Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 13.6.2023

§ 89 LISÄPYKÄLÄ: Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä, lausuntopyyntö Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koepumppaus Santakosken vedenottamolla, Tuusula (lisäpykälä)

TUUDno-2023-1321

Valmistelija

  • Petra Kivistö, terveystarkastaja, petra.kivisto@tuusula.fi
  • Annina Vuorsalo, ympäristösuunnittelija, annina.vuorsalo@tuusula.fi
  • Liisa Garcia, ympäristösuunnittelija, liisa.garcia@tuusula.fi
  • Sirpa Sorsa, ympäristötarkastaja, sirpa.sorsa@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 22.5.2023 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Tuusulan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän hakemuksesta, joka koskee koepumppausta Santakosken vedenottamolla Santakosken pohjavesialueella, Tuusulassa (Dnro ESAVI/7269/2023). Kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä aluehallintovirastojen verkkosivuilla osoitteessa https://ylupa.avi.fi. Kuulutusaika on 22.5.-28.6.2023. Määräaika lausunnon jättämiselle on 28.6.2023 asti. 

Koepumppauspaikka sijaitsee Tuusulan kunnan pohjoisosassa Keravanjoen länsirannalla Jokelan taajamasta noin 4 km koilliseen kiinteistöllä 858-404-3-1448. Paikka sijaitsee Santakosken pohjavesialueella (pohjavesialueluokka 1E). Samalla kiinteistöllä sijaitsee lisäksi raakaveden käsittelylaitos. 

Lupahakemus

Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä (ent. Tuusulan seudun vesilaitos) hakee vesilain mukaista lupaa pohjaveden koepumppauksen toteuttamiseksi Santakosken vedenottamolta kiinteistöllä Santakosken vedenottamo 858-404-3-1448 Tuusulan kunnassa. (karttaliite 1) Koepumppauspaikka sijoittuu Keravankanjonin lehto -nimiselle Natura-alueelle (SAC), joka toteutuu yksityismaalle perustettuna Keravanjokikanjoni-nimisenä luonnonsuojelualueena. Paikasta noin 300 metriä jokivartta etelään on Näsiärinne-niminen yksityismaalle perustettu luonnonsuojelualue.  Keski-Uudenmaan Vesi on tukkuvesiyhtiö, joka valmistaa ja toimittaa talousveden osakaskunnilleen Järvenpää, Kerava, Sipoo ja Tuusula. 

Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt päätöksellään 21.6.1973 (nro 61/1973) vedenotto-oikeuden 1000 m3 vuorokaudessa vuosikeskiarvona Santakosken vedenottamolle. Pohjaveden laatua tarkkaillaan vuonna 2021 uusitun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tuusulan seudun vesilaitos haki lupaa lisäkaivon rakentamiselle ja vedenottomäärän nostamiselle 1500 kuutioon (m3) 23.1.1995. Hakemukseen on ollut liitettynä koepumppaukset vuodelta 1994 ja Suomen Pohjavesitekniikka oy:n lausunto ottamon pohjaveden antoisuudesta. Lausunnon mukaan Santakosken vedenottamon kohdalla purkautuu vedenotosta huolimatta pohjavettä Keravanjokeen. Vedenottamon viereen rakennetun uuden 25 m syvän putkikaivon avulla voidaan hyödyntää muutoin jokeen purkautuvat pohjavedet. Kaivosta voidaan ottaa vettä noin 1000 m3/d. Länsi-Suomen vesioikeus on antanut päätöksen 22.1.1996 (1/1996/1), jolla on myönnetty lupa lisäkaivon rakentamiselle ja oikeus ottaa pohjavettä yhteensä 1500 m3 vanhasta ja uudesta kaivosta yhteensä väliaikaisesti. Päätöksestä valitettiin, mutta vesiylioikeus piti voimassa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen. Vuoden 1996 vesitalouslupa on rauennut myöhemmin.

10.2.2023 päivätyllä vesitalouslupahakemuksella Santakosken vedenottamosta haetaan lupaa tutkia mahdollisuutta nostaa pohjaveden ottomäärä 2 000 m3 vuorikaudessa vuosikeskiarvona laskettuna. Kuntayhtymän on tarkoitus toteuttaa nykyisen vedenottamon alueella pohjaveden koepumppaus, jossa pohjavettä pumpataan kahdesta olemassa olevasta kaivosta yhteensä enintään 2 000 m3/d enintään kuuden kuukauden ajan. Koepumppauksella saattaa olla vaikutuksia muun muassa alueen yksityiskaivoihin.

