Perustelut
Naapurikiinteistön 858-413-1-395 omistajat ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeudelle Tuusulan kunnan kuntakehityslautakunnan 20.6.2017 § 100 tekemästä oikaisuvaatimuspäätöksestä, jolla kuntakehityslautakunta päätti pysyttää kaavoituspäällikön 26.4.2017 tekemän myönteisen suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen nro 30/2017, ja hylätä kiinteistön 858-413-1-395 omistajien oikaisuvaatimuksen perusteettomana.
Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös koski omakotitalon (1 asunto, 2 krs. 194 k-m2), varastorakennuksen (1 krs, 206 k-m2) sekä varasto/autokatos (1 krs, 10 k-m2+ 40 k-m2) rakentamista Tuusulan kunnan Rusutjärven kylässä sijaitsevasta Sorsan tilasta RN:o 1:402 erotettavalle 2 hehtaarin suuruiselle määräalalle. Nelipalstaisen tilan koko pinta-ala on n. 51 hehtaaria.
Helsingin hallinto oikeus pyytää 7.8.2017 saapuneella lähetteellä Tuusulan kuntakehityslautakuntaa antamaan valituksen johdosta lausunnon ja liittämään asiakirjoihin kaikki valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Asiakirjat on palautettava Helsingin hallinto-oikeudelle 20.9.2
VALITUS
Valittajat
Kiinteistön Kukkala, 858-413-1-395, omistajat
Valittajan vaatimus
-
Rakennuspaikan tulee sijaita osayleiskaavan osoittamalla alueella.
-
Autohallille myönnetty rakennusoikeus tulee olla kaavamääräysten mukainen, kiinteistön käyttötarkoitus tulee olla omakotitaloasuminen ja kunnan tulee käyttötarkoitusta valvoa.
-
Koko lupa- ja rakennushanke on palautettava uudelleen valmisteluun alusta alkaen, siten että kiinteistön käyttötarkoitus, rakennusympäristön olosuhteet tulevat harhauttamatta naapureiden ja lausuntoa antaneiden viranomaisten tietoon.
Valituksen perustelut ja keskeinen sisältö
1. Poikkeuslupapaikka on osayleiskaavan vastaisella alueella
Myönnetty lupa sijoittuu MT-1 alueelle, vaikka lähellä on jo valmiiksi vakituisessa asuinkäytössä oleva AT-1 alue. Myönnetty lupa on myös kantatilaan kuuluviin alueisiin nähden väärällä mitoitusvyöhykkeellä.
Monipalstainen tila sijaitsee osayleiskaavan osoittamilla mitoitusvyöhykkeillä 1 ja 2. Rakennuspaikka sijaitsee väärällä mitoitusvyöhykkeellä, kokonaan 2-mitoitusalueella. Poikkeuslupapäätöksellä ei voida osoittaa rakennuspaikkaa kaavamääräysten vastaisesti. Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu vaarantuu.
Valituksen alainen, myönnetty rakennuspaikka on keskellä loma-asumiseen tarkoitettua aluetta, erillään muusta alueella olevasta vakituisesta rakentamisesta, eikä sovellu alueelle.
Kunnan tekemät aikaisemmat päätökset rakentamisesta maisemapellolle ovat ristiriidassa valituksen alaisen päätöksen perusteluihin nähden. Kunta on aiemmissa päätöksissä (2005 ja 2012) katsonut rakentamisen soveltuvan pelloille, jotka ovat AT-1 aluetta.
Hakijalle on osoitettu osayleiskaavassa rakentamismahdollisuus Rusutjärven koulun taakse, AT-1 alueelle, joka on viljelykäytössä olevaa peltoa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta (sr-m), joka tulee säilyttää.
Maakuntamuseon kanssa 19.6.2017 käydyssä puhelinkeskustelussa lausunnon antaja totesi, että suhtautuminen hankkeeseen olisi ollut nykyisestä lausunnosta eriävä. Valittaja kertoi valituskirjelmän mukaan museolle, että kiinteistö on pääosin hakkuualueella ja maansiirtourakoitsijan olevan hakijana.
Hankealue on avohakattu muutama vuosi sitten, eikä siten sijaitse maisemallisesti paremmassa paikassa.
