuksen liitteessä 2 säädetään (Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa, 123/2015). Tästä on annettu kehotus toiminnanharjoittajalle.

Toiminnanharjoittaja on 19.11.2020 toimittamassaan vastineessaan todennut, että hänen omistamallaan kiinteistöllään 543-412-1-1109 säilytettävät autot eivät ole romuajoneuvoasetuksen mukaisia romuajoneuvoja, jonka takia asetusta ei voida soveltaa kiinteistöllä varastoitaviin autoihin. Hän on tämän lisäksi todennut, että ajoneuvot, jotka eivät enää ole käytössä tai entisöinnin kohteena taikka kilpailukäytössä, poistetaan pihalta kierrätykseen asianmukaisen toimiluvan omaavan kierrätysyrityksen toimenpitein. Pihalla on myös entisöinnin tai korjauksen kohteena olevia ajoneuvojaa, jotka on siirretty tilapäisesti sisätiloista ulos, jotta sisätiloissa voidaan työskennellä.

Toiminnanharjoittaja ei ole vastineessaan esittänyt sellaisia asioita, joiden pohjalta ympäristötarkastajan näkemys siitä, että kiinteistön 1:1109 ajoneuvoista saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa olisi muuttunut. Ympäristötarkastajan näkemyksen mukaan kiinteistöllä varastoitavat autot aiheuttavat riskin pohjavedelle. Pohjaveden suojaamiseksi on siten tarpeen antaa ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaisia määräyksiä.

Asianosaisen kuuleminen

Toiminnanharjoittajalle on 14.1.2020 päivätyllä kuulemiskirjeellä varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ympäristönsuojelulain 185 §:n ja hallintolain 34 §:n mukaisesti, ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaisen yksittäisen määräyksen antamisesta. Määräys tulisi koskemaan autojen välivarastointia kiinteistöllä 1:1109. Kuulemiskirjeessä on todettu, että määräys on tarpeen pohjaveden suojelemiseksi.

Toiminnanharjoittaja on 10.2.2021 toimittamassaan vastineessaan ilmoittanut, että ne ajoneuvot, jotka eivät enää ole käytössä tai entisöinnin kohteena taikka kilpailukäytössä, poistetaan pihalta kierrätykseen asianmukaisen toimiluvan omaavan kierrätysyrityksen toimenpitein välittömästi. Hän on kiinteistönomistajana ja tilojen vuokraajana toiminut huolellisesti toiminnan laajuus objektiivisesti huomioiden eikä toiminnasta ole aiheutunut ympäristönsuojelunlain säännökset huomioiden pohjavesien pilaantumiseen vaaraa. Hänen tiedossaan ei ole, että maaperään olisi kiinteistöltä päässyt tai olisi ollut edes vaaraa päästä maahan terveydelle taikka ympäristölle haittaa tai vaaraa aiheuttavia aineita eikä sellaisia aineita varastoida alueella niin, että niistä voisi aiheutua edellä mainittua ympäristöhaittaa tai pohjaveden pilaantumista. Pelkkää ajoneuvojen pysäköintiä ei voida pitää sellaisena, ellei sitä ole laajemmin kielletty Nurmijärvellä pohjavesialueella olevilla kiinteistöillä ja asetettu ehtoja myöskään muulle toiminnoille, joissa ajoneuvoja on piha-alueilla.

Toiminnanharjoittajan muistutusten ja mielipiteiden huomioiminen

Toiminnanharjoittaja on vastineessaan edellyttänyt, että hänelle tulisi esittää lautakunnalle ehdotettavat määräykset ja perustelut ja hänelle tulisi siten varata uusi tilaisuus tulla kuulluksi lainsäädännön mukaisesti.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kuulemisvirhettä ei ole tapahtunut. Toiminnanharjoittajaa on kuultu ensimmäisen kerran 30.10.2020 päivätyn tarkastuskertomuksen yhteydessä ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaisen määräyksen antamisesta. Ympäristötarkastaja on suorittamansa tarkastuksen perusteella arvioinut, että kiinteistöllä olevat ajoneuvot ovat romuajoneuvoasetuksen mukaisia romuajoneuvoja ja että niihin tulee soveltaa asetuksen liitteen 1 mukaisia määräyksiä ajoneuvojen säilyttämisestä. Toiminnanharjoittaja on 19.11.2020 päivätyssä vastineessa todennut, että hänen kiinteistöllään 1:1109 säilytettävät autot eivät ole asetuksen mukaisia romuajoneuvoja, jonka takia asetusta ei voida soveltaa kiinteistöllä varastoitaviin autoihin.

