Perustelut
Väylävirasto pyytää lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032. Lausunto on pyydetty toimittamaan www.lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta 22.12.2023 mennessä.
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 –suunnitelman, toimeenpanoa.
Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet, jonka talouskehyksen määrittelee Liikenne12-suunnitelma. Vuosia 2025-2032 koskeva investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Investointiohjelmaa hyödynnetään muun muassa valtion talousarvioesitysten valmistelussa. Väylävirasto valmistelee investointiohjelman lisäksi muun muassa suunnitteluohjelman ja väylänpidon perussuunnitelman, joiden sisältö tasapainotetaan ja sovitetaan yhteen investointiohjelman kanssa.
Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Väyläverkon kehittämishankkeiden toteutuksesta päättää eduskunta. Väylävirasto ja alueelliset ELY-keskukset puolestaan päättävät pienemmistä parantamishankkeista. Investointiohjelman toteutumista seurataan vuosittain ja seurannan tuloksia hyödynnetään investointiohjelman vuosittaisessa päivityksessä. Investointiohjelma on tarkoitus päivittää seuraavan kerran Liikenne 12 -suunnitelman päivityksen jälkeen keväällä 2025.
Investointiohjelman talouskehys perustuu Liikenne 12 -suunnitelmaan. Investointiohjelman uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä 2,865 miljardia euroa. Tästä rahoituksesta kohdistuu maanteille 1,249 miljardia euroa, rautateille 1,418 miljardia euroa ja vesiväylille 0,198 miljardia euroa. Investointiohjelman rahoituksen toteutuminen riippuu valtion kehys- ja talousarviopäätöksistä.
Liikenneverkon strateginen tilannekuva on eräs keskeinen lähtökohta investointiohjelmalle. Polttoaineiden ja raaka-aineiden viime vuosien jyrkkä hinnannousu on kasvattanut väylähankkeiden kustannuksia, mikä näkyy myös investointiohjelman hankkeiden kustannusarvioissa. Hankkeita joudutaan priorisoimaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Vaikutusten arviointi on ollut osa investointiohjelman valmistelua ja siihen liittyvää tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Investointiohjelmaa on kehitetty jatkuvasti arvioinnin perusteella tavoiteltuun suuntaan.
Väylävirasto pyytää avoimella lausuntopyynnöllä vuosittain päivitettävästä investointiohjelmasta lausuntoja, joiden kautta tulee esille sidosryhmien tietoa ja näkökulmia investointiohjelmaan liittyen. Väylävirasto pyytää tarkastelemaan investointiohjelman luonnosta lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten kautta.
Esitetyt kysymykset ovat seuraavat:
Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina?
Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
LAUSUNTO
Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
Investointiohjelma vaikuttaa saavuttavan kohtuullisesti sille asetettuja tavoitteita.
Investointiohjelman lähtökohdat, valmisteluperiaatteet ja taloudelliset reunaehdot on esitetty selkeästi ja ymmärrettävästi. Myös suunnitteluohjelman ja perusohjelman roolit on kuvattu erikseen.
Tuusulan kunta toteaa, että varautumista suurten työpaikka- ja rakennusoikeusmääriltään vaikuttavien yritys- ja elinkeinoalueiden toteuttamiseen tulee lisätä. Nykyinen hallitusohjelma myös painottaa elinvoimaa sekä yritys- ja elinkeinoelämän kestävää kasvua. Tuusulan kunta kiinnittää huomiota investointiohjelman mahdollisuuksiin parantaa Helsingin kaupunkiseudun sisäistä saavutettavuutta ja luoda mahdollisuuksia kestävälle ja turvalliselle liikkumiselle. Kaupunkiseudun merkitys on keskeinen päästövähennystavoitteiden näkökulmasta. Kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuuden kasvattaminen voimakkaasti kasvavalla seudulla on erittäin tärkeää, esimerkiksi kävelyn ja pyöräliikenteen edistäminen edellyttää määrätietoista kehittämisotetta ja riittävää resursointia.
Kunta korostaa kaupunkiseutunäkökulman vahvaa huomioon ottamista investointiohjelman valmistelussa. Helsingin kasvavalla kaupunkiseudulla esimerkiksi joukkoliikenteen jatkuvuuden turvaaminen on noussut tärkeäksi kysymykseksi.
Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Investointiohjelma on perusteltu selkeästi vaikutusten arvioinnin tulosten pohjalta.
