Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 13.12.2017

Perustelut

Valmistelijat:
Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, puh. 040 314 4401
Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö, puh. 040 314 3374
Jari Luoma, vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö, puh. 040 314 3379
Marja-Liisa Palosaari, sosiaalipalvelujen päällikkö, puh. 040 314 3325
Susanna Pitkänen, johtajaylilääkäri, puh. 040 314 3601
Kaisa Savolainen, talouspäällikkö, puh. 040 314 3607

Talouden toteutumien seuranta on sen hallintokunnan vastuulla, jolle on annettu määrärahan käyttövaltuus. Sosiaali- ja terveystoimen talouden toteutuminen tuodaan kuukausittain lautakunnan käsittelyyn.

Marraskuun raportin (tulostettu 8.12.2017) perusteella sosiaali- ja terveystoimen menot ovat toteutuneet 102 013 000 euron suuruisina. Menot ovat pienentyneet hieman edellisen vuoden samaiseen ajankohtaan verrattuna 2,7 % (v. 2016 tammi–marraskuu 104 847 000 euroa), joka johtuu  perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelalle vuoden alusta 1.1.2017. Kirjanpito suljetaan pian kuukauden vaihteen jälkeen (6-8. pvä), jolloin toimialan toteumasta puuttuu palveluostojen kustannuksia, jotka kirjautuvat seuraavalle kuukaudelle. Keskimääräinen yhteissumma poisjääneistä laskuista on noin miljoona euroa.

Tasaisen kertymän taulukkoon verraten, lokakuussa menoista tulisi olla käytetty enintään 91,7 %, jotta talousarvio toteutuisi tasaisesti läpi vuoden. Sosiaali- ja terveystoimen osalta menot ovat toteutuneet alle arvioidun suhteessa muutettuun talousarvioon, toteumaprosentin ollessa 86,6 %. Tulojen toteuma on 83,4 %. Ylityksiä kustannuksissa ei tapahtunut yhdessäkään tuloalueessa.

Talouden toteuman ohella, seuraamme suoritukseen perustuvia indikaattoreita, jotka perustuvat kunnan taloussuunnitelmaan ja strategisiin tavoitteisiin 2017–2021 sekä maakuntakohtaisiin kehityssuuntiin suunnitellun sote-uudistuksen myötä. Kunnan tavoitteet talouden tasapainottamiseksi sosiaali-ja terveystoimen osalta ovat: Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyö ja sosiaali- ja terveydenhuollon muutokseen valmistautuminen; palvelujen painopiste kotona asumista tukevissa palveluissa ja avopalveluissa; sosiaalihuoltolain toimeenpanon toimintaperiaatteet toimialojen noudatettavaksi sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti.

Alla on eritelty tulosaluekohtaisia lukuja sekä erityispiirteitä ja mittareita.

Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalveluissa tulojen toteuma on 67,8 % ja menojen 83,8 %.

Lastensuojelun rakennemuutoksen ansiosta sijaishuollon tarve väheni. Tammi-marraskuun aikana sijaishuollossa oli 125 lasta, 2 % vähemmän kuin edellisvuonna (127). Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä 25870 oli 14 % pienempi kuin edellisvuonna (2016:29973).  Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista pysyi alkuvuonna samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, osuusprosentin ollessa 36 %, joka ei yltänyt talousarviossa asetettuun 40 %:n tavoitteeseen.

Vastaanotto- ja arviointiyksikön kiireellisen avohuollon tukitoimityöskentelyllä on vähennetty sijaishuollon hoitovuorokausia 15 lapsen osalta.Tammi-marraskuussa jälkihuollon piirissä 80 lasta ja nuorta ja heistä 80 % oli kunnan oman tukipalvelun piirissä. Oman asumisvalmennusyksikön toiminta on käynnistetty elokuussa ja asumisvalmennuksessa voi olla kerrallaan enintään neljä nuorta. Ostopalvelujen piirissä ovat toisella paikkakunnalla asuvat jälkihuoltonuoret sekä ne asumispalvelujen tarpeessa olevat nuoret, joille ei voida järjestää riittävää jälkihuollon tukea omana toimintana.
Ennuste vuoden 2017 sijaishuollon kustannuksista: budjetti ylittyy arviolta 190 000 eurolla. Ylitys aiheutuu lokakuussa alkaneista uusista ennakoimattomista kiireellisistä sijoituksista, joista kuitenkin osasta kunta on saamassa kustannusten korvausta 125 000 euroa.

Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle 1.1.2017 alkaen. Toimeentulotuen käsittely sujuu Kelassa alkuvuoden ruuhkien jälkeen lain edellyttämässä määräajassa. Harkinnanvaraista toimeen-tulotukea on haettu erityisesti vuokrarästeihin. Kelasiirrosta johtuen ehkäisevää toimeentulo-tukea maksettiin enemmän kuin edellisvuonna.

Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä kunnassa vähentyi selvästi viime vuodesta. Kuukausittain tukea saavia talouksia tammi-marraskuussa oli keskimäärin 111 eli 22 % edellisvuoden tasosta (500 taloutta/kk).

Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisessa oli tammi-marraskuussa 51 asiakasta ja hoitovuorokausia oli 14 179, noin 5 % vähemmän kuin vuonna 2016 (14 963 vrk). Kunnan omassa asiakkaan kotiin vietävässä kotikuntouttajien palvelussa oli lokakuun loppuun mennessä 37 mielenterveyskuntoutujaa ja tuetun asumisen ostopalvelussa 16 asiakasta. Kotikuntouttajien järjestämään ryhmätoimintaan osallistuneita oli 57, joista 20 :lle pelkkä ryhmätoiminta oli riittävä tukimuoto.

Mielenterveyskuntoutujien lisäksi päihde- tai muun sosiaalisen syyn perusteella palveluasumista ostettiin tammi-marraskuussa 15 asiakkaalle (v. 2016:9) ja tuetun asumisen palvelua 35 asiakkaalle.

Alkuvuonna ostopalveluista kunnan omaan palveluun ja kevyempiin ostopalveluihin siirtyi edelleen asiakkaita. Kustannuksia vähentävä vaikutus on noin 15.000 euroa/kuukausi.  Asumisen tukipalvelujen tarve on kasvava mielenterveys- päihde ja muiden sosiaalisten syiden vuoksi. Kasvu hoidetaan ensisijaisesti kunnan kahden kotikuntouttajan tukitoimilla.

Työttömien määrä on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kuitenkin korkea. Lokakuussa yli vuoden työttömänä olleita oli 483 (2016 635). Työttömyysprosentti oli lokakuussa 6,2 (2016: 7,6 %). Kunnan maksuvastuulla olevien työmarkkinatukea saaneiden määrä on edelleen korkea. Lokakuun lopussa työmarkkinatuen saajia oli 369 (359/2016 ), joista 225 yli 300 päivää ja 144 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Kunnan rahoitusosuus työmarkkinatuesta oli syyskuun 1.517.969 euroa. Elokuun osavuosikatsauksessa lisämäärärahaa työmarkkinatuen kuntaosuuteen myönnettiin 100.000 euroa.

Työttömien tilanteen seurantaa on laajennettu vuoden 2017 alusta yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja juuri työttömäksi jääneiden osalta. Tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä varhemmin aloitetuilla tukitoimilla. Kelan kesäkuussa käyttöönottama 5 vuotta työttömänä olleille 60–vuotiaille pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu eläkkeelle siirtyminen ei näy Tuusulassa työmarkkinatukimenoja vähentävänä.

Terveyspalvelut
Terveyspalveluiden tulojen toteuma on 83,9 % ja menojen 84,9 %.

Tuusula osallistuu Keski-Uudenmaan kuntien lääkäri- ja sairaanhoitajan vastaanoton palvelusetelihankkeeseen (= valinnanvapauskokeilu), jossa Tuusulan hankeosuus valtionavusta on 334 923 € ja omavastuuosuus 99 362 €. Asiakasvalintaportaali avattiin kuntalaisille 19.5.17. Marraskuussa loppuun mennessä 1 123 tuusulalaista (2,89 % kunnan väestöstä) valitsi yksityisen palveluntuottajan. Aava Tuusulan valitsi 928 (82,6 %), Aava Järvenpään 66 (5,9 %), Hyvinkään palvelut 113 (10 %) ja Mäntsälän Terveystalon 2 (1,8 %). Listatuista 3,4 % on alle kouluikäisiä, 7-64 vuotiaita 69 % ja yli 65 v 27,6 %. Vaihtajista 72 % on terveyspalvelujen satunnaiskäyttäjiä (0-2 käyntiä vuodessa), 27 % säännöllisesti tai paljon palveluja käyttäviä (3 – yli 10 x /v) ja 1 % päihde tai mielenterveysasiakkaita. Marraskuussa ensimmäisille listautuneille tuli täyteen 6kk, jolloin heille mahdollistui uudelleen valinta. Kaksi tuusulalaista on listattu takaisin kotikunnan palveluihin. Palveluntuottajille maksettavat kapitaatiokorvaukset määräytyvät asiakkaan iän, aikaisemman vastaanottopalveluiden käytön ja hoidollisuuden perusteella. 6-11 /2017 tuusulalaisten kapitaatiokorvauksia on maksettu yhteensä 61 550 €. Tuusula ei ensivaiheessa osallistu Henkilökohtaisen budjetin kokeiluun, joka käynnistyi alueella lokakuussa.

