Kunnanhallitus, kokous 12.2.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 48 Teknisten sopimus, palkkausjärjestelmän uudistaminen, oikaisuvaatimukset

TUUDno-2017-1320

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Kuluvan vuoden talousarvioissa on tavoitteena uudistaa teknisten sopimuksen (TS) palkkausjärjestelmä siltä osin kun on kyse tehtävän vaativuuteen perustuvan tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä. Nykyisten tehtäväkohtaisten palkkojen perusteet on määritelty jo vuonna 1995. Kuluvan vuoden talousarviossa on varauduttu palkkausjärjestelmien uudistamisiin ja tavanomaisiin tehtävien vaativuuteen perustuviin tarkistuksiin kaikkiaan 0,2 prosentilla palkkasummasta, eli noin 190.000 eurolla sivukuluineen.

Kunnassa on tarkistettu aiemmin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES:n) tehtäväkohtaisten palkkojen arviointijärjestelmä vuonna 2005, lääkäreiden palkkausjärjestelmä 2012 ja opetusalan (OVTES) palkkausjärjestelmä vuonna 2012.

Teknisten sopimus (TS) edellyttää, että sen soveltamisalalla kunnassa on oltava yhtenäinen palkkausjärjestelmä, jonka perusteiden on oltava henkilöstön tiedossa. Palkkausjärjestelmä edellyttää tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevien paikallisten arviointijärjestelmien (paikallisten yleisten periaatteiden) vahvistamista.

Palkan osat TS:ssä ovat
1. Tehtäväkohtainen palkka, jonka määrä perustuu tehtävän vaativuuteen
2. Henkilökohtainen palkan osa, joka perustuu henkilökohtaiseen suoriutumiseen ja ammatissa työskentelyaikaan
3. Palkan tulososa, joka perustuu määriteltyjen tulostavoitteiden toteutumiseen sekä
4. Palkan muu osa, johon kuuluvat mm. kertapalkkio, erillislisä ja työaikakorvaukset.

Tehtäväkohtaisen palkan määrä päätetään kunnassa hyväksytyn arviointijärjestelmän mukaisesti ottaen huomioon seuraavat vaativuustekijät: tehtäviin kuuluva päätösvalta, ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset, harkintavallan laajuus ja itsenäisyys, töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus, asema organisaatiossa, tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen, työnantajan edellyttämä koulutus, työnantajan edellyttämä kokemus, tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja työolosuhteet.

Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään. Tehtäväkohtaisen palkan määrittämistä koskeva paikallinen arviointijärjestelmä muodostuu
1. tehtäväkuvauksista
2. tehtävän vaativuuden mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä
3. tehtäväkuvauksen kytkemisestä vaativuuden arviointimenetelmään (miten tehtäväkuvauksesta johdetaan arviointimenetelmän avulla tehtävän vaativuuden taso)
4. tehtävän vaativuuden arviointimenetelmän kytkemisestä euromääräiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan (miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen tehtäväkohtainen palkka) sekä
5. koko arviointijärjestelmän kuvauksesta.

TS:n mukaan tehtävät on jaettu kolmeen palkkaryhmään, joille on määritelty palkkaryhmäkohtaiset vähimmäispalkat:

Palkkaryhmä I

  • Ammattimies, joka toimii tavallisissa, vaativissa ja erittäin vaativissa ammattimiestehtävissä

Palkkaryhmä II

  • Välitön ja välillinen esimies tai suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävissä toimiva

Palkkaryhmä III

  • Johtaja, vastuualueen esimies tai erityisosaamista edellyttävissä vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiva

Mikäli työnantajan ja työntekijöiden ammatillisten järjestöjen edustajista koostuva paikallinen TS-kehittämistyöryhmä katsoo, että tehtäväkohtaisia palkkoja määritettäessä ei ole otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan 8 vaativuustekijää tai että tehtäväkohtaisten palkkojen keskinäiset suhteet eivät muusta syystä ole kunnossa, on tehtäväkohtaiset palkat määritettävä uudelleen. Uudelleen määrittelyssä työntekijän varsinainen palkka ei alene Työntekijän tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, ammattialalisä ja erillislisä voivat kuitenkin nousta, laskea tai pysyä ennallaan tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisen seurauksena.

