Valtuusto, kokous 16.6.2025

§ 130 Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimuksen hyväksyminen

TUUDno-2025-1200

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 26.5.2025

Valmistelija

Antti-Pekka Röntynen, hallintojohtaja, antti-pekka.rontynen@tuusula.fi

Perustelut

Helsingin seudun yhteistyö perustuu kuntien väliseen yhteistyösopimukseen, jossa on sovittu mm. yhteistyön tavoitteista, organisoinnista, periaatteista ja menettelytavoista. Ensimmäinen Helsingin seudun yhteistyösopimus solmittiin vuonna 2005. Viime valtuustokaudella sopimusta uudistettiin teknisesti ja selkeytettiin rakenteeltaan. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) päätti kokouksessaan 3.4.2025 kunnan- ja kaupunginjohtajien esityksestä hyväksyä muutokset Helsingin seudun yhteistyösopimukseen liitteen mukaan. 

Helsingin seudun kuntien asiasta käymissä keskusteluissa on noussut esiin tarve kirkastaa MAL-suunnitelman ja suunnitteluprosessin roolia, keventää MAL-suunnitteluprosessia, muuttaa suunnitelman ajoitusta ja tehdä siitä nykyistä fokusoidumpi ja lyhyempi. Lisäksi esiin on noussut tarve tehostaa HSL:n ohjausta ja osittain myös selkeyttää suunnitteluprosessiin liittyvää päätöksentekoa.

Sopimusta on päivitetty viimeksi vuonna 2021. Tuolloin sopimusta selkeytettiin rakenteeltaan ja siihen tehtiin eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Sopimuksessa määriteltiin myös uusi jäsenyysmuoto eli kumppanuuskunta. Sopimuksen mukaan yhteistyöhön ovat osallistuneet Helsingin seudun 14 kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) sopimuskuntina sekä Porvoo, Lohja ja Siuntio kumppanuuskuntina. Kumppanuuskunnilla on sopimuksen perusteella ollut oikeus osallistua yhteistyöhön, sitä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon muissa asioissa kuin maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä. Kumppanuusjäsenten johdosta Helsingin seudun yhteistyökokouksessa on ollut yhteensä 34 luottamushenkilöjäsentä (kaksi edustajaa kustakin kunnasta asemavaltuutuksen perusteella eli kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja). Lisäksi yhteistyökokous on voinut päättää 4-6 lisäjäsenestä, joista 2-4 on edustanut pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja kaksi KUUMA-seutua.

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet (kohta 1) vastaa pääasialliselta sisällöltään aiempaa sopimusta.

Sopimuksen osapuolet ja voimaantulo-kohtaa on tarkennettu siten, että jatkossa osapuolia ovat Helsingin seudun 14 kuntaa. Jatkossa kumppanuuskunnat eivät ole yhteistyön osapuolia. Kohdasta on myös poistettu kumppanuuskunta-jäsenyyden määrittely. Kumppanuuskunnat ovat voineet osallistua yhteistyöhön ja yhteistyökokoukseen muiden asioiden paitsi MAL-suunnittelua koskevien asioiden osalta. Koska yhteistyökokous ja viranhaltijayhteistyöelimet eivät ole juurikaan käsitelleet muita kuin MAL-asioita, on kumppanuuskuntajäsenyyden käytännön merkitys jäänyt varsin vähäiseksi.

Jatkossa Helsingin seudun yhteistyökokouksessa olisi 14 jäsentä, yksi seudun kustakin kunnasta. Lisäksi yhteistyökokous voisi päättää, että kokoukseen valitaan valtuustokaudeksi kolme (3) lisäjäsentä. Varsinaisille jäsenille ja lisäjäsenille nimettäisiin henkilökohtaiset varajäsenet. Viranhaltijayhteistyön osalta MAL-neuvottelukunnan sijaan nimettäisiin jatkossa MAL-toimialajohdon ryhmä. Lisäksi sopimukseen on tehty eräitä teknisluonteisempia täsmennyksiä.

Yhteistyösopimus tulee seuraavaksi hyväksyä kaikissa seudun kunnissa, jonka jälkeen se tulee voimaan.

Ehdotus

Esittelijä

Lilli Salmi, pormestari, lilli.salmi@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimuksen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimuksen.

Päätös

Valtuusto päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

Tiedoksi

Helsingin kaupunki

Liitteet

Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimus 2025, hyväksytty HSYK 3.4.2025, valt 16.6.2025.pdf (pdf, 124 kt)
Poytakirja HSYK 3.4.2025, valt 16.6.2025.pdf (pdf, 185 kt)
Kuuntele Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimus 2025, hyväksytty HSYK 3.4.2025, valt 16.6.2025.pdf
Kuuntele Poytakirja HSYK 3.4.2025, valt 16.6.2025.pdf

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot

Ensisijaisesti valitus tehdään hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

tai

Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.htm