Tuusula päätti osallistumisestaan Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun laajentamiseen suun terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön myönsi hankkeen laajentamiselle 1,1, milj. € valtionosuuden, josta kunnan hankeosuus on 272 537 ja oma rahoitusosuus 54 507 €. Suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeilun sääntökirja hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa lokakuussa.  STH valinnanvapauskokeilun valmistelutyöt jatkuvat kuntien ja hanketoimiston yhteistyönä. Mahdollisuus ilmoittautua kokeilun yksityiseksi palveluntuottajaksi on käynnistynyt. Suun terveydenhuollon uuden potilastietojärjestelmän, Lifecaren, käyttöönotto toteutettiin 15.11. Samanaikaisesti Lifecaren käyttöönoton kanssa toteutettiin suun terveydenhuollon Kanta-yhteys. Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto on hidastanut huomattavasi palveluntuotantoa. Tästä huolimatta suun terveydenhuollon hoitoon pääsy on vakaalla pohjalla, talousarviossa pysytään ja asiakasmäärätavoitteisiin tullaan pääsemään.

Kuntalaisille tarjottavat sähköiset omahoitopalvelut ja omahoitokirjasto otettiin käyttöön maaliskuussa (vuosilisenssi 19 000 €). Hoitomallien päivityksissä huomioidaan mahdollisuus ohjata potilaita ja asiakkaita digitaaliseen terveystarkastukseen ja hyödyntämään verkkokursseja ja video-ohjeistuksia. Palveluun on kirjauduttu X kertaa, digitaalisia terveystarkastuksia on tehty X kertaa ja X käyttäjää oli osallistunut sähköisiin valmennusohjelmiin.  Kesäkuussa vastaanottopalvelujen, suun terveydenhuollon ja neuvolan palveluissa käyttöönotettuun sähköiseen asiakaspalautejärjestelmään (vuosilisenssi /laite n. 1000 €) oli kirjautunut 4055 vastaajaa. Kaikkien seurattavien palvelujen nettosuositteluindeksi (NPS) elo-marraskuu 62,84 – 71,55 – 65,38 – 64,46. (NPS +100 tarkoittaa, että kaikki vastaajat suosittelevat palveluja, NPS -100 tarkoittaa, että kaikki vastaajat arvostelevat palveluja). Kouluarvosanojen keskiarvot: 8,63 – 8,89 – 8,67 – 8,68.

Avopsykiatrisessa hoidossa odotti 60 potilasta siirtoa perusterveydenhuollon hoitovastuulle. Potilasturvallinen siirto edellytti toimintamallin kehittämistä yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaali-palveluiden toimijoiden kanssa.  Toimintamalli on käytössä ja loka- marraskuun aikana 5 potilassiirtoa on toteutunut. Siirtoa odottavia on edelleen 43. Hoitovastuun toteuttamiseksi ja MT potilaiden kotiin vietävien palveluiden laajentamiseksi talousarviossa 2017 perustettiin uusi psykiatrisen sairaanhoitajan toimi, jonka arvioitu vuosikustannukset on n. 48 000 €.

Pakolaisten terveystarkastuskäyntejä on tämän vuoden aikana ollut 56 käyntiä sairaan / terveydenhoitajalla ja 31 käyntiä lääkärillä.  Työttömien (TYP, TYT, ELMA) terveystarkastuksia on tänä vuonna tehty 96, joista 41 ohjattiin lääkärin vastaanotolle. Muita terveystarkastuserityisryhmiä ovat omaishoitajat ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Potilasryhmien erityistarpeiden vuoksi tarkastusten toteuttamiseen on tavanomaisesta vastaanottotapahtumista erotettu lääkärin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja suuhygienistin työpanosta yhteensä 1,3 htv. Työpanosta ei ole täydennetty sijaisilla.

