Perustelut
Tuusulan tieliikennetaajama-alueita ei ole täsmällisesti määritetty viime vuosina. Kunnan yhdyskuntarakenteessa ja liikenneolosuhteissa on tapahtunut muutoksia sen jälkeen kun kunnan tieliikennetaajamat on edellisen kerran rajattu. Taajamien rajaukset on syytä määritellä taajamien maastomerkintöjen taustaksi.
Tieliikennelaissa (10.8.2018/729) taajamalla tarkoitetaan liikennemerkein osoitettua taajaan rakennettu aluetta. Taajamaan liittyen tieliikennelaissa on määräys taajamassa käytettävästä suurimmasta sallitusta nopeudesta 50 km/h (§9), määräyksiä mm. mopon paikasta ja ryhmittymisestä ajoradalla taajamassa ja taajaman ulkopuolella (§18, §23), muuta liikennettä selvästi hitaampien ajoneuvojen toiminnasta taajaman ulkopuolella (§20), ohittamistavasta sekä siihen liittyvistä kielloista (§32), pysäyttämisestä ja pysäköinnistä (§36, §38), äänimerkin käytöstä ohitettaessa (§47), valojen käytöstä pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa (§50) ja varoituskolmion käytöstä (§57). Taajama vaikuttaa A21 Tienristeys -liikennemerkin käyttöä koskevaan määräykseen.
Tieliikennelain §72 mukaan kunta asettaa taajamaa osoittavan liikennemerkin. Tieliikennetaajaman alku osoitetaan liikennemerkillä E22 Taajama ja tieliikennetaajama-alueen päättymiskohta liikennemerkillä E23 Taajama päättyy. Liikennemerkin pystyttää maantielle se, jolla on tieliikennelain 71 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus asettaa liikennemerkki, muulle tielle kunta.
Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä (20.5.2020/379) määrää, että Taajama -merkki asetetaan kaikille taajamaan johtaville teille. Vastaavasti Taajama päättyy -merkki asetetaan kaikille taajamasta johtaville teille. Lisäksi asetus määrittää ajoratamerkintää varoitusviivan käytön osalta taajamassa.
Järjestyslaki (27.6.2003/612) määrittää taajaman taajaan rakennetuksi alueeksi, joka on osoitettu taajama-liikennemerkeillä. Järjestyslain §4 määrää, että päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa. Lisäksi lain 14 § määrää, että koiran omistajan tai haltijan on pidettävä koira taajamassa kytkettynä sekä pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei taajamassa jää ympäristöön hoidetulla alueella.
Maastoliikennelaki (22.12.1995/1710) määrittää (§4) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla liikkumista, ajoneuvon pysäyttämistä ja pysäköintiä maastossa taajamassa ja taajaman ulkopuolella ilman maanomistajan tai haltijan lupaa. Taajaman ulkopuolella moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäyttämiseen ja pysäköimiseen tien välittömään läheisyyteen on sallittua, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa
Taajama-liikennemerkillä osoitetut tieliikennetaajamat eivät vastaa yhdyskuntarajauksesta johdettuja taajamarajauksia, Rakennettua ympäristöä käsiteltäessä taajama tyypillisesti määritellään siten, että se on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Valtioneuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä (3.7.2014/518) taajamalla puolestaan tarkoitetaan rakennusryhmää, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä.
Tuusulan nykyiset tieliikennetaajamat, ehdotukset aluemuutoksiksi sekä ehdotukset uusiksi tieliikennetaajama-alueiksi
Vuonna 2023 Tuusulassa on viisi tieliikennetaajama-aluetta: Hyrylän alue, Paloaseman-Myrtinojan alue, Jokelan alue, Kellokosken alue sekä Nummenkylän pieni alue Järvenpään rajalla.