Tuusulan kunta kiinnittää huomiota Helsingin seudun metropolialueen valtakunnalliseen merkittävyyteen. Investointiohjelmassa tulisi kuvata, miten se osaltaan tukee Helsingin seudun kasvua, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Esimerkiksi työvoimasaavutettavuuden ja logistiikan toimintaedellytysten turvaaminen on erittäin tärkeää.
Investointiohjelman vaikutusten kuvaus ryhmittelee perusteet selkeästi. Edelleen tulee kiinnittää huomiota siihen, että ohjelma on vaikutuksiltaan optimaalisin hankkeiden yhdistelmä. Lisäksi perustelua tai taustoitusta tulisi esittää myös ohjelman ulkopuolelle jäävien hankkeiden osalta.
Investointiohjelman vuosittaisten päivityskierrosten myötä päivitetyssä ohjelmassa tulisi käydä ilmi hankkeiden tilanne suhteessa edelliseen investointiohjelmakierrokseen, onko hanke ollut mukana jo aiemmin, onko ohjelmassa ollut hanke lähtenyt toteutumaan vai onko hanke uusi. Tämä selkeyttäisi ohjelman sisällön ja toteutumisen hahmottamista erityisesti investointiohjelman muodostamisperusteiden muuttuessa.
Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
Helsingin seudulle yhteisesti laadittu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma sekä kuntien ja valtion kesken solmittu MAL-sopimus toimivat seudun yhteisenä tahdonilmauksena ja lähtökohtana kasvavan metropolialueen kestävälle kehittämiselle. MAL -suunnitelman hankekorit ja MAL-sopimuksen asettamat reunaehdot tulee ottaa huomioon investointiohjelman valmistelussa.
Tuusulan kunta pitää tärkeänä seuraavien näkökohtien huomioon ottamista valtion väyläverkon investointiohjelman valmistelussa:
- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2019 -suunnitelmaan sisältynyttä ja MAL2023 -suunnitelmaan suunnitteluhankkeena sisältyvää Kehä IV -yhteyttä (maantie 152 välillä Hämeenlinnanväylä–Tuusulanväylä) tulee kiireellisesti edistää. Hanke kehittää lentokenttäaluetta ympäröivien logistiikka-alueiden yhteyttä valtatien 3 suuntaan ja tieyhteydellä on myös merkitystä lentoaseman huoltovarmuuden kannalta. Tuusulan kunta edistää parhaillaan ripeästi maantien 152 jatkeen ympärille, lentokenttäalueen pohjoispuolelle sijoittuvan Focus alueen suunnittelua ja kaavoitusta. Alueen asemakaavoitus on vireillä.
- Kehä IV -poikittaisyhteyteen kytkeytyviä, laadukkaan valtateiden 3 ja 4 välisen poikittaisyhteyden muodostamiseksi tarvittavia ja edistämistä vaativia hankkeita ovat lisäksi Tuusulan itäväylän (mt 11466) kehittäminen sekä maantien 148 kapasiteetin turvaaminen.
- Pääradan kapasiteetin lisäämisen kolmas vaihe (Pasila - Riihimäki) tulee käynnistää toisen vaiheen toteuttamisen rinnalla.
- Valtion tulee sitoutua pitkäjänteisesti liikenneinfran pieniin kehittämishankkeisiin (pienet kustannustehokkaat hankkeet) ja liityntäpysäköintihankkeiden toteuttamiseen. Valtion vuosittainen rahoitus Helsingin seudun pienhankeohjelmaan tulee nostaa 15 miljoonaan euroon vuodesta 2024 alkaen.
- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2019 -suunnitelmaan sisältynyttä ja MAL2023 suunnitelmaan liikenneverkon kehittämisinvestointina sisältyvää valtateiden 3 ja 4 välistä Keski–Uudenmaan pohjoista logistiikan poikittaisyhteyttä (Järvenpää–Nurmijärvi) tulee edistää.
- Tuusulan kunta vastustaa ruuhkamaksujen/tietullien käyttöönottoa.
Liikenteen infrastruktuurin pienten kehittämishankkeiden rinnalla myös keskisuuret, maankäytön kehittämistä ja asumisen lisäämistä tukevat tie- ja liittymähankkeet tulee ottaa huomioon. Valtio edellyttää MAL-sopimuksissa kunnilta asuntotuotanto- ja kaavoitustavoitteiden täyttämistä. Kunnat pyrkivät ohjaamaan maankäyttöä kestävää liikkumista tukeville alueille kuten asemanseuduille ja joukkoliikenteen reiteille, mutta tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisten maantieliikenteen verkon liittymien ja väyläjaksojen kehittämistä, joissakin tapauksissa uusia liittymiäkin.