Toiminnanharjoittaja ei ole vastineessaan esittänyt sellaisia asioita, joiden pohjalta ympäristötarkastajan näkemys siitä, että ajoneuvoista saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa olisi muuttunut. Toiminnanharjoittajaa on tämän jälkeen kuultu ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaisen yksittäisen määräyksen antamisesta. Kuulemiskirjeessä on ilmoitettu, että yksittäinen määräys on tarpeen tärkeän pohjavesialueen suojelemiseksi. YSL 180 §:n mukainen yksittäisen määräyksen antaminen ei edellytä, että lakia taikka sen nojalla annettuja asetuksia olisi rikottu tai laiminlyöty.

Ympäristönsuojelulain 185 §:ssä säädetään kuulemisesta. Pykälän mukaisesti viranomaisen on ennen määräyksen antamista varattava sille, jota määräys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi asiassa siten kuin hallintolaissa säädetään. Hallintolain 34 §:ssä säädetään asianosaisen kuulemisesta, ja pykälän mukaisesti asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Asianosaiselle on ympäristönsuojelulain ja hallintolain mukaisesti varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.

Lautakunta on ottanut ratkaisussa huomioon toiminnanharjoittajan muistutukset.

Ehdotus

Esittelijä

Katariina Serenius

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asiaa ja päättää antaa ***** ympäristönsuojelulain 180 §:n nojalla seuraavan yksittäisen määräyksen pilaantumisen ehkäisemiseksi:

Autojen varastointipaikassa on oltava vähintään asianmukainen tiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyjen ja rasvojen erottimilla, sekä asianmukainen jäte- ja valumavesien käsittelylaitteisto.

PERUSTELUT

Kiinteistö ***** sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, Salmelan 1-luokan pohjavesialue. Kiinteistöllä varastoidaan erilaisia korjattavia/entisöitäviä ja kolaroituja/ vaurioituneita autoja.  Kiinteistöllä säilytetään noin 30 autoa. Huomioiden autojen määrä ja niiden kunto aiheuttaa autojen varastointi ulkona pelkällä maapohjalla riskin alueen pohjavedelle.  

Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää pohjavesien laatu ja määrällinen tila hyvänä. Suomen pohjavesimuodostumat ovat herkkiä ihmistoiminnan vaikutuksille, minkä vuoksi on tärkeää ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkenemistä.

Oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulakiin sisältyvät maaperää ja pohjavettä koskevat ehdottomat pilaamiskiellot. Pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään lain 17 §:ssä. Pohjaveden pilaamiskielto on pohjavesien suojelun kannalta keskeinen säädös. Pilaamiskielto kattaa laajasti erilaiset pohjaveden laatuun vaikuttavat toimenpiteet niin pohjavesialueilla kuin niiden ulkopuolellakin. Tärkeillä tai muilla vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla pohjaveden laadun olennainen huonontuminen on kielletty riippumatta sen vaikutuksista yleiseen tai yksityiseen etuun.

Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka eliöitä tai pieneliöitä siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 17 §:n mukaan ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua.

Se, jonka toiminnasta maaperän tai pohjaveden pilaantuminen on aiheutunut, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden. Likaavat aineet voivat levitä pohjaveden mukana laajalle alueelle. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on vaikeaa, hidasta ja kallista.

Ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa muuta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaisen yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen ko. toiminnan aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksen tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen merkittävyys.

Määräysten yksityiskohtaiset perustelut

Kiinteistöllä varastoitujen autojen kunto vaihtelee, kyseessä on erilaisia korjattavia/entisöitäviä ja kolaroituja/vaurioituneita autoja, jotka säilytetään pelkällä maapohjalla. Autoista voi päästä öljyjä ja muita nesteitä maaperään ja pohjaveteen ja näin ollen toiminnasta aiheutuu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittaja on vastineessaan ilmoittanut, että joidenkin autojen tekniikka on siirretty sisätiloihin. Näin ei kuitenkaan ole toimittu jokaisen auton kohdalla, eikä toimenpide ole riittävä poistamaan autojen säilyttämisestä aiheutuvaa pilaantumisen vaaraa. Vertaamalla ympäristökeskuksen ottamia kuvia tarkastuksilta 21.10.2016 ja 22.10.2020 huomataan, että jotkut huonokuntoiset autot ovat seisseet kiinteistöllä samassa paikassa jo vuonna 2016. Ympäristölautakunta katsoo siten, että kiinteistöllä harjoitetaan pohjaveden pilaantumisen vaara aiheuttavaa toimintaa.