Tehtäväkohtaisen palkan määrittämistä koskevaa arviointijärjestelmää käsiteltäessä asiasta tulee neuvotella ja pyrkiä yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, ei asian käsittelyä voi siksi jättää kesken, vaan kunnan tulee viime kädessä tehdä asiaa koskeva päätös ja panna se täytäntöön.

Tuusulan paikallisessa TS-kehittämisryhmässä on 15.12.2016 todettu, että tehtäväkohtaisten palkkojen keskinäiset suhteet eivät ole kunnossa ja sen vuoksi tehtäväkohtaiset palkat määritettävä uudelleen. Uudelleen määrittelyssä palkanosia voidaan nostaa, laskea tai pysyttää ennallaan uusia tehtäväkohtaisia palkkoja toteutettaessa. Varsinainen palkka ei voi uudelleen määrittelyssä kuitenkaan alentua.  

Tuusulan kunnassa käynnistettiin uusien tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelytyö siten, että TS-kehittämisryhmä vahvisti tehtäväkohtaisten palkkojen arviointikriteerit ja tehtäväkuvausten perusteet ja tehtäväkuvauslomakkeet. Kaikki teknisten sopimuksen piiriin kuuluvat tehtävät kuvattiin kevään 2017 aikana. 

Tehtävien vaativuuden arviointityö toteutettiin yhteistyössä esimiesten kanssa siten, että kunkin palkkaryhmän (palkkaryhmät I-III) tehtäviä verrattiin palkkaryhmän sisällä toisiinsa. Sen jälkeen palkkaryhmien tehtävien vaativuudet yhteen sovitettiin TS-kehittämisryhmässä.

Tehtävien vaativuudet kuvattiin kuuden arviointikriteerin avulla. Kriteerit ovat: Osaaminen, vuorovaikutus, ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset, toimintavapaus, vastuu, työolosuhteet. Kukin kriteeri on jaettu tarkempiin vaativuustasoihin, jotka on kuvattu erikseen. Kriteerien vaativuustasoille on määritelty pistemäärät (apupisteet), joiden yhteismäärästä saadaan tehtävän kokonaispistemäärä tehtävien vertailua varten. Pistemäärien perusteella on määritelty vaativuustasoihin perustuva tehtäväkohtaisten palkkojen vaativuustasot, joille tasoille on määritelty pisteiden ala- ja ylärajat.

Palkkaryhmien vaativuustasoille on lopuksi määritelty tehtäväkohtaiset palkat.  Palkkojen määrittelyssä on ollut perustana apupisteisin perustuvat vaativuustasojen määritykset ja palkkavertailut muihin kuntiin.
     
Lopputuloksena on saatu
1. yhtenäiset tehtäväkuvaukset TS:n piiriin kuuluvista tehtävistä
2. kuvaus tehtävän vaativuuden mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä
3. kuvaus tehtäväkuvausten kytkemisestä vaativuuden arviointimenetelmään (miten tehtäväkuvauksesta johdetaan arviointimenetelmän apupisteiden avulla tehtävän vaativuuden taso)
4. kuvaus tehtävän vaativuuden arviointimenetelmän kytkemisestä tehtäväkohtaisiin palkkoihin (miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen tehtäväkohtainen palkka) sekä
5. Vaativuustasojen euromääräiset tehtäväkohtaiset palkat.

Tehtävien vaativuuden arviointityön toteutetaan siten, että kaikkiin tehtäviin sovelletaan heti uusia tehtäväkohtaisia palkkoja. Joidenkin tehtävien osalta tehtäväkohtaiset palkat nousevat, jolloin korotus ensisijaisesti toteutetaan siirtämällä henkilön mahdollisia henkilökohtaisia lisiä uuden tehtäväkohtaisen palkan katteeksi. Mikäli tämä ei riitä, korotetaan tehtäväkohtaista palkkaa erillisellä palkantarkistuksella. Joidenkin tehtävien osalta uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin nykyinen tehtäväkohtainen palkka, jolloin erotus siirretään henkilölle erillislisäksi.  Varsinainen palkka ei siis tässä vaihtoehdossa alene.   