Apottitoimiston yhteistyöhön on terveyspalveluista kohdistettu lääkärin, hammaslääkärin ja sairaanhoitajan työpanosta yhteensä 1,2 henkilötyövuotta. Sijaisia on palkattu / ostettu samassa suhteessa. Palkat on maksettu yksiköiden sijaismäärärahoista ja ne tullaan uudelleen tiliöimään kunnan Apotti-hanketoimistolle.

HUS-kuvantaminen toteutti 17.8 - 1.10.2017 kunnan tilakeskuksen kanssa Tuusulan toimipisteen röntgenin remontin, jossa osin vanhentuneet röntgenlaitteet uusittiin ja toimitiloihin tehtiin mm. asiakkaan esteettömän kulun huomioiva remontti. Remonttikulut jakautuivat Tilakeskukselle ja HUS-Kuvantamiselle.

Tuusulan lääkekeskuksen toimintatuotot 1-11 /2017 väheni 28 %:a vastaavaan viime vuoden ajankohtaan nähden (ero 42 000 €).  Tulokertymää vähentää Tuuskodon toiminnan siirtyminen Riihikodon asumispalveluyksiköihin, Järvenpään osasto 3:n muuttaminen asumispalveluyksiköksi, jossa lääkkeet tilataan avoapteekeista asukkaiden kustantamina sekä Järvenpään kaupungin JUST terveysaseman käyttöönotto. Toimenpiteet tehostivat Järvenpään lääkehuoltoa ja vähensivät Tuusulan toimituskertoja.

Tuusulan ja naapurikuntien oppilaaksiottosopimuksiin perustuen Tuusulan koulujen ulkokuntalaisoppilasmäärä kasvaa vuoteen 2019 mennessä n. 150 oppilaalla. Oppilasmäärien kasvuun varaudutaan kouluterveyden- ja suun-terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Mäntsälän oppilaaksiottosopimuksen kirjaustavan vuoksi terveyspalvelut ei ole voinut laskuttaa 1.8.17 alkaen koulupsykologi ja -kuraattoripalveluista. Odotettavissa oleva tulonmenetys on noin 7000 €.

Perheiden terveyspalveluissa puheterapiaostot ylittyvät. Talousarviossa palveluihin on varattu 40 000 € kun samanaikaisesti palvelun tarvearvion perusteella maksusitoumuksia on myönnetty 179 625 €. Vastaavasti neuropsykologisiin tutkimuksiin ja kuntoutukseen on varattu 250 000 € ja myönnettyjen maksusitoumusten yhteissumma on 360 372 €. Huomionarvoista on, että osa kustannuksista siirtyy ensi vuoteen, koska palveluntuottajat eivät pysty ottamaan uusia asiakkaita ennen vuoden vaihdetta.

Valtionapulainsäädännön muutosrajoitin-järjestelmä vähentää Tuusulan kunnan valtionapuja sosiaali- ja terveysmenojen kasvaessa ennen 1.1.2019. Kunnan on siten tarkoituksenmukaista rajoittaa kasvua muun muassa siirtämällä toimintoja muille toimialoille jo ennen maakuntaan siirtymistä.  Maakuntauudistuksen linjauksen mukaisesti koulupsykologit ja – kuraattorit jäävät kuntaan. Talousarvioon 2018 esitetään kyseisten ammattihenkilöiden siirtämistä kasvatus- ja sivistystoimialalle vuoden 2018 alusta. Siirtymisen toteuttamisen valmistelut etenivät.

