Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 13.12.2017

§ 102 Ulkokuntalaisten käyttämien sosiaali- ja terveyspalveluiden laskutus vuonna 2018, palveluhinnasto

TUUDno-2017-1162

Perustelut

Valmistelijat:
Jari Luoma, vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö, p. 040 314 3379
Marja-Liisa Palosaari, sosiaalityön päällikkö, p. 040 314 3325
Susanna Pitkänen, johtajaylilääkäri, p. 040 314 3601
Kaisa Savolainen, talouspäällikkö p. 040 314 3607
Jonna Lindqvist, toimialasihteeri p. 040 314 3398

Terveydenhuoltolain  (30.12.2010/1326) 48 §:n mukaan henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman lain 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen palvelujen saamiseksi. Valinta ei koske 16 §:ssä tarkoitettua kouluterveydenhuoltoa, 17 §:ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa.

Terveydenhuoltolain 58 §:n mukaan, jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana potilas, joka ei ole toimintayksikköä ylläpitävän kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymää ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset, jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä. Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa. Korvauksesta vähennetään hoidosta potilaan suorittama asiakasmaksu ja muut palvelun tuottajan hoitoon liittyen saamat toimintatulot.

Sosiaalihuoltolain (30.12.2014/1301) 57 §:n mukaan jos henkilö oleskelee säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti työn, opiskelun tai vastaavien syiden vuoksi kotikuntansa ulkopuolella, eikä hänen kotikuntansa kotikuntalain 3 §:n 1 kohdan perusteella muutu, hän voi hakea sosiaalipalveluja kunnasta, jossa hän oleskelee. Myös § 58 mukaan kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava laitoshuollon ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle. Lisäksi § 60 mukaisesti se, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea tämän kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas.

Kotikuntalain (11.3.1994/201) 3 a §:n mukaisesti jos henkilö on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle, hän voi 3 §:n 2 kohdan estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden.

Kuntien välinen korvausjärjestelmä perustuu ensisijaisesti tosiasiallisiin kustannuksiin eli asiakas- tai asiakasryhmäkohtaiseen kustannuslaskentaan. Kustannusten lähtökohtana on palvelun toiminnasta aiheutuvat kustannukset, josta vähennetään mahdollinen asiakasmaksu.

Valtaosa sosiaali- ja terveystoimialan palveluista on tuotteistettu. Tuotteistetuissa palveluissa kustannuslaskentana käytetään toimintalaskentaa. Laskentaperusteena on vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiset kustannukset ja käyntien tms. määrätiedot samalta ajanjaksolta. Hintoihin on tehty indeksitarkistus 2 % vuodelle 2017 ja 2 % vuodelle 2018. Tuotteistetut hinnat ovat käytössä fysio- ja toimintaterapiassa, suun terveydenhuollossa, neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, kasvatus- ja perheneuvolassa, puheterapiassa, psykologipalveluissa, akuuttiosastolla, toimintakeskus Kettusessa, kotihoidossa, ikäihmisten päivätoiminnassa sekä aikuisten ja nuorten päihdehuollossa. Palveluiden tuotteistamista jatketaan toimialalla tuotteistamissuunnitelman mukaisesti.

Palveluissa, joissa ei ole tuotteistusta tehty, käytetään hintojen laskentaperusteena perinteistä kustannuslaskentaa. Todellisten palvelun tuottamisen kustannusten laskemiseksi on käytetty vuoden 2016 tilinpäätöksen tietoja ja hintaa on tarkistettu 2 % + 2 %. Hinnat sisältävät kunnan konsernipalvelujen sekä sosiaali- ja terveystoimialan hallinnon kustannusten vyörytyserät sekä suunnitelman mukaiset poistot. 

Ostopalveluina tuotettavat palvelut laskutetaan palveluntuottajan vahvistaman hinnaston mukaisesti.

Muilta kunnilta ja vakuutusyhtiöiltä perittävään hintaan lisätään 8 % hallintokustannus niihin palveluihin, joita ei ole vielä tuotteistettu.

Ehdotus

Esittelijä

  • Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja

Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa ulkokuntalaisten palveluhinnaston vuodelle 2018. Sosiaali- ja terveystoimenjohtajalla on oikeus tehdä mahdolliset muutokset kalenterivuoden aikana. Palveluihin, joita ei ole tuotteistettu, lisätään 8 %:n hallintokustannus. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.
Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa.
Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, kirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja.
Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen
Oikaisuvaatimus on toimitettava Tuusulan kunnalle virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä postitse, sähköpostilla tai telefaxilla, käyttäen alla olevia yhteystietoja:
Tuusulan kunta. sosiaali- ja terveyslautakunta
Osoite: Hyryläntie 16, PL 60, 04301 Tuusula
Sähköposti: kirjaamo(at)tuusula.fi
Puh. vaihde: 09 87 181