Hyrylän ympäristössä on laaja tieliikennetaajama-alue, joka kattaa asemakaavoitetut alueet Hyrylän, Riihikallio, Sulan, Rykmentinpuiston, Mattilan, Lahelan ja Vaunukankaan alueelta. Tämän alueen ulkopuolelle ovat jääneet Häriskiven, Nummenharjun, Halkivahan, Anttilanrannan sekä Pekkolan asemakaava-alueet. Nämä alueet esitetään sisällytettävän Hyrylän tieliikennetaajama-alueeseen. Samalla esitetään, että tieliikennetaajamaan sisällytetään Paijalantien katuosuus Anttilanrannan asemakaava-alueen kohdalla sekä Nummenväylän maantieosuus Nummenharju-Nummenkangas -kaava-alueiden ja Halkivahan kaava-alueen välissä,
Kirkkotien pohjoispään alue sekä Rantatien ympäristön alue Tuusulanjärven itärannalla on nykyisin tieliikennetaajama-alueen ulkopuolella. Molemmat alueet on asemakaavoitettu ja Kirkkotien ja Rantatien varret ovat rakentuneet melko tiiviisti. Alueet esitetään merkittäviksi tieliikennetaajama-alueiksi.
Maantien 145 (Järvenpääntie) käytävä on nykyisin jätetty pääasiassa tieliikennetaajama-alueen ulkopuolelle käytännössä Hyrylän ytimestä Järvenpään suuntaan. Kirkkotien pohjoispään alueen, Rantatien alueen sekä Pekkolan alueen tieliikennetaajamaksi merkitsemisen myötä esitys on, että Järvenpääntie merkitään tieliikennetaajama-alueeksi Järvenpääntie/Mailapojantie -liittymän pohjoispuolelta alkaen Hyrylään päin.
Paloaseman ja Myrtinojan asemakaava-alue Kulloontien pohjoispuolella on nykyisin tieliikennetaajama-aluetta, jonka rajaus on kuitenkin epäselvä Saviriihentien suuntaan. Esitys on, että tieliikennetaajaman raja merkitään Saviriihentie/Palokulmankuja -liittymän pohjoispuolelle.
Maantiekylässä Jusslan alue, jota rajaa Vanha Tuusulantie, Kulomäentie ja Vantaan raja, on asemakaavoitettu ja työpaikka-alueena rakentunut alue. Alue kytkeytyy Epinkoskentien katuyhteyden kautta sekä Kalliorinne (Tuusula) - Notkorinne (Vantaa) -katukäytävän kautta Vantaan Ilolan tieliikennetaajama-alueeseen. Esitys on, että Jusslan alue merkittään tieliikennetaajamaksi myös Tuusulan alueella.
Kulomäen työpaikka-alue sekä Kelatien työpaikka-alue Kulomäentien pohjoispuolella ovat asemakaavoitettuja ja rakentuneita alueita, jotka nykyisin eivät ole tieliikennetaajamaa. Esitys on, että asemakaavoitetut alueet näillä työpaikka-alueilla merkitään tieliikennetaajamaksi.
Sammonmäen työpaikka-alue on asemakaavoitettu ja rakentunut työpaikka-alue, jossa on myös asutusta. Aluetta ei nykyisin ole merkitty tieliikennetaajamaksi, ja esitys on, että alue merkitään tieliikennetaajamaksi asemakaavoitetulta alueelta.
Kellokosken taajama-alue muodostaa Mäntsälän Ohkolan tieliikennetaajama-alueen kanssa laajahkon tieliikennetaajama-alueen. Kellokosken alueen puolella tarkentamista edellyttää aluerajaus Kaunisnummentien pohjoispäässä Kellokoskentien tuntumassa. Esitys on, että Kaunisnummentielle tieliikennetaajaman raja merkitään Kaunisnummentie 201 osoitteessa olevan kiinteistön eteläreunalle.
Linjamäen tieliikennetaajama-aluetta rajaavat merkinnät puuttuvat Niittykulmantien puolelta. Esitys on, että Linjamäen tieliikennetaajama-alue merkitään Niittykulmantien tuntumaan sekä Linjamäen koulutien itäpäässä että Vääräkalliontien itäpäässä taajama -liikennemerkein.