Tuusulan valtuusto päätti 8.5.2017 Tuusulan ja Nurmijärven yhteisten työterveysyhtiöiden perustamisesta. Keski-Uudenmaan Työterveys Oy tuottaa omistajakuntien oman henkilöstön työterveyshuollon. Tuusulan omistuksessa on 45 osaketta, joiden kokonaismerkintähinta on 247 500 €. Uudenmaan Työterveys Oy vastaa omistajien työterveyden järjestämisvastuusta ja tuottaa markkinaehtoista työterveyspalveluja. Yhtiöstä Tuusulan osuus on 144 osaketta ja näiden kokonaismerkintähinta 160 000 €. Yhtiöhallitustoiminta on käynnistynyt ja yhtiöiden operatiivisen toiminnan valmistelut etenevät muun muassa laajentamalla työterveyshuollon toimintayksiköitä, yhtenäistämällä käyttöjärjestelmiä sekä rekrytoimalla henkilökuntaa ja valmistelemalla olemassa olevaa henkilökuntaa toiminnan muutoksiin. Varsinainen osakeyhtiömuotoinen toiminta käynnistyy 1.1.2018. Neuvottelut mahdollisen uuden osakaskumppanikunnan kanssa ovat edenneet.

Sairaalapalvelut
Sairaalapalveluiden tulojen toteuma on 80,5 % ja menojen 90,6 %.

Akuutti jatkohoito- ja kuntoutusosasto (jatkossa Akuuttiosasto) remontoitiin alkuvuonna. Remontti ei vaatinut väistötiloja, jonka vuoksi siitä koitui jkv haittaa päivittäiseen toimintaan.  Potilaspaikkamäärä laski alimmillaan 28:n eikä ylipaikkoja ollut käytössä. Osaston kuormitus syys – loka - marraskuussa on ollut 87,8 % - 88,5 % - 85,2 % ja keskimääräinen hoitoaika 8,0 – 7,3 – 7,2 päivää. Hoitojaksoja on ollut 109 – 127 - 119 ja kuukauden aikana on hoidettu 102 – 110 - 108 eri potilasta. Tiheä potilasvaihtuvuus kuormittaa henkilöstöä ja edellyttää täysmiehityksen ylläpitämistä myös sijaishankintojen varassa.

Akuuttikotihoidossa (jatkossa Kotisairaala) tammi - marraskuussa on toteutunut 497 hoitojaksoa, joiden aikana on tehty 4197 hoitokäyntiä 467 potilaan kotona. Alueellinen kotisairaalatoimintamalli pilotti toteutuu 1.9 – 31.12.17. Kuntarajat ylittävä toimintatapa lisäsi palvelujen ostoja kunnilta. Toiminnan alueellista vaikuttavuutta arvioidaan vuoden vaihteessa, ennen toimintatavan vakiinnuttamista.

Vainajien tilaremontti valmistui huhtikuussa. Vainajien kylmiökapasiteetti kasvoi remontin myötä yhdeksästä paikasta viiteentoista.

Kiljavan sairaala toimii osana sairaalajatkohoidon ja kuntoutuksen alueellista palveluketjua. Tuusulan Kiljavan potilaspaikkakäyttö tammi-marraskuu on keskimäärin 1,6 paikkaa alle tavoitteen 14,4. Paikkakäyttö on ollut vajaata, kun veteraanikuntoutujamäärät ovat laskeneet, intervallipaikkakäyttö on ollut aikaisempaa vähäisempää ja Kiljavan pitkäaikaishoitopaikkakäyttö on laskussa.  Heinäkuussa Kiljava laskutti palvelusopimuksen mukaisista käyttämättömistä potilaspaikoista yhteensä 51.313,50 euroa. Tasauslaskennan perusteella kunnan on mahdollista saada palautusta, mikäli potilaspaikkojen käyttö vuoden lopussa ylittää sopimustason. Tuusulan paikkakäyttö oli syyskuussa 15,9, lokakuussa 17,3 ja marraskuussa 13,6.

Fysiatrin yhteisvastaanottotoiminta käynnistettiin helmikuussa ja sitä jatketaan v. 2017 loppuun. Pilotin tuloksia arvioidaan yhdessä erikoissairaanhoidon ja Järvenpään vastaavan kokeilun tulosten kanssa vuoden lopussa, jolloin tehdään päätös toimintamuodon laajentamisesta ja vakiinnuttamisesta kaikkiin KU-kuntiin. Väliarvion perusteella vaikutelmana on, että yhteisvastaanottomalli ei korvaa fysiatrin yksilövastaanoton tarvetta.