Koepumppausalueella on voimassa Uusimaa-kaava 2050- kaava, joka sisältää mm. Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavat. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa on koepumppausalueelle merkitty pohjavesi- ja suojelualuetta sekä arvokasta geologista muodostumaa koskevat suunnittelumääräykset. Niiden mukaan toimenpiteet on suunniteltava siten, että ne eivät vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai vedenhankintaa tai heikennä luonto- ja ympäristöarvoja. Geologisesti arvokkailla harjualueille maankäyttöä suunniteltaessa ei saa aiheuttaa maa-aineslain tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Tuusulan kunnan oikeusvaikutuksettomassa Linjamäki-Keravanjokilaakso -osayleiskaavassa koepumppausalue on merkitty ET-alueeksi, joka tarkoittaa kaavassa varattua eritysaluetta, esim. vedenottamon alue.

Pohjavesiolosuhteet

Santakosken pohjavesialueen muodostumisalueen pinta-ala on 1,17 km2 ja pohjavettä muodostuu laskennallisesti koko pohjavesialueella noin 1 000 m3/d. Keravanjoki katkaisee muodostuman ja pohjavettä muodostuu pohjavesialueen luoteisosassa, jossa vedenottamo sijaitsee, laskennallisesti noin 550 m3/d. Muodostuman luoteisosassa pohjaveden virtaussuunta on luoteesta kaakkoon kohti koepumppauspaikkaa ja Keravanjokea.  Kallioperän heikkousvyöhyke leikkaa pohjavesialuetta, ja se mahdollisesti lisää pohjavesimuodostumasta otettavaa pohjaveden määrää. Vuoden 1970 koepumppauksessa on saatu pumpattua 2 232 m3 vuorokaudessa. Tällöin pohjaveden pinnan taso laski pumppauksen aikana, mutta tasot palautuivat pumppauksen päätyttyä.

Koepumppaussuunnitelma

Koepumppaussuunnitelman mukaan koepumppauksen ja seurannan kokonaisaika on arviolta yhdeksän kuukautta, kun otetaan huomioon tauot pumppauksessa ja pohjaveden tasojen seuranta pohjavesiputkista. Pohjavesitutkimus aloitetaan seuraamalla pohjaveden pinnan tasoja ilman pumppauksia kuukauden ajan tai kunnes niiden voidaan olettaa palautuneen luonnontilaiselle tasolle. Koepumppaus aloitetaan vanhasta kaivosta, josta pumpataan kuukauden ajan enimmillään 500 m3/d. Pumpattu vesi johdetaan ensisijaisesti verkkoon ja toissijaisesti jokeen. Vanhasta kaivosta tehdyn pumppauksen päätyttyä seurataan pohjaveden pinnan tasoja kuukauden ajan tai kunnes niiden voidaan olettaa palautuneen koepumppausta edeltäneelle tasolle. Uudesta kaivosta pumpattu vesi johdetaan verkkoon. 

Uudesta kaivosta pumpataan 1 500 m3/d kahden kuukauden ajan, jonka jälkeen tutkimusta jatketaan pumppaamalla samanaikaisesti lisäksi vanhasta kaivosta 500 m3/d kahden kuukauden ajan.  Pumpattavan veden määrä nostetaan edellä esitetylle tasolle vähitellen. Pumppauksen päätyttyä pohjaveden pinnan tasoa seurataan kuukauden ajan tai kunnes niiden voidaan olettaa palautuneen pumppausta edeltäneelle tasolle.

Vesitarkkailu

Pohjavedenpinnan tasojen tarkkailua tehdään havaintopaikoista HP79, HP84 ja HP110 sekä havaintoputkesta GTK4-20. Lisäksi asennetaan uusi havaintoputki suppaan tai sen tuntumaan havaintoputkien 71 ja/tai 91 tilalle. Pinnantasojen tarkkailua tehdään myös lähellä olevista kiinteistöjen kaivoista. Pinnantasojen tarkkailu tapahtuu automaattisesti sekä manuaalisesti. Kerran viikossa pohjaveden pinnantasot mitataan manuaalisesti koko tutkimusjakson ajan.