Tuusulan kunta pitää Liikenne 12 -suunnitelmassa esitettyä yhteisrahoitusmallia ja sen sisältämää periaatetta, jonka mukaan valtion kustannusosuus olisi maksimissaan 50 % valtion verkolla toteutettavissa kaupunkiseudun liikennejärjestelmää parantavissa tie-, raide- ja muissa mahdollisissa hankkeissa, kohtuuttomana. Lähtökohtana tulee olla, että valtio vastaa valtion väylistä ja niiden kustannuksista ja kunnat katuverkosta.
Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
Tuusulan kunta esittää, että investointiohjelman luonnos valmisteltaisiin nykyistä laajemmassa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Kunnat ja seudut olisi tärkeää osallistaa mukaan ohjelmaluonnoksen työstämiseen, jotta kunta- ja seututason tieto liikenneverkon kehittämistarpeista saataisiin mukaan työhön. Liikenneverkon kehittämisen kytkentä maankäytön ja asumisen kehittämiseen tulisi varmistaa myös valtion väyläverkon investointiohjelman laadinnan puitteissa. Varsinkin kasvavalla kaupunkiseudulla maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisella ja tätä tukevilla ratkaisuilla on suuri merkitys.
Investointiohjelman seurantaa varten tulisi perustaa seurantaryhmä, johon kutsutaan edustus kunnista.
Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina investointiohjelman tulevia päivityskierroksia varten?
Tuusulan kunta pitää tärkeänä, että investointiohjelman ulkopuolelle jääneiden, Liikenne 12 -tavoitteita tukevien hankkeiden suunnitelmavalmiutta edistetään ja mahdollistetaan näiden toteuttaminen jatkossa.
Tuusulan kunta pitää oleellisina Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyksien suunnittelun edistämistä, erityisesti vt3:n ja vt4:n välisen mt 152:n jatke (Kehä IV), kt 45, Tuusulan itäväylä (mt 11466) ja Kulloontie (mt 148) -reitin muodostaman poikittaisyhteyden suunnittelu- ja toteutusvalmiuden parantamista. Tämä tarkoittaa, että liikennehankkeiden suunnittelurahoitusta on tarpeen lisätä ja suunnittelusopimukset on tarpeen laatia.
Tuusulan kunta edistää voimallisesti maantien 152 jatkeen ympärille, lentokenttäalueen pohjoispuolelle sijoittuvan Focus alueen suunnittelua ja kaavoitusta. Alueesta muodostuu merkittävä teollisuuden ja logistiikan keskus. Focuksen asemakaavoitus on vireillä. Myös toisen mt 152 varrelle sijoittuvan yritysalueen suunnittelu on niin ikään käynnistymässä Kiila-Senkkerinmäen alueelle, jonne suunnitellaan seututasoista kiertotaloustoiminnan keskittymää.
Kunnan teettämä Tuusulan itäväylälle (mt 11466) aluevaraussuunnitelma on valmistumassa. Suunnitelma pohjustaa väylän kehittämistä vt3 -vt4 -poikittaisyhteyden osana ja on edellytys myös väyläkäytävän varren maankäytön kehittämiselle. Itäväylän varrelle on asemakaavoitettu viime vuosina merkittäviä määriä uusia yritystontteja. Väyläkäytävän varrella on lisäksi runsaasti asemakaavoittamatonta yritysaluepotentiaalia.
Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden, (esimerkiksi Tuusulassa Linjatie 11671) maantiekäytävien jalankulun ja pyöräilyn väylien, sekä investointiohjelman ulkopuolelle jäävien, MAL-sopimusneuvottelujen kautta ratkaistavien keskisuurten hankkeiden suunnittelua tulee edistää.
Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa (MAL 2023) on tunnistettu kestävän kasvun kannalta merkittävimpiä liikenneverkon kehittämistoimia, joita olisi tärkeää edistää yhdessä valtio-osapuolen kanssa. Investointiohjelman valmisteluprosessia ja sen suhdetta kaupunkiseutujen MAL-suunnitteluun sekä kuntien ja valtion väliseen MAL-sopimusmenettelyyn tulisi kuvata nykyistä yksityiskohtaisemmin. MAL-sopimusten toimenpiteillä pyritään osaltaan vaikuttamaan liikkumistarpeisiin kaupunkiseuduilla ja edistämään kestävää liikkumista, millä voi olla myös valtakunnallisen tason merkittävyyttä.
Investointiohjelman laadinta tukee osaltaan valtion väyläverkon kehittämisen ja ylläpidon pitkäjänteisyyttä ja luo samalla näkymää tuleville vuosille.