Kunnanhallitus, kokous 26.5.2025

§ 279 Neljännesvuosikatsaus 1.1.-31.3.2025

TUUDno-2025-1063

Valmistelija

  • Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Toimintaympäristö

Maailmantalouden epävarmuus on kasvanut alkuvuonna selvästi kauppapoliittisten jännitteiden kiristyttyä. Valtiovarainministeriö on laatinut kevään talousennusteita, sillä oletuksella, että Yhdysvaltojen asettamat tullit ovat voimassa ainoastaan lyhyen aikaa. Työttömyys on suomessa maaliskuussa 11,8 % ollen 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 2024 vastaavana ajankohtana. Tuusulassa työttömyys oli maaliskuussa 9,1 %, joka oli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 2024. Uudenmaan vastaavat luvut olivat maaliskuu 11,9, % ja viime vuosi 10,4 %, muutos on 1,5 prosenttiyksikköä.

Tuusulan kuntastrategian painopistealueina ovat kunnan elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Alkuvuonna kunnan toiminta kehittyi kuntastrategian mukaisella uralla; väestön määrä kehittyi myönteisesti ja asunto- sekä yritystonttien kauppa toteutui suunnitellulla tasolla. Kunta jatkoi mittavia investointeja palveluverkon uudistamiseen sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan.

Talouskasvu

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talouskasvu (BKT) on tullien oletettu lyhytaikainen kesto huomioiden 1,3 % vuonna 2025. Jäljempinä vuosina 2026-2029 kasvuarvio on 1,5 %:n tuntumassa.

Inflaatio ja korot

Inflaation vuosimuutos oli maaliskuussa Tilastokeskuksen mukaan 0,5 % ja inflaatio 1,8 %. Euroalueen Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutos oli 1,8 % maaliskuussa ja YKHI inflaatio oli 2,2 %. Inflaatio lähenee EKP:n korkopolitiikan ansiosta 2 % tavoitetilaa. Pitkät korot ovat korkealla tasolla, 10 vuoden korko on VM arvion mukaan 2,9 vuonna 2025 ja samalla tasolla myös vuonna 2026.

Maailmantalouden ja geopoliittisten tilanteiden vaikutukset heijastuvat myös Suomen julkisen talouden tilaan. Valtiontalouden velkaantumiskehityksellä ja kevään 2025 kehysriihen toimilla on vaikutuksia kuntien valtionosuusrahoitukseen sekä verotuloihin. VM on kertonut, että valtio kompensoi kunnille verotulomenetykset. Vaikutukset tarkentuvat, kun laskelmia päivitetään kuluvan vuoden aikana.

Talouden epävarmuustekijöitä on paljon ja niiden ennakointi on haastavaa Suomen talouden näkökulmasta. Valtiontalouteen kohdistuvilla vaikutuksilla on myös kuntatalouteen.

Talouden toteutuminen

Kuntaemo - toimialueet

Kuntaemon, toimialueiden ennusteeseen sisältyvät sisäiset erät. Valtuustoon nähden talousarvion toimialoja sitova taso on toimintakate. Ennusteiden mukaan kuntaemon toimintakate on ylittymässä 0,8 miljoonaa euroa muutetun talousarvion.

Taulukko 1 erillinen liite

Kunnan johdon toimialueen ja Yhteisten palvelujen -toimialueen toimintakate-ennusteet ovat talousarvion mukaisia. Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialueen toimintakate-ennuste on -109,9 miljoonaa euroa, mikä on -0,8 miljoonaa euroa talousarviota heikompi (TA 2025 on -109,1 miljoonaa euroa). Kasvu ja ympäristö toimialueen toimintakate-ennuste on muutetun talousarvion mukainen.

Vesihuoltoliikelaitos

Vesihuoltoliikelaitoksen ennuste on talousarvion mukainen.

Taulukko 2 erillinen liite

Kunnan tilinpäätösennuste

Kunnan tilinpäätösennuste sisältää kuntaemon (toimialueet) ja vesihuoltoliikelaitoksen. Talousarvio ja tilinpäätösennuste sisältää sisäiset erät.

Taulukko 3 erillinen liite sisältää sisäiset ja ulkoiset erät.

Kunnan tilinpäätöksen toimintakate-ennuste on 0,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi. Verotuloennuste on 2,0 miljoonaa euroa pienempi kuin talousarvio. Kuntaliiton julkaisema vuoden toinen veroennuste on 109,0 miljoonaa euroa, joka on muutettua talousarviota heikompi. Kuntaliiton ennusteen mukaan verotulot jäisivät -4,8 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Valtionosuudet toteutuvat 0,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Vuosikate on noin 0,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi.

Tilikauden alijäämä on ennusteen mukaan -0,9 miljoonaa euroa. Kunnan tilinpäätösennuste on -0,9 miljoonaa euroa, josta kuntaemon (toimialueiden) osuus on -1,4 miljoonaa euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen +0,5 miljoonaa euroa.

Investointien nettomenojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 3,73 miljoonaa euroa. Merkittävimmät ovat Riihikallion koulu 1,7 miljoonaa euroa sekä uimahalli 0,9 miljoonaa euroa. Maan myyntitulojen arvioidaan jäävän 1,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmäksi.

Kunnan muutetun talousarvion lainamäärä on 299,6 miljoonaa euroa.

Lainamäärän arvioidaan olevan vuoden lopussa 303,6 miljoonaa euroa.

Tuusulan kunnan hallintosäännön 9 luvun 45 §:n mukaan kunnanhallitus raportoi talousarvion toteutumisesta valtuustolle osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Lilli Salmi, pormestari, lilli.salmi@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi neljännesvuosikatsauksen 1.1. - 31.3.2025;
  • saattaa neljännesvuosikatsauksen edelleen tiedoksi kunnanvaltuustolle.