HUS palvelusuunnitelman talousarvio on kuntayhtymän ilmoittamalla tasolla (37,085 milj. euroa). Vuoden alussa maksettiin kalliin hoidon tasausmaksun ennakkoa 1,077 milj. euroa. Kalliin hoidon tasaukselle ei ole talousar-viovarausta. HUS on kesäkuun hallituksessa ilmoittanut, että Tuusula saisi vuoden 2017 ylijäämäpalautusta n. 1,4 milj. euroa. Tuusula on maksanut palveluiden käytön perusteella jäsenkuntien maksuosuuden tasausta huhtikuussa 0,7 milj. euroa ja heinäkuussa 0,7 milj. euroa. Tuusulalla on ollut paljon kalliita hoitoja ja HUS on palauttanut kunnalle kalliin hoidon tasausta 0,3 milj. euroa kesäkuun tilanteen perusteella. Lokakuussa näytti vielä siltä, että palvelusuunnitelman talousarvio ylittyy. Marraskuun lopussa tilanne on muuttunut ja Tuusulan maksuosuus oli 7,3 % alle kumulatiivisen palvelusuunnitelman (2,486 milj. euroa). HUS on ilmoittanut, että loppuvuonna mahdollisesti tulee vielä n. 1 milj. euron ylijäämäpalautus. Summa tulee riippumaan HYKS:n tuloksesta. On perusteltua ennakoida HUS palvelusuunnitelman talousarvion alittumista.

Vanhus- ja vammaispalvelut
Vanhus- ja vammaispalvelujen tulojen toteuma on 88,8  % ja menojen 84,9 %.

Tuuskodon muutto Riihikallioon toteutui joulukuussa 2016 ja uuden talon vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa. Uuden tehostetun palveluasumisen Riihikodon toimintamalli vakiintuu vuoden 2017 aikana. Riihikalliossa on yhteensä 111 tehostettua palveluasumispaikkaa, joista osa on lyhytaikaishoidon käytössä.

Vuoden 2016 syksyllä alkanut vanhusten tehostetun asumispalvelupaikkojen määrän kasvu taittui alkuvuodesta 2017 ja uusia sijoituksia pystyttiin tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelun tarve on kuitenkin alkusyksyn myötä lisääntynyt, mutta tilanne on tasaantunut vuoden loppua kohden. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen nettolisäys ja jonottajien määrän kasvu taittui marraskuussa. Marraskuussa jonottajia oli kuusi. Joulukuun aikana ostopalvelujen ennakoidaan kuitenkin taas kasvavan. Talousarvion määrärahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo vuoden alussa. Nyt vanhuspalvelujen tilanne näyttää muutetun talousarvion mukaiselta ja määrärahat näyttävät riittävän, koska kevään jälkeen ostopalvelupaikkojen asiakasmäärässä ei ole tapahtunut juurikaan kasvua.

Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Menoylitys arvioidaan pystyttävän kattamaan muualla vanhuspalveluissa tehtyjen kehittämistoimenpiteiden ansiosta säätyvillä varoilla.

Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden lukumäärä on edellisvuoden tasolla. Kotihoidon käyntimäärien ja kahden hoitajan tekemien käyntien määrän lisääntyminen kertoo kuitenkin siitä, että kotihoidon asiakkaat ovat entistä hoidollisempia. Tilapäisen kotikäynnin asiakasmäärä on edellisvuoden tasolla. Maaliskuun alusta voimaan tulleiden kotihoidon kriteerien mukaisesti kotihoidon asiakkuus aloitetaan määräaikaisella arviointijaksolla, jonka kuluessa arvioidaan asiakkaan tarvitseman palvelun määrä ja toimenpiteet. Tämä on auttanut siihen, että arviointijakson jälkeen asiakkaan palvelun määrää on voitu vähentää.

Omaishoidon tuen saajien lukumäärä on alentunut merkittävästi vuoden aikana yli 65-vuotiaiden omaishoidettavien osalta. Uusia omaishoidettavia tulee jatkuvasti lisää, mutta palvelun piiristä poistuvien määrä on selkeästi suurempi.