Laatunäytteet otetaan pumpatusta vedestä jokaisen koepumppausjakson lopussa. Siitä analysoidaan voimassaolevan tarkkailujakson mukaiset laajan vesinäytteen parametrit ja lisäksi rauta sekä sähköjohtavuus. Metallit analysoidaan liukoisina.     

Hankkeen ympäristövaikutukset

Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia Keravanjokeen, Natura-alueeseen tai Keravanjoen kanjonin tihkupintoihin. Koepumppauspaikan kohdalla Keravanjoen valuma-alueen laajuus on noin 112 km2. Joen keskivirtaama on ollut 3,3 m3/s vuonna 2021. Ainoa tunnistettavissa oleva vaikutus Keravanjokeen on siihen purkautuvan vesimäärän väheneminen, joka on enimmillään nykyisen vedenottoluvan ja koepumpattavan vesimäärän erotus eli 1 000 m3/d (0,01 m3/s). Keravanjoen yläjuoksun kalastosta ei ole käytettävissä tutkimustietoa. Joessa on luontainen purotaimenkanta, joka lisääntyy lähinnä joen sivu-uomissa. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia Keravanjoen kalastoon. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022-2027 Santakosken pohjavesialueelle ei ole osoitettu toimenpiteitä.

Tihkupinta syntyy pohjaveden purkautuessa maan pinnalle jokiuoman rinteessä. Pohjaveden purkautumispaikassa (lähde tai tihkupinta) pohjaveden pinnan taso on purkautumispaikan tasolla. Hankkeen vaikutusta tihkupintoihin ja suojeltuihin arvoihin tarkkaillaan pohjaveden pinnan tasoa seuraamalla. Alueella esiintyvillä tihkupinnoilla on alueen kasvillisuuden kannalta merkitystä. Enintään 6 kuukauden ajan kestävän koepumppauksen ei arvioida vaikuttavan tihkupinnoista purkautuvan veden määrään siten, että sillä olisi merkittävää vaikutusta alueen kasvillisuuteen. Suunniteltu koepumppaus ei merkittävästi heikennä Keravankanjonin lehto tai Natura- alueen luonnonarvoja. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeen.     

Koepumppauksen vaikutuksen arvioidaan ulottuvan enintään 1 km etäisyydelle koepumppauspaikasta luoteeseen ja rajoittuvan pohjavesialueeseen.  Hetkellisesti pohjaveden pinta lähialueen kaivoissa saattaa laskea koepumppauksen aikana. Koepumppauksen päätyttyä pohjaveden pinnan  arvioidaan palautuvan normaalille tasolle. Kaivoveden pintaa seurataan edellä esitetyllä tavalla viikoittain. Mikäli kaivon veden pinta laskee, hankkeesta vastaava toimittaa kiinteistölle käyttöveden siihen saakka, kunnes veden pinta alkaa palautua normaalille tasolle ja veden riittävyydestä voidaan varmistua.

Koepumppauksesta ja tarkkailusta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, että Uudenmaan ELY-keskukselle.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi

 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän koepumppaushakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavaan lausunnon: 

Hakemusasiakirjoista puuttuvat kaivokartat netissä julkaistavista versiosta, joten lausunnon antaminen vaikeutui kaivoja koskevan selkeän esityksen puuttuessa. Vesioikeuden luvassa, vuodelta 1996 vedensaannin maksimimääräksi on arvioitu enintään 1500 m3 vuorokaudessa. Aikaisemman 1970-luvulla koepumppauksen maksimisaannoksi on ilmoitettu hieman yli 2000 kuutiota vuorokaudessa. Koska 2 000 kuution vesimäärän pumppaus voi aiheuttaa Keravanjoen pintavesien sekoittumista pohjaveteen, on harkittava varoivaisuusperiaatteen mukaisesti pohjaveden koepumppausta vaiheittain aluksi 1500 kuutiota vuorokaudessa ja tihennettyä tarkkailua.  Pidemmän seurantajakson ja riittävän seurannan jälkeen voidaan arvioida tarkemmin 2000 kuution koepumppauksen vaikutuksia vuorokaudessa. Vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi Natura-alueeseen, Keravanjokeen tai tihkupintoihin, jotta vedenotto voidaan turvallisesti nostaa heti 2000 kuutioon vuorokaudessa.