Kun kaikki asiassa saadut selvitykset otetaan huomioon, on perusteltua antaa ympäristönsuojelulain 180 §:n mukainen yksittäinen määräys pilaantumisen estämiseksi. Asian kokonaisarvioinnissa ja määräyksissä on otettu huomioon toiminnan laajuus ja luonne. Määräyksellä ei ole tarkoitus kieltää autoharrastustoimintaa. Annetut määräykset ovat kohtuullisia suhteessa pilaantumisen vaaraan. Määräyksillä pyritään ehkäisemään mahdollinen pohjaveden pilaantuminen ja turvata pohjavesialueen hyvä vedenlaatu. Toiminnanharjoittajalta ei ole kohtuutonta edellyttää, että hän järjestää vuokralaisilleen tiiviin esim. asfaltilla pinnoitetun alueen, jossa autoja voidaan säilyttää turvallisesti. Alueella on useita eri vuokralaisia ja heidän toimintansa asianmukaisuuden varmistaminen ei ole mahdollista ilman pohjavettä suojaavia rakenteita.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

  • Ympäristönsuojelulaki, (527/2014); § 6, 7, 16, 17, 180, 185
  • Hallintolaki (434/2003); § 34, 43, 44, 45, 47

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Katja Koli, ympäristötarkastaja, katja.koli@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö 

Vaasan hallinto-oikeus pyytää 22.10.2021 saapuneella kirjeellä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa AA:n tekemästä valituksesta, joka koskee Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöstä 13.04.2021 § 42, jossa asianosaiselle on annettu ympäristönsuojelulain 180 §:n mukainen yksittäinen määräys. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiseen 17.12.2021 asti.

Asian diaarinumero 20598/2021.

Valituksenalainen päätös 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksellään 13.04.2021 § 42 antanut asianosaiselle ympäristönsuojelulain 180 §:n nojalla yksittäisen määräyksen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Asianosaisen omistamalla kiinteistöllä varastoidaan erikuntoisia autoja. Kyseinen kiinteistö sijaitsee Salmelan tärkeällä 1-luokan pohjavesialueella. Kiinteistöllä varastoitujen autojen kunto vaihtelee, kyseessä on erilaisia korjattavia/entisöitäviä ja kolaroituja/vaurioituneita autoja, jotka säilytetään pelkällä maapohjalla.  

Lisätiedot: ympäristötarkastaja Katja Koli p. 040 314 4874. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa valituksen johdosta Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että AA:n valitus tulee hylätä. Lautakunta viittaa hylkäämisperusteina lautakunnan päätöksessä 13.04.2021 § 42 esitettyihin asioihin ja esittää lisäksi seuraavaa: 

Salmelan 1-luokan pohjavesialue 

Salmelan pohjavesialue on osa pitkää luode-kaakko-suuntaista pitkittäisharjua, joka sijoittuu Hanhisuon ja Patamäen välille. Alueeseen kuuluu myös laajentuma, joka ulottuu Nummelanojan suuntaisesti lounaaseen noin 2,5 km matkalla. Laajentuman alueella maa-aines on pinnassa 8–17 m syvyyteen savea ja silttiä, jonka alla on vaihtelevan paksuisesti kerrostuneena hiekkaa ja soraa. Pohjalla on ohut moreenikerros kallion päällä. Alavilla maastonkohdilla on pohjavesi hienosedimenttien alla paineellista. Korkeimmat kohdat ovat yli +100 m mpy korkeustasolla Huissanmäellä kaakossa sekä Keinulukon liepeillä. Pohjavesi virtaa alueella luoteesta Pentinsuonmäeltä sekä kaakosta Ristinummesta Keinulukon suuntaan. Pohjavettä purkautuu alueen läpi etelään kulkevaan Nummelanojaan, joka laskee +78 m mpy tasossa olevalta Järvilammilta lounaaseen. Patamäen itäpuolelta pohjavesi virtaa kaakkoon, josta kalliokynnyksen ohjaamana purkautuu Haapasuolle. Salmelan pohjavesialueella pohjaveden pinta on yleisesti tasolla +77-+84 m mpy.  