Alueelle rakennettu kunnallistekniikka tukee ja vahvistaa Kiventaka-suunnitelmaa, vaikka se ei ole edennyt poliittisessa päätöksenteossa.
2. Annetut rakennusoikeudet ylittävät kunnan omat määräykset ja vaarantavat maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun
Poikkeuslupa ylittää rakennusjärjestyksessä säädetyn talousrakennusten enimmäiskerrosalan 60 %:lla ja pohjan alan 67 %:lla. Huomattavaa poikkeamista on perusteltu rakennuspaikan sijoittumisella metsäalueelle, joka on todellisuudessa kesämökkialue ja avohakkuualueen pääty.
Kerrosalan ylitystä ei voi perustella meneillään olevalla kunnan rakennusjärjestyksen uudistuksella.
Kunta ei myöskään voi perustella rakennusoikeuden ylitystä aiemmilla, kaavamääräysten vastaisilla päätöksillä, joissa rakennusoikeus on ylitetty. Kaavamääräyksillä ei ole merkitystä, jos kunta toistuvasti ne itse poikkeusluvilla ylittää. Määräysten vastainen hyvin iso enimmäiskerrosalan ylitys on kestämättömästi perusteltu, vastoin kunnan omia rakennusmääräyksiä ja vaarantaa maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun.
3. Hakemusta on oleellisilta osin muutettu naapurinkuulemisen jälkeen, naapureita on harhautettu, uusia naapurinkuulemisia ei ole pidetty
Tieliittymää on muutettu ja osin toteutettu 19.10.2016 pidetyn naapurin kuulemisen jälkeen. Tuolloin hakija antoi selkeästi ymmärtää, että tie tulevalle tontille kulkee nykyisen tien suuntaisesti ja kääntyy hakemuksen kohteena olevalle kiinteistölle jotakuinkin suunnitellun kiinteistön keskeltä. Tielinjaus on naapurikiinteistön omistajina erittäin olennainen asia (valituskirjelmän liitteessä kuva).
Asuinrakennus on muutettu 1½-kerroksisesta 2-kerroksiseksi. Alueella ei ole yhtään 2-kerroksista rakennusta. Näin olennainen muutos edellyttää uutta naapurin kuulemista.
Hakemusta on muutettu päätöksen antopäivänä 26.4.2017. On vastoin hyvää hallinto- ja päätöksentekotapaa antaa päätöksiä hakemuksen muutospäivänä ilman huolellista harkintaa ja päätöksen perustelua.
Hankkeen laajuutta ei ole kerrottu naapurinkuulemisessa ja käyttötarkoitusta on kuvattu epämääräisesti. Toimenpiteisiin on ryhdytty jo ennen lupien saamista.
4. Lupa on myönnetty alueelle sopimattomalle rakennukselle ja sen käyttötarkoitus on peitetty
Hakija hakee omissa perusteluissaan lupaa 200 neliön autohallille (Museoliitolle esitetty elementtihallia). Minkäänlainen autohalli ei kooltaan ja mitoitukseltaan alueelle sovellu, eikä kuulu normaaliin omakotiasumiseen. Hakija perustelee hakemustaan hallille kestämättömillä ja näennäisillä perusteluilla: useita autoja, traktori, mönkijöitä, päältä ajettava ruohonleikkuri, metsätyölaitteita jne. Normaali autotalli riittää, mikäli on useita autoja.
Kyseessä on piiloteltu hakemuksessa mainitun hallin käyttötarkoitus ja pelkona on, että hallia tullaan massiivisuutensa takia käyttämään muuhun kuin normaaliin henkilöautojen säilytykseen. Pelkona on, että maansiirtourakoitsija tulee käyttämään suunniteltua autohallia ja kiinteistön aluetta liiketoimintaansa, raskaan kaluston säilyttämiseen ja huoltoon.
Hakemuksessa kuvattuun, rakennusmääräyksen huomattavasti rakennusalaltaan ylittävään elementtihalliin ei tule antaa lupaa. Sitä ei voi käytännössä puuttomalla tontilla mitenkään maisemoida, sen sijoittelu on suoraan naapurikiinteistöjen edessä eikä kunta käytännössä voi edellytettyä maisemointia valvoa tai sen noudattamatta jättämistä sanktioida.