Pumppauksen vaikutukset Keravanjoen vesimääriin on arvioitu merkityksettömiksi keskimääräisillä virtaamilla. Koepumppauksen vaikutuksia Keravanjoen keskimääräisiin alivirtaamiin ei ole arvioitu, jotka ovat merkittävämpiä ympäröivän kasviston ja tihkupintojen kannalta.  

Hakemuksen perustelut koepumppauksen vähäisistä vaikutuksista Natura -ja suojelualueiden lehtokasvillisuuteen ja tihkupintoihin vaikuttavat kevyiltä. Tihkupintojen herkän luonteen vuoksi pienetkin muutokset lähiympäristössä voivat heikentää niiden tilaa ja on varmistuttava etukäteen siitä, etteivät alueen luontoarvot vaarannu koepumppauksesta. Tarkkailu koepumppauksen aikana ei vaikuta riittävältä keinolta varmistua herkkien luontoarvojen turvaamisesta.     

Santakosken pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa (Uudenmaan ympäristökeskus 2004) Keravanjoki on arvioitu ilmeiseksi riskiksi pohjaveden laadulle. Jos pohjavedenpinta vedenoton vaikutuksesta alenee Keravanjoen pinnan alapuolelle, pääsee joesta imeytymään pintavettä pohjavesiesiintymään. Keravanjoen veden imeytyminen pohjaveteen saattaa aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä. Koepumppauksen aikana on seurattava myös Keravanjoen vedenpinnan vaihteluita ja säädeltävä pumppausta sen mukaisesti, varmistaen ettei imeytymistä pääse tapahtumaan.

Pohjaveden laatua on esitetty seurattavaksi kunkin pumppausjakson jälkeen eli kolme kertaa. Näytemäärä on vähäinen. Siten veden laatua on syytä seurata tihennetysti koko koepumppauksen ajan. Talousvesiverkostoon saa pumpata vain talousvesiasetuksen 1352/2015 laatuvaatimukset ja suositukset täyttävää talousvettä. Asetuksen mukaiset muuttujat tulee olla tutkittu vedestä ennen talousvesiverkostoon pumppaamista. Näiden lisäksi tulee tutkia myös riskinarvioinnin edellyttämät muuttujat. Hakemusasiakirjojen liitteenä olevasta Santakosken raakavesitarkkailuohjelman muuttujalistauksesta puuttui kalsium, magnesium, rauta, haihtuvat orgaaniset yhdisteet VOC sekä veden lämpötila. Kyseiset muuttujat on kirjattu tutkittaviksi Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän valvontatutkimusohjelman näytteenottosuunnitelmaan muiden lueteltujen muuttujien lisäksi.

Koepumppauksesta saatujen tulosten luotettavuutta on tarkasteltava siten, että huomioidaan hetkellisen koepumppauksen antama vesitulos ja sen mahdollinen muuttuminen jatkuvan pumppauksen aikana. Vedenottamoiden koepumppauksia on tutkittu ja todettu, että ne eivät aina anna luotettavaa kuvaa veden laadusta, jos happipitoisuudet ovat matalampia koepumppauksen aikana. Tällöin myöhemmin voi esiintyä kohonneita raudan tai mangaanin pitoisuuksia kaivojen käyttöönoton jälkeen. Myös keskimääräistä korkeampien koepumppauksen aikaisten CODMn-arvojen on havaittu lisäävän korkeiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien määrää ottamokaivojen käytön aikaisissa näytteissä. Koepumppauksen mahdollisia riskejä pohjaveden laadulle ei ole arvioitu riittävästi koepumppaussuunnitelmassa.     

Terveysvalvonta huomauttaa, että vanhan kaivon (kaivo 1) huonosta vedenlaadusta johtuen kaivon vettä ei ole käytetty veden tuotannossa ainakaan yli kymmeneen (10) vuoteen. Kaivon rakenteissa on havaittu puutteita, joita ei Terveysvalvonnan tietojen mukaan ole korjattu. Terveysvalvonnan tietojen mukaan vanhan kaivon raakaveden laatua ei ole tutkittu viime vuosina. Nämä asiat huomioiden Santakosken vanhasta kaivosta (kaivo 1) ei ole hyvä syöttää vettä talousvesiverkostoon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Muutoksenhaku

Hallintolainkäyttölain 5 §, muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.