Kokonaisuuden toteuttaminen edellyttää palkan korotuksia, joiden kustannusvaikutus on yhteensä 8.222, 82n euroa kuukaudessa + sivukulut.  Tähän on varauduttu kuluvan vuoden talousarvioissa.

Koska valmistelutyö on viivästynyt, on kohtuullista, että korotukset maksetaan taannehtivasti 1.9.2017 lukien. 

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää hyväksyä

  • oheisista liitteistä ilmenevän teknisten sopimuksen paikallisen arviointijärjestelmän
  • maksettavaksi 1.9.2017 lukien uusien tehtäväkohtaisten palkkojen toteuttamisen kustannukseltaan 8.222,82 euroa kuukaudessa lisättynä sivukuluilla.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Tanja Rontu-Hokkanen, vs. henkilöstöjohtaja

Perustelut

Vuoden 2017 talousarviossa oli yhtenä tavoitteena uudistaa Teknisten sopimuksen (TS) palkkausjärjestelmä siltä osin kun on kyse tehtävän vaativuuteen perustuvan tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä. Palkkausjärjestelmän uudistamistyötä tehtiin laajalti esimiehiä osallistaen. Uudistamistyötä johti Teknisten sopimuksen mukainen paikallinen TS-kehittämisryhmä, jossa olivat edustettuina työnantaja ja paikalliset ammatilliset järjestöt. Kunnanhallitus hyväksyi em. valmistelun perusteella 18.12.2017 §577 teknisten sopimuksen paikallisen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän ja tehtävien vaativuustasot tehtäväkohtaisine palkkoineen.  Ratkaisuun sisältyi palkantarkistuksia 1.9.2017 lukien uusien tehtäväkohtaisten palkkojen toteuttamiseen kustannukseltaan yhteensä 8.222,82 euroa kuukaudessa lisättynä sivukuluilla.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa 20.12.2017. Päätös tiedotettiin sähköpostilla kaikille asianosaisille eli kunnan teknisten sopimuksen (TS) palkkausjärjestelmään kuuluville 28.12.2017. Lisäksi teknisten sopimuksen uudistuksesta ja sen toteuttamisesta järjestettiin info- ja keskustelutilaisuus teknisten sopimuksen piiriin kuuluvalle henkilöstölle torstaina 18.1.2018 kello 14.00 Hyökkälän koulun auditoriossa. Henkilöstölle on myös tiedotettu tulevista TS-kehittämisryhmän tapaamisista. TS-kehittämisryhmän tarkoituksena on tulevaisuudessa tavata vähintään kaksi kertaa vuodessa. Näiden säännöllisten tapaamisten tarkoituksena on valvoa ja kehittää teknisten palkkausjärjestelmän oikeudenmukaista toteutumista ja ajantasaisuutta.

Oikaisuvaatimuksia kunnanhallitukselle jätettiin määräaikaan mennessä kaikkiaan viisi. Osan oikaisuvaatimuksista oli allekirjoittanut useampi henkilö. Oikaisuvaatimuksen jättivät Marja Jokinen, Ari Antila, Tarmo Asikainen, Pia Gummerus, Helmi Heiska, Jonna Honkanen, Nina Johansson, Terhi Käppi, Mikko Lappalainen, Niina Leikoski, Hannu Malinen, Tapio Multanen, Saara Nironen, Martti Nykänen, Juha Ojala, Tarja Pilvilä, Tuija Raitanen, Tuula Ylönen, Hanna Riihinen, Petteri Laaksonen, Tarja Nakari, Johanna Koivula, Päivi Kyllönen, Anne Rantanen ja Anneli Piipponen. Oikaisuvaatimuksissa haetaan muutosta kunnanhallituksen hyväksymän arviointijärjestelmän sekä määriteltyjen vaativuustasojen puitteissa tehtyihin tehtävien vaativuuden arviointeihin. Niissä ei siis sinänsä haeta muutosta kunnanhallituksen päättämiin arviointijärjestelmää koskeviin perusteisiin, vaan järjestelmän käytännön soveltamisiin. Koska paikallinen palkkausjärjestelmä on tehty muutenkin tarkasti Teknisten sopimuksen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti, eivät oikaisuvaatimuksissa vaaditut muutokset kohdistu kunnanhallituksen 18.12.2017 §577 tekemiin ratkaisuihin. Tehtäväkohtaisen palkan määrittelyä koskevat erimielisyydet tulee ratkaista muussa virka- ja työehtosopimusten määrittelemässä prosessissa.