__________
Tuusulan kunnan kuntakehityslautakunnan lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle
Valituksessa esitetyt perustelut ovat pääosin samoja kuin oikaisuvaatimuksessa esitetyt perustelut. Rakentamisen edellytyksiä arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain 137 ja 171 §:n nojalla.
Lähtökohdat
Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa hankealue on valkoista aluetta.
Tuusulan kunnan rakennusjärjestyksen mukaan kaikki asemakaavoittamattomat alueet ovat maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta (luku VI).
Oikeusvaikutteisessa Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaavassa hankealue sijaitsee osittain pientaajama-alueella (AT-6), jolla sallitaan vapaa-ajan asuntojen rakentaminen. Rakennettaessa vapaa-ajan asunto tai vapaa-ajan asuntoa laajennettaessa asunnon kerrosala/rakennuspaikka saa olla enintään 80 m2. Vakituiseen asumiseen tarkoitetun asuinrakennuksen saa rakentaa tilalle, jonka pinta-ala on vähintään 5000 m².
Määräalasta eteläosa on maa- ja metsätalousaluetta (MT-1), jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä asuinrakentaminen. Mitoituksen mukainen uusien muodostettavien rakennuspaikkojen enimmäismäärä tiloittain lasketaan §1 esitettyjen perusteiden mukaan. Mitoituksen osoittamien uusien muodostettavien rakennuspaikkojen pinta-alan on oltava vähintään 5 000 m2. Lisäksi aluetta koskevat yleiset määräykset §1 - §10. Suosituksena on, että pelloille rakentamista tulisi välttää muutoin kuin olemassa olevien rakennusten tai tilakeskusten yhteyteen.
Hankealue sijaitsee myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla maisemakokonaisuudella (sr-m), joka tulee säilyttää. Kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemakokonaisuus sisältää viljelyalueen sekä yksittäisten rakennusten tai rakennusryhmien lisäksi maisemaa jäsentävän historiallisen kylätiestön, maiseman kannalta tärkeän vanhan puuston sekä muut kulttuurihistorialliset rakenteet. Alueelle rakennettaessa tai tehtäessä muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin on huolehdittava siitä, että rakennus sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa oleviin tilakeskuksiin ja rakennuskantaan sekä ympäristöön. Alueella on voimassa RakL:n 124a §:n mukainen toimenimenpidekielto, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta tähän verrattavaa toimenpidettä.
Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty kantatilakohtaisesti kunkin tilan rakentamismahdollisuus suhteessa muihin tiloihin. Kantatilan, jolla tarkoitetaan ajankohdan 1.7.1959 mukaista tilaa, rakennuspaikkojen enimmäismäärät määräytyvät osayleiskaavan 1 §:ssä esitetyn taulukon mukaan. Osayleiskaava on jaettu kahteen mitoitusvyöhykkeeseen I ja II sen mukaan, miten alue sijaitsee palveluihin nähden.
Hankealue sijaitsee sekä sekä I- että II-vyöhykkeellä.
Tilalle RN:o 1:294 osoitettiin osayleiskaavassa yksi (1) käytetty ja kolme (3) käyttämätöntä rakennusmahdollisuutta. Ensimmäinen käyttämätön rakennusmahdollisuus tilalta 1:294 siirrettiin vuonna 2005 tehdyllä suunnittelutarveratkaisulla tilalle 1:393 ja toinen vuonna 2012 tilalle 1:399. Tilan rakennusmahdollisuudet on aiemmilla suunnittelutarveratkaisuilla siirretty Rusutjärven koulun viereisiltä pelloilta Sorsamäenkujan varrelle.
Tila 1:402 on muodostettu maanmittaustoimituksella 11.4.2017 yhdistämällä tilat 1:294, 1:370 ja 1:77. Tilalla 1:402 on yksi käyttämätön rakennusmahdollisuus jäljellä.