Vanhuspalvelujen asiakasmääriä:

Vanhuspalvelujen käynti- ja päiväsuoritteet

Mobiilitoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton ja kotihoidon tiimien välisten järjestelyiden odotetaan lisäävän kotihoidon mahdollisuuksia hoitaa huonokuntoisia asiakkaita, kun välittömän työajan osuus nousee työjärjestelyjen optimoinnin avulla. Kotihoidon henkilöstön ajankäyttöä tehostamiseen on etsitty keinoja ja kartoitettu ongelmakohtia, jotka ovat esteenä asiakaskohtaisen välittömän työajan lisääntymiselle. Toiminnanohjausjärjestelmän, mobiili-toimintojen ja sähkölukkojen mahdollisuudet, koneellisen lääkkeiden annosjakelun, ateria- ja kauppakassipalvelujen muutosten tuomia mahdollisuuksia ei ole vielä saatu riittävästi hyödynnettyä. Henkilöstön jaksamiseen on panostettu ja ryhdytty toimenpiteisiin suurten sairauspoissaolojen lukumäärän vähentämiseksi.

Kesällä kotiutus-ja arviointiyksikkö oli remontissa, jonka aikana asiakaspaikat vähenivät. Tilanteeseen valmistauduttiin tehostamalla kotiutumista tukevaa työtä asiakkaan kodissa ja varhaisella puuttumisella ehkäistään toimintakyvyn hiipumista ja asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen tarvitsijaksi. Etelä-Tuusulan ikäihmisten päivätoiminta siirtyi remontin alta väliaikaisesti Kellokoskelle Kustaa Aadolf-taloon.  Alkuvuoden aikana on hahmoteltu kehittämistoimenpiteitä, joilla päivätoiminta yhdessä kotiutus- ja arviointiyksikön kanssa tukisi asiakkaiden kotona asumista aikaisempaan paremmin. Ikäihmisten päivätoiminta palasi pääterveysasemalle, Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasemalle Hyrylään, syyskuun lopussa.

Vammais- ja kehitysvammapalvelujen asiakasmäärät ovat lisääntyneet viime vuoden marraskuuhun verrattuna henkilökohtaisessa avussa, vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa sekä kehitysvammaisten henkilöiden ohjatussa asumisessa (asuminen ilman yövalvontaa). Vaikeavammaisten palveluasumisen, kehitysvammaisten autetun asumisen (ympärivuorokautinen henkilökunta) ja laitoshoidon asiakasmäärät ovat vähentyneet. Muilta osin asiakasmäärät ovat lähellä viime vuoden tasoa.

Vammaispalvelujen asiakasmääriä:

Kunnan omana toimintana toteutettavan kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksikön suunnittelu jatkuu yhteistyössä Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa. Alustavat asiakasvalinnat on tehty ja asukkaiden sekä heidän läheistensä muuttovalmennus on alkanut. Yksikkö valmistunee vuoden 2018–2019 vaihteessa. Henkilökohtaisen avun keskuksen valmistelu jatkuu yhdessä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Avustajakeskuksen toiminta käynnistyy vuoden 2018 alussa.

Kuljetuspalvelujen hankintaa selvitetään ja valmistellaan yhteistyössä Uudenmaan kuntien ja Helsingin kaupungin matkapalvelukeskuksen kanssa.

Kehittämis- ja hallintopalvelut
Kehittämis- ja hallintopalvelujen tulojen toteuma on 198,1 % ja menojen 68,9 %.Tulojen osalta osavuosikatsauksessa ennustetta tarkistettiin.

Apotin käyttöönotto etenee Tuusulassa, kun kunta merkitsi Apotin osakkeita. Käyttöönottoon liittyvät merkintä- ja aikatauluneuvottelut saatiin valmiiksi toukokuussa 2017.  Apotin käyttöönotto ja siihen liittyvät tehtävät on keskitetty Tuusulan Apotti-toimistoon.  Hanketta tehdään yhteistyössä Oy Apotti Ab:n, järjestelmien toimittajien ja käyttäjien sekä tietojärjestelmäpalveluiden kanssa.

Suun terveydenhuolto liittyi kansalliseen potilastiedon arkistoon (KanTa) marraskuussa 2017. Sosiaalihuollossa valmistaudutaan KanTaan niin, että liittymisvalmistelut olisi tehty vuoden 2018 aikana. Tuusula on mukana valtakunnallisessa Kansa-kouluhankkeessa, jossa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa sekä kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin.

Tilakustannuksissa varauduttiin Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman väistötilatarpeisiin remontin takia. Kotiutus- ja arviointiyksikön remontti valmistui lokakuussa ja väistötiloissa toteutettu päivätoiminta pääsi palaamaan omiin tiloihinsa Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasemalle.

Taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kuukausittain toimialan johtoryhmälle, sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kunnanhallitukselle.

