Kuntakehityslautakunta, kokous 13.9.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 123 Talousarvio 2018, kuntakehityslautakunta

TUUDno-2017-535

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, vt.kansliapäällikkö, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Vuoden 2017 talousarviokehyksen lähtökohtana on Suomen talouden vauhdittunut kasvu sekä julkisen talouden velkaantumisen jatkuminen. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouden kasvun hieman hidastuvan jääden 1,6 %:iin. Verotuksen kiristyminen ja inflaation nopeutuminen laskevat palkansaajien ostovoimaa.  Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta työttömyysaste laskee hitaasti. Työttömyysasteen asettuvan ennustetaan alenevan 8,1 prosenttiin.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähen­tyvät noin puolella. Kunnan palve­lutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskas­vatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialoille.

Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toi­mintamenojen kasvua. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisena myös lähivuodet. So­te- ja maakuntauudistus pienentää kuntatalouden menopaineita, kun kuntataloudesta poistuu sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat olleet kasvupaineiltaan suurin kun­tatalouden menoerä. Kuntien yksikkökustannukset saattavat kuitenkin nousta, jos kunnat eivät kykene sopeuttamaan esimerkiksi hallintokustannuksia yhtä paljon kuin toimintaa siirtyy maakunnille.

Investointimenoja kasvattavat kasvukeskusten rakennushankkeet, korjausinvestoinnit sekä vilkas sairaalarakentaminen. Kuntatalouteen kohdistuvista sopeutustoimista huolimatta kuntatalouden lainanottotar­vetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on siksi lähivuosina negatiivinen. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, sillä samaan aikaan kun kuntatalouden tulot likimain puolittuvat, vain pieni osa velois­ta siirtyy maakuntiin.

Kuntien palkkakustannusten arvioidaan kasvavat maltillisesti lähivuosina. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutuksen arvioidaan oleva keskimäärin noin 1,0 prosenttia.

Talousarviokehys

Tuusulan kunnan vuoden 2018 talousarviokehyksen pohjana ovat 2016 tilinpäätös, osavuosikatsaus 1/2017, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteet sekä kunnan toimialojen ennakoimat tulo- ja menolisäykset, tuottavuustoimet ja kehittämisprojektit.

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan nousevan 10,5 milj. euroon, kasvua 2017 talousarviosta 0,4 milj. euroa. Muiden toimintatuottojen ennakoidaan supistuvan 2,0 milj. euroa lähinnä työterveyshuollon yhtiöittämisen sekä toimeentulotuen valtionosuuden ja takaisinperinnän maksujen loppumisen vuoksi (perustoimeentulon rahoituksen siirto Kelalle).

Toimintamenojen kasvuksi vuodelle 2018 (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 1,04 % talousarvioon 2017 nähden (0,64 % OVK1 2017). Kunnan toimintamenojen kasvupainetta vähentävät työterveyshuollon yhtiöittäminen (vaikutus 0,9 milj. euroa), toimeentulotuen vähennys (vaikutus 0,4 milj. euroa). Ulkoisten käyttötalousmenojen kasvuksi vuodelle 2018 esitetään kehyksessä 0,89 % talousarvioon 2017 (0,44 % OVK1 2017 nähden).

Toimialojen talousarviokehyksen 2018 mukainen käyttötalousmenojen kokonaiskasvu jakaantuu liitteenä olevan kehyslaskelman mukaan seuraavasti:

Yleisjohto- ja konsernipalvelut                   0,31 %
Sosiaali- ja terveystoimi                           - 2,63 %
Kasvatus- ja sivistystoimi                           2,62 %
Kuntakehitys ja tekninen toimi                 13,91 %

Toimialojen toimintamenojen kasvut eivät ole vertailukelpoisia ehdotettujen toimialojen välisten määrärahasiirtojen vuoksi, kun kuntaan jäävät palvelut siirretään mahdollisuuksien mukaan 1.1.2018 alkaen pois sosiaali- ja terveystoimialalta. Sote- ja aluehallintoalueuudistuksesta ja uudistukseen liittyvien rahoitusratkaisujen vaikutukset täsmentyvät edelleen. Sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset otetaan huomioon budjetointiprosessin aikana.

Vesihuoltoliikelaitoksen tulee omassa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa käyntiin lähteneiden isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuoltoliikelaitoksen käyttötalousmenojen kokonaiskasvu on vuonna 2018 enintään -0,17 %.