Jokelan päätieliikennetaajama-alueen rajaukset ovat epäselvät Takojan alueella Tuusulan ja Hyvinkään rajalla. Tuusulan puolella Tammistontien alue sivukatuineen on Jokelan tieliikennetaajama-alueen sisällä, mutta Hyvinkään puolella Takojan asemakaava-alueen tilanne tieliikennetaajamamerkintöjen osalta tulee vielä selvittää Hyvinkään kaupungin kanssa. Mikäli Takojan alue Hyvinkään puolella merkitään tieliikennetaajamaksi, taajama-alue jatkuu luontevasti kuntarajan yli. Mikäli Hyvinkään puolella Takojan aluetta ei taajamaksi merkitä, kuntarajan ylittäville väylille tulee kuntarajalle merkitä taajama-alueen alkamis-/päättymismerkit.
Vallun työpaikka-aluetta Jokelan tieliikennetaajama-alueen länsipuolella ei nykyisin ole merkitty tieliikennetaajama-alueeksi. Alue on asemakaavoitettu ja kiinteistön ovat vanhemmalla alueella rakentuneet. Työpaikka-alueen laajenemisalue on rakentumassa. Alue esitetään merkittäväksi tieliikennetaajama-alueeksi asemakaavoitetun alueen osalta Ridasjärventiehen rajautuen
Myllykylän alueen merkitsemisestä tieliikennetaajama-alueeksi on tullut kuntalaisaloite 12.9.2022 (täydennetty 13.9.2022). Aloitteen tekijä Martin Åvall on esittänyt, että Myllykylän alue merkitään tieliikennelain mukaisella Taajama -liikennemerkillä. Aloitteessa on esitetty, että taajama rajautuisi Myllykyläntie/Soiniityntie -liittymästä etelään Annebergin linja-autopysäkkien kohdalle, noin Myllykyläntie 152 -kiinteistön pohjoisreunan kohdalle. Myllykyläntien suunnassa taajamarajauksen sisälle sijoittuisi noin 1200 metrin osuus maantietä. Esityksen pääperusteena on se, että Myllykyläntien nopeusrajoitus laskisi Taajama -merkkien asettamisen myötä nykyistä pidemmällä jaksolla rajoitukseen 50 km/h:ssa. Liikennemerkein taajamaksi merkityllä alueella olisi tieliikennelain mukaisesti ajoneuvojen suurin sallittu nopeus 50 km/h ellei muuta ole liikennemerkein osoitettu.
Myllykyläntie on maantie 11463. Nykyisin Myllykyläntiellä on pääasiassa 60 km/h:ssa nopeusrajoitus, mutta Myllykylän kylällä Myllykyläntie/Myllykiventie ja Myllykyläntie/Kiilinmäentie -liittymien ympäristössä Myllykyläntiellä on merkitty noin 300 metrin osuudella nopeusrajoitukseksi 50 km/h:ssa. Tällä osuudella on Myllykylä -linja-autopysäkkipari sekä keskisaarekkeellinen suojatie Myllykyläntien poikki.
Myllykylän tieliikennetaaja-aloitteen osalta esitys on, että Myllykylän kohdalle merkitään tieliikennetaajama. Myllykylä vertautuu luonteeltaan Linjamäen alueeseen. Myllykyläntien keskimääräinen liikennemäärä Väyläviraston mukaan vuonna 2022 oli n. 3360 ajoneuvoa vuorokaudessa. Esitys on, että Myllykyläntien käytävässä taajama -merkeillä rajataan alue, jonka pohjoisreuna on Soiniityntien liittymän eteläpuolella ja eteläreuna Anneberg -pysäkkien eteläpuolella.
Tieliikennetaajamarajaukset ovat karttaesityksinä asian liitteenä.