Hankealue sijaitsee Sorsamäenkujan rajaamassa pientaajamassa, Koivumäentieltä erkanevan Sorsaniitynkujan päässä. Oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa pientaajama on merkitty AT-6 alueeksi. Rakennuspaikan lähiympäristöön Sarsalanmäen alueelle on muodostunut pääosin 1950–1980-luvuilla vapaa-ajanasuntoalue, jossa on myös muutamia vakituisia asuntoja. Kunnan vesijohto ja viemäri kulkee hankekiinteistön itäreunaa pitkin Ristikivenmäelle. Tilalta on Rusutjärven alakouluun n. 1 km ja Hyrylän palveluihin n. 6 km.
Rusutjärven eteläpuolelle on laadittu vuonna 2013 Kiventaka-yleissuunnitelma, jossa tilan alueelle on merkitty asuinrakentamista. Yleissuunnitelma ei kuitenkaan ole ollut poliittisessa käsittelyssä eikä siitä ole tehty päätöksiä. Kunnan kaavoitussuunnitelmassa ei ole osoitettu asemakaavahanketta alueelle. Myöskään valmisteilla olevan koko kunnan kattavan yleiskaavan mukaan asutus ei ole laajenemassa alueelle yleiskaavan tavoitevuoteen 2040 mennessä. Valtuuston päätöksen mukaan yleiskaava laaditaan siten, että asutuksen laajenemisen painopiste on Hyrylästä kohti Keravaa huomioiden Ristikydön taajaman reservialueena (Valt § 69/13.5.2013).
Osayleiskaavan 5 §:ssä määrätään rakenentamisen määrästä ja laadusta: Rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten yhteenlasketun kerrosala saa olla yhteensä enintään 400 k-m2, rakentamiseen ei kuitenkaan saa käyttää yli 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.
Tuusulan kunnan rakennusjärjestyksen kappaleessa 5.3.2 todetaan, että ”Rakennuspaikalle saa rakentaa kokonaiskerrosalaan sisältyvänä asuinrakennukseen liittyviä erillisiä talousrakennuksia ja niiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m² ja yhteenlaskettu pohjan pinta-ala enintään 120 m².”
Hakemus koskee uuden 194 k-m²:n suuruisen omakotitalon, 206 k-m²:n suuruisen autotallin ja 10 k-m2 + 40 m²:n suuruisen varasto/autokatoksen rakentamista samaan pihapiiriin. Talousrakennusten yhteenlaskettu pohja-ala on 256 m². Ylitys talousrakennusten sallitusta kerrosalasta olisi 116 m² (116 %) ja pohja-alasta 136 m² (113 %).
Kiinteistö voidaan liittää alueella olevan vesihuollon piiriin. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella eikä Päijännetunnelin suojavyöhykkeellä.
Vastineet valituskirjeessä esitettyihin perusteluihin
Valituksen sivuilla 1–6 todetaan: mm., että rakennuspaikka sijaitsee kokonaan mitoitusvyöhykkeellä 2. Valituksessa todetaan rakennuspaikan sijaitsevan myös keskellä loma-asumisaluetta ja erillään muusta vakituiseen asumiseen tarkoitetuista alueista.
Rakennuspaikka sijaitsee osin olemassa olevan pientaajaman eteläosassa ja mitoitusvyöhykkeellä 1 (Karttaote sivu 2) ja osin maa- ja metsätalousalueella. Pientaajamaan saa rakentaa vakituisen asunnon, mikäli rakennuspaikan koko ylittää 5000 m2. Rakennuspaikka tukeutuu selkeästi olevaan taajamaan, teihin sekä kunnallistekniikkaan. Päätös on linjassa kunnan tekemien suunnittelutarveratkaisujen kanssa eikä laajenna hallitsemattomasti yhdyskuntarakennetta.
Rakennusmahdollisuuden siirto ei ole linjassa kunnan aikaisempien suunnittelutarveratkaisujen kanssa, joissa rakentaminen on siirretty etelämpänä sijaitsevalle AT-1 alueelle tai MV-1 pellolle.
Osayleiskaavassa osoitettiin tilalle 1:307 yksi rakennusmahdollisuus. Tila lohkottiin kiinteistöksi 1:369 vuonna 2000 ja on nykyisin rakennuspaikka. Tiloille 1:384 ja 1:385 osoitetut rakennuspaikat siirrettiin tilalta 1:294 tilalle 1:307 jo osayleiskaavan mitoituksen laadinnan yhteydessä (Karttaote sivu 1).