Asiakirjahallintajärjestelmä CaseM on otettu toimialalla käyttöön.

Palveluiden tuotteistamista, ja tuotteistettujen palveluiden hintojen päivittämistä oman toiminnan kustannustietoisuuden ylläpitämiseksi sekä kuntalaskutuksen perusteiden tuottamiseksi, jatketaan edelleen.

Sote- ja maakuntauudistukseen sekä Keski-Uudenmaan soten järjestämismalliin valmistaudutaan kartoittamalla kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita sekä tehtäviä sekä osallistumalla valmistelua tekeviin työryhmiin.

Toimiala yhteensä

Huhtikuun osavuosikatsauksen yhteydessä toimialalle myönnettiin määrärahamuutoksia:

Menomuutokset  532 500

Tulomuutokset     27 900

II osavuosikatsauksessa lisämäärahaa haettiin työmarkkinatuen kuntaosuuteen 0,1 milj. euroa ja tuloissa lisättiin kehittämis- ja hallintopalveluiden hanketuottoja 9 000 euroa. Hanketuotot tilitetään hanketoimistolle.

Sosiaali- ja terveystoimen koko toimialan tulojen toteuma on  83,4 % ja menojen 86,6 % suhteessa muutettuun talousarvioon.

Sosiaalipalveluissa talouden riskinä on lastensuojelun määräraha, joka budjetoitiin vuoden 2016 talousarvion tasoon, joka ylittyi vuonna 2016.  Alkuvuonna sijaishuollon tarve väheni, toisaalta kesäaikana palveluiden piiriin tuli asiakkaita, joiden hoitoisuus edellyttää sijaishuoltoon sijoittamista ja perhehoito ei ole mahdollinen. Lokakuussa tehtiin seitsemän kiireellistä sijoitusta, joiden takia arvioidaan, että määräraha ylittyy 190.000 euroa. Toisaalta kunta saa kustannuksista korvausta arviolta 125.000 euroa. Perhehoidon osuus ei yltänyt talousarvion tavoitteeseen.

Mielenterveyskuntoutujien osalta budjetti on myös vuoden 2016 talousarvion tasossa, vaikka tilinpäätöksessä menot ylittyivät. Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ostopalveluista siirtyminen kunnan omaan palveluun tai kevyempiin ostopalveluihin jatkui. Ympärivuorokautisen hoidon tarve oli pienempi kuin edellisvuonna.

Työmarkkinatuen määrärahasta vähennettiin arvio 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden siirtymisestä eläkkeelle hallitusohjelman mukaisesti 1.1.2017 alkaen, mutta eläkkeen maksatus siirtyi kesäkuuhun 2017. Tammi-lokakuun aikana työmarkkinatukea saaneiden määrä on edelleen korkea, ja hieman enemmän kuin viime vuoden samaisena ajankohtana. Osavuosikatsauksessa lisämäärärahaa haettiin 0,1 milj. euroa.

Terveyspalvelut toteutuvat tällä hetkellä talousarvion mukaisesti. Vastaanottopalveluissa lääkäripalvelujen ostot on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Lääkekeskuksen tulot eivät toteudu talousarvion mukaisina ja ennuste on vuoden 2016 tilinpäätöksen tasossa.

Vanhuspalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella talousarvion ja vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiselta. Tehostetun asumispalvelujen ostojen lisäys on alkuvuoden osalta taittunut ja uusia sijoituksia on pystytty tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille. Toisaalta joulukuun osalta ennakoidaan lisääntyvää palveluntarvetta tehostetun asumispalvelun osalta.

Vanhuspalvelujen osalta marraskuun aikana tehostettuun palveluasumiseen jonottavien asiakkaiden määrä vähentyi ja tällä hetkellä jonossa on kuusi asiakasta. Talousarvion määrä-rahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo ennen vuoden 2017 alkua. Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Tässä vaiheessa ennakoidaan, että tehtyjen kehittämisasioiden johdosta vanhuspalvelut pysyy osaltaan talousarviossa, mutta asiakasmäärän lisäys rasittaa vuoden 2018 taloutta.

Kehittämis- ja hallintopalveluiden osalta suun terveydenhuollon kantayhteys toteutui marraskuussa 2017.

Ehdotus

Esittelijä

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi marraskuun 2017 talousseurannan.

Päätös

Marraskuun 2017 talousseuranta merkittiin tiedoksi.