Pohjavesialueen luokitus ja rajaukset on tarkistettu 3/2018. Salmelan pohjavesialue on luokiteltu vesienhoidossa hyvässä tilassa olevaksi riskipohjavesialueeksi. 

Alueen geologisessa rakenneselvityksessä (GTK 14.12.2016) todetaan, että Keinulukon alueella suoritettu koepumppaus ja havaintoputkissa tehty pohjavedenpinnan muutoksen seuranta osoittaa alueen mahdollisen potentiaalin pohjavedenottoon. 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätös 13.04.2021 § 42 

Ensimmäinen tarkastus kiinteistöllä suoritettiin 21.10.2016. Ympäristötarkastaja on silloisen tarkastuksen perusteella antanut kiinteistön omistajalle kehotuksen vaarallisten jätteiden varastoinnista kiinteistöllä.  

Seuraava tarkastus suoritettiin vuonna 2020. Ympäristötarkastaja on 22.10.2020 suorittamansa tarkastuksen perusteella arvioinut, että kiinteistöllä varastoitavat autot ovat romuajoneuvoja ja ne tulisi siten säilyttää kuten ns. Romuajoneuvoasetuksen (Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa, 123/2015) liitteessä 2 säädetään. Toiminnanharjoittajalle on annettu seuraava ympäristönsuojelulain mukainen kehotus autojen varastoimisesta kiinteistöllä; Romuajoneuvojen esikäsittelyä edeltävässä varastointipaikassa on oltava vähintään: l) asianmukainen nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyjen ja rasvojen erottimilla ja 2) asianmukainen jäte- ja valumavesien käsittelylaitteista.  

Toiminnanharjoittaja on 19.11.2020 toimittanut vastineen, jossa hän mm. on ilmoittanut, että hänen omistamallaan kiinteistöllään varastoitavat autot eivät ole romuajoneuvoasetuksen mukaisia ajoneuvoja. Eli asetusta ei voida soveltaa kiinteistöllä harjoitettavaan toimintaan.    

Ympäristötarkastaja on vastineen perusteella arvioinut, että kiinteistöllä varastoitavat autot eivät ole ns. romuajoneuvoasetuksen tarkoittamia romuajoneuvoja. Ympäristötarkastajan näkemys siitä, että kiinteistöllä varastoitavista ajoneuvoista saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei ole muuttunut ja toiminnanharjoittajaa on siten kuultu ympäristönsuojelulain 185 §:n ja hallintolain 34 §:n mukaisesti, ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaisen yksittäisen määräyksen antamisesta. Toiminnanharjoittajan vastine romuajoneuvoasetuksen tulkinnasta on siten otettu huomioon velvoittavaa päätöstä annettaessa. Hallintopakkopäätös ei koske romuajoneuvojen varastointia 1-luokan pohjavesialueella. YSL 180 §:n mukainen yksittäisen määräyksen antaminen ei edellytä, että lakia taikka sen nojalla annettuja asetuksia olisi rikottu tai laiminlyöty.  

Kiinteistöllä varastoitujen autojen kunto vaihtelee, kyseessä on erilaisia korjattavia/entisöitäviä ja kolaroituja/vaurioituneita autoja, jotka säilytetään pelkällä maapohjalla. Autoista voi päästä öljyjä ja muita nesteitä maaperään ja pohjaveteen ja näin ollen toiminnasta aiheutuu pohjaveden pilaantumisen vaaraa tärkeällä 1-luokan pohjavesialueella. Toiminnanharjoittaja on vastineessaan ilmoittanut, että joidenkin autojen tekniikka on siirretty sisätiloihin. Näin ei kuitenkaan ole toimittu jokaisen auton kohdalla, eikä toimenpide ole riittävä poistamaan autojen säilyttämisestä aiheutuvaa pilaantumisen vaaraa kokonaan. Vertaamalla ympäristökeskuksen ottamia kuvia tarkastuksilta 21.10.2016 ja 22.10.2020 huomataan, että jotkut huonokuntoiset autot ovat seisseet kiinteistöllä samassa paikassa jo vuonna 2016.  

Asianosaiselle on kuulemiskirjeessä 14.1.2021 kerrottu, että yksittäinen määräys on tarpeen tärkeän pohjavesialueen suojelemiseksi ja mahdollinen määräys tulisi koskemaan autojen välivarastointia kyseisellä kiinteistöllä.  