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentti 19,50 %:a sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Kuntaliiton ennusteen mukaan Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2018 4,1 milj. euroa (2,4 %) vuoteen 2017 nähden. Valtionosuuksien ennakoidaan alenevan 0,4 milj. euroa. Talousarvion verotulot sekä valtionosuudet on arvioitu yhteisöverokertymää lukuun ottamatta Kuntaliiton ennusteen mukaisiksi vuoden 2018 osalta. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 0,5 milj. euroa Kuntaliiton ennustetta enemmän. Kuntaliiton ennusteesta poiketen yhteisöveron osalta kasvuprosenttina on käytetty vuodesta 2019 alkaen 5 % ja kiinteistöverojen osalta 2 %.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit.

                      Lain sallima vaihteluväli    Tuusulan nykyinen vero-%


Yleinen kiinteistövero                               0,93-1,80                             0,93
Vakituinen asuinrakennus                        0,41-0,90                             0,41
Muu asuinrakennus                                  0,93-1,80                             0,93
Rakentamaton rakennuspaikka                3,93-4,00                             4,00
Yleishyödyllinen yhteisö                           0,00-1,55                              0,65

Rahoituslaskelman 2018 lähtökohtana ovat noin 41,3 milj. euron investoinnit (kunta + vesihuoltoliikelaitos), ja myöhempinä taloussuunnitelmavuosina investointien taso olisi keskimäärin yli 30 milj. euroa. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten kehityshankkeiden (kuten Rykmentinpuisto, Monio) aikataulu ja toteutustapa.

Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy nopeana. Kehyslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2017 on noin 23 milj. euroa negatiivinen.

Vuoden 2018 talousarvion keskeisenä tavoitteena on edelleen edistää kunnan käyttötalouden tervehtymistä, toiminnan ja toimintatapojen uudistamista sekä hidastaa velkaantumista. Tavoitteena on myös parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla kunnan elinvoiman kehittymistä. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärän kasvu pidetään minimissään kunnan varautuessa sote- ja maakuntauudistukseen. Asiakasmäärien aiheuttaman kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla.

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan tulos painuu vuonna 2018 noin 1 milj. euroa alijäämäiseksi. Taloussuunnitelmavuosina tulos kääntyisi kokonaisuutena lievästi ylijäämäiseksi. Kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja toteutustapoja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Tavoitteena on varmistaa kunnan velkaantumisen hidastaminen niin, että 150 milj. euron velkakattoa ei ylitetä vuonna 2021.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja

Kunnanhallitus päättää

  • käynnistää vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelmaan mukaisesti

  • hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • käynnistää vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelmaan mukaisesti

  • hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018 - 2022 taloussuunnitelman laadintaohjeet

  • todeta, että käyttöomaisuuden myyntitulojen varmistamiseksi talousarvion tulee sisältää tarkennettu myyntisuunnitelma sekä myyntitulojen toteuttamisen vaatimat investoinnit ja resurssit.

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

 

 

Valmistelija

  • Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi
  • Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja
  • Jussi Rantala, talous- ja asiakaspalvelupäällikkö, jussi.rantala@tuusula.fi

Perustelut

TOIMINTATUOTOT JA - KULUT

Toimintatuotot

Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan valmisteleman talousarvioesityksen toimintatuotot ovat 24 635 527 €, mikä ylittää annetun kehyksen 386 845 €. Toimintakulujen osalta on vastaava kehyksen ylitys.

Kuntakehityslautakunnan alaisen toiminnan tuloarvio on 1 615 000 €.

Toimintamenot

Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan valmisteleman talousarvioesityksen toimintakulut ovat 27 797 618 €, mikä ylittää annetun kehyksen 386 845 €. Toimintatuottojen osalta on vastaava kehyksen ylitys.

Kuntakehityslautakunnan alaisen toiminnan menoarvio on 7 925 604 €.

Työllisyysasiamiehen määräaikaista tehtävää esitetään vakinaistettavaksi. Asuntomessujen määräaikaisen aluevalvojan tehtävää esitetään täytettäväksi.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja

Kuntakehityslautakunta päättää

  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi kuntakehityslautakunnan ja sen alaisten tulosalueiden talousarvioesityksen vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelman vuosille 2018 - 2022 liitteen mukaisesti
  • hyväksyä kuntakehityslautakunnan alaisuudessa olevien tulosyksiköiden alustavat vuoden 2018 käyttösuunnitelmaesitykset, jotka tarkentuvat joulukuussa valtuuston budjettikäsittelyn jälkeen
  • ehdottaa kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi esitetyt työsuhdemuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Johanna Sipiläinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 19.45.

Tiedoksi

Khall