Tilat 1:393 ja 1:399 on muodostettu tilalta 1:294 tilalle 1:307 tehdyillä suunnittelutarveratkaisuilla vuosina 2005 ja 2012.
Nyt tehty päätös on linjassa myös aiempien päätösten kanssa, sillä rakennusmahdollisuuden siirtoa Rusutjärven koulun AT-1 alueen pellolta MV-1 alueen pellolle perusteltiin vuoden 2005 suunnittelutarveratkaisussa sillä, että tilan 1:294 (nykyisin 1:402) arvokkaimmat viljelypellot sekä maisema-alueet Rusutjärven koulun vieressä säilyvät: ”Haettu rakentaminen toteuttaa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ja sen vahvistamisen yhteydessä tehtyä rakennusoikeuden siirtoa. Hakijan omistamilla muilla alueilla rakentaminen johtaisi vääjäämättä viljellylle pellolle rakentamiseen (Kaavoituslautakunta 126/31.5.2005).”
Valituksessa ihmetellään, miksi hankkeesta on pyydetty Maakuntamuseon lausunto, kun aiemmissa hankkeissa ei näin ole toimittu. Valituksen tekijä kertoo myös keskustelleensa puhelimitse Maakuntamuseon lausunnon antajan kanssa kesäkuussa.
Kaavoitus pyytää nykyisin kaikista uudiskohteista lausunnot Maakuntamuseolta, mikäli ne sijaitsevat arvokkailla maisema-alueilla. Kaavoituksen saaman kirjallisen lausunnon mukaan hanke on mahdollista toteuttaa alueella, kunhan kulttuurimaisema alueen arvot huomioidaan ja suojaavaa puustoa jätetään. Rakennuspaikalla on puustoa jäljellä eikä koko rakennuspaikkaa ole hakattu paljaaksi toisin kuin valituksessa sanotaan. Valittajan kiinteistön suuntaan alue on puuton ja loma-asuntopaikkaa suojaa tällä hetkellä vain heidän kuusiaitansa. Kaavoituspäällikön laatiman myönteisen ratkaisun ehtona on istutussuunnitelman laatiminen ja edellytys, että olevaa puustoa jätetään mahdollisuuksien mukaan jäljelle.
Kiventaka-suunnitelman huomiotta jättäminen on kestämättömästi perusteltu.
Valituksen alaisen hankkeen toteuttaminen ei kaavoituksen arvion mukaan ole esteenä alueen tulevalle suunnittelulle.
Valituksen sivut 6-7: Myönnetyt rakennusoikeudet ylittävät kunnan omat määräykset. Päätöksessä on kestämättömästi perusteltu talousrakennuksen sallitun kerrosalan ylitys.
Poikkeamiselle täytyy aina löytyä erityisiä syitä ja edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Hankkeen rakennukset sijaitsevat etäällä naapureista, metsäisellä alueella. Päätöksessä edellytettiin erillisen istutussuunnitelman laatimista. Kunnassa on laadittu joitakin myönteisiä poikkeamispäätöksiä, joissa rakennusjärjestyksen määräysten mukainen talousrakennusten enimmäiskerrosala, 100 k-m2, on ylitetty. Kaavoituspäällikkö: 41/2015, 35/2015, 59/2014 ja 58/2016.
Tuusulan kunnan valmistelussa olevassa rakennusjärjestyksen luonnoksessa esitettiin suurempia enimmäiskerrosaloja talousrakennuksille. Lopullisesti asia ratkeaa vasta, kun rakennusjärjestys saa lainvoiman.
Osayleiskaavan 5 §:ssä määrätään rakennuspaikan enimmäiskerrosaloista. Kaavoituksen käytäntönä on ollut, ettei osayleiskaavamääräyksen mukaista 400 neliön enimmäiskerrosalaa rakennuspaikalla saa ylittää. Valituksen alaisessa päätöksessä rakentamisen kokonaismäärä on 354 k-m2 ja pohjan ala 394 m2. Osayleiskaavamääräyksen mukainen enimmäiskerrosala ei ylity.