Sinänsä todetaan, että arvioinnit on tehty perusteellisesti työryhmissä ja yhteensovitettu TS-kehittämisryhmässä. Lisäksi niitä on prosessin aikana tarkistettu esimiesten avulla. Yksi oikaisuvaatimus ottaa kantaa arviointiprosessiin sinällään, eli ettei I-palkkaryhmän arviointiryhmässä ole ollut yhtään naispuolista henkilöä. Kehittämisen periaatteena on kuitenkin aina ollut tehtävänimikkeet, jotka eivät ota kantaa henkilöön tai sinänsä sukupuoleen. Laissa tai muissa säädöksissä ei ole säännöksi arviointiryhmien sukupuolijakautumasta.

Kunta-alan keskustason neuvotteluissa on sovittu, että jos tehtävien vaativuuden arvioinnin keskeisiä periaatteita rikotaan, sovelletaan myös niihin liittyvissä kysymyksissä kunnallisen pääsopimuksen III luvun erimielisyysneuvotteluja koskevia määräyksiä. Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen on siten virka- ja työehtosopimuksen määräyksillä sidottua.

Kunnallisen pääsopimuksen mukaan mm. TVA:n soveltamista koskevissa erimielisyystapauksissa:

  • Viranhaltija/työntekijä tai häntä edustava luottamusmies voivat niin sanotulla välittömällä neuvonpidolla työnantajan edustajan kanssa pyrkiä selvittämään tulkinta- tai soveltamiserimielisyyden.
  • Ellei neuvonpito johda yksimielisyyteen, luottamusmies voi vaatia asiasta paikallisneuvottelun (vaatimus tehdään kirjallisesti).
  • Ellei paikallisneuvottelu johda yksimielisyyteen, voidaan asia viedä keskusneuvotteluun 3 kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

Esimerkkejä tapauksista, joissa on pyydettävä pääsopimuksen mukaisia neuvotteluja, voivat olla:

  • Arvioitava tehtävä pidetään väärässä (alemmassa) palkkaryhmässä, jolloin lähtökohtana sovellettava peruspalkka on väärä.
  • Arvioinnissa jätetään tarkoituksellisesti ottamatta huomioon keskeisiä tehtäviä tai vaativuustekijöitä.
  • Maksettava tehtäväkohtainen palkka määräytyy selvästi jonkin muun kuin tehtävän vaativuuden perusteella, esimerkiksi sijaisille tai muille määräaikaisille maksetaan alempaa peruspalkkaa kuin tehtävä muuten edellyttää.
  • Kunta maksaa vaativuudeltaan samanlaisiksi arvioimistaan tehtävistä erisuuruista tehtäväkohtaista palkkaa.

Koska oikaisuvaatimukset eivät kohdistu kunnanhallituksen 18.12.2017 §577 tekemään päätökseen paikallisesta palkkausjärjestelmän uudistamisesta ja tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmästä, tulee oikaisuvaatimukset jättää kunnanhallituksessa tutkimatta. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • jättää Marja Jokisen, Ari Antilan, Tarmo Asikaisen, Pia Gummeruksen, Helmi Heiskan, Jonna Honkasen, Nina Johanssonin, Terhi Käpin, Mikko Lappalaisen, Niina Leikosken, Hannu Malisen, Tapio Multasen, Saara Nirosen, Martti Nykäsen, Juha Ojalan, Tarja Pilvilän, Tuija Raitasen, Tuula Ylösen, Hanna Riihisen, Petteri Laaksosen, Tarja Nakarin, Johanna Koivulan, Päivi Kyllösen, Anne Rantasen ja Anneli Piipposen tekemät oikaisuvaatimukset tutkimatta.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

asianosaiset, Jukka Lehtonen, Taito Räsänen, Marko Härkönen, Petri Juhola, Esa Koskinen, Jussi Rantala, henkilöstöhallinto

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.