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksellään 13.04.2021 § 42 antanut asianosaiselle ympäristönsuojelulain 180 §:n nojalla yksittäisen määräyksen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys kuuluu seuraavasti: ”Autojen varastointipaikassa on oltava vähintään asianmukainen tiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyjen ja rasvojen erottimilla, sekä asianmukainen jäte- ja valumavesien käsittelylaitteisto.” 

Määräys koskee ainoastaan niitä alueita, joilla varastoidaan autoja, ei koko kiinteistöä. Määräyksen toteuttamistapa on jätetty asianosaisen päätettäväksi. Edellytyksenä on, että autoja säilytetään asianmukaisella tiiviillä alueella, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyjen ja rasvojen erottimilla, sekä asianmukainen jäte- ja valumavesien käsittelylaitteisto. Määräyksillä on pyritty ehkäisemään mahdollinen maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja turvaamaan pohjavesialueen hyvä vedenlaatu.  

Asian käsittely 

Asianosaisen kuuleminen 

AA esittää valituksessaan, että asiassa olisi tapahtunut käsittelyvirhe, koska hänelle ei kuulemisvaiheessa ole esitetty lautakunnalle ehdotettavia määräyksiä.  

Asianosaisen kuulemisesta säädetään sekä ympäristönsuojeluissa että hallintolaissa. Ympäristönsuojelulain 185 §:n mukaisesti viranomaisen on ennen määräyksen antamista varattava sille, jota määräys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi asiassa siten kuin hallintolaissa säädetään. Hallintolain 34 §:n mukaisesti asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.  

Asianosaiselle on ympäristönsuojelulain ja hallintolain mukaisesti varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan kuulemisvirhettä ei ole tapahtunut. Asianosaiselle on kuulemiskirjeessä ilmoitettu, että mahdollinen määräys tulisi koskemaan autojen välivarastointia kiinteistöllä. Annetun päävelvoitteen sisältö (alueen pinnoittaminen) ei ole muuttunut valvonta-asian käsittelyn aikana. 

Hyvän hallinnon periaatteet 

AA:n mielestä asian käsittelyssä ei ole noudatettu hyvän hallinnon periaatteita.  

Valvontaviranomaisten toimintaa sitovat lain säännösten ohella myös hallinnon yleiset periaatteet. Näistä tarkastusoikeuden ja muiden valvontatoimien kannalta keskeisiä ovat tarkoitussidonnaisuus ja suhteellisuus. Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaan viranomaisen harkintavalta toimivaltuuksien käytössä on sidottu siihen tarkoitukseen, jonka toteuttamiseksi toimivalta on lainsäädännöllä perustettu. Suhteellisuusperiaatteen mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään ja toimen voimakkuus on suhteutettava sen tarkoitukseen siten, että yksityisen oikeuksia rajoitetaan mahdollisimman vähän. Kaiken valvonnan tulee perustua lakiin (laillisuusperiaate).  

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan hyvän hallinnon periaatteita on noudatettu. Mitkä hallinnolliset toimenpiteet kulloinkin valitaan, päätetään tilanteen vakavuuden, syiden ja seurausten perusteella. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan annetut määräykset ovat kohtuullisia suhteessa pilaantumisen vaaraan. Toiminnanharjoittajalta ei ole kohtuutonta edellyttää, että hän järjestää vuokralaisilleen tiiviin esim. asfaltilla pinnoitetun alueen, jossa autoja voidaan säilyttää turvallisesti pohjavesialueella. Alueella on useita eri vuokralaisia ja heidän toimintansa asianmukaisuuden varmistaminen ei ole mahdollista ilman pohjavettä suojaavia rakenteita.  

Ympäristönsuojelulain yleiset periaatteet 

Ympäristönsuojelulaissa on lisäksi säädetty toiminnanharjoittajaa sitovista yleisistä periaatteista. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa periaatteina pidetään ennaltaehkäisyn ja haittojen minimointia, varovaista ja huolellista menettelyä, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä, ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista sekä toiminnanharjoittajan vastuuta vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta. Toiminnanharjoittajan vastuulle kuuluvat lisäksi selvilläolovelvollisuus sekä pilaantumisen torjuntavelvollisuus. 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta tarkastaa ja hyväksyy pöytäkirjan tämän pykälän osalta välittömästi kokouksessa.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Tiedoksi

Vaasan Hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.