Sivuilla 7–8 todetaan hakemusta muutetun oleellisesti naapurin kuulemisen jälkeen.
Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös on myönnetty 28.10.2016 päivitetyn asemapiirroksen mukaisesti: autotalli sijaitsee 30 metrin etäisyydellä oikaisuvaatimuksen tekijän kiinteistön rajasta ja asuinrakennus 75 metrin etäisyydellä. Päätöksessä edellytetään myös erillisen istutussuunnitelman laatimista. Osa rakennuspaikan puustosta on mahdollista säilyttää.
Asemapiirroksen ensimmäisessä versiossa rakennuspaikalle oli esitetty liittymät sekä Sorsapellonkujalta sekä Sorsaniitynkujalta. Kaavoitus edellytti asemapiirroksessa tarkennettavan, kumpaa tieliittymää rakennuspaikalle käytetään. Päivitetyssä versiossa tieliittymä kaartuu loivasti lounaaseen Sorsaniityntien päästä ja suunnilleen puolivälistä kiinteistöä, kuten naapurikin toteaa ymmärtäneen. Tuusulan kunnan rakennusvalvonta valvoo asemapiirroksen sekä rakennuspaikalle edellytettävän istutussuunnitelman toteuttamista, mikäli hanke etenee rakennuslupavaiheeseen.
Kaksikerroksinen asunto ei tässä tapauksessa edellytä uutta kuulemista, sillä asuinrakennus sijaitsee huomattavan etäällä naapureista ja rakennuspaikalla on puustoa. Lisäksi päätöksessä on edellytetty erillisen istutussuunnitelman laatimista rakennuslupavaiheessa.
Lupa myönnetty alueelle sopimattomalle rakennukselle ja sen käyttötarkoitus on peitetty (sivut 8-9)
Maakuntamuseon virallisen lausunnon ja kaavoituksen käsityksen mukaan autotalli on maisemoitavissa ja pintamateriaaleilla sovitettavissa alueelle. Päätös on myönnetty haettua huomattavasti pienemmälle autotallille. Päätöksessä edellytetään lisäksi erillisen istutussuunnitelman laatimista, osa rakennuspaikan puustosta on mahdollista säilyttää. Lupapäätöksessä edellytetään myös lausuntopyyntöä rakennuslupavaiheessa.
Kuntakehityslautakunnan lausunnon perustelut
Kuntakehityslautakunta katsoo edellä esitetyn perusteella, ettei valituksessa ole tuotu esiin mitään uutta, mikä antaisi aiheen muuttaa Tuusulan kunnan kaavoituspäällikön 26.4.2017 tekemää myönteistä suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä nro 30/2017.
Kuntakehityslautakunta uudistaa kaavoituspäällikön perustelut ja toteaa seuraavaa:
Valitus tulee hylätä perusteettomana. Rakentaminen on oikeusvaikutteisen osayleiskaavan määräysten ja mitoituksen mukaista. Hanke tukeutuu olemassa olevaan kyläalueeseen ja tiestöön, rakennukset on liitettävissä kunnan vesihuoltoon ja alakoulu sijaitsee lähellä.
Rakennusmahdollisuuden siirtoa AT-1 alueella olevalta viljelypellolta puoltaa kunnan tavoite säilyttää pellot viljelykäytössä ja avoimina maisema-alueina.
Poikkeamiselle talousrakennusten enimmäiskerrosalasta on olemassa erityisiä syitä. Rakennuspaikka on suuri ja rakennusten etäisyys naapureihin riittävä. Rakennukset on istutuksin ja tyyliltään soviteltavissa ympäristöön. Rakentamisen määrä ei ole ristiriidassa osayleiskaavamääräyksen kanssa.
Rakentaminen ei aiheuta maankäyttö- ja rakennuslain 137 § ja 171 § tarkoittamaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
MRL 16 §, MRL 137 §, MRL 171 §, RakJ 4.3.2
KklJS 5.4 §, KklJS 5.5 §.
Helsingin hallinto-oikeuden lähettämät valitusasiakirjat liitteineen ovat esillä kuntakehityslautakunnan kokouksessa 13.9.2017.
Lisätiedot: kaavasuunnittelija Katja Gräsbeck puh